Kaivoksia ohjaavat strategiat ja lainsäädäntö Suomessa Outokumpu, arkisto-kuva. Myös Outokummussa oltiin huolissaan resurssin riittävyydestä
Suomen kaivosteollisuus lukuina 2013 Fennoskandian kilpi arvioitu maailman viiden rikkaimman mineraaliesiintymän joukkoon Suomi arvioitu 2012/2013 maailman houkuttelevimmaksi kaivosteollisuuden sijoituskohteeksi - 12 metallimalmikaivosta - teollisuusmineraaleja louhitaan 30 kaivoksesta - liikevaihto 1.5 miljardia - suora työllisyysvaikutus 5000 - malminetsintä: 87 miljoonaa vuosi (laskusuunnassa) - metallijalostuksen liikevaihto 7.8 miljardia, työpaikat 15 000 - GTK: alan tuotanto voi 10-15 kertaistua - kaivannaisteollisuuden sivukiven läjitys ja malmin rikastuksen jätteet ovat tilavuudeltaan Suomen suurin jätevirta ja yli 1/3 koko Suomen jätevirrasta (2007) Lähde: Olli Tahvonen
Mineraalistrategia 2010 Mineraalivarantojemme suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan osaamisella voimme edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä kansainvälistä, uutta liiketoimintaa. Kuva: Mineraalistrategia
Mineraalistrategia Laaja-alainen teksti, joka myös huomioi monet kaivoksiin liittyvät ongelmat Toimenpiteet painottavat nopeaa ja suunnitelmallista malmioiden etsintää ja hyödyntämistä, ja joiden toteuttaminen edellyttää hyvin myötämielisiä olosuhteita Kuva: Mineraalistrategia
Kuva: Mineraalistrategia
Kaivoslaki 2011 Edellinen kaivoslaki vuodelta 1965: Luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä (30.11.2008) Suomen luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä. Rovaniemellä kokoontuneen Luonnonsuojeluliiton valtuuston mielestä nykyinen kaivoslaki ei turvaa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia eikä se ole muun ympäristölainsäädännön tasolla. Tilanne ei juuri muuttunut. Nykyisessä kaivoslaissa mineraalien hyödyntäminen ajaa muiden intressien edelle Jatkossakin Työ- ja Elinkeinoministeriö toimii kaivosministeriönä (eikä esim. oikeus- tai ympäristöministeriö)
Kaivoshankkeen eteneminen
Malminetsintä: laajennettua jokamiehenoikeutta Kaivoslain 7 :n mukaan jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö). Kaivoslain 9 :n mukaan malminetsintään on oltava kaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa), jos malminetsintää ei voida toteuttaa 7 :n mukaan etsintätyönä tai kiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumustaan.
Valtausjärjestelmä - perustuu valtausjärjestelmään: oikeus hyödyntämiseen löytäjällä (v. 1723-) uuden kaivoslain nojalla puhutaan varauksista - esiintymiä ei omista kukaan ennen niiden löytymistä - tavoitteena turvata toiminnan edellytykset maanomistajan tahdolla ei juuri merkitystä, mutta louhintakorvaus suuntautuu omistajalle: 50/ha ja 0.15% louhitun malmin arvosta - malminetsintää voi tehdä jokamiehenoikeuden kaltaisen laajennuksen perusteella (ei kuitenkaan lähempänä 150 metriä kodista/mökistä) - "toisenkin alueella [on] oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä".
Kaivoslain 11 :n mukaan etsinnästä ei saa kuitenkaan aiheutua 1. haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2. olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle; 3. merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa; 4. harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista; 5. merkittävää maisemallista haittaa Maanomistajan lupa ei riitä, jos edellä olevat kohdat täyttyvät. Metsähallitus on päättänyt, ettei se myönnä maanomistajasuostumuksia malminetsintään lakisääteisillä luonnonsuojelualueilla, suojeluohjelmaalueilla, erämaa-alueilla ja muilla Natura-alueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella.
