KoLehti Koneinsinöörikillan lehti Päätoimittaja Linda Koivunen linda.koivunen@tkk.fi Taitto Linda Koivunen Painopaikka Multiprint Espoo Kansikuva Juha Sorensen ISO-henkilöille hommia - uudet phuksit saapuivat! Kuvia syksyn phuksitapahtumista s. 6-8 Kiitos kirjoittajat ja kuvaajat Keni sisälmys: 3 Pääkirjoitus 4 Puhiksen palsternakka vol.3 5 Oltermanni 6-8 Kuvia phuksitapahtumista 9 Töissä Koneosastolla 10-11 Esittelyssä Machinery 12-15 Badekarpadlingen eli NORJA 2007 16-17 Pitkä viikonloppu Latviassa 17 Äänestä Edarivaaleissa! 18 Kiltakummin terveiset 19 Tuoreen DI:n kirjoitus Norja -reportaasi s. 12-15 nrot 2,32 Koneinsinöörikillan hallituksen jäsenten statiikan kurssin keskiarvo
Lähes lomaa Uusi lukuvuosi on jälleen alkanut. Kesän vaihtumisen syksyksi huomaa paitsi koulun käytävillä palloilevista phukseista myös elämänrytmin radikaalista muuttumisesta. Säännöllinen kesätyön rytmittämä arki vaihtui jälleen opiskelijan epämääräisiin aikatauluihin. Opiskelijan kalenterivuotta ei tauota lomat, vaan työjaksot, jotka sijoittuvat yleensä kesälle ja joulunaikaan. Töitä tehdään sekä taloudellisista että työkokemuksellisista syistä: Vuokrarahat on pakko ansaita ja insinööri ilman työkokemusta ei ole minkään arvoinen. Aloitin kesätyöni Metso Automationilla heti tenttien jälkeen toukokuussa. Työsopimukseeni kirjattiin kokopäiväisen työn jatkuvan seuraavat neljä kuukautta, aina syyskuun puoleenväliin asti. Kesä sujui mukavasti työtehtävien ollessa mielenkiintoisia ja sopivan haasteellisia, myös vapaa-ajan aktiviteeteille ja viikonloppureissuille jäi hyvin aikaa. Kevään edetessä kahvipöytäkeskusteluihin tuli luonnollisesti mukaan yksi suosikkipuheenaihe: kesälomat. Sään lisäksi puhuttiin jatkuvasti siitä ketkä ovat lomansa jo pitäneet ja keillä tämä ihanuus on vielä edessä. Sain osakseni ihmetteleviä katseita kun kysyttäessä kerroin olevani koko kesän töissä, omasta tahdostani. Opiskelun yksi parhaita puolia on vapaus suunnitella oma ajankäyttö ja tehdä töitä omassa tahdissa minä vuorokaudenaikana hyvänsä. Vapauden mukana tulee tietysti vastuu ja mielestäni myös tunne aidon vapaa-ajan puutteesta. Opiskelijan pöytä ei ole käytännössä koskaan tyhjä, aina on harkkatehtäviä tekemättä tai tenttejä, joihin valmistautua. Tehtyjen hommien tilalle tulee jatkuvasti uusia. Opiskeluista irrottautuminen tuntuu paljon työnteosta irrottautumista hankalammalta. Selkeä ajankäytön suunnittelu helpottaa, kunhan suunnitelmat vie myös käytäntöön. Tehokkaan päivän jälkeen on henkisesti hieman helpompaa jättää työt odottamaan seuraavaa päivää. Töiden suhteen joustovaraa on vähemmän, töihin on mentävä säännöllisesti ja pääsääntöisesti viidesti viikossa. Mutta toisaalta. Työssä riittää, kun tekee kahdeksan tunnin hommat särmästi ja lähtee sitten kotiin. Loppupäivänä ei tarvitse edes vilkaista työpaikan suuntaan ja vapaa-aika tuntuu aidosti vapaa-ajalta. Varsinkin kesätyöt vaativat harvemmin rankkoja ylityöjaksoja, töiden viemistä kotiin tai yöunien menettämistä stressin vuoksi. Lähes lomaa siis. Ensimmäistä aitoa, vakituisessa työssä ansaittua kesälomaa vielä odotellessa, Ahkeraa syksyä toivottaen, Linda Koivunen Päätoimittaja 3
