Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskurssi (5 op) - ay407040a Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa 1 määritellä ihmistieteellisen tutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien perusajatukset erilaisten tieteentraditioiden näkökulmasta suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen kvantitatiivisen tutkimuksen päävaiheita jäsentää, tulkita ja arvioida toisten tekemiä kvantitatiivisia tutkimuksia Sisältö Kurssi jakaantuu kolmeen osaan: ay407040a-01 tutkimuksen lähtökohdat (2 op) empiiris-analyyttisen tutkimuksen peruspiirteet teorian rooli tutkimuksessa tutkimusprosessin päävaiheet tutkimusongelman asettelu ja muokkaus tutkimustyypit aineiston kerääminen luotettavuustarkastelut ay407040a-02 tilastollinen analyysi (2 op) yksi- ja kaksiulotteisen empiirisen jakauman kuvaaminen tilastollisen päättelyn perusteet estimointi tilastollisia testauksia ay407040a-03 harjoitukset (1 op) syvennetään kohdissa 1 ja 2 mainittuja asiasisältöjä Suoritustapa Luennot (18t + 18t) Kurssitehtävät: joukko lähtökohdat osaan liittyviä tehtäviä ja joukko tilastollisen analyysin tehtäviä Vastuuhenkilöt: Jouni Peltonen (luennot, toinen pienryhmä, arviointi, jouni.peltonen@oulu.fi) Timo Pinola (toinen pienryhmä, timo.pinola@oulu.fi) 1
2 Kurssin aikataulu Kurssiaika: 30.5.-29.6.2016 1. Tutkimuksen lähtökohdat o ma 30.5. klo 16.30-19.45 ke 1.6. klo 16.30-19.45 pe 3.6. klo 16.30-19.45 ma 6.6. klo 16.30-19.45 ke 8.6. klo 16.30-19.45 (ensimmäinen puolisko) o Kaikki salissa SÄ118 2. Tilastollinen analyysi o ke 8.6. klo 16.30-19.45 (jälkimmäinen puolisko) pe 10.6. klo 16.30-19.45 ma 13.6. klo 16.30-19.45 ke 15.6. klo 16.30-19.45 pe 17.6.2016 klo 16.30-19.45 o Kaikki salissa SÄ118 3. Pienryhmät o ma 20.6. klo 16.30-19.45 ke 22.6. klo 16.30-19.45 ma 27.6. klo 16.30-19.00 ke 29.6.2016 klo 16.30-19.00 o A: KTK207 ja B: TF103 2
KURSSITEHTÄVÄT 2016 1. Tutkimuksen lähtökohdat 3 1) Valitse jossain tieteenalan lehdessä (esim. Kasvatus, Psykologia) julkaistu artikkeli, jossa kuvataan kvantitatiivinen tutkimus. a) erittele ko. tutkimuksen teoria ja tutkimustyyppi sekä aineiston keräämisen menetelmät b) etsi ja kuvaa ko. tutkimuksen luotettavuusongelmat ja kerro, miten ne voisi välttää tai kiertää,,jos tutkimus tehtäisiin uudestaan. 2) Luotettavuuteen liittyviä tehtäviä 2.1. Erään testin oli tarkoitus mitata musikaalisuutta välillä 0-100 (mitä suurempi arvo, sen musikaalisempi). Alla taulukossa 1 on esitetty kahdenkymmenen tutkittavan todelliset arvot ko. testissä. (Nämä siis saataisiin, jos testi toimisi täydellisesti ja mittaustilanne olisi täydellinen.) Tehtävänäsi on keksiä sarakkeeseen havaitut arvot eli ne arvot, joita saataisiin, jos testin reliabiliteetti olisi 0,7. Huomaa: on mahdollista kehittää tilanteeseen sopiva algoritmi eli laskea pakottavaa menetelmää käyttäen vaadittavat arvot, mutta tämä on vaativaa. Päättele arvot ja kokeile täsmällisen laskemisen sijaan! 2.2. Erään kuntotestin osioina ovat leuanveto (max määrä toistoja yhdessä sarjassa), istumaannousu (max määrä toistoja minuutissa), cooperin testin tulos ja etunojapunnerrus (max määrä toistoja minuutissa). Alla taulukossa 2 on esitetty näiden osioiden (tai niitä vastaavien muuttujien) korrelaatiomatriisi. Tehtävänäsi on laskea osioista laaditulle summapistemäärälle Cronbachin alfa kertoimen arvo. Pohdi, mitä ongelmia tällaiseen summapistemäärään reliabiliteetin näkökulmasta tässä liittyy. 2.3. Tutkijat halusivat vertailla Steinerkoulussa peruskoulunsa suorittaneiden ja tavallisessa peruskoulussa opiskelleiden koulusaavutuksia PISA-tyyppisellä testistöllä. Näiden testin yhteispistemäärän vaihteluväli on 0-100. Tutkimusta varten sekä Steinerkoulussa että normiperuskoulussa opiskelleista poimittiin otokset ja otokseen päätyneet osallistuivat testiin. Katoa tuli kuitenkin n. 30%. Tulokset (keskiarvo ja keskihajonta) on esitetty taulukossa 3. Tehtävänäsi on selittää, millaisia validiteettiongelmia tähän tutkimukseen voi liittyä, jos tulosten perusteella tehdään seuraava johtopäätös: Steinerkoulu tuottaa parempia koulusaavutuksia kuin tavallinen peruskoulu. Taulukko 1. Musikaalisuustestin todelliset ja havaitut arvot 3
