1 MARTIN TEESIT Olen vuosien varrella kirjoitellut Martin teesejä alkaen KTMP 1149 sisällön erittelystä eli mitä eri 29 suomeksi tarkoittavat. Niihin ei enää kannata palata, pikemminkin pitäisi koko KTMp 516 kirjoittaa uusiksi. Ehkä näin tehdäänkin, kun SFS 6002 3.painos saadaan valmiiksi. Toisen version Martin teesejä kirjoitin kun standardin 2.painosta oli ehditty kunnolla sisäänajaa. Tässä ne teesit: 1. TEESI Jännitetyö oikein tehtynä on erittäin turvallinen menetelmä. Aina ei voi kohdetta tehdä jännitteettömäksi! Usein myös työ on helpompi ja turvallisempi toteuttaa jännitetyönä, kuin alkaa operoida jännitekatkosta hankalaan kohteeseen: Suhtautuminen jännitetyön tekemiseen pitää saada muuttumaan. Nyt yritetään muka olla tekemättä jännitetöitä, mutta tehdään kuitenkin jännitteisessä kohteessa töitä! Pitää tehdä töitä joko jännitteettömänä, turvallisena lähityönä tai sitten jännitetyönä! Jännitetyökalujen, erityisesti JT-käsineiden kehitys on pysähtynyt sukupolven takuiseen tilaan, äkkiä kunnollisia, riittävän eristäviä ja valokaarikestoisia työkäsineitä sähkömiehille. Samoin JT-pihtien pitää olla kokonaan suojattuja. 2. TEESI Jännitteettömän kohteen tulee olla jännitteetön ja sen tulee pysyä jännitteettömänä koko työn ajan: Kohde tulee luotettavasti kytkeä joka suunnalta jännitteettömäksi ja estää lukitsemalla virhekytkennät, kieltokilpiin päiväys, asettajan nimi ja mieluusti puhelinnumero. Jännitteettömyys tulee luotettavasti todeta jokaisesta vaiheesta AINA kun työt aloitetaan vaikka oltaisiin käyty välillä vain kahvilla. Jännitteen virhekytkentä on yllättävän nopea toimenpide. Esimerkkejä löytyy liiankin kanssa. Työmaadoitusten käyttöä nimenomaan pienjännitekeskuksissa tulee lisätä. Maadoituskohdat tulee ottaa jo suunnittelussa huomioon ja käyttökelpoisia
2 maadoitusvälineitä tulee kehittää. Suurjännitepuolella asiat ovat huomattavasti paremmalla mallilla, ainakin teoriassa. Kohteen kytkeminen jännitteiseksi tulee tapahtua yhtä huolellisesti ja organisoidusti kuin jännitteettömäksi teko. 3. TEESI Työstä vastaavan henkilön ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtävät saatava aidosti toimimaan: Työstä vastaavan henkilön on varsin tiiviisti osallistuttava työtapahtumaan, kuinka paljon pomo todellisuudessa osallistuu tai edes voisi osallistua? Siis työstä vastaava henkilö on usein työryhmän kokenein asentaja, mahdollisesti kärkimies Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan edellytykset ovat selvästi tarkentuneet, onko muutokset noteerattu ja menettelytavat päivitetty? Yritys tai tulosyksikkökohtaisesti on syytä harkita edellä olevien tehtävien yhdistämistä. 4. TEESI Nykyinen ulkoistamis- ja kilpailuttamisvimma on jossain määrin riistäytynyt käsistä. Olkoon Suomenlinna II lautta paras ja pahin esimerkki siitä ettei halvin vaihtoehto aina kuitenkaan ole halvin, saati sitten paras, olisi edes hyvä. Muistelen Raaden aikoina Nesteellä halvimman ja kalleimman sähköurakkatarjouksen joutuneen suoraan hylätyiksi ja lopuista valittiin lopullinen toteuttaja: Kilpailutuksessa riittävästi painoa turvallisuudelle, luotettavuudelle ja jatkuvuudelle Selkeät pelisäännöt tilaajan ja toimittajan työturvallisuusvastuisiin, velvoitteisiin ja oikeuksiin 5. TEESI Kiire ja asiakkaiden tai esimiesten aiheuttamat paineet ovat voimakkaasti tulleet esiin asentajien puheenvuoroissa. Antaako se luvan, tai velvoittaako se tekemään työn turvattomasti, riskejä ottaen? Mikä on kiireen pahin vaihtoehto; yksi on laudoissa, toinen on raudoissa ja tilaaja odottaa keskusta, jonka toimitusaika on kolmesta kuuteen viikkoon. Porvoon Nesteen pääkytkinlaitos korjattiin viikossa, mutta se onkin legenda legendojen joukossa.