Puheenjohtajan palsternakka vol.3 Kesä vilahti taas kuin siivillä ja paluu koulun penkille koitti taas niin pian. Tuntuu kuin olisin taas vain käynyt vähän pitemmän viikonlopun kotiseuduilla. Muistan lukeneeni joskus tutkimuksen, jonka mukaan ihmisen kokemus ajan kulumisesta muuttuu iän myötä. Tutkimuksessa väitettiin, että ihminen vertaa kuluvaa aikaa jo elettyyn aikaan ja tästä johtuen esimerkiksi juuri kesäloma tuntuu paljon lyhyemmältä kuin vaikka ekaluokkalaisesta, joka on elänytkin vasta kahdeksan vuotta. Ainakin yksi historiallinen seikka tässä syyslukukaudessa on, nimittäin se on koneosaston viimeinen. Vuoden vaihteessahan siirrytään koulussamme tiedekuntamalliin. Sen jälkeen olemmekin ilmeisesti osa Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa yhdessä raksan, mittareiden ja arkkareiden kanssa. Saa nähdä mitä tästä harjoituksesta tulee lopputulemana. Tiedekuntamme johtajaksi eli dekaaniksi valitaan ensimmäiselle kaudelle ilmeisesti maanmittausosaston johtaja Kauko Viitanen. Aika ison nakin on Kauko itselleen kahminut. Saapa nähdä kenen mukaan killan seuraava pakettiauto nimetään. Nykyinen Petrihän on kastettu osastonjohtaja, professori Petri Varstan mukaan. Lisää tiedekuntajaosta voi lukea TKK NYTistä (www.tkk.fi/nyt). Muutenkin ihan suositeltava sivusto luettavaksi, jos on yhtään kiinnostunut siitä mitä koulussamme tapahtuu. Samaisella sivustolla puhutaan myös toisesta isosta hallinnollisesta harjoituksesta, joka koulullamme on koittamassa eli auditointi. Pitää toivoa että kaikki koulumme toimijat ovat ottaneet tämän laadunvarmennusharjoituksen tosissaan ja kaikki menee hyvin, kun nuo auditointiryhmän nahkatakkiset komissaarit ratsupiiskat kainaloissa marssivat koulumme käytäville. Tai ainakin tällainen mielikuva minulla tuosta porukasta on. Vielä lopuksi haluan muistuttaa kaikkia kiltamme setiä ja tätejä, että uudet ekaluokkalaiset ovat taas täällä keskuudessamme ja kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta, kun vetää bomba-junaa, ettei pienet phuksit jää jalkoihin. Mutta erityisesti haluan kiittää uusia phuksejamme hienosta köydenvedosta. Edellisen kerran phuksi-veto voitettiinkin silloin kun minä olin phuksi. Valitettavasti hallitusvedossa ei tänä vuonna mennytkään niin hyvin. Onneksi Ossinlammen musta vesi oli varsin lämmintä. Opiskeluintoa syksyyn, Lauri Reiman, Hallituksen puheenjohtaja Kuvat: Timo Idänheimo 4
Oltermannin mietteitä syyslukukauden alkuun Toivottavasti teidän kesänne arvon koneteekkarit ja -phuksit oli onnistuneempi kuin minun. Toukokuussa katkaisin nääs akillesjänteeni ikämiesjalkapallon pyörteissä ja sain jalkani kipsiin aina heinäkuulle saakka... Liikkuminen oli aika vaivalloista, mutta perinteinen kesälomamatka etelän lämpöön tuli kuitenkin kesäkuussa tehtyä. Ohessa ko. matkalta valokuva, missä kipsijalkainen oltermanni istuskelee nuoremman poikansa kanssa Kreetan palmujen alla. Oikea koneteekkari huomaa kuvassa heti jotain outoa eli kertokaapa mikä kuvassa mättää, kun koneosaston käytävillä tapaamme! Oltermannin rooli on toimia yhdyshenkilönä Koneinsinöörikillan ja osaston välillä. Oltermanni on myös professorikunnan ja osaston edustaja killan järjestämissä tilaisuuksissa. Uusille konephukseille tuli jo kirjoitettua viisaita sanoja (?) Konephuksin APC:hen. Sanomani phukseille voisi oikeastaan kiteyttää lauseeseen: Aktiivisen opiskelun ja phuksipisteiden keräämisen sopiva yhdistelmä tuo parhaimman lopputuloksen. Phuksivuoden kurssit kannattaa suorittaa heti ensimmäisenä vuonna, jottei ne jää roikkumaan toiseen, kolmanteen, neljänteen vuoteen... Yliopistomaailmassa