Hyvinvoinnin sosiaalista kehittämässä

Samankaltaiset tiedostot
Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

ASIAKASASIAKIRJALAIN toimeenpano

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

Sosiaalityön ja sosiaalihuollon hyvä tulevaisuus -kommenttipuheenvuoro

Kansakoulu -hanke: eteneminen Itä-Suomessa. Kansa-koulu -hankkeen aluetilaisuus , Kuopio, Tietoteknia Tarja Kauppila, johtaja, ISO

SOSIAALIHUOLLON TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN. TERVE-SOS Jyväskylä, Tiedolla johtaminen -seminaari Tarja Kauppila, johtaja, ISO

SOTE-UUDISTUS JA SOSIAALISENLISEN NÄKÖKULMA UUDISTUKSESSA

Sosiaalityö ja muutospaineet

Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää?

Uudistuva sote Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

HYVÄ ALUEFOORUM

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke

SOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sote-uudistus kehittämistyön uhka vai mahdollisuus

Sähköisen hyvinvointikertomus

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Terveyden edistämisen laatusuositus

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.

THL:n sote-arviointi

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

siirtymä köyhäinhoidosta hyvinvointivaltioon.

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Kehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Marika Ahola, tiedontuotannon koordinaattori, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Marko Palmgren, verkostojohtaja, Lapin liitto

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Lape-hankkeen tulokset

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

SOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA?

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

osaamisella? Eduskuntaseminaari Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Toimintasuunnitelma 2012

Rakenteellinen sosiaalityö osaksi asiakastyötä Cafe Social Eija Hiekka - kommenttipuheenvuoro

Sosiaalialan tiedonhallinta

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio:

Hyvinvoinnin sosiaalista kehittämässä Tarja Kauppila johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO Sosiaalinen sotessa Sote ja vaikuttavat sosiaalipalvelut 28.10.2016, Kuopion kaupungintalon juhlasali

Integraatioikkuna: sosiaaliala näkyvämmäksi VAIKUTTAVAT SOSIAALIPALVELUT: HYVINVOINTI JA SELVIYTYMINEN 2

Julkinen hyvinvointivastuu sosiaaliturvan eettinen periaate kestää kyllä ajassa: Mitä perustavamman laatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. (Oikeus ja kohtuus 2006, 26) 3

Rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuoltolaissa (7 ) Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Soten mahdollisuudet 1. (2) (Kananoja 2016, kysymykset T.K.) Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistavoite antaa sosiaalityöllekin suunnan - Kun jaetaan niukkuutta, kuka saa ja kuka menettää? Tehtäväksi elinoloihin ja varhaisiin vaiheisiin suuntautuva sosiaalityö - Mitä palvelutarjonnassa konkreettisesti tehdään, millä näytöillä ja osaamisella? Suurempi väestöpohja mahdollisuus tasoittaa eroja palveluissa - Tilastoissa, entä käytäntö, panostukset ja näytöt?

Soten mahdollisuudet 2. (2) (Kananoja 2016, kysymykset T.K.) Valtion rahoitus tasannee eroja voimavaroissa - Onko tulevaisuudessa tasaisemmin tiukkaa, miten valtion talous käytännössä ohjaa hyvinvointia ja sosiaalista uudistusten tielle? Tiivistyvä th-yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisemman ihmisten elämäntilanteiden huomioon ottamisen toki tuo lähelle erilaisen ammatillisen orientaation - Onko yhteistyö/dialogi tasapainossa, onko riski terveydenhuollon äänen voimistumiseen, yhteiskuntatieteellisen näkemyksen ohuus? Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen sopii sosiaalityön tavoitteisiin - Miten sosiaalityö jatkossa toimii kohti tavoitteita?

Sote-uudistuksen vaikutukset - riskejä (Kananoja 2016) Tavaratuotannon logiikan dominoima orientaatio Medikalisoituminen Standardisoiva valtion ohjaus Taloudellisten voimavarojen liian nopea leikkaaminen Lyhyen aikavälin vaikutusten seuranta Työntekijöiden niukat vaikutusmahdollisuudet Maakuntien ja kuntien taistelu vallasta ja yhteistyön kangertelu Asiakasosallisuuden jääminen liturgian tasolle

S U M M A R Y Muutosjohtamisen kaava (Laakkonen 2016) Vision Skills Incentives Resources Action plan GROWTH/ CHANGE Skills Incentives Resources Action plan Confusion Vision Incentives Resources Action plan Anxiety Vision Skills Resources Action plan Resistance Vision Skills Incentives Action plan Frustration Vision Skills Incentives Resources False starts

Valintoja ja päätöksiä on tehtävä, mutta millä perusteella? VALINNAT JA ARVIOINTI

Valintojen perusedellytyksiä On jotakin, mistä valita, valinnanvaraa On riittävästi toimintakykyä tehdä valinta On tietoa, minkä pohjalta vertailla

