Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 1(8) Tiedepalvelukeskus / kl 29.1.2015 KYSin tieteellinen tutkimus 2014 Yhteenveto tutkimuksen toiminnan ja talouden mittareista Vuonna 2014 KYSin tutkimuksessa merkittäviä tutkimusaloja olivat sisätaudit, muun muassa diabeteksen geenitutkimus ja lihavuustutkimus, sydän- ja verisuonitaudit, Alzheimerin tauti sekä lasten endokrinologia. Lisäksi tutkimusta tehtiin muun muassa syöpätautien (mm. rinta- ja eturauhassyöpä), epilepsian, aivoaneurysman, silmätautien (mm. silmänpohjarappeuma), lastentautien (mm. lasten liikunta ja ravitsemus), tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien (mm. osteoporoosi ja liikunnan kustannusvaikuttavuus), kuvantamisen sekä hoidon vaikuttavuuden ja henkilöstömitoituksen tutkimusalueilla. Vuonna 2014 voimassa olevia sopimuksia oli 571 kappaletta. Luku kertoo kokonaismäärän käynnissä olevista tutkimuksista. Tutkimusten lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 69 tutkimuksella. Uusia tutkimuksia alkoi keskimäärin noin 15 (vaihteluväli 9-23 kpl) kuukaudessa. Tutkimuksista lähes puolet (286 kpl) on tutkimuksia, joilla on erillinen rahoitus. Ilman rahoitusta olevia tutkimuksia ovat mm. syventäviin opintoihin liittyvät tutkimukset, osa rekisteri- ja haastattelututkimuksista sekä osa sisäisistä tutkimuksista. Käynnissä olevien tutkimusten ja uusien alkaneiden tutkimusten lukumäärät palveluyksiköittäin vuosina 2013 ja 2014 ovat esitettyinä taulukossa 1.
2/8 Taulukko 1. Käynnissä olevat tutkimukset ja alkaneet uudet tutkimukset palveluyksiköittäin vuonna 2013 ja 2014. TUTKIMUSHANKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ PALVELUYKSIKÖITTÄIN VUONNA 2013 JA 2014 Palveluyksiköt Käynnissä olevat hankkeet (kpl) 2013 / 2014 Uudet hankkeet (kpl) 2013 / 2014 Kliiniset hoitopalvelut PY110 Kirurgia 26/25 10/2 PY120 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 35/40 7/9 PY130 Lapsuus ja nuoruus 55/71 11/19 PY140 Aistielinsairaudet 36/44 15/10 PY150 Psykiatria 21/25 2/8 PY160 Medisiininen yksikkö 52/53 16/11 PY170 Neurokeskus 31/49 5/18 PY180 Sydänkeskus 40/39 16/7 PY190 Syöpäkeskus, naistentaudit ja synnytys 77/84 15/21 Kliiniset tukipalvelut PY200 Kl.tukipalveluiden hallinto 3/1 2/1 PY210 Kuvantamiskeskus 56/67 14/19 PY220 Anestesia- ja leikkaustoiminta 16/17 5/4 PY230 Päivystys ja tehohoito 17/20 7/7 PY250 Apteekki 4/4 3/4 PY260 Kuntoutus 17/15 4/0 PY270 Ensihoito 4/6 1/2 PY280 Tiedepalvelukeskus 2/2 0/1 Hallinto PY020 Sairaanhoidon hallinto 1/5 0/2 PY030 Hoitotyön hallinto 7/7 2/3 PY060 Yleishallinto 1/0 0/0 YHTEENSÄ 504/574 135/148
3/8 Tutkimushankkeille myönnetty rahoitus KYSin tutkimuksille myönnettiin vuonna 2014 rahoitusta yhteensä noin 5,1 milj.. Rahoituslähteitä olivat valtion tutkimusrahoitus (VTR), akateeminen julkinen rahoitus ja ulkopuoliset toimeksiantotutkimukset. Kuva 1. KYSin tutkimukselle myönnetty rahoitus vuosina 2013 ja 2014. KYSin tutkimusrahoituksen trendi on ollut lievästi kasvava vuosien 2009-2014 välillä. Vuosi 2012 oli poikkeus. Tällöin rahoitus laski huomattavasti. Eri rahoituslähteiden vaikutus on ollut vaihteleva eri vuosina. Suurin rahoituslähde on edelleen VTR (67% vuonna 2014). Kuva 2. KYSin tutkimusrahoitus euroina vuosina 2009-2014 (myönnetty rahoitus).