tapahtuu kummia jo tänä syksynä. TKK:n organisaatiomuutos astuu voimaan ensi vuoden alussa. Yliopistoomme perustetaan neljä tiedekuntaa ja perinteinen osastojako pikkuhiljaa häviää. Konetekniikan osasto liitetään uuteen insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan. Tiedekuntia johtaa dekaani ja siihen kuuluu useita laitoksia. Tätä kirjoittaessani käsitys on se, että konetekniikan osastosta muodostuu nykyisen ryhmäjaon mukaiset kolme laitosta eli koneenrakennustekniikka, kuljetusvälinetekniikka ja energiatekniikka. Uskon ja toivon, että tässä kohti huippuyliopistoa johdattavassa myllerryksessä te perusopiskelijat saatte olla suhteellisen rauhassa eli organisaatiomuutos ei tavallisen Teemu Teekkarin elämään juurikaan vaikuta. Toivon kaikille työntäyteistä, mutta samalla mukavaa syksyä konetekniikan kiehtovassa maailmassa ja tapaamisiin killan tilaisuuksissa syksyn mittaan! KIK:n Oltermanni Juhani Orkas 5
Syksy 2007 Kuvia phuksitapahtumista 6
7
Syksy 2007 Kuvia phuksitapahtumista Phuksisitseillä oli yli 190 juhlijaa: phukseja, ISOja ja kutsuvieraita Kuvat: Jukka Viljanen ja Markus Myllymäki Niemennokassa grillaamassa
Töissä Koneosastolla Sarja esittelee Koneosastolla työskenteleviä henkilöitä. Aikaisemmat haastattelut ovat luettavissa killan nettisivuilta. Tällä kertaa esittelyvuorossa on lujuusopin professori Jouni Freund, 49. Jouni Freund on toiminut Konetekniikan osastolla lujuusopin laboratoriossa opettavana tutkijana vuodesta 2004. Freundin alaa ovat mekaniikan eri osa-alueet ja niitä sivuavat matemaattiset aihealueet. Hän kertoo viihtyvänsä työssään korkeakoululla: Mielestäni työskentely on itsenäistä, haastavaa ja vaikutusmahdollisuuden omaan työhän ovat hyvät. Niukkaan resursointiin liittyvät reunaehdot tuntuvat tietysti välillä vähän kovilta, mutta siinähän sitten on enemmän haastetta! Freund valmistui TKK:sta diplomi-insinööriksi 1988 ja jatkoi opintojaan valmistuen lisensiaatiksi vuonna 1990 ja tohtoriksi 1996. Freundin molemmat vanhemmat ovat valmistuneet TKK:sta ja opiskelupaikan valinta tuntui muutenkin luonnolliselta fysiikka ja matematiikka ovat aina olleet hänen suosikkiaineitaan koulussa. Freund kertoo, ettei hän ollut aivan tavallinen opiskelija, vaan harrasti itseään kiinnostavia asioita ja tutkinnot tulivat siinä sivussa. Nyt opettajan näkökulmasta katsoen opiskelutyylini oli valmistumisen kannalta aika tehoton. Ammattimaisella kahdeksan tuntia päivässä otteella opiskelu etenee aikataulun mukaisesti. Tällöin myös vapaa-aika tuntuu paremmin vapaa-ajalta ja sitäkin opiskelija tarvitsee, Freund pohtii. Freund on työskennellyt koko työuransa ajan erilaisin tutkijan ja opettajan nimikkein, vaikka töiden todellinen sisältö onkin joskus ollut aivan muuta. Hän aloitti opetustyön jo opintojen alussa toimien erilaisissa assistentin tehtävissä ja jatkoi niitä aina väitöskirjan tekoon saakka. Freund kertoo tohtorintutkinnon olleen elämässään eräänlainen käännepiste, joka johti työpaikan vaihdokseen ja elämänrytmin muuttumiseen. Työ biomekaniikan asiantuntijana Työterveyslaitoksella vaati aikatauluihin, tavoitteisiin ja asiakaspalveluasenteeseen sitoutuneiden työskentelytapojen opettelua ja opiskelijaelämän oli aika jäädä taakse. Erikoistutkijan työhön kuului biomekaniikan alan soveltava tutkimus sekä erilaisten projektien ja tilaustutkimusten vetäminen. Vuonna 2004 Freund siirtyi takaisin