KIRJALLINEN KYSYMYS 450/2012 vp Ampuma-aseen hankkimisluvan voimassaoloajan pidentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ampuma-aselain 46 :n mukaan ampuma-aseen hankkimislupa voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi, asekeräilijälle kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi. Suuri osa varsinkin kalliimmista ns. customaseista tilataan ulkomaisilta valmistajilta, ennen kaikkea Yhdysvalloista. Vientilupamääräysten, tarjonnan ylittävän kysynnän ja muiden tekijöiden vuoksi käy usein niin, ettei tilattu ase ehdi saapua Suomeen ennen hankkimisluvan umpeutumista. Hankkimisluvan lyhyt voimassaoloaika on ongelma myös niille henkilöille, jotka etsivät itselleen sopivaa asetta esimerkiksi asehuutokaupoista tai messuilta. Tällaisia järjestetään vain muutamia kertoja vuodessa, eikä haluttua asetta ole aina tarjolla. Olisi perusteltua, että hankkimisluvan voimassaoloaika olisi aina yksi vuosi. Tämä ei heikentäisi aseturvallisuutta, koska lupaviranomaisella olisi joka tapauksessa mahdollisuus arvioida lupaehtojen täyttymistä silloin, kun asetta tullaan ostamisen jälkeen esittämään. Muutos parantaisi aseturvallisuutta, koska tällä hetkellä tilanne on käytännössä se, että jos haluttu ase ei ole saatavissa luvan voimassaoloajan lähestyessä loppuaan, lupa käytetään jonkin korvaavan aseen hankintaan ja haluttua asetta varten haetaan uusi lupa. Hankkimisluvan liian lyhyt voimassaoloaika on siis käytännössä omiaan lisäämään aseiden kokonaismäärää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus esittää ampuma-aseen hankkimisluvan voimassaoloajan pidentämistä kaikissa tapauksissa yhteen vuoteen? Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2012 Jussi Halla-aho /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Halla-ahon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 450/2012 vp: Aikooko hallitus esittää ampuma-aseen hankkimisluvan voimassaoloajan pidentämistä kaikissa tapauksissa yhteen vuoteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ampuma-aselaki (1/1998) tuli voimaan 1.3.1998. Lain 46 :n mukaan hankkimislupa annetaan enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lain säätämiseen johtaneiden hallituksen esityksen (HE 183/1997 vp) perustelujen mukaan hankkimisluvan voimassaoloaikaa pidennettiin kuuteen kuukauteen juuri ulkomailta tilattaessa tarvittavan ajan vuoksi. Käytännössä tämä kuudenkin kuukauden pituinen määräaika on joissakin tapauksissa osoittautunut liian lyhyeksi. Tällöin hankkimisluvanhaltija on joutunut hankkimaan itselleen uuden hankkimisluvan. Lisäkulujen lisäksi tällaisessa tapauksessa on olemassa riski siitä, että uutta lupaa ei anneta. Koska henkilökohtaisessa sopivuudessa tapahtuvien muutosten osalta on lähes yhtäläiset perusteet luvan peruuttamiseen kuin uuden luvan antamatta jättämiseenkin, on riski lähinnä siitä, että lupaa ei saisi lainsäädännössä tai lupakäytännöissä tapahtuvien muutosten osalta. Lainsäädäntömuutoksen ja yleensä myös lupaohjeistuksen valmistelu on pitkäkestoista ja harrastajilla hyvin tiedossa olevaa, joten käytännössä riski rajoittuu niihin lupakäytäntöjen muutoksiin, jotka johtuvat vaikeasti ennakoitavista tekijöistä, esimerkiksi valitustuomioistuimen ratkaisusta. Haitta, joka luvanhaltijalle joissakin tapauksissa syntyy siitä, että hankkimisluvan kuuden kuukauden voimassaoloaika on riittämätön, on sisäasiainministeriön tiedossa. Ulkomailta tilattaessa syntyvä ongelma on ratkaistavissa hankkimisluvan voimassaoloaikaa pidentämällä. Ongelmia voidaan toisaalta jo nyt ainakin vähentää suunnittelemalla aseen hankkimismenettely ennakolta. Koska vientiluvan antavat viranomaiset nykyisin käytännössä