Näyttöön perustuva käytäntö Evidence-Based Practice (Paasio 2014, 10 alleviivaukset Kauppila) Jokaisella asiakkaalla on oikeus tietää, mitä paras ja uusin tieteellinen tutkimus kertoo hänen oman hyvinvointinsa kannalta olennaisista kysymyksistä tehtäessä päätöksiä ja valintoja hänen saamansa palvelun toteuttamisessa. Ammattilaisella on velvollisuus huolehtia oikeuden toteutumisesta

Näyttöön perustuva käytäntö - arvoelementit (Paasio 2014, 10 alleviivaukset Kauppila) 1. Toiminnan tärkein arvo on asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen ja hänen vahingoittamisensa välttäminen 2. Tieteellinen tutkimus on paras lähde löytää testattua ja yleistettävää tietoa päätöksenteon pohjaksi 3. Tutkimusnäytön arvo voi vaihdella arvoasteikolla erittäin merkityksellistä päätöksenteon kannalta täysin irrelevanttia päätöksenteon kannalta 4. Jokaisella asiakkaalla on oikeus tähän tietoon 5. Asiakkaan a) saaman tiedon laatu ja b) mahdollisuus olla tekemässä päätöksiä itselleen parhaasta palvelusta ovat vaikuttavimman ja parhaan palvelun mittarit

Vaikuttavuus - monta monessa (esim. Pohjola, Kemppainen ja Väyrynen 2012, 347; Paasio 2014) Sosiaalityö julkisena viranomaistoimintana on tilivelvollinen Asiakaskohtaisen sosiaalityön tavoitteena on muutoksen aikaansaaminen ihmisten kriisiytyneissä elämäntilanteissa Eettisesti kestävä sosiaalityö on herkkää ihmisten erityisyydelle (Pohjola ym.) Vaikuttavuustutkimus on vasta aluillaan, esiparadigmaattinen vaihe, viehtymys käsitteelliseen ja laadulliseen tutkimukseen Vaikuttavuuden tavoittaminen edellyttää erilaisten tiedontuottamistapojen yhdistämistä (tieteellinen teoreettinen ja empiirinen tutkimus, laadulliset ja määrälliset aineistot, asiakkaiden ja työntekijöiden ym. kokemustieto) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta edellyttää tietoa, taitoa, tahtoa ja pitkäjänteistä resursointia - tilivelvollisuuksineen

HUOLI: Resurssien vähentyminen ja epätasapaino pitkäjänteisessä tuke-työssä: Esimerkkinä Valtion Ta-esitys 2017: (rinnalla tieto, paljonko vuonna 2016 myönnetty) - terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 15,0 milj. euroa (18,0 milj., vähennystä 17 %) - terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 94, 1 milj. euroa (92,5, vähennystä 2 % ) - Lakisääteisten alueellisten sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan koko maassa 2,0 milj. euroa (3,0 milj, vähennystä 33 %! On pulma ihan mille tahansa organisaatiolle, jos kolmannes perusrahoituksesta katoaa nopeasti. )

Dokumentointi, asioiden yhtenäinen kirjaaminen, on välttämätöntä ONNEKSI TIETOTYÖN HALLINTA VÄHITELLEN EDISTYY

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 - keskeiset linjaukset (STM) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat resurssit oikeaan käyttöön 4. Yhteiskunta: Tiedä ensin, johda sitten

Kansa-koulu hanke (2015-2018) Ennakoidaan kansallisiin Kanta-arkistopalveluihin liittymistä kehittämällä määrämuotoista kirjaamista sosiaalihuollon palveluissa Sosiaalialan osaamiskeskukset kuten ISO (Itä- Suomessa Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo) toteuttavat THL, kunnat (10% osuus) ja ISO (20%)rahoittavat aluetyöntekijän Koulutetaan kirjaamisvalmentajia, jotka sitten kouluttavat kirjaamista omissa organisaatioissaan 17

Lähteet Kananoja, A. 2016. Sosiaalityö ja sen osaaminen muuttuvissa rakenteissa. Puheenvuoro Huoltaja-säätiön seminaarissa 30.9.2016. Laakkonen, M. 2016. Case PK-yrityksen strategiatyö. Puheenvuoro Hyväksytty hallituksen jäsen kurssilla Kuopio 12.10.2016. Paasio, P. 2014. Näyttöön perustuva sosiaalityön käytäntö järjestelmällinen katsaus vuosina 2010-2012 julkaistuista tutkimuksista. Ammatillinen lisensiaatintutkimus, Jyväskylän yliopisto. Pohjola, A. &Kemppainen, T. & Väyrynen, S. 2012. Vaikuttavuus on monta. Teoksessa Pohjola, Kemppainen ja Väyrynen toim. Sosiaalityön vaikuttavuus. Tampere: Juvenes Print. Valtion talousarvioesitykset: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&lang=fi&maindoc=/2017/tae/hallituk senesitys/hallituksenesitys.xml&opennode=0:1:131:377:1261: Kuvat: Pixabay

Kiitos mielenkiinnostasi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus www.isonet.fi - Tilaa maksuton ISOuutiset sähköpostiisi! http://isonet.mailpv.net/