TKK:uun. Viimeiset neljä vuotta lujuusopin laboratoriossa ovat kuluneet lähinnä opettaessa, kurssien uudistamisessa ja kurssimateriaalin tuottamisessa, vaikka töiden painopiste onkin hiljalleen siirtymässä enemmän tutkimuksen suuntaan. Freund kokee, että projektien vetäminen TKK:n ulkopuolella oli opettavaista ja antoi paljon kokemuksia, joita ei välttämättä muuten olisi saanut. Hän suositteleekin kokemusten hakemista korkeakoulun ulkopuolelta, vaikka tähtäimessä olisi tutkijan tai opettajan ura. Freund on naimisissa ja kahden teini-ikäisen tytön isä. Hän on syntyperäinen stadilainen eikä omien sanojensa mukaan todellakaan kaipaa maaseudun rauhaa. Freundin harrastukset ovat liikuntapainotteisia: muun muassa uintia ja hölkkää. Paljon vapaa-aikaa kuluu myös tyttärien taitoluisteluharrastuksen parissa. Perheen yhteiseksi harrastukseksi Freund mainitsee mökkeilyn. Jouni Freund pitää matematiikan, mekaniikan ja erityisesti insinööritieteellisen ajattelutavan hallintaa tärkeänä taitona työelämässä. Käyttäkää opiskeluaikanne viisaasti ja panostakaa itseenne tässä suhteessa, hän kannustaa. Linda Koivunen 9
Koneinsinöörikillan yhteistyökumppani esittäytyy Machinery on tekniikan laaja-alainen asiantuntijaorganisaatio Machinery Oy on tekniikan konkari. Se on toimittanut koneita ja laitteita Suomen teollisuudelle pian sata vuotta. Yritys on taitavasti löytänyt maailmalta viimeisimmät tekniikan innovaatiot, tai jos ei ole löytänyt, niin rakentanut ne itse. Tuotevalikoima ulottuu lentokoneista hiomalaikkojen kautta jopa leluihin. Machineryn yksi vahvoista alueista on aina ollut metallintyöstökoneiden myynti. Sen lisäksi yritys markkinoi rakennuskoneita, dieselmoottoreita, varavoimakoneita, hiomatarvikkeita, veneilytuotteita sekä puolustusvälineitä. Machineryn uusin aluevaltaus on teollisuuden kunnossapito ja sen toiminnan tehokkuuden kehittäminen sekä koneiden modernisointi. Machineryn tuore Teknisen kaupan toimialajohtaja, konepuolen DI, Petteri Viinanen kertoo innostuneesti uuden työnantajansa osaamisesta ja laaja-alaisuudesta. Machinery on suomalainen, mutta kansainvälisesti toimiva monialayritys. Olemme vahva teknisen ja kaupallisen osaamisen yhteenliittymä, toteaa toimialajohtaja, konetekniikan DI Petteri Viinanen. Perheomistus tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä, joka aikaansaa luottamusta ja peliiloa työntekoon. Machinerya johdetaan vahvoilla arvoilla, joista yksi on ketteryys. Se kertoo siitä, että yrityksessä on koko ajan käynnissä ydinliiketoiminnan rinnalla itäviä kehityshankkeita. Haluamme olla viimeisimmän tekniikan osaamisen ohella tulosta tekevä organisaatio. Nyt kun tekninen kauppamme on vahvassa kasvussa, tarvitsemme ympäri Suomea asiakaslähtöisiä teknisen koulutuksen ja kaupallisen osaamisen omaavia kielitaitoisia ihmisiä, Viinanen lisää. 10
Vaikka Machineryn emoyhtiön asiakkaat ovat pääosin suomalaisia, leimaa yrityksen toimintaa vahva kansainvälisyys. Kauppaa tehdään Baltian lisäksi Venäjällä ja Ukrainassa. Osa kansainvälisestä kaupasta on ns. projektitoimituksia, jotka vaativat monipuolista projektihallinnan osaamista. Kansainvälisyyttämme lisäävät myös ulkomaiset päämiehemme. Tuomme koneita ja järjestelmiä 22 maasta. Koulutamme myyjiämme ja huoltohenkilöstöämme päämiehiemme tehtaissa. Matkamme ulottuvat korkean työstökoneteknologian maihin, kuten Koreaan ja Taiwaniin. Käymme myös haistelemassa uusia tuulia alan kansainvälisillä messuilla, Viinanen summaa. Machinery Oy Perustettu: 1911 Toimialat: Tekninen kauppa, Machinery Service, Kansainväliset projektit & trading sekä Lelujen ja pelien maahantuonti. Sijainti: Pääkonttori Vantaalla, jonka lisäksi 7 toimipaikkaa kotimaassa sekä tytäryhtiöitä ja edustustoja Baltian maissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Liikevaihto: 85,1 miljoonaa euroa vuonna 2006 Henkilöstöä: 300 Lisätietoja: www.machinery.fi 11
