Poikkisektorisella yhteistyöllä Voimaa Vanhuuteen Päivi Topo, johtaja (VTT,dos) Al
Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Voima sekä tasapaino olennaisia tekijöitä liikkumiskyvylle Voima- ja tasapaino paranevat harjoittelulla iästä ja kuntoisuudesta riippumatta Iäkkäät, jotka liikkumiskyvyn ongelmista huolimatta harrastavat liikuntaa, tarvitsevat vähemmän ulkopuolista apua Liikkumiskyky tukee autonomiaa ja osallisuutta 2
Voimaa vanhuuteen -ohjelman vaiheet VoiTas -pilotti (2003-2005): 8 kuntaa (STM & RAY) Tutkimustietoon perustuva koulutusohjelma (Ikäinstituutti & J:kylän yliopisto) Kouluttajakoulutus, kouluttajaverkosto Kokeilutoiminta Voimaa vanhuuteen I (2005-2009): 35 järjestöhanketta (RAY) Tutkitun tiedon soveltaminen Hyviksi toimintatavoiksi Mentorointimalli toimijoiden tueksi (Ikäinstituutti) Voimaa vanhuuteen -järjestöverkosto: yhdessä oppiminen ja jakaminen Voimaa vanhuuteen II (2010-15): 38 kuntaa (RAY, STM, OKM) Hyvien toimintatapojen käyttöönotto kunnissa poikkisektorisella yhteistyöllä Juurtumismallit, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyömallit Voimaa vanhuuteen kunta- ja järjestöverkostot Voimaa vanhuuteen III (2016-): uusia kuntia (RAY, OKM) Hyvien toimintatapojen käyttöönotto kunnissa poikkisektorisella yhteistyöllä Voimaa vanhuuteen toimintatavan levittäminen kuntiin
Voimaa vanhuuteen -toiminta Tavoitteet: 1. Tiedon, taidon ja osaamisen lisääntyminen terveysliikunnasta 2. Voima- ja tasapainoharjoittelun, liikuntaneuvonnan sekä ulkoilun hyvien toimintatapojen käyttöönotto ja juurtuminen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä 3. Iäkkäiden osallistuminen terveysliikuntatoimintoihin ja hyödyn saanti Osallisuus, toimintakyky ja tasa-arvoiset liikkumismahdollisuudet lisääntyvät Koordinointi: Ikäinstituutti
Voimaa vanhuuteen -kohderyhmät 1. Liian vähän liikkuvat, kotona asuvat iäkkäät 75+, joilla on ennakoivia liikkumiskyvyn ongelmia alkava muistisairaus lievä masennus kokemus yksinäisyydestä 2. Liikuntaa harrastavat, 60+ vapaaehtoiset toimintakykyisiä halukkaita toimimaan liikuntaystävinä, vertaisohjaajina, viestinviejinä.. 3. Ohjelmakuntien poikkisektoriset yhteistyöryhmät ja kuntakoordinaattorit
Mukaantulokriteerit Hakijana kunta/ yhteistoiminta-alue kunnanhallituksen/lautakunnan päätöksellä Etusijalla kunnat, joiden väestöennuste painottuu iäkkäisiin. Kunta sitoutuu ottamaan käyttöön Voimaa vanhuuteen -hyviä toimintatapoja järjestöjen kanssa Käyttöönotto toteutuu sosiaali- ja terveys- sekä liikuntatoimen ja järjestöjen yhteistyöllä. Kunta nimeää työhön poikkisektorisen työryhmän ja koordinaattorit eri sektoreilta Järjestökenttä nimeää oman koordinaattorin (1-2)
2010-2015 ohjelmassa 38 kuntaa
Liikuntaryhmien lukumäärä kaksinkertaistui 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 141 334 Liikuntatoimi 306 397 Sosiaali- ja terveystoimi 214 427 Järjestöt 125 342 Muut Alkutilanne 2010 tai 2011 (n= 786) Lopputilanne 2013 tai 2014 (n=1500) Ikäihmisten määrä ryhmissä kasvoi
Voima ja tasapaino paran Voimaa vanhuuteen -ryhmissä (3. toimintavuosi) Muutokset liikkumiskyvyssä (alku- ja lopputestaus n=2060) 9 % 38 % 53 % Tulos parani (n=1096) Pysyi ennallaan (n=781) Heikkeni (n=183)
vastaajista % 100 Koetut vaikutukset 90 80 70 33 26 27 28 26 33 57 50 24 60 50 40 30 20 10 0 52 15 47 46 41 27 27 31 38 36 38 29 34 9 36 14 39 37 Paljon tai hyvin paljon Jonkin verran Vähän tai ei ollenkaan n=833, Esittäjä
Kuntien ja järjestöjen poikkisektorisen yhteistyön edellytyksiä Kuntamarkkinat 14. 15.9.2016 Kuntatalo, Helsinki Helena Taskinen, FT, yliopistotutkija UEF // University of Eastern Finland