Luonnonsuojelualueiden huomiointi Natura-arviointi tulee tehdä aina, jos katsotaan, että ne luontotyypit tai lajit voivat vaarantua, joiden vuoksi alue on päätetty ottaa mukaan Natura 2000 alueeksi. Natura-arviointi voidaan tehdä sekä malminetsintä- että kaivoshankkeen yhteydessä. Luonnonsuojelulain 10 luku käsittelee Naturaarviointia. Luonnonsuojelualueilla toimenpiderajoitukset tällä hetkellä voimassa
Kaivoslaki edistää ja antaa raamit kaivostoiminnalle TUKES (Turvatekniikan keskus) toimii kaivosviranomaisena ja arvioi lupaa (eivät esim. laaja-alaiset Aluehallintavirastot) Kaivoslaissa ei vahvoja perusteita kaivosluvan hylkäämiselle (48 ) Kaivoslaissa ei edellytetä vahvaa intressivertailua eri alojen välillä Kuitenkin 46 mukaan kaivoslupaa ei voi myöntää alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista kunnilla ohjausmahdollisuus Lisäksi lisämääräyksiä saamelaisalueella
Vertailua vesilakiin (4 ) Lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos: 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeinooloja."
Kaivokset tarvitsevat myös muita lupia kuin kaivosluvan Kaikki kaivoshankkeet joutuvat tekemään YVAarvioinnin Aluehallintovirastojen (AVI) ympäristövastuualueet ratkaisevat kaikki ympäristönsuojelulain (YsL, 86/2000) ja vesilain (VL, 587/2011) mukaiset lupaasiat, ja tällaiset luvat myös edellytetään YVA valmistelee ympäristölupaa. YVAan tärkeä osallistua, mutta sisällöllisesti ei ratkaiseva. YVA:t yleisesti heikkolaatuisia (ei varsinaisia laatukriteerejä ovat osa kaivoshankkeen ennakkovalmistelua
Ympäristölupa Ympäristöluvan myöntää AVI ja sitä valvoo alueelliset ELY-keskukset ympäristöluvasta voi valittaa (Vaasan hallintooikeus ja viimein korkein hallinto-oikeus) Ympäristölupa määrittelee, miten paljon haittaa ympäristölle toiminta saa aiheuttaa Ympäristöluvassa kuvatulle toiminnalle annetaan lupa: jos toiminta muuttuu on haettava uutta lupaa Käytännössä ympäristönsuojelulaki (YSL) ja ympäristölupakäytännöt ohjaavat kaivoksia monin tavoin kaivoslakia enemmän
YVA-prosessi
Vesistövaikutukset Ympäristöluvat: lupia pilata ympäristöä, mutta ei merkittävästi Kaivosten vesistövaikutukset keskeisiä Turpeen toimintaa vaikeuttanut huomattavasti suoasioissa kerätty alueellinen refernssiaineisto: turvelupia on näihin alueellisiin suunnitelmiin nojaten kaadettu koska ne vaarantavat vesistöjen tilojen heikentämisen Alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ovat nyt ELYkeskuksissa ja tulevat lausuntokierrokselle lokamaaliskuussa: niiden työhön paikallinen osallistuminen tärkeää
Vesiasioissa tiukat säädökset Uusi riski kaivosyhtiöille pilaantumisesta uhkasakot ja toimenpidevaatimukset korvaukset & kompensaatio ennallistaminen
Lainsäädännön kokonaiskuva Ongelmia ja huomioitavaa on. Sen sijaan periaatteessa ympäristölainsäädäntö antaa riittävät hampaat puuttua kärkkäästikin kaivosten toimintaan ja asettaa toiminnalle erittäin tiukat ympäristöluvan ehdot Pohjaveden pilaamiskielto voimakas Viranomaisilla oikeus maksattaa tarvittavat lisäselvitykset toiminnanharjoittajalla. 6 kk + odottelu + lisäselvitykset + odottelu: monet laitokset toimivat vanhentuneella ympäristöluvalla. Toimintaa on vaikea keskeyttää jos se kerran käynnistyy. YSL selkeä: ympäristöä ei saa pilata
Opas kaivoslakiin
Lainsäädännön parantaminen?