B a d e k a r p a d l i n g e n N O R J A 2 0 0 7 12 Paraati käynnisti kilpailuaamun Vanha kuplavolkkari toimi lauttamme uskollisena vetojuhtana paraatissa läpi helteisen Trondheimin kaupungin. Vierailu konehuoneessa päihdytti selvästi matkalaisemme. Toisaalta syy päihtymiseen saattoi olla myös buffetissa. Päiväristeily sai mukavasti vauhtia läsnäolostamme: Tuskinpa on Siljalla aikaisemmin eletty niin jännittäviä hetkiä bingossa. Laivamatkalla tapasimme myös ruotsalaisia opiskelijoita, joista saimme mukaamme neljä innokasta taistelijaa Trondhemiiin. Tämän takia menimme Norjaan: Badekarpadlingen eli kylpyammesoutukilpailu Norjan sää ei pahemmin yllättänyt; puolen tunnin sisään pystyimme kokemaan kaikki neljä vuodenaikaa. Juuri kun luulimme, ettei taivaalta voi sataa enää muuta, alkoi itse kilpailu. Taivaalla oli noin 100 000 kananmunaa, kalajätettä, ja kaikkea mitä normaali norjalainen rauhaarakastava kylpyammesoutaja on saattanut ottaa mukaansa perus-lauantaisoudulle. Suomen joukkueiden (meidän ja Nääsvillen otusten) jättäessä muut taakseen, rannikkotykistö avasi tulen kohti norjalaisten lauttoja. Tampere pääsi vastarannalle nopeammin ja he onnistuivat jopa rantautumaan, toisen rannikkotykistöosaston voimakkaasta pommituksesta huolimatta. Muut joukkueet keskittyivät olennaiseen, eli hurjaan meritaisteluun. Peli jatkui vielä sen päätyttyä. Taistelijat eivät suostuneet lopettamaan sotimista, vaan taisteltiin viimeiseen munaan.
Batman & Robin TV:stä tuttu dynamic duo eli voimakaksikko tavattiin, niin s p e k s i s s ä Trondheimissä, kuin laivan hyttikäytävältä cicapo-tanssin lomasta. Taitaa pojilla olla h u o m e n n a peruspäivä. Matkalla kuultua: Normipäivä -Niko Nu ska vi börja -Sammumassa oleva Imppu Mahtava ejakula -Juha Tuokaa paperia -Joonas Voinks mä muuttaa teille asumaan? -Ilkka Miksei? -Kaikki All in -Ruotsalaiset Tuolla vessassa on kaikille muille paitsi pastorille puhelu -Suomalainen tapa mennä banketissa käyttämään taskumattia Fuck you -Fag Löfgren, norjalainen merimies klo 15 baarissa Torstai on hermaripäivä -Henri Mihin aikaan piti olla bussissa? -Eetu, matkanjohtaja Seuraava oksentaja jää matkan varrelle -Kuski Aluksi niitä tulee 48 suomalaista ja 4 ruotsalaista, mutta kun joku tekee jotain tyhmää, niitä onkin 52 ruotsalaista -Veingaard, norjalainen isäntämme Et varmana uskalla vinkata tullimiehelle silmää -Jonne Mikolle Mennäänkö loppuun asti? -Tullivirkailija Turun satamassa Tiettekste mikä on poliisi ruotsiks. Polis -Henri 13
B a d e k a r p a d l i n g e n N O R J A 2 0 0 7 14 Koneinsinöörikillan banderolli Taustajoukot saattoivat joukkueemme matkaan. Ja kannattihan se, sillä joukkueemme kiikutti Otaniemeen kansainvälisen sarjan voittopokaalin ylivoimaisena ykkösenä. Saimme myös olla ylpeitä suomalaisesta insinööriosaamisesta. Lauttamme ei hajonnut vaikka sitä revittiin kappaleiksi 10 miehen voimin.