"75+ lisäkuluitta kuntoon" hanke Hankkeen tavoitteena on etsiä kriittisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat, edistävät ja estävät poikkihallinnollista yhteistyötä iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn tukemisessa sekä arvioida yhteistyön merkitystä kotona asuvien ikäihmisten liikkumisen ja toimintakyvyn tukemisessa Kaksivuotinen tutkimushanke, päättyy syksyllä 2017 Hankkeen rahoittaja Kunnallisalan kehittämissäätiö Toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Ikäinstituutin kanssa UEF: Professori Sari Rissanen, hankkeen johtaja Yliopistonlehtori Sanna Laulainen Yliopistotutkija Helena Taskinen UEF // University of Eastern Finland Ikäinstituutti: Johtaja Päivi Topo Vanhempi tutkija Erja Rappe Tutkija Jere Rajaniemi 12
Tutkimustehtävät Millaisia kokemuksia toimijoilla on poikkihallinnollisen yhteistyön käynnistämisestä ja käytännön yhteistyöstä Mitkä tekijät edistivät yhteistyötä? Mitkä tekijät vaikeuttivat tai estivät yhteistyötä? Mikä tulevaisuudessa keskeistä yhteistyön toimivuuden näkökulmasta? UEF // University of Eastern Finland 13
Aineiston hankinta ja analysointi Aineisto koottiin ryhmähaastatteluilla kahdeksasta kunnasta Kunnat valittiin Voimaa vanhuuteen -ohjelman II vaiheen kunnista (N=38) seuraavilla kriteereillä: toiminta seurantatietojen mukaan toteutunut eri tavoin eri kokoisia ja eri puolella Suomea sijaitsevia kuntia Kohderyhmä: kuntien sosiaali-, terveys-, ja liikuntatoimen sekä järjestöjen työntekijät/jäsenet, jotka ovat olleet Voimaa vanhuuteen -ohjelman kuntakoordinaattoreita ja yhdessä muodostaneet kunnassaan poikkihallinnollisen yhteistyöryhmän Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä UEF // University of Eastern Finland 14
Yhteistyön edistäjiä ja vaikeuttajia: yksilötaso Edistää Vaikeuttaa tai estää - oma halu olla mukana ja tehdä yhteistyötä - innostus ja kiinnostus asiaan, aktiivisuus - asenne, luottamus, avoimuus - toisen (myös ikäihmisen) ja toisen työn arvostus, erilaisuus rikkaus - ajan puute, samat ihmiset monessa mukana - ylikuormitus, kiire omassa työssä osallistumisen vaikeus - ihmisten mukaan saamisen vaikeus - vastuun ottaminen ei uskalla lähteä mukaan, jos ei ole yhteistä intressiä asiaan - asenne - sitoutuminen toimintaan - sitoutumattomuus - tuttuus, toistensa tunteminen helposti lähestyttävyys, yhteistyö mutkatonta - tieto myös toisen työn sisällöstä - paljon myös henkilöistä kiinni hlökemia - henkilöiden vaihtuvuus, yksilövetoista vaihto vaikuttaa yhteistyöhön - liikaa henkilösidonnainen, pitäisi olla org.vetoinen UEF // University of Eastern Finland 15 1 5
Yhteistyön edistäjiä ja esteitä: kulttuuriset tekijät Edistää - jo olemassa oleva yhteistyö hyvä lähtökohta, yhteistyön perusta hyvä heti asiaan käsiksi - pieni kunta etu puhalletaan yhteen hiileen - talkooperinne, yhteishenki, yhteistyön tekemisen käytänne ja kulttuuri (kunnan historiassa) - kunnan toimintatapa avoimuus, ei jäykkää - hyvä yhteisen tekemisen meininki Vaikeuttaa tai estää - julkinen puoli ei ole tottunut tekemään tämän tyyppistä yhteistyötä - sotessa kulttuurinen yksintyöskentelyn perinne - yhteistyö ei kuulu omaan työhön oma työ ja yhteistyö voidaan nähdä erillisinä asioina - järjestöjen/yhdistysten arkuus UEF // University of Eastern Finland 16
