Toimintakertomus 2010
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. TOIMINTAKERTOMUS 2010 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS...3 JOHDANTO...5 Yleinen talouskehitys...5 Kuntien ja valtion talouskehitys...5 JHL:n jäsenkehitys...6 TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISET PAINOPISTEET...7 1. Painopiste...8 2. Painopiste...10 3. Painopiste...12 4. Painopiste...15 LIITTO-ORGANISAATIO...17 Liiton hallinto...17 Liiton henkilöstö...17 Edustajisto ja hallitus 2010...18 2
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Aktiiviset yhdistykset ovat ammattiliiton kivijalka. Toimiva edunvalvonta tarvitsee valppaita, osaavia ja tarmokkaita liiton aktiiveja. Tälle ajattomalle toteamukselle antavat lisäpainoa julkishallinnon ja työelämän muutokset, jotka korostavat paikallisen edunvalvonnan merkitystä. Siksi JHL:n vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa olivat etusijalla yhdistysten toimintatapojen ja yhdistysrakenteen kehittäminen sekä luottamusmiesten ja työsuojelutoimijoiden työn tukeminen. Tavoitteena oli vahvistaa työpaikkaluottamusmiesten asemaa myös jäsenhankinnassa ja uusien aktiivien rekrytoinnissa Onneksi meillä liittona on hyvät koulutus- ja kehittämispalveluresurssit, joilla olemme voineet näihin tarpeisiin vastata. Erityistä tunnustusta ansaitsee myös erillinen Koulutiedotus 2010 -hanke, joka tuotti hyviä tuloksia sekä opiskelevien jäsenten ja koulutiedottajien hankinnassa että uusien työmallien kehittämisessä. Liittomme tunnettuus oppilaitoksissa on parantunut. Lupaavaa yhteistyötä oppilaskuntien kanssa on aktiivisesti jatkettava. Motivaatio koulutiedotustyöhön kasvoi eikä tätä hyvää virettä pidä päästä laimentumaan. JHL on liittona kannustanut jäseniään oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Olemme vakuuttuneita, että tuloksellisuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Siitä on näyttöä myös liiton kehittämispalveluyksikön toteuttamissa kehittämishankkeissa. Olemme koulutuksessa ja laajassa yhteiskuntavaikuttamisessa pyrkineet kääntämään julkiseen toimintaan soveltumattoman tuottavuuskeskustelun laveammaksi tuloksellisuusajatteluksi, jossa perinteisen tuottavuuden ohelle tarkastellaan toiminnan laatua, vaikuttavuutta sekä henkilöstön aikaansaannoskykyä ja hyvinvointia. Kokemukset kunta-alan syksyn 2010 palkkaratkaisuun sisältyvästä tuloksellisuuserästä kertovat, että tuloksellisuusajattelu ja sen moitteeton toteutus vaativat vielä opettelua ja harjaantumista sekä henkilöstön että työnantajien tahoilla. Valtiosektorilla JHL on vaatinut nykymuotoisen valtion tuottavuusohjelman lakkauttamista. Se on ollut karhunpalvelus kestävän tuloksellisuuden tavoittelulle ja johtanut monissa virastoissa pelkkiin henkilöstöleikkauksiin ja toimintojen ulkoistamiseen henkilöstövähennysten toteuttamiseksi. Valtion henkilöstön mitta alkaa olla täysi. Olemme jatkuvasti painottaneet myös tarvetta kehittää työ- ja sosiaalilainsäädäntöä vastaamaan erilaisista työn teettämisen tavoista aiheutuviin haasteisiin. Pätkä-, silppu-, osaaika- ja vuokratyötä tekevät sekä palkkatyöstä itsensä työllistäjiksi siirretyt ovat työmarkkinoilla kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Erityisesti määräaikaisten asemaan onkin jatkuvasti saatu pieniä parannuksia sekä lainsäädännössä että muun muassa yliopistojen uudessa työehtosopimuksessa. JHL:n sitkeän työn tuloksena hyväksyttiin viime vuonna työaikalakiin muutos, jolla tuo omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikasuojelun piiriin. Vuosi 2010 alkoi useimmilla työehtoaloillamme talouskriisin varjostamilla neuvotteluilla uusista noin kaksivuotisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Kunta-alan erityishaaste oli kohdentaa valtakunnallisia palkankorotuksia niin, ettei sopimus tuottaisi hoito- ja hoivatehtäviin järjestöperusteisia palkkaeroja. Valtiolla henkilöstön aseman ja työehtojen turvaaminen organisaatiomuutostilanteissa oli tekstiuudistusten keskiössä. Julkishallinnon uudet, yhteistoimintamenettelyäkin halventavat toimintatavat ja omistajaohjauksen puutteet aiheuttivat vuoden aikana paljon hankaluuksia. Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä sovellettavaa työehtosopimusta koskeva kiista oli tästä esimerkki, jossa JHL:n 3
