Kun matkailu, tutkimus ja alueellinen kehitys kohtasivat Lapissa Matkailun professori emeritus Seppo Aho
1. Lapin suurimmat ongelmat 1970- ja 80- lukujen taitteessa korkea työttömyys suuri väestön poismuutto Ruotsiin ja Etelä-Suomeen (1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun) pula yrittäjistä ja yrittäjyydestä
2. Lapin matkailun tila 1980-luvun alussa (a) Lappi nimenä ja erityispiirteiltään (luonnonilmiöt, saamelaiset) tunnettu kotimaassa ja maailmalla matkailun julkinen perusinfrastruktuuri (tiestö, lentokenttäverkko) kohtuullisen hyvä, mutta nykyaikaisen matkailun vaatimat sovellutukset puutteellisia matkailuelinkeino ja alan koulutus varsin kehittymättömiä Suomu oli tunnetuin moderni hiihtokeskus
2. Lapin matkailun tila 1980-luvun alussa (b) valtion rahaa alettiin suunnata entistä enemmän matkailuelinkeinon kehittämiseen: painopisteinä investointiavustukset ja matkailuyrittäjien koulutus Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu (1982-84) loi uusia toimintamalleja maaseutuelinkeinoihin: matkailusta tuli uusi maatilojen lisä/tukielinkeino matkailun tutkimusta ei vielä edes vireillä
3. Tutkimuksellinen tilanne Lapissa 1980- luvun alussa luonnontieteellistä tutkimusta suhteellisen paljon vahvimmat tutkimusyksiköt: GTK, Metla ja Sodankylän Tähtelä (geofysiikka ja ilmatiede) yliopistoilla (Helsingin, Turun ja Oulun) laajahko tutkimusasemien verkko Lapissa yhteiskuntatieteellinen tutkimusta Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Lapin yksikössä (joka kuului Oulun yliopistoon) ja syksystä 1982 lähtien vähitellen Lapin yliopiston YTK:ssa Lapin tutkimusseura ry. palveli keskustelufoorumina
4. Dynaaminen 1980-luku: vahva ja tuloksellinen pyrkimys alueelliseen kehittämiseen (a) Lapilla 1980-luvun alussa erityisasema alueellisen kehittämisen laboratoriona Suomessa, mikä oli 1970- luvun lopulla perustetun Lappi-projektin (ministeriöt ym. valtion laitokset mukana) tulosta perusteluna alueellisen tasa-arvon toteuttaminen yhteiskunnan palveluissa ja ihmisten hyvinvoinnissa intoa ja halua omien ratkaisumallien löytämiseen
4. Dynaaminen 1980-luku: vahva ja tuloksellinen pyrkimys alueelliseen kehittämiseen (b) matkailuala valikoitui yhdeksi kehittämisen painopisteeksi: Lappi Joulumaana -teema omaksuttiin kärkihankkeeksi + MEK ja Finnair toteuttivat mittavan julkisuus- ja vieraanvaraisuuskampanjan + aloitettiin määrätietoinen joulumaakohteiden ja -tuotteiden kehittäminen + Concorde-joululennot vuodesta 1983 Concorde-elinkaaren loppuun asti + Joulupukin Pajakylä (Santa Claus Village Rovaniemi) rakennettiin kv. mitoin edustuskelpoiseksi + Lapin safarien nopea nousu tuottoisaksi vientituotteeksi (järkevässä yhteistyössä hotellien kanssa) + tasokkaan hotellikapasiteetin runsas lisääminen: esim. Rovaniemellä Vaakuna ja Scandic 1992 + lentoyhteyksien kehittäminen: Kittilä/Levi mukaan säännölliseen lentoliikenteeseen, aikataulutettujen lentojen lisääminen, Finnairin monopoliaseman kyseenalaistus
4. Dynaaminen 1980-luku: vahva ja tuloksellinen pyrkimys alueelliseen kehittämiseen (c) 1980-luvun alkuvuosina muuttoliikkeen suunta kääntyi Lapin eduksi ja väestö alkoi lisääntyä 1980-luvun loppuun mennessä tasa-arvotavoite väestön hyvinvoinnissa oli pääosin saavutettu Lapissa; tilastoindikaattorit osoittivat vain lievää jälkeenjääneisyyttä enää muutamassa tärkeässä asiassa (kuten työllisyysaste ja koulutustaso)
5. Matkailu nousee yhdeksi alueellisen kehittämisen päävälineeksi (a) Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskus suuntautuu 1980- luvun lopulta alkaen matkailuyrittäjien ja elämystuottajien (mm. saamelaisteatteri ja erilaiset ohjelmapalvelut) kouluttamiseen työvoimahallinnon rahoittamilla yrittäjäkursseilla. Matkailu osoittautuu 1990-luvun alkupuolella Lapissa ainoaksi suureksi elinkeinoksi, jolla työpaikat lisääntyvät. Investointitarve työpaikkaa uutta kohden matkailussa on vain murto-osa siitä mitä se on perinteisessä teollisuudessa. Matkailun liikevaihto aiheuttaa enemmän kerrannaisvaikutuksia ( rahankiertoa ) kuin esim. puunjalostuksen liikevaihto. Matkailuelinkeinon toimintamalli on Lapissa alueellisesti hajautunut, samoin tämän elinkeinon tulonmuodostus.