4 Taulukko 2. Kuntotestin osioiden korrelaatiot Taulukko 3. Steinerkoululaisten ja tavallisen peruskoulun oppilaiden koulusaavutuspistemäärät 4
5 1) Omavalintainen tehtävä Tehtäviä kannattaa tehdä koko luentosarjan ajan. Palautuspäivä viimeistään 15.7.2016. Palautus sähköpostin liitetiedostona tai paperiversiona kesäyliopiston toimistoon. Neuvottele vaihtoehtoisista suorituksista JP:n kanssa. Kurssikirjallisuus: esim. Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, s. 1-152. Oheiskirjallisuutta: Alkula, T., Pöntinen, S., Ylöstalo, P. (1995). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Porvoo: WSOY. Borg, W.R. & Gall, M.D. (1989). Educational Research. An Introduction. 5th edition. Longman: New York. Cohen, L. & Manion, L. 1994. Research Methods in Education. 4th edition. Routledge: London.) Cohen, L. & Manion, L. 1989. Research Methods in Education. 3rd edition. Routledge: London. Eskola, A. 1981. Sosiologian tutkimusmenetelmät I. Neljäs painos tai neljännen painoksen muuttamaton lisäpainos. WSOY: Porvoo. Eskola, A. 1971. Sosiologian tutkimusmenetelmät II. Toinen painos tai toisen painoksen muuttamaton lisäpainos. WSOY: Porvoo. Kerlinger, F. N. & Lee, H. B. (2000). Foundations of Behavioral Research (4th edition). Harcourt College Publishers: Forth Worth. (jatkossa K&L) Arviointi: tehtävät arvioidaan arvosanalla i-5. 5
6 2. Tilastolliset analyysimenetelmät ja pienryhmät Saat joukon analyysitehtäviä, jotka tehdään pääosin spss-tilasto-ohjelmalla. Jos haluat suorittaa vain Tilastolliset analyysimenetelmät luentosarjan, tee seuraavat tehtävät: 1. Perustunnuslukujen laskeminen Erään tutkimuksen muuttujassa koulumenestys on saatu seuraava jakauma: Tehtävät: koulumenestys Aa1 7,00 Aa2 7,00 Aa3 6,00 Aa4 8,00 Aa5 9,00 Aa6 10,00 Aa7 9,00 Aa8 6,00 Aa9 8,00 Aa10 6,00 Aa11 7,00 a12 4,00 1.1. Laske tai määrää muuttujan (a) moodi, (b) mediaani ja (c) aritmeettinen keskiarvo. 1.2. Laske muuttujan (a) keskipoikkeama, (b) keskihajonta ja (c) varianssi. 1.3. Määrää muuttujan (a) ala- ja yläkvartiili ja (b) muuttujan 10 % prosentiili. 6
7 2. Kaksiulotteinen jakauma Eräs aineisto on seuraavanlainen: x: 1,00 5,00 4,00 7,00 6,00 3,00 2,00 4,00 6,00 5,00 y: 3,00 4,00 5,00 3,00 2,00 1,00 4,00 5,00 3,00 2,00 Tehtävät: 2.1. Piirrä käsin aineistosta korrelaatiodiagrammi. Mitä siitä havaitaan? 2.2. Laske käsin muuttujien x ja y välinen Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin ja tulkitse sen arvo. 3. Luottamusvälilaskelmia 3.1. Alla olevan taulukon havaintoyksiköt ovat korkeakouluopiskelijoita ja heiltä on mitattu älykkyysosamäärä. Laske käsin muuttujan älykkyysosamäärä (IQ) keskiarvon luottamusväli 95 % luottamustasolla: Descriptive Statistics N Minimum Maximum Mean Std. Deviation Älykkyysosamäärä 238 77,00 154,64 110,6888 13,38805 Valid N (listwise) 238 3.2. Tiedetään, että Academic Motivation Scale antaa motivaatiodimensiolle Intrinsic motivation - to know/knowledge miespopulaatiosta keskiarvon 18,9 ja keskihajonnan 4,2. Suunnitteilla on tutkimus, jossa pitäisi selvittää, mikä on Oulun yliopiston miespuolisten kasvatustieteen opiskelijoiden opiskelumotivaation keskiarvo tällä osadimensiolla. Halutaan poimia niin iso otos, että tämä motivaatiodimension keskiarvo onnistutaan arvioimaan tarkkuudella ± 2. Miten iso otos tarvitaan? 4. Khiin neliö testi Alla olevassa kontingenssitaulussa havaintoyksiköt ovat peruskoulun päättäneitä nuoria. Heidät on luokiteltu kodin sosioekonomisen statuksen ja peruskoulun päästötodistuksen mukaan kolmeen luokkaan sosioekonomisessa statuksessa ja koulumenestyksessä: alimpaan, keskimmäiseen ja ylimpään. 7
8 Tehtävät: laske taulukkoon odotetut frekvenssit ja riviprosentit. Tee taulukolle Khiin neliö testi ja laske kontingenssikertoimen arvo. Toimita vastaukset tiedostomuodossa kesäyliopiston toimistoon. 8