edunvalvonta osoitti toimivuutensa. Siitä on kiittäminen yhdistyksemme aktiivien pontevuutta ja osaamista, jäsenten lakkovalmiutta, Helsingin metro- ja raitiovaunuliikenteessä työskentelevien valmiutta tukilakkoon sekä JHL:n ja Jytyn saumatonta yhteistyötä. Yhteispeli kannatti jäsenten parhaaksi! Vuosi 2010 oli myös järjestöllisen liittoutumisvalmistelun aikaa. JHL ja Rautatieläisten liitto tekivät päätöksen liittojen yhdistymisestä. Raidealan ammattilaisille perustetaan oma valtakunnallinen yhteisjärjestö JHL:ään. Pitkään valmisteltu yhdistyminen kypsyi myös rajavalvonnassa. Yhteisöjäsenemme Merivartioliitto ja aiemmin Pardiaan kuulunut Rajavartioliitto päättivät yhdistymisestä siten, että Rajavartioliiton yhdistykset hakevat Merivartioliiton jäsenyyttä. Uuden liiton perustaminen toteutuu täysimääräisesti Merivartioliiton sääntömääräisessä edustajakokouksessa vuonna 2012. JHL on jo aiemmin koonnut omia turvallisuusalojen ammattilaisia muun muassa yhteisille ammatillisille opintopäiville. Liittomme aloitteesta keskusjärjestö SAK:ssa käynnistyy vuonna 2011 turvallisuusalojen yhteistyön vahvistamiseksi oma turvallisuusalojen fooruminsa. Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia myös liittolaispolitiikassa! Nopea silmäys taaksepäin antaa väläyksen JHL:n moninaisesta toiminnasta. Koko liittoorganisaatio ansaitsee työteliäästä vuodesta lämpimän kiitoksen. Teemme merkityksellistä työtä. On hienoa tehdä sitä, mihin uskoo! 4
JOHDANTO Yleinen talouskehitys Vuonna 2009 läntisiin teollisuusmaihin iskenyt taloudellinen taantuma heikensi julkisen sektorin vahvaa rahoitusasemaa. Julkinen talous syöksyi raskaaseen alijäämään, mutta vielä vuonna 2010 Suomen julkisen talouden alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin bruttokansantuoterajaa pienempänä. Suurista ongelmista huolimatta Suomen talous kääntyi nousuun vuoden 2010 aikana. Bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia ja vienti lisääntyi 5,1 prosenttia. Luvut kertovat hyvin myönteisestä kehityksestä sillä vuonna 2009 bruttokansantuote sukelsi peräti 8,2 prosenttia alaspäin. Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana. Palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi, mutta teollisuudessa työpaikkojen määrä jatkoi vähenemistä. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja se johtui lomautusten vähenemisestä ja vajaatyöllisten työaikojen pidentymisestä. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 2,6 prosenttia. Suurin osa työehtosopimuksista tehtiin useampivuotisiksi, mutta palkankorotukset sovittiin pääsääntöisesti vain vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2010 aikana neuvotellut sopimuskorotukset nostivat ansioita keskimäärin noin 0,7 prosenttia. Inflaatio kiihtyi tuntuvasti. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat vuonna 2010 noin 1,2 prosenttia. Yksityisen sektorin investoinnit lisääntyivät 0,9 prosenttia. Tämä on selvä käänne parempaan sillä vuonna 2009 yksityiset investoinnit romahtivat 17,4 prosenttia. Julkiset investoinnit lisääntyivät 0,1 prosenttia kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 6,2 prosenttia. Kotitalouksien velkakanta lisääntyi tuloja nopeammin. Kotitalouksien velkaantumisaste saavutti uuden ennätyksen ja oli noin 115 prosenttia käytettävistä tuloista. Kuntien ja valtion talouskehitys Huolimatta talouden piristymisestä, jäi valtionhallinnon rahoitusasema viime vuonna noin 10 miljardia euroa alijäämäiseksi. Valtionvelka oli vuonna 2010 noin 41,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuntatalouden tila koheni selvästi vuonna 2010. Verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja menot kasvoivat varsin maltillisesti. Kuntien verotulot kasvoivat runsaat 5 prosenttia ja kasvun taustalla olivat ennakoitua suotuisampi työllisyyskehitys sekä kunnallis- ja kiinteistöverojen nostot. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu 5