Yhteistyön edistäjiä ja esteitä: organisointi/ohjaus Edistää - yhteinen tavoite - vastuutahot selkeät, asia jonkun vastuulla, kaikilla myös oma vastuu - selkeät ja joustavat roolit - tasa-arvoinen roolitus, ei hierarkkisuutta - toiminnan koordinointi - kunta mahdollistaa toiminnan, lähellä hyvät tilat ja välineet - tiedotus, viestintä, markkinointi - Ikäinstituutin VV-ohjelmaan liittyvät koulutukset ohjasivat toimintaa, ymmärretään liikunnan merkitys - yhteistyön koettu hyöty Vaikeuttaa tai estää - keskeisten tavoitteiden löytäminen, ytimessä oleminen - sote toimijat/terveystoimi vähän mukana - byrokratia toimintaa koordinoidaan ylhäältä (tk) - järjestöjen sitouttaminen - toiminta usein otona - resurssit hankkeella ei budjettia - jatkuvuuden turvaaminen resurssin riittävyys koordinointiin - este voi olla aloitteenteko kuka tekee aloitteen - tulevat sote-muutokset UEF // University of Eastern Finland 17
Yhteistyön edistäjiä ja esteitä: johtaminen/makrotason tuki Edistää - johdon tuki - päättäjien myötämielisyys - arvostuksen osoitus - taloudellinen tuki Vaikeuttaa tai estää - johtamisen kysymys yhteistyön tekeminen ei saisi olla oma valinta - kaupungin tuen puute - päättäjät eivät pidä tärkeänä - kunta ei juurikaan mukana sitä yhteistyötä kaivattiin UEF // University of Eastern Finland 18
Mitä poikkisektorinen yhteistyö oli liikuntaryhmien käytännön toteutuksessa? Kysely liikuntaryhmien vetäjille 2015 (11 kuntaa, 83 vastaajaa, ammattilaisia 46% ja vertaisohjaajia 54%) Yhteistyö liikuntaryhmien toteutuksessa Paljon tai hyvin paljon Jonkin verran Ei ollenkaan tai vähän Tilojen ja välineiden järjestäminen toiminnalle (n=80) 54 29 18 Liikuntaryhmistä tiedottaminen (n=78) 44 33 23 Osallistujien löytäminen (n = 73) 38 29 33 Liikuntaryhmien vetäminen ja ohjaaminen (n=77) 30 25 45 Ryhmän vetäjien koulutus (n=77) 27 31 42 Toiminnan seuranta ja arviointi (n=79) 23 24 53 Jatkoharjoitteluun ohjaus (n=76) 16 25 59 Osallistujien liikkumiskyvyn testaus (n=76) 14 20 66 Palautteen kerääminen osallistujilta (n=78) 12 26 63 Kuljetukset / kulkeminen liikuntaryhmiin (n=71) 10 8 82 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Esittäjä
Eri toimijoiden välisen yhteistyön ongelmat liikuntaryhmien toteuttamisessa (% vastanneista, n=71) Ajan puute 49% Tilajärjestelyt 44% Keskinäinen viestintä Toimintatapojen erot 30% 30% Yhteistyöstä sopiminen 25% Yhteisten tavoitteiden puuttuminen Yhteistyön ohjeistus Sovitusta yhteistyöstä kiinni pitäminen Muu ongelma 20% 20% 18% 17%
Tulevaisuuden yhteistyön onnistumisessa tärkeää asian tärkeyden tunnistaminen päättäjien tuki yhteistyölle toimijoiden sitoutuminen, kaikkien läsnäolo ei jäisi yhden tahon/yksilön vastuulle osallistuminen yhteistyöhön toisen toimialan ymmärrys ja arvostus innostuksen ylläpito porkkanoita yhteydenpito, uskallus lähteä hakemaan yhteisiä asioita liikuntapaikat tärkeitä UEF // University of Eastern Finland 21
Koonti ja eväitä yhteistyöhön poikkihallinnollisessa yhteistyössä enemmän edistäjiä kuin vaikeuttajia edistäjät ja esteet ilmiöinä usein samoja toimiessaan edistää, jos ei, estää ytimessä oma halu (yhteistyöhakuisuus, aktiivisuus) ja vastuunkanto yhteistyön vetovastuu vaihteli, järjestöt ja liikuntatoimi korostuivat yhteistyön vakiintuneisuus/jatkuvuus ohjelman jälkeen vaihteli haasteena mm. päättäjien vakuuttaminen => arvostus, tärkeys Sote uudistuksen kynnyksellä olennaista saada poikkihallinnollinen yhteistyö vakiintumaan kuntiin, luoda rakenne uhkana vakiintuneen yhteistyöverkoston hajoaminen, yksilöriippuvaisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä jää kunnille, eli tärkeä miettiä, miten ikääntyneiden liikunta toteutetaan tässä kokonaisuudessa UEF // University of Eastern Finland 22
Kiitos! uef.fi