5. Matkailu nousee yhdeksi alueellisen kehittämisen päävälineeksi (b) Matkailu aletaan nähdä myös kylien ja syrjäseutujen ( periferian ) elinkelpoisuuden pelastajana. Matkailun ylimmän koulutuksen käynnistäminen Rovaniemellä luo pohjan alan tietovarantojen keruuseen ja kasvattamiseen myös tutkimuksen kautta. Rovaniemeltä käsin 1991 perustettu suomalaisten matkailututkijoiden yhteistyöverkko parantaa alan tiedonkulkua ja inspiroi uusiin tutkimuksellisiin avauksiin. EU-rahoitteinen Matkailun osaamiskeskus -projekti (1995-99) tukee Lapin yliopistossa käynnistynyttä matkailualan tiedontuotantoa ja tutkimustiedon jakeluväylien kehittämistä.
6. Akateemisen matkailututkimuksen mahdollinen hyödyllinen anti alueiden kehittämiseen? (a) Yliopistotutkijoiden tehtävänä on etsiä vastauksia mm. seuraaviin alueellista kehitystä koskeviin kysymyksiin: 1) Matkailun (sekä toteutunut että mahdollinen) rooli ja painoarvo uuden hyvinvoinnin/elinkeinotoiminnan aikaansaajana erityyppisillä alueilla 2) Matkailuelinkeinon merkitys (vaikuttavuuden näyttöjen toteaminen/todistaminen) yhdyskuntarakenteen ylläpidossa ns. kasvukeskusten ulkopuolella 3) Matkailuinvestointien suhteellinen tehollisuus työpaikkojen synnyssä ja tulonmuodostuksessa erilaisilla alueilla
6. Akateemisen matkailututkimuksen mahdollinen hyödyllinen anti alueiden kehittämiseen? (b) 4) Alueen erityispiirteiden pätevä huomioonotto ja hyödyntäminen matkailun ja aluetalouden kehittämisessä 5) Uuden teknologian sovellutusten tarjoamat mahdollisuudet erilaisten alueellisen kehityksen mallien toteuttamiseen 6) Matkailua koskevien kehittämisprojektien vaikuttavuuden arviointi (vrt. Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilun vaikuttavuuden tutkimus)
6. Akateemisen matkailututkimuksen mahdollinen hyödyllinen anti alueiden kehittämiseen? (c) SEKÄ AKATEEMISESTI ETTÄ ALUEKEHITTÄMISEN KANNALTA KOKONAISVALTAINEN TÄRKEÄ JOKERIAIHE ON 7) Alueellisen kehityksen vallitsevan teoriaperinteen kyseenalaistaminen ja täydentäminen: taloustieteen nobelisti Gunnar Myrdalin alueellisen kehityksen polarisaatio -teorian puutteiden osoittaminen ja matkailusektoria koskevan täydentävän teoriamallin aikaansaaminen (uuden mallin tärkeinä lähtökohtina mm. Joseph Schumpeterin teoriat innovaatioista ja yrittäjyydestä)