Vaalit tulossa Kaivospolitiikan suunta monessa esillä vaalien alla Kaivosinfra ja valtion osallistuminen (Lapin isot ratahankkeet) aukeaako kaivoslaki ja asetetaanko kaivosvero?
Oikeudellisia näkökulmia maanalaisiin mineraaleihin Kaivosoikeudellisia lähestymistapoja eri maissa: Valtio omistaa kaivosmineraalit (konsessio-järjestelmä) Maanomistaja omistaa kaivosmineraalit Kaivosmineraalien löytäjä saa hyödyntämisoikeuden (valtausjärjestelma) Viime vuosikymmenenä kaivosveroja on asetettu useille eri toimijoille, erilaisissa asemissa oleville.
Siirtymäaika uuteen kaivoslakiin: esimerkki vakuuksista "Talvivaaran vakuus on hyvin suppea, se koskee vain kaatopaikka-alueita. Talvivaaralta puuttuu keskeisiä vakuuksia". ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä EU:n kaivannaisjätedirektiivi edellyttää, että vakuuksien pitää koskea kaatopaikkaa sekä vaikutusalueita. Vakuuden on katettava myös ympäröiville seuduille aiheutuva haitta: siirtymäaikaa vuoden 2014 toukokuuhun uusi kaivoslaki edellyttää ympäristön turvaa parantavia vakuuksia. Viranomaisten pitää määrittää nämä vakuudet viimeistään kesäkuussa 2014 ja Talvivaaran on hankittava vakuus viimeistään vuoden 2015 kesäkuussa.
Kuka kaivoksista hyötyy? Löytäjä saa pitää -periaatteesta on menty vieläkin pidemmälle. Kuka hyvänsä saa vallata kaavoitetun alueen ulkopuolelta kuinka suuren alueen hyvänsä käytännössä ilmaiseksi niin, että tältä alueelta joskus löytyvät mineraalit kuuluvat hänelle. Näin hyvää mahdollisuutta ei voi jättää käyttämättä Suomesta on jo vallattu 50 000 neliökilometriä eli Tanskan kokoinen alue. Valtaajalla ei tarvitse olla mitään edellytyksiä kaivostoiminnan aloittamiseen. Yksityishenkilö (outokummun insinööri) valtasi Outokummun hylätyn kaivoksen viereisen järven alla olevan kupariesiintymän omiin nimiinsä ja myi valtauksen sitten ulkomaiselle yhtiölle. - Osmo Soininvaara
Oikeudellisia näkökulmia maanalaisiin mineraaleihin Kaivosoikeudellisia lähestymistapoja eri maissa: Valtio omistaa kaivosmineraalit (konsessio-järjestelmä) Maanomistaja omistaa kaivosmineraalit Kaivosmineraalien löytäjä saa hyödyntämisoikeuden (valtausjärjestelma) Viime vuosikymmenenä kaivosveroja on asetettu useille eri toimijoille, erilaisissa asemissa oleville.
Toinen tapa ajatella [kaivoslakia] olisi luonnonvaraoikeudellinen, jossa erilaisia intressejä ja käyttötarpeita yritetään sovittaa tasapainoisesti yhteen Tapio Määttä, ympäristöoikeuden professori http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjoissuomi/40-vuotias-kaivoslaki-jaanyt-ajastaan-jalkeen/55131/ Tapio Määttä, kuva: YLE
Parhaan käytössä olevan teknologian vaatimus (BAT) ja muita unohtuneita tekijöitä Jätekiven ja rikastushiekan käsittelyssä yhtiöt välttelevät investointeja Vesistöhaittojen minimointi: mahdollista, mutta kallista Vaatimalla parempaa teknologiaa saadaan myös sivuun ongelmallisimmat hankkeet Ilmaston ja sadannan osalta esim. vain joka 200 tai 500 vuosi esiintyvät sateet tulisi huomioida lupahakemuksessa
Opetuksia suomalaisesta kaivosalasta (ja Talvivaarasta)