Kisapäivä huipentui Bankettiin Juhlahumu on korkealla. Norjalaisten sitsikulttuuri on kummallista. Norjalaiset osaavat yhden juomalaulun, joka laulettiin noin sata kertaa. Lisäksi toisten päälle huutelu on erittäin tyylikäs tapa. Pääasia kuitenkin oli, että meillä suomalaisilla oli hauskaa. Ilta jatkui luonnollisesti paikallisessa olutkuppilassa. 15
Pitkä viikonloppu Latviassa Latvia on nasta mesta ja Suomesta Baltian keskimmäiseen tasavaltaan pääsee helposti. Jos on kolme päivää ylimääräistä aikaa, kannattaa harkita sen viettämistä maalivahtilegendan Artus Irben kotimaassa. Matkajärjestelyt pidennettyä viikonloppua varten aloitettiin kysymällä pomolta: Voinko pitää yhden päivän saldovapaata? Kun vastaus oli ota kaksi!, matkasuunnitelmat alkoivat muotoutua. Majoitusten ja muiden vastaavien varailu on nykyään hämmästyttävän helppoa. Onnistuimme varaamaan matkakumppanini kanssa kaikki tarvittavat majoitukset, lautat ja auton yhden illan aikana. Tarjouksia oli helppo verrata ja varaaminen onnistui ilman sen suurempia kommervenkkejä. Luottokorttinumero tosin oli välttämätön lähes jokaisessa vaiheessa. Auton vuokraus oli tietenkin suurin menoerä mutta mukavuudenhalu voitti. Suomenlahden ylitimme Linda Linen Merilin-lautalla. Suurin nähtävyys lautalla oli ehdottomasti virolaisen tarjoilijan käsittämättömän tyylitön hiustyylin, jolle veti vertoja ainoastaan (jo onneksi poistunut?) Janne Keskisalon takatukka. Tästä kaameudesta kuitenkin selvisimme ilman sen suurempia traumoja ja Viroon saavuimme hiukan myöhässä, koska laineet löivät kapteenin mielestä liian korkeina. Eräs (humalainen) suomalaismatkustaja tosin vaati lisää hanaa, kun lautta hidasti vauhtia korkeassa aallokossa. Via Baltica ja tietöiden aiheuttamat liikenneruuhkat ovat melkein synonyymeja. 16 Tämä havaittiin ainakin Tallinnan ja Riian välillä täydelliseksi liioitteluksi. Koko matkalla oli vain kaksi tietyötä ja pari muuta huonompaa pätkää. Muuten tietä voisi verrata vaikkapa Suomen kutos-tiehen. Täysin ongelmattoman ajon jälkeen saavuimme Latvian rajalle. Todellinen järkytys iski heti Latvian rajan jälkeen. Ensimmäinen asia, joka Latvian puolella näkyy on Hesburger! Ja tämä ei ollut vitsi! Paljon raportoivaa ajosta Latvian puolella ei sitten olekaan, sillä pimeys alkoi jo laskeutua. Sen kyllä saimme selville (puhelimella), että hotelli jonne olimme menossa, olikin tuplabuukannut huoneemme ja jouduimme vaihtamaan toiseen hotelliin. Kuten sitten selvisi, emme saaneet edes minkäänlaista alennusta moisesta sekoilusta, mikä jätti kitkerän sivumaun koko episodiin. Matkalla pysähdyimme Statoilin huoltoasemalle tankkaamaan kuskiin ja matkustajaan lisää polttoainetta. Yömyöhällä saavuimme Riikaan ja ensitöiksemme suunnistimme hotelliin, jossa meidän alun perin oli tarkoitus yöpyä, jotta saisimme ohjeet missä olisi se hotelli, jossa voisimme oikeasti majoittautua. Ohjeet saatiin ja paikkaa vaihdettiin. Sanomattakin on selvää, että emme selvinneet ilman eksymistä ajelusta Riian keskustassa. Mukavan yön jälkeen oli aika lehteä tsekkaamaan Latvian nähtävyyksiä. Ensimmäisenä kohteena oli Riiasta itään sijaitseva Sigulga. Matkalla oli aikaa tutustua Latvian maaseutuun, koska onnistuimme jälleen eksymään. Syy eksymiseen oli se ettei viitta, joka osoitti tielle A2 (jonka varressa Sigulda sijaitsee), ollut kaverilleni riittävän selkeä opaste. Sigulda sinänsä oli ihan mukava paikka.