edellyttävät tuontiluvan virallisen käännöksen esittämistä, voisi ongelmaa helpottaa yksityisen tuontiluvan voimassaoloaikaa pidentämällä niissä tapauksissa, kun yksityinen luvanhaltija itse tilaa aseensa ulkomailta. Koska voimassaoleviin käyttämättömiin hankkimislupalomakkeisiin liittyy anastamisen tai kadottamisen mahdollisuus, ei luvan voimassaoloajan yleinen pidentäminen olisi aseturvallisuuden kannalta täysin ongelmatonta. Sisäasiainministeriö asetti 25.4.2012 hankkeen (SM024:00/2012) ampumaratoja koskevan lainsäädännön sekä eräitä ilma- ja jousiaseita koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hankkeen tehtävänantoon ei sisälly ampuma-aseiden hankkimislupamenettelyjen uudistaminen. Poliisin lupahallintoa kehitetään parhaillaan Poliisihallituksen lupa 2016 -hankkeessa, jossa toteutetaan muun muassa keväällä 2012 valmistunutta poliisin lupahallintostrategiaa. Kehittämisen painopisteenä on toimintojen tehostaminen, parempi asiakaspalvelu sekä henkilökohtaisen asioinnin selkeä vähentäminen myös aseasioissa. Toimintoja pyritään sähköistämään ja ulkoistamaan. Lupaprosessien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen ovat siis tärkeä painopistealue. Aselupamenettelyjen kehittämistarpeen on tuonut esiin myös 19.1.2012 raporttinsa antanut aseturvallisuustyöryhmä. Lupahallinnon kehittä- 2
Ministerin vastaus KK 450/2012 vp Jussi Halla-aho /ps misen lisäksi poliisihallinnossa on meneillään tietojärjestelmien uudistaminen. Lupahallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen tavoitteena on asiakaskäyntien määrän minimoiminen ja valvontaresurssien käytön tehostaminen. Lupahallinnon kehittämisen ohella käynnissä on poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmas vaihe. Sisäasiainministeriö katsoo, että ampumaaseen hankkimista koskevia lupamenettelyjä tulee kehittää osana koko aselupajärjestelmää ja ampuma-aseita koskevaa valvontaa. Näitä tulee puolestaan kehittää ottaen huomioon poliisin lupahallinnon yleinen kehittäminen aikatauluineen.tarvittava aselupajärjestelmän uudistaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa kokonaisuutena sen jälkeen kun poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmas vaihe on toteutettu, aserekisteri on uudistettu ja lupahallinnon kehittämishankkeiden tulokset sähköisen asioinnin mahdollistavine tietojärjestelmäuudistuksineen ovat pantavissa toimeen. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 450/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Halla-aho /saf: Tänker regeringen föreslå att giltighetstiden för tillstånd för förvärv av skjutvapen i samtliga fall förlängs till ett år? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Skjutvapenlagen (1/1998) trädde i kraft 1.3.1998. Enligt lagens 46 meddelas förvärvstillstånd för högst sex månader. Enligt motiveringen i den regeringsproposition (RP 183/1997 rd), som ledde till att lagen stiftades, förlängdes förvärvstillståndets giltighetstid till sex månader just på grund av att det behövs en tidsfrist när vapnet rekvireras från utlandet. I praktiken har även den här tidsfristen på sex månader i vissa fall visat sig vara alltför kort. I sådana fall har den som innehar förvärvstillståndet blivit tvungen att skaffa ett nytt förvärvstillstånd. Förutom de extra kostnaderna finns det i sådana här situationer risk för att något nytt tillstånd inte beviljas. Eftersom grunderna för att såväl återkalla ett beslut som för att inte bevilja något nytt tillstånd är så gott som samma när det gäller eventuella förändringar i sökandens personliga lämplighet, är risken närmast den att sökanden inte får tillståndet på grund av att lagstiftningen eller