3 Ammattimies ei ota riskejä koskaan, ei koskaan, oli kiire tai ei. Ammattitaitoinen esimies ei aseta kohtuuttomia paineita työryhmilleen Tilaaja tiedostaa oman vastuunsa, eikä vaadi mahdottomia. Jos laitoksen vuotuinen käyntiaika on vain maailman kolmanneksi paras, niin ehkä työturvallisuusluvut kompensoivat sen. Näidän teesien sanamuotoja voi varmaankin parantaa mutta sisältöä ei tarvitse muuttaa, ne ovat yhä tärkeitä asioita. Seuraavat teesit ovatkin varsin tuoreet, tämän vuoden satoa. 1.Teesi AMMATTITAITO JA KOKEMUS KUNNIAAN Sähköala on erittäin laaja ja laajenee koko ajan. Helpoin esimerkki löytyy sähkön varastoinnista. Kotiäitikin osaa vaihtaa digitaalikuumemittarin nappipariston, entäpä sähköauton akuston vaihto, saati tuhansien ampeerituntien UPS akustojen vaihto. Maallikot, opastetut henkilöt, harjoittelijat ja ammattilaiset on hyvin sekalainen ryhmä. Jo ammattilaisetkin jakautuvat ns. hituvirtamiehistä 400 kv verkostoasentajiin. Päivän uutisia ovat YT-neuvottelut ja irtisanomiset. Kuinka moni laajasti ottaen sähköammattilainen on joutunut vaihtamaan alaa, joko sähköalan sisällä tai jopa alalta pois. Eräs laivasähkömies mollasi kiinteistösähköasentajien ammattitaitoa laivasähkötöissä. Pitkän lomautuksen aikana kaveri oli ollut maasähkötöissä ja myönsi kysymättä olleensa ensin alkuun samanlainen tumpelo, kun miksi muita oli moittinut. Fiksu kaveri, myönsi totuuden. Työt ja ammattitaidot ovat erilaisia. Sähkölaitetuotannon puolella on paljon tehtäviä jotka vaativat ainakin kyseiseen käyttö- tai testaustoimenpiteeseen kunnollisen opastuksen, kenties jopa sähköammattilaisen. Epäilen, ettei tämä asia ole tullut kaikkien esimiesten mieleen ja jos on tullutkin, niin se on pyritty nopeasti unohtamaan. Tämä asia on viime kädessä käytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tutkittava, jos tällaiset henkilöt organisaatiosta edes löytyvät.
4 2.Teesi ORGANISAATION JA HENKILÖSTÖN ASENTEEN OJENNUKSEEN Tukes-julkaisun 6/2006 Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien ennaltaehkäisy mukaan kolme tärkeintä vaaratekijää ovat kiire, yksintyöskentely ja asenteet. Valitettavasti paljonkaan muutosta ei ole tapahtunut. Mihin me voimme vaikuttaa helpoiten? Yksintyöskentelyyn varsin huonosti, kiire on varsin epämääräinen käsite ja riippuu niin monista asioista. Niistä muuten yksi on asenne. Asenteeseen voidaan vaikuttaa suhteellisen helposti jatkuvilla pienillä askelilla. Organisaation tapa toimia, esimiesten asenteet, työtovereiden asenteet, suhtautuminen asiakkaisiin ovat saman asian eri puolia. Onko asiakas kuningas, joka sanelee ja määrää. Vai onko asiakas yhteistyökumppani, jonka kanssa sovitaan nopein, taloudellisin ja turvallisin tapa hoitaa asiat. Yksi tärkeä asenteen muokkaustilanne on sähkötyöturvallisuuskoulutus. Yleisen tai kohdennetun sähkötyöturvallisuuskoulutuksen sisältö pitää miettiä siten että painotetaan turvallisuuden kannalta oleellisia ja tärkeitä asioita. Kun lukee joidenkin SFS 6002 kurssin kokeita, herää ihmetys mitä kokeen tekijä on miettinyt. Olkoon esimerkkinä Työturvallisuuskorttikokeet. Alkuperäisistä koekysymyksistä on monien muutosten kautta päädytty nykyisiin, joissa on tärkeitä asioita selkeästi esitettynä. Tavoitteen tulee olla että kaikki saavat täydet pisteet kokeista. Se saavutetaan siten että koe käsittelee tärkeitä asioita ja koulutuksessa painotetaan tärkeitä asioita. Itse asiassa SFS 6002 kurssi on jo lähtökohdaltaan väärä kurssi, emme kai me kouluta standardia, vaan sähkötyöturvallisuutta josta yhtenä osana on kyseinen standardi. 3.Teesi LAADUN OIKEA MIELTÄMINEN Tulin 80-luvulla koulutusympyröihin laatupiirien kautta. Vuosikymmenien kuluessa tuli minulle selväksi, että meidän pitää muistaa kaikki eri laadun osatekijät: ei ainoastaan tuotteen laatu, vaan myös työn laatu, toiminnan laatu ja työyhteisön laatu. Uutena asiana ainakin minulle on ollut sähkösuunnitelmien laaduttomuus. Suunnitelmien taso ainakin sisäasennuspuolella on lähes romahtanut ja se puolestaan kostautuu mm. kiireenä. Kun työyhteisön sisäinen laatu on hyvä, työkalut kunnossa, tarvikkeet ajoissa paikalla, suunnitelmat kunnossa on todennäköisempää että lopputulos on kerralla kunnossa ja siten myös taloudellisesti kannattavammin, kuin myöhässä ja korjaten.