lainakanta oli vuonna 2010 noin 12 miljardia euroa eli noin miljardin enemmän kuin edellisenä vuotena. JHL:n jäsenkehitys Liiton kokonaisjäsenmäärä oli 31.12.2010 yhteensä 225 424 (v. 2009 yhteensä 222 528). Kokonaismäärään sisältyy yhteensä 6 622 (6 389) JHL:n yhteisöjäsenliittojen jäsentä. JHL:n varsinaisia jäseniä oli vuodenvaihteessa 218 802 (216 139), joista vapaajäseniä 38 381 (39 324). Vuonna 2010 varsinaisten jäsenten määrä lisääntyi 2 663 jäsenellä, kun edellisvuonna jäsenmäärä aleni 729 jäsenellä. Jäsenmäärän kasvuun vaikutti erityisesti onnistuminen oppilaitoksissa tapahtuneessa tiedottamisessa ja opiskelijajäsenten rekrytoinnissa. Vuoden 2010 lopussa jäsenistä naisia oli 158 814 ja miehiä 59 988 eli vastaavasti 72,6 prosenttia ja 27,4 prosenttia. Liittoon liittyi uusia jäseniä vuoden 2010 aikana 15 475 (12 495) ja liitosta erosi 13 555 (13 434). Uusien jäsenten keski-ikä oli 32 (33,5) vuotta ja kaikkien jäsenten keski-ikä 50 (51) vuotta. JHL:n yhdistyksiä oli vuoden päättyessä 669 (696). Vuonna 2010 purkautui 23 yhdistystä, joiden jäsenet siirtyivät muihin JHL-yhdistyksiin. Vuoden aikana perustettiin yksi uusi yhdistys. Yksi yhteisjärjestö purkautui ja vuoden lopussa yhteisjärjestöjä oli 19. 6
TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISET PAINOPISTEET Vuoden 2010 painopisteet Liiton vuoden 2010 toimintasuunnitelmaa on viime vuosien tapaan jäsennetty painopisteittäin. Painopisteitä on neljä, joista jokainen on sekä aiheensa että toimenpiteittensä suhteen laaja kokonaisuus. Vuoden 2010 toiminnan suunnittelua ohjaavat painopisteet 1. Kehitetään liiton paikallista edunvalvontakykyä muuttamalla yhdistysrakenteita, yhdistysten toimintatapoja ja vahvistamalla paikallisten toimijoiden edunvalvontaosaamista 2. Kehitetään yhdistystoimintaa tukemaan jäsenhankintaa ja jäsenten aktiivista osallistumista liiton toimintaan 3. Kehitetään liitto-organisaation toimintatapoja, sisäistä yhteistyötä ja selkeytetään vastuita sekä täsmennetään resursseja liiton edunvalvontaketjussa 4. Vahvistetaan JHL:n ulkoista kuvaa liittona, joka on erilaisissa työsuhteissa työskentelevien jäsentensä luja edunvalvoja ja luotettava neuvottelija sekä aktiivinen työelämän laadun ja oikeudenmukaisuuden kehittäjä 7
1. Painopiste Kehitetään liiton paikallista edunvalvontakykyä muuttamalla yhdistysrakenteita, yhdistysten toimintatapoja ja vahvistamalla paikallisten toimijoiden edunvalvontaosaamista 1.1. Käynnistetään ja tuetaan suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa yhdistysrakenteen ja yhdistyksen toimintatapojen kehittämishankkeita, jotka tähtäävät yhdistysten perustehtävän kirkastamiseen, yhdistysten muutoksen hallintakyvyn parantamiseen ja aktiivien tiedollisten ja taidollisten kykyjen kehittämiseen. Syntyviä pilottimalleja hyödynnetään liiton yhdistysrakenteen ja toiminnan kehittämistyössä. Toteuttamisvastuu (arviointi/seuranta) Edunvalvontaosasto Koulutusosasto Tekeminen: Vuoden aikana on käynnistetty useita suurten ja keskisuurten kaupunkien organisaatiouudistuksiin liittyviä yhdistysrakenteen ja -toiminnan kehittämishankkeita, joita on tuettu koulutuksellisin panoksin. Loppuvuodesta käynnistettiin järjestöosaston ja kehittämisyksikön yhteinen OHMU-hanke (Ohjaajana muutoksessa), jonka tarkoituksena on parantaa muutoshankkeita ohjaavien toimitsijoiden valmiuksia ja kehittää hankkeiden toteuttamista tukevia toimintamalleja. 1.2. Yhtenäistetään ja luodaan raportointijärjestelmä aluetoimistojen ja yhdistysaktiivien kehityskeskustelu- ja koulutuskäytäntöihin. Tekeminen: Yhdistyksien kanssa käytäviä arviointi- ja tavoitekeskustelujen yhtenäistäminen oli aluetoimistojen keskeisenä tavoitteena. Loppuvuodesta käynnistettiin hanke yhtenäisen keskustelumallin ja keskustelujen dokumentoinnin kehittämiseksi. Keskustelujen keskeisenä sisältönä on yhdistysaktiivien ja työpaikan luottamushenkilöiden koulutustarpeen ja kehittämistuen arviointi. 1.3