tillståndspraxisen ändrar. De som sysslar med vapen känner mycket väl till att beredningen av en ändring av lagstiftningen och vanligtvis också av anvisningarna om tillstånd tar lång tid. I praktiken är risken begränsad till sådana ändringar i tillståndspraxisen som föranleds av faktorer som är svåra att förutse, exempelvis avgörandet i en domstol som prövat ett överklagat beslut. Inrikesministeriet är medvetet om den olägenhet som förvärvstillståndets innehavare i vissa fall utsätts för när tillståndets giltighetstid på sex månader är otillräcklig. När en beställning från utlandet medför problem kan det lösas genom att förvärvstillståndets giltighetstid förlängs. Dessutom kan problemen redan nu åtminstone reduceras genom att köparen på förhand planerar tillvägagångssättet för att förvärva vapnet. Eftersom det i praktiken numera ofta är så att myndigheterna som beviljar utförseltillstånd förutsätter att köparen företer en officiell översättning av införseltillståndet, kunde problemet underlättas genom att giltighetstiden för privat införseltillstånd förlängs i sådana fall, då en privat tillståndsinnehavare själv beställer sitt vapen från utlandet. Eftersom oanvända blanketter med giltiga förvärvstillstånd är förenade med risken att de blir stulna eller försvinner skulle det inte med avseende på vapensäkerheten vara helt problemfritt att giltighetstiden förlängs generellt. Inrikesministeriet tillsatte 25.4.2012 ett projekt (SM024:00/2012) för revidering av lagstiftningen om skjutbanor samt lagstiftningen om vissa luft- och fjädervapen. I projektets uppgift ingår inte att se över förfarandena för att erhålla tillstånd för förvärv av skjutvapen. Polisens tillståndsförvaltning utvecklas för närvarande inom ramen för Polisstyrelsens projekt LUPA 2016. Projektet färdigställde på våren 2012 bl.a. den strategi för polisens tillståndsförvaltning som för närvarande genomförs. Tyngdpunkten i utvecklingsarbetet är förlagd på att effektivisera funktionerna och förbättra kundservicen samt på att klart minska mängden ärenden som förutsätter personligt besök, inklusive va- 4
Ministerns svar KK 450/2012 vp Jussi Halla-aho /ps penärendena. Avsikten är att ärendena ska kunna skötas på elektronisk väg eller utlokaliseras. Utveckandet av tillståndsprocessen liksom processens förenhetligande är således ett viktigt insatsområde. Behovet att utveckla vapentillståndsförfarandena är också en sak som arbetsgruppen för vapensäkerhet lyfte fram i sin rapport som gruppen lämnade 19.1.2012. Förutom att tillståndsförvaltningen utvecklas pågår en översyn av polisförvaltningens datasystem. Utvecklandet av tillståndsförvaltningen och datasystemen har som mål att minimera antalet kundbesök och effektivisera användningen av övervakningsresurserna. Parallellt med utvecklandet av tillståndsförvaltningen genomförs som bäst tredje fasen i polisens förvaltningsstrukturreform. Enligt inrikesministeriets uppfattning bör tillståndsförfarandena för förvärv av skjutvapen utvecklas som ett element i hela övervakningen av systemet för vapentillstånd och skjutvapen. Förfarandena åter bör utvecklas på ett sätt som genomgående beaktar arbetet med och tidsplanerna för att utveckla polisens tillståndsförvaltning. Den behövliga reformen av systemet med vapentillstånd är ändamålsenlig att genomföra som en helhet efter att den tredje fasen av polisens förvaltningsstrukturreform har blivit klar, vapenregistret har förnyats och resultaten av tillståndsförvaltningens utvecklingsprojekt, inklusive förnyandet av datasystemen som möjliggör att ärenden sköts på elektronisk väg, är möjliga att förverkliga. Helsingfors den 18 juni 2012 Inrikesminister Päivi Räsänen 5