4/8 Valtion tutkimusrahoitus (VTR) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi vuonna 2014 KYSin erityisvastuualueelle (erva) 4 444 600 valtion tutkimusrahoitusta (VTR). KYSin erva-alueen VTR-haku järjestettiin syksyllä 2013, johon saapui yhteensä 149 hakemusta, näistä 114 KYSistä. KYS erva-tutkimustoimikunta myönsi hakemusten perusteella rahoitusta 99:lle erva-alueen tutkimushankkeelle yhteensä 4 170 834. Rahoitusta myönnettiin erva-yhteistyötutkimushankkeille, tutkimushankkeille (alle 60 000 ja yli 60 000 ) sekä väitöskirjatutkimushankkeille. KYSin tutkimushankkeet saivat valtion tutkimusrahoitusta yhteensä 3 357 788 (80,5 %). Rahoitusta sai 76 tutkimushanketta. Erva-alueen yhteistyötutkimushankkeille myönnetystä rahoituksesta KYS sai 290 230 (83%), alle 60 000 -luokan tutkimusrahoituksesta 903 000 (84%), yli 60 000 -luokan rahoituksesta 1 776 224 (80 %) ja väitöskirjatutkimuksille myönnetystä rahoituksesta 361 848 (72%). KYSin tutkimushankkeilta perittiin infrakulua yhteensä 22,2 %, josta Tiedepalvelukeskuksen osuus oli 12,2, % ja palveluyksiköiden osuus 10 %. STM on yhdessä erva-alueiden tutkimustoimikuntien kanssa määritellyt tutkimuksen painoalueet (STM:n asetus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta 718/2013), joille myös KYSin erva-alueen tutkimushankkeiden tulee linjautua. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet vuosina 2014 2015 ovat: 1) Merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus 2) Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus 3) Erityisen vaikeasti hoidettaviin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus 4) Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset 5) Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus 6) Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan kohdistuva tutkimus 7) Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen terveystieteellinen interventio- ja vaikuttavuustutkimus 8) Valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus KYSin tutkimushankkeiden saaman VTR:n jakautuminen STM:n painoalueille on esitettynä taulukossa 2.
5/8 Taulukko 2. Valtion tutkimusrahoitusta saaneiden KYSin tutkimushankkeiden sijoittuminen STM:n painoalueille (%). Tutkimushankkeet Painoalueet 1-3 Painoalueet 4-8 alle 60 000 72.7 % 27.3 % yli 60 000 72.9 % 21.1 % väitöskirjahankkeet 56.0 % 44.0 % erva-yhteistyöhankkeet 46.7 % 53.3 % Julkinen rahoitus Julkinen rahoitus sisältää akateemisista lähteistä, kuten säätiöt, Suomen Akatemia ja EU, saadut rahoitukset. Vuonna 2014 KYSin tutkimushankkeet saivat julkista rahoitusta 0,5 milj.. Julkisen rahoituksen määrä laski yli puoleen vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Tätä kuitenkin selittää se, että vuonna 2013 kolme suurta tutkimushanketta sai rahoitusta yhteensä 1,0 milj.. Toimeksiantotutkimusrahoitus Toimeksiantotutkimukset ovat yritysten ja yhteisöjen tilaamia tutkimuksia. Näiden määrässä tapahtui kasvua vuonna 2014. Erityisesti laitetutkimuksia alkoi vuonna 2014 edellisvuotta enemmän. Toimeksiantotutkimusrahoitus oli yhteensä 1,14 milj.. Tieteelliset julkaisut Tieteellisten julkaisujen Impact Factor (IF) -pistetiedot kertovat tutkimuksen laadun muutoksista KYS-tasolla. Lopullisia tietoja julkaisumääristä ja IF-pisteistä vuonna 2014 ei vielä ole. Lopullinen tallennus valmistuu helmikuussa 2015. Julkaisujen lukumäärä tammikuussa 2015 on n. 700 kpl. Taulukko 3. Julkaisujen määrä, IF-julkaisut, IF-pisteiden määrä ja keskiarvo palveluyksiköittäin vuonna 2013. JULKAISUT PALVELUYKSIKÖITTÄIN VUONNA 2013 Palveluyksiköt Julkaisut (kpl) IF-julkaisut (kpl) IF-pisteet yht. IFpisteiden ka Kliiniset hoitopalvelut PY110 Kirurgia 23 20 76.0 3.8 PY120 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 27 7.5
6/8 19 142.3 PY130 Lapsuus ja nuoruus 33 29 136.0 4.7 PY140 Aistielinsairaudet 50 40 144.6 3.6 PY150 Psykiatria 46 33 119.8 3.6 PY160 Medisiininen yksikkö 100 77 563.2 7.3 PY170 Neurokeskus 107 90 501.4 5.6 PY180 Sydänkeskus 26 17 60.6 3.6 PY190 Syöpäkeskus, naistentaudit ja synnytys 68 57 335.0 5.9 Kliiniset tuki- palvelut PY200 Kl.tukipalveluiden hallinto 11 7 9.2 1.3 PY210 Kuvantamiskeskus 112 96 500.5 5.2 PY220 Anestesia- ja leikkaustoiminta 10 9 19.8 2.2 PY230 Päivystys ja tehohoito 11 9 38.8 4.3 PY250 Apteekki 15 4 10.8 2.7 PY260 Kuntoutus 17 7 12.7 1.8 PY270 Ensihoito 3 3 11.7 3.9 PY280 Tiedepalvelukeskus 52 41 270.2 6.6 Hallinto PY010 Konsernihallinto 1 1 1.2 1.2 PY030 Hoitotyön hallinto 27 12 15.9 1.3 PY020 Sairaanhoidon hallinto 25 22 81.8 3.7 Perusterveydenhuollon yksikkö 6 3 4.6 1.5 YHTEENSÄ 776 598 3060.4 5.1
7/8 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan toiminta Tutkimuseettisen toimikunnan käsittelemien asioiden määrä laski edelleen vuonna 2014 aikaisempiin vuosiin 2012 ja 2013 nähden (318 267 255 kpl). Uusia lausuntohakemuksia tutkimuseettiselle toimikunnalle tuli vuoden 2014 aikana 91 kpl, muutoshakemuksia 117 kpl ja ilmoituksia ja raportteja 47 kpl. Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan TUKIJAn siirtämien maksullisten lausuntohakemusten määrä laski edelleen aikaisempiin vuosiin nähden (10 96 7 kpl). Tutkimuseettinen toimikunta antoi vuonna 2014 yhteensä 96 lausuntoa. Lausuntomäärässä on tapahtunut hieman laskua verrattuna aikaisempiin vuosiin 2012 ja 2013 (102 101 96 kpl). Vuonna 2014 toimikunta ei antanut yhdellekään tutkimukselle puoltavaa lausuntoa ensimmäisessä käsittelyssä. Edellisenä vuotena lausunto annettiin kerran. Vuonna 2014 lausunnoista 66:een pyydettiin lisäselvityksiä. Lisäselvitysten määrä kasvoi hieman edellisistä vuosista (59 62 66 kpl). Suuria muutoksia vaativien lausuntohakemusten määrä kasvoi jonkin verran edellisistä vuosista (7 13 12 kpl). Kuva 3. Pohjois-Savon tutkimuseettisen toimikunnan lausunnot ja lisäselvityspyynnöt vuosina 2012-2014. Yhtenä syynä lisäselvityspyyntöjen kasvuun on mm. se, että lausuntohakemukset tulevat toimikunnalle viimeisenä jättöpäivänä, jolloin opastusta tutkijoille ei ehditä antaa. Lisäksi neuvontaresurssien väheneminen puheenjohtajavaihdoksen takia ja kansalliset muutokset tutkimuseettisten toimikuntien toimintaan ovat vaikeuttaneet asioiden nopeaa käsittelyä. Vuonna 2014 oli tutkittavan suostumusprosessissa kansallisen tason muutos, mikä lisäsi lisäselvityspyyntöjen määrää.