5 Laatua itse asiassa ovat ammattitaito, kokemus, asenteet. Laatua on myös se että ammattilainen asentaja pidättäytyy tietyissä tilanteissa työn tekemisestä jännitteisenä. Laatua on myös se että kaikki ammattilaiset ovat saaneet jännitetyökoulutuksen, työkalut, suojavälineet ja ohjeet. 4Teesi STANDARDIEN JA VIRANOMAISMÄÄRÄYSTEN YHTEENSOVITUS Aluksi pieni katsaus jänniteyön historiaan. Sähkötarkastuskeskuksen (Seti) julkaisun A 1 Sähköturvallisuusmääräykset 50 :n mukaisesti: Jos laitteiston jännitteettömäksi tekemiseen liittyy kuitenkin suurta haittaa, määrätyt työt saa tehdä laitteiston ollessa jännitteisenä seuraavin edellytyksin. Ja sitten seurasi pitkät tarinat. Tuli kiertokirje KY-131-80, tuli T67-84. Suurta haittaa kritisoitiin ja Setin edustajan mukaan seuraavan kerran kun pykäliä korjataan, niin poistetaan sana suurta, eli pelkkä haitta riittää. Kun SFS 6002 oli vahvistettu keväällä 1999, ryhtyi Kauppa- ja teollisuusministeriö laatimaan KTM 516 päätöstä täydentävää 1194/1999 lisäystä. Valmisteluvaiheessa asianomainen virkamies kävi lukuisia virallisia ja epävirallisia neuvotteluja. Itse olen nauttinut ministeriön tarjoamat pullakahvit, mutta myös tarjonnut kauppatorilla kahvin ja lihapiirakan. Minä muiden mukana pyysin jättämään nyt suuri haitta termin pois ja kirjoittamaan vain haitta tai jotain sellaista. Valitettavasti toiveemme ei toteutunut. Kun CENELEC oli uusinut oman osuutensa Sähkötyöturvallisuusstandardista, alkoi kotimainen työskentely. Minulla oli ilo ja kunnia päästä kyseiseen ryhmään mukaan. Kun työryhmä aloitti jännitetyöosuuden käsittelyn, avasi työryhmän puheenjohtaja Martti Tukiainen tilaisuuden suunnilleen näillä sanoilla: Eikö nyt olisi korkea aika unohtaa Tolppasen perintö. Tarkoittaen Setin aikaista ajatusta että jännitetyö on viimeinen vaihtoehto, ellei mikään muu työmenetelmä ole mahdollinen. Standardia laadittaessa oli selkeänä johtoajatuksena että jännitetyö on yksi osa normaalia työtekoa. Harkinnan mukaan käytetään kulloinkin sitä menetelmää joka on järkevin ja turvallisin kussakin tilanteessa. Työryhmällä oli myös luulo että KTM korjaa 516 päätöstä niin että se vastaa standardin henkeä, samoin kun oli tehty vuonna 1999. Näin ei tapahtunut. Kun elämme ristiriitaisten sitovien määräysten kanssa, joudumme miettimään mitä tarkoittaa suuri haitta. Tulkitsemmeko sen -50, -60, -70, -80 vai -90 luvun mukaan. Viime vuosituhannen viimeinen käsitys ammattilaisilla oli että haitan ei tarvitse olla suuri että työn voisi tehdä jännitetyönä. Vuonna 2005 työryhmän jäsenten mielestä jännitetyön tekeminen on erittäin turvallista ja sen vuoksi sitä pitäisi suosia. KTM:n
6 päätös on eri mieltä. Asiasta on huomautettu sekä KTM:lle että nykyiselle Työ- ja elinkeinoministeriölle. Ristiriita ei haittaa normaalia työntekoa. Ammattitaitoiset asentajat ja esimiehet huolehtivat että työt sujuvat nopeasti, taloudellisesti ja toivottavasti turvallisesti. Ongelma on yrityskohtaisten ohjeiden ja määräysten laatijoilla. Miten tulkitaan suuri haitta? Onko se asiakkaalle kohdistuva vai työhön kohdistuva, voidaanko sille asettaa joku rajahinta. Koko asetelma on täysin väärä. Sähkötyön tulee olla turvallista. Kohteen ja tilanteen mukaan käytetään oikeaa menetelmää. Ellei kohteessa ole sähköiskun eikä valokaaren vaaraa, se tehdään turvallisesti lähityönä tai jännitteiseen osaan kohdistuvana toimenpiteenä. Jos kyseisessä työ on sähköiskun tai valokaaren vaara jota ei suojaamallakaan voida poistaa, tehdään työkohde jännitteettömäksi tai tehdään työ jännitetyönä. Näillä teeseillä en varmaankaan paranna maailmaan, enkä Suomea, ehkä en edes pienennä sähköammattilaisten tapaturmalukuja. Mutta toisaalta ehkä joku teesi käynnistää jossain prosessin, joka edistää sähkötyöturvallisuutta. Toivottavasti!