111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1500 Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Turku 31.1.2010 Lintulahdenkatu 5 a 00530 Helsinki Sivu 1(11) LAHDEN VARIKKOALUEEN MELUSELVITYS Senaatti-kiinteistöt Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 0 www.promethor.fi TURKU Hämeenkatu 32 E 20700 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi
2/11 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ... 3 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT... 4 4 MELUTASOJEN LASKENTA... 5 4.1 Laskentamenetelmät... 5 4.2 Lähtötiedot... 5 4.3 Suoritetut laskennat... 7 5 LASKENTATULOKSET... 7 6 SISÄMELUTASON OHJEARVOT... 8 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET... 9 8 TULOSTEN TARKASTELU... 10 9 LISÄTIETOA... 10 10 KIRJALLISUUS... 11 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso (liite 1A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 1B) L Aeq,22-7 nykytilanteessa (v. 2009). Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 tilanteessa 0+ (nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne). Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso (liite 3A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 3B) L Aeq,22-7 tilanteessa 0+ (nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne). Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta. Liite 4. Rautatien aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks. Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta.
3/11 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä määritetään raideliikenteen aiheuttama melutaso Lahden kaupungin varikkoalueelle. Alueelle on mahdollisesti tulossa uudisrakentamista. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 3.72 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia [1]. Tuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Lisäksi julkisivuihin kohdistuva melutaso arvioidaan julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia varten (tulevien rakennusten paikkoja tai käyttötarkoituksia ei kuitenkaan vielä ole tiedossa). Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualueen sijainti. Alueen eteläpuolella kulkee rautatie ja pohjoispuolella valtatie 12. Valtatien vaikutusta keskiäänitasoon on tarkasteltu Ramboll Finland Oy:n meluselvityksen (26.4.2007) perusteella. Selvityksen mukaan valtatiestä tarkastelualueen pohjoisosaan kohdistuva keskiäänitaso on päivällä alle 50 db ja yöllä alle 45 db. Tästä aiheutuen valtatien ja raideliikenteen yhteismelu on 0 3 db rautatiemelua suurempi alueen pohjoisosassa. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti on rajattu punaisella viivalla.
4/11 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöksessä on maininta, että päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db 1 50 db 1,2 55 db - 45 db 40 db 3 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Raideliikenteen aiheuttama melu ei ole luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. Satunnaisia impulssimaisia tai kapeakaistaisia ääniä saattaa kuitenkin kuulua.
5/11 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 3.72 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia [1]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Epävarmuuden voidaan arvioida olevan alle 500 metrin etäisyydellä ±3 db. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko 2. Laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 2 2 m ja 8 m 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Veden pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Lähtötiedot Maasto Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maasto hankittiin Lahden kaupungilta dwgmuodossa. Alueelle tulevien rakennusten sijainteja ei vielä ole suunniteltu, joten uudisrakennuksia ei melumalliin sijoitettu. Rautatieliikenne Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, ajonopeudet ja pituudet on esitetty taulukossa 3. Tiedot on saatu VR osakeyhtiöltä. Junien ajonopeudet on arvioitu huomioiden aseman läheisyys. Ennustetilanteessa pääraiteen junamäärän on arvioitu olevan noin 25 % enemmän kuin
6/11 nykytilanteessa (junien lukumäärä on pyöristetty ylöspäin kokonaisluvuiksi). Tämä tarkoittaa 1 2 db:n nousua nykytilanteen melutasoon. Taulukon 3 junatiedoista laskettiin metrin pituista rataosaa vastaavaa äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain. Laskettu äänitehotaso on esitetty taulukossa 4. Taulukossa 5 on esitetty lisäksi suurimman äänitehotason aiheuttaneen junan (R-TaJu) metrin pituista osaa vastaava äänitehotaso L Wt [db] (ohiajo). Pohjoiseen vievillä raiteilla on liikennettä vain Salpausselän kisojen aikana ja tästä johtuen niitä ei ole huomioitu. Taulukko 3. Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet (nykytilanne) Nykytilanne Tyyppi Selitys Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sm1/2 Sr Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) 5 2 50 80 24 2 196 80 Pen Pendolino (Sm3) 7-159 80 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista ICvaunuista koostuvat junat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 4-128 80 7 11 411 50 3 1 666 50 Taulukko 4. Junaradan äänitehotaso (nykytilanne) Taajuus [Hz] Äänitehotaso Klo 63 125 250 500 1000 2000 4000 A L W0 [db] 7 22 77,7 81,1 82,3 80,5 76,6 75,4 71,2 82,7 L W0 [db] 22 7 79,0 84,2 84,1 79,9 74,6 73,7 70,3 82,0 Taulukko 5. Pääradalla kulkevan R-TaJu -junan äänitehotaso (ajonopeus 60 km/h) Taajuus [Hz] Äänitehotaso Klo 63 125 250 500 1000 2000 4000 A L Wt [db] Hetkellinen 100,8 102,6,6,8 101,9 100,1 95,9 107,5
7/11 4.3 Suoritetut laskennat Raportissa on mallinnettu neljä (4) tilannetta: Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso (liite 1A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 1B) L Aeq,22-7 nykytilanteessa (v. 2009). Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 tilanteessa 0+ (nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne). Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso (liite 3A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 3B) L Aeq,22-7 tilanteessa 0+ (nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne). Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta. Liite 4. Rautatien aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks. Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta. Meluntorjuntaa ei suunniteltu, sillä mahdollisten oleskelupiha-alueiden tai uusien rakennusten sijainnista ei ole vielä tietoa. 5 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Koska keskiäänitaso on päivä- ja yöaikana lähes yhtä suuri, voidaan tulosten tarkastelu suorittaa yöajan melutasoa käyttäen (yöajan ohjearvo 5 db pienempi kuin päiväajan). Suunnittelualueen keskiäänitaso nykytilanteessa (liite 1A ja 1B laskentakorkeus 2 m maan pinnasta) yöajan keskiäänitaso on suunnittelualueella 43 58 db (ohjearvo 50 db). Suunnittelualueen keskiäänitaso 0+-tilanteessa (liite 2A ja 2B laskentakorkeus 2 m maan pinnasta) yöajan keskiäänitaso on suunnittelualueella 45 60 db (ohjearvo 50 db). Suunnittelualueen keskiäänitaso 0+-tilanteessa (liite 3A ja 3B laskentakorkeus 8 m maan pinnasta) yöajan keskiäänitaso on suunnittelualueella 48 60 db. Suunnittelualueen hetkellinen maksimiäänitaso (liite 4 laskentakorkeus 8 m maan pinnasta) tavarajunan aiheuttama maksimitaso on suunnittelualueella 72 84 db.