8/8 Pohdintoja Vuonna 2014 KYSin tutkimukselle myönnetyn rahoituksen kasvoi hieman (257 000 ). Pidemmällä aikavälillä tutkimuksen trendi sekä rahoituksissa että tutkimusten lukumäärässä on lievästi kasvava. Tutkimukset näyttävät keskittyvät joihinkin palveluyksiköihin enemmän, mutta kaikissa yksiköissä tehdään tutkimusta. Vuonna 2014 muutokset sekä KYSin sisällä että ympäristössä jatkuivat. Tiukka taloudellinen tilanne jatkui ja saattoi suunnata resursseja muuhun kuin tutkimusrahoituksen hakuun ja tutkimuksen tekemiseen. Tutkimushallinnon prosessien ja toiminnan kehittämistä tehokkaammaksi ja yksinkertaisemmaksi saatiin toteutettua edellistä vuotta paremmin. Myös VTR-haku- ja -arviointiprosessi saatiin toimivaksi ja tehokkaaksi. Tiedepalvelukeskuksen kehittämishanketta toteutettiin käytännössä ja palveluja tehostettiin ja nopeutettiin. Sähköisen asioinnin hankkeet (mm. VTR-haku- ja arviointi, laskutukset, etutkija, mittarit) etenivät sekä yksikkö- että KYS-tasolla ja osaltaan tehostivat toimintaa. Tiedeviestintää kehitettiin mm. uudistamalla internetsivuja, tutkijoille kuukausittain lähetettävällä uutiskirjeellä ja lisäämällä ja kohdentamalla viestintää KYSin erva-alueelle. Englanninkielinen versio Kliinisen tutkijan kurssista piloitoitiin. Tiedepalvelukeskuksen henkilöiden asiantuntijuutta sekä tutkimushallinnon että tieteellisen tutkimuksen asioissa kehitettiin edelleen. Lisäksi lisättiin henkilökohtaista palvelua tutkijoille. Tiedepalvelukeskuksen toimenpiteitä KYSin tutkimuksen tukemisessa - KYSin sisäisten toimintojen, prosessien ja järjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon myös tieteellisen tutkimuksen näkökulma - sähköisen asioinnin ja järjestelmien edelleen kehittämistä jatketaan (etutkija, Julki) - terveystieteellisen tutkimuksen hallinnollinen ohje päivitetään - Tiedepalvelukeskuksen palveluista laaditaan kuvaus (pre- ja post award- palvelut) - tutkimuseettisen toimikunnan sähköisen asioinnin suunnittelu aloitetaan - Tiedepalvelukeskuksen kehittämishanketta jatketaan Lean-periaatteita toteuttaen - KYS erva-yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään - uusia tutkimuksen tukipalveluita kehitetään mahdollisuuksien mukaan (mm. rahoitushaku, täsmäkoulutukset) - ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista tuetaan (asiantuntijuuden lisääminen mm. EU-hankehallinnoinnissa) - Kliinisen tutkijan verkkokurssi päivitetään suomeksi ja englanniksi - innovaatiopolkuprosessia kartoitetaan - tutkimuksen vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä sekä tutkimuksen tukipalveluiden kehittämistarpeita KYSin erityisvastuualueella selvitetään tutkimushankkeessa - tutkimuksen näkyvyyttä lisätään (mm. viestinnän tehostaminen KYSin sisällä ja ulkopuolella)