YSL 84 / 86 Hallintopakkokeinot ja uhkasakko käytäntöä kiristetty kahden vuoden vaatimisen seurauksena Epäkohtiin huomion kiinnittäminen hyvin tärkeää, jotta lupa- ja valvontaviranomaiset eivät voisi myötäillä kaivosyhtiötä liikaa: ELY-keskus uskonut Talvivaaran selittelyjä Kansalaiset ja järjestöt ovat tehneet vireillepanoja (esim. Raahe & asbesti) Oikeuskansleri: tulisi kiinnittää huomiota kokonaisuuteen (muuttuuko ympäristön tila) ei yksittäisiin tekijöihin
YSL toiminnanharjoittajan näkökulmasta toiminnanharjoittajan tulisi tietää toimintansa vaikutukset ja se tulisi kuvata ympäristöluvassa Talvivaaran luvassa ei laatunormia sulfaatille luvassa, mutta määrä kuvattu. Toiminta poikkeaa luvassa kuvatusta pitäisi tehdä päivitys lupaan. Sama ongelma ainakin Orivedellä, Sastamalassa, Raahen Laivakankaan ja Pahtavaaran kaivoksella YSL: jos haitat muuttuvat myös lupaan tulee hakea muutosta
Ympäristönsuojelulaki päivittyy YSL on päätetty uudistaa osana nykyisen hallituksen ohjelmaa. Mikäli laki hyväksytään se vahvistaa osallistumismahdollisuuksia ja avoimuutta entisestään hieman
Miten vaikuttaa? Uusi ympäristönsuojelulaki hyväksyttäneen 2014. Antaa lisää vaikutusvaltaa hankkeista paikallisesti. Natura-, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueiden tuntemus olennaista, kun pohditaan täyttääkö kaivoslaki vesi-, ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulain vaatimukset
Seurauksia Vaasan Hallinto-oikeus kiristänyt lupaehtoja monessa tapauksessa luvista valittamisen seurauksena ELY:n tulkinta poikkeustilanteesta, joka oikeuttaisi juoksutukset ei ole kantanut
Tiukka ei pilottikaivoksille Toiminnan on oltava teollisessa mittakaavassa toimivaksi osoitettua Mitä tarkoittaa sosiaalinen toimilupa?
Kuka kaivosten perustamisesta hyötyy ja kuka kokee haitat?
Kaivostoiminta Suomessa 1930 / 2010 Kansallinen kaivosyhtiö tai patruuna, joka vastaa koulutuksesta ja terveydenhuollosta Kunta vastaa muuttajien palveluista ennen kuin varmuutta verotuloista. Kunnalle merkittävä satsaus ilman takuita (vrt. Sodankylä) Paikallinen työvoima, joka asuu kaivosyhdyskunnassa Fly-in-fy-out / Drive-in-drive-out Vuosikymmeniä hitaasti hyödynnettävä Löydöksiä hyödynnetään usein 3-10 vuotta, louhintamäärät kasvaneet merkittävästi Merkittävä työllistäjä Pitkälle koneistettu ja suurimittakaavainen tuotanto riskit kasvaneet valtioyhtiö kansainvälisten sijoittajin perustamat pienet yhtiöt ja kansainväliset kaivosyhtiöt raha haisee Green mining ja suuremmat riskit voi vaatia enemmän
Kaivos2030-strategia ei anna suuntaa Miksi hyödyntää resurssit ennen kuin teknologiat ja laaja hyödyntäminen ovat riittävällä tasolla? Miksi hehkuttaa osaamista, joka on nykyisiin sulfidisten malmien haasteisiin riittämätöntä?
Haasteita luonnonsuojelulle Koko kaivosalan suunta on kyseenalaistettavissa (köyhemmät malmit ja suuremmat koneet)
Eikö sukupolvemme tarvitse uusia kaivoksia? Toivomme lisää, mutta emme tarvitse. Sijoittajilla on varastoissaan kultaa 200 vuoden teolliseen tarpeeseen. Joka vuosi 2500 tonnia kaivetaan, mutta vain 300 tonnia hyödynnetään. Olemassa olevat kaivokset kattavat myös esim. kuparin tarpeen
Uusiutumaton luonnonvara? Olisiko kaivosteollisuuden kestävyys näiden ratkaisujen edistämistä? Vielä suurempi mahdollisuus!
Riippuvuus maailmanmarkkinoiden heilahtelusta