8/11 6 SISÄMELUTASON OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 6). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Myös Asumisterveysohjeessa [3] on esitetty asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot (taulukko 7). Taulukko 6. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [2] Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuone 45 db - Taulukko 7. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [3] Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt 35 db 30 db Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 40 db 35 db 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Asumisterveysohjeessa [3] on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle. Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle.
9/11 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan julkisivuun kohdistuvan keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai junaradan aiheuttaman maksimiäänitason ja sallitun äänitason erotuksena. Junaradan sallittu maksimiäänitaso sisällä asuinrakennuksessa on normaalisti 45 db. Kuvassa 2 on esitetty lasketut asuinhuoneistojen ääneneristävyysvaatimukset. Liike- ja toimistohuoneistoille vaatimukset ovat alle 20 db. Koska uusien rakennusten sijainteja ei vielä ole tiedossa, on vaatimukset esitetty vyöhykkeinä. Ääneneristävyysvaatimukset eivät sisällä normaalisti lisättävää 1 3 db:n varmuusvaraa. Mikäli ääneneristävyysvaatimuksissa ei huomioitaisi junaradan aiheuttamaa maksimimelutasoa, olisivat ääneneristävyysvaatimukset 8 db pienempiä. Kuva 2. Asuinkäyttöön tulevien rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset vyöhykkeinä.
10/11 8 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen laskentojen mukaan mahdollisten pihaoleskelualueiden keskiäänitaso täyttää ohjearvot noin 100 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta ilman meluntorjuntaa (yöajan keskiäänitaso alle 50 db) julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan vaativia (mutta kuitenkin saavutettavissa). Tulosten perusteella alue voidaan suunnitella asuinkäyttöön, mutta suunnittelussa tulee äänitekniikka ottaa erityisesti huomioon. Toimenpiteitä ovat mm. oleskelupiha-alueiden sijoittaminen rakennuksien taakse suojaan raideliikennemelulta mahdollisimman yhtenäisen rakennusmassan sijoittaminen radan varteen suojaavan vaikutuksen maksimoimiseksi asuinrakennusten sijoittamisen välttäminen radan välittömään läheisyyteen julkisivuun kohdistuvan melutason johdosta (tai julkisivusuunnittelussa asia tulee erityisesti huomioida) makuuhuoneiden sijoittamisen välttäminen radan puoleisille julkisivuille radan läheisyydessä. Oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on käytetty tyypillisesti kaupunkialueilla sovellettavia ohjearvoja L Aeq,7-22 = 55 db ja L Aeq,22-7 = 50 db (ns. vanhojen alueiden ohjearvoja). Alue voitaneen katsoa kuuluvaksi täydennysrakentamisen / muutosrakentamisen alueeksi. Huomioitavaa on myös, että asuinrakennusten oleskelupiha-alueiden suojaaminen vaatii erillisen selvityksen tekemisen, kun piha-alueiden sijoittumisesta on tarkempaa tietoa julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on annettu vyöhykkeinä ja ne tulee tarkistaa, kun rakennusten sijoittumisesta on tarkempaa tietoa. 9 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy Hämeenkatu 32 E 46 20700 Turku puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi
11/11 10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 3. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s.
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 1A > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Nykytilanne. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 31.1.2010
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 1B > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Nykytilanne. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 31.1.2010
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 2A > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ennusteliikenne. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 31.1.2010
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 2B > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennusteliikenne. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 31.1.2010
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 3A > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ennusteliikenne. Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta 31.1.2010
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 3B > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennusteliikenne. Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta 31.1.2010
Vä.4 107.0.0 103.2 106.6 102.7 106.2 106 103.0.4 Varikonkatu 1 103.8 103.3 102.0.0.2.2 10 Liite 4 > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) > 75.0 db(a) > 80.0 db(a) > 85.0 db(a) PR-Y1500 Mittakaava 1:1500 (A4) Lahden varikkoalue. Rautatieliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimimelutaso LAF,maks. Laskentakorkeus 8 m maan pinnasta 31.1.2010