Pienellä alueella on kolme vanhaa linnoitusta, jotka kaikki ovat tuhoutuneet jossakin sodassa. Siguldassa on käsittääkseni myös Latvian ainoa kelkkailurata. Paikallisessa supermarketissa kävimme ostamassa kanaa ja Fazerin suklaata. Historian kerrostumat näkyvät muutenkin ympäri Latviaa. Talouskasvu on ollut hyvin ripeää mutta varallisuus ei ole ilmeisesti jakautunut kovin tasaisesti. Aivan tavallista oli, että viimeisen päälle remontoidun talon vieressä saattoi olla aivan kamala röttelö. Ilmiö oli havaittavissa joka paikassa missä kävimme. Pakollinen nähtävyys Latviassa on Kolka-nieni, jossa Riianlahti ja Itämeri kohtaavat. Tämän jälkeen suuntasimme Ventspilssiin. Kaupungissa oli taas havaittavissa melko kaksijakoinen suhtautuminen kaupunkisuunnitteluun. Kaupungin pohjoisosa on kamalinta neuvostoslummia, jonka olen koskaan nähnyt ja eteläosa taas ihan mukavan näköistä pientaloaluetta. Kaupunki muuten on ilmeisesti jonkinlainen paikallinen rantalomakohde. Paikallista hotellia mainostettiin koko Latvian parhaaksi diiliksi ja näin saattoi ollakin. Asiallinen kahden hengen huone maksoi 20 euroa yö. Viimeisen päivän käytimme Latvian länsi- ja eteläosassa ajeluun. Tarkistimme vielä Riian kyljessä oleva Jurmalan rantalomakohteen ja porukka olikin löytänyt rannalle suurin joukoin. Latviassa on ilmeisesti tapana urheilla rannalla, sillä palloilevia, lenkkeileviä ja punnertelevia mieshenkilöitä oli siellä täällä. Lopulta suunnistimme kohti Tallinnaa. Santeri Kontinen tee se* vaikka salaa 135 Kontro, Tuomas 136 Lönn, Henri 137 Pakkanen, Lauri 138 Reiman, Lauri 139 Sarvaranta, Anni 140 Sepponen, Mari 141 Sorensen, Juha Edustajistovaalit 2007 Miksi ottaa vastuu, kun voi sitä on mahdollisuus olla ottamatta. Miksi kiinnostua, kun voi olla välinpitämätön. Tai miksi edes olla tietoinen mistään TKY:n edustajistovaaleissa valitaan ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä 45-jäseninen edustajisto kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ylioppilaskunnan, jonka omaisuus on kymmeniä miljoonia euroja. Ylioppilaskunnan, joka on kohtaamassa historiansa suurinta muutosta innovaatioyliopiston myötä. Ylioppilaskunnan, joka omistaa vajaa 3000 asuntoa ja myös päättää niiden käytöstä ja kohtalosta. Ja tässä vasta muutama syy * äänestä [Ennakkoäänestys 31.10.-1.11.2007, varsinaiset vaalipäivät 6.11.-7.11.2007] 17
Päätöksiä ja valintoja Meitä yhdistää valinta tulla opiskelemaan Otaniemeen ja sitä kautta teekkarius ja lujuuslaskenta. Itse en tosin ole jälkimmäiseen tutustunut, mutta kaikista meistä tulee diplomi-insinöörejä. Meillä on syytä olla ylpeitä ja onnitella tosiamme hyvästä valinnasta. Onneksi olkoon kaikille opintonsa aloittaville fukseille, hyvä päätös! TKK on askel kohti tulevaisuutta, jonka jokainen itse valitsee. Merkittävin tapahtuma opintojen suhteen on kuitenkin vielä edessä. Nimittäin valmistuminen. Se on maali, joka meillä kaikilla on vielä edessä, ja jota ei saavuteta itsestään. Koko ikämme olemme saaneet kuulla kysymystä: Mikä sinusta tulee isona? Kysymys on validi monesta syystä, mutta kysymishetken voi varmasti kyseenalaistaa. Yhdeksännellä luokalla tehtiin päätöksiä tulevaisuudesta. Monet meistä täällä olijoista valitsivat lukion, sen jälkeen TKK:n. Molemmat olivat enemmän tai vähemmän mietittyjä päätöksiä. Jotenkin itsestäni tuntuu nyt jälkeenpäin, että valitsin silloin enemmänkin suuntaa elämälleni kuin itse tulevaisuutta. Toisaalta voi kysyä, voiko tulevaisuutta edes valita tarkemmin? Yläasteen lopussa ja lukiossa kysyttiin mitä haluaa tehdä astuessaan työelämään. Aloittaessani tänä syksynä n: tä opiskeluvuottani toista kertaa, tuntuu, että kysymys on todellisempi kuin koskaan aiemmin. Vasta nyt alkaa olla käsitys siitä mitä DI tekee. Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: DI voi tehdä mitä tahansa. Tästä syystä kysymys, jota on 18 heitetty ilmaan koko elämän, tuntuu vasta nyt olevan todellisuutta. Päätös omasta tehtävän kuvauksesta ja sijoittumisesta työelämään on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Vasta nyt tuntuu siltä, että oikeasti tarvitsee tietää mitä haluaa. TKK on tehnyt omasta tulevaisuudestaan päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin tai ainakin meitä seuraaviin opiskelijoihin. TKK astuu vuonna 2009 avioliittoon kahden muun korkeakoulun kanssa ja jatkaa entistä määrätietoisemmin tietään kohti kansainvälistä kärkeä. Innovaatioyliopisto on aito mahdollisuus Suomelle menestyä entistä paremmin kovenevassa kilpailussa. TKK:lla ja meillä opiskelijoilla on jotain yhteistä katsoessamme tulevaisuuteen. TKK ei menesty ainoastaan tekemällä tarvittavia päätöksiä oikealle tielle päätymisestä, vaan kaikkien on laitettava itsensä peliin. Sama periaate koskee meitä henkilökohtaisesti, sillä kukaan ei voi pakottaa meitä menestymään. Meidän on tehtävä valinta ja sen saavuttamiseen vaadittava työ itse. Kaiken huippu asian keskellä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää muistaa, että opiskeluaika ei ole ainoastaan matka työelämään, vaan sitä itseään enemmän kuin mikään muu. Muistakaa ottaa siitä kaikki irti. Menestystä alkavaan syksyyn! Christian Chrischan Peltonen KIK kiltakummi 2007 Hallituksen jäsen, TKY
Laskuharjoituksen jälkeen Aamuinen kuhina kyyhkyslakkojen edessä saa ilman tuntumaan paksulta. Uusien phuksien innokkuus on aistittavissa. Epätoivoisimmat kyselevät opiskelijatovereidensa perään mallivastauksia, koska dead line on jo viidentoista minuutin kuluttua. Suuret kuulokkeet päässäni kävelen ihmisvirtaa vastaan pieni virne kasvoillani. Olen matkalla kirjoittamaan kypsyysnäytettäni. Varsinaisesta miehuuskokeesta ei ole kysymys, eikä poikuuteni menettämisestä, vaan kypsyydestäni suureksi ja mahtavaksi diplomi-insinööriksi. Viisi vuotta sitten pyörin yhtenä tuhannesta uudesta tiedottomasta phuksista pitkin päälafkan käytäviä. Joskus matkalla laskuharjoituksiin, mutta niin monesti vielä matkalla kotiin edellisistä bileistä. Matkani jatkuu kohti TUAS -taloa, jossa tarkoituksena on osoittaa kypsyyteni. Matkalla mietin, mistä se koostuu: luennoista, sitseistä, soutamisesta kylpyammeella, valvotuista öistä harjoistustöiden kanssa, vai kostean Kuuban Yön silliaamiaisen nauttimisesta? Itse näen asian kaikkien summana, vaikka suuri akateeminen maailma on paljon enemmän kiinnostunut diplomityöni suurista johtopäätöksistä. Tuntuu, että vastaavanlaista tekstiä voi lukea koko ajan. Muistakaa verkkottautua! - huudahdus on jo hieman loppuun kulutettu, mutta sen sisältö on erittäin arvokas. Diplomityön kynnyksellä on liian myöhäistä pohtia, mitä kaikkea kivaa olisi voinut tehdä opiskelijan huolettomassa arjessa. Tällä hetkellä tulee muistella phuksisitsien jatkojen tapahtumia ja naureskella yhdessä Norjan matkan tapahtumille. Sen jälkeen voi yhdessä mennä laskemaan statiikan laskareita kuitenkaan unohtamatta illalla tulevia bileitä. Siellä voi odottaa se mukava tyttö kemmalta tai se kaveri raksalta, jonka kanssa juodaan aamun koitteessa jaloviinaa (yhden tähden). Viiden vuoden päästä huomaat istuvasi hänen edessään työhaastattelussa, jossa vanhoja muistoja naureskellen laitat nimen työsopimukseen ja menette yhdessä lähiravintolaan oluelle. DI Paavo Pakkanen Syksyn tapahtumakalenteri: 2.11. Bordelli 6.11. Yrityssauna: KONE 7.11. Phuksien juhlasitsit 13.11. Inttibileet ja barbisauna vko 48 Pitkä excu 7.12. KIKkujoulut 19
WÄRTSILÄ is a registered trademark. WÄRTSILÄ IS THE ENGINE OF INDUSTRY. OUR MORE THAN 15,000 PEOPLE WORLDWIDE ARE COMMITTED TO GETTING THE JOBDONE. SEE WHAT WE ARE DOING TODAY AT WARTSILA.COM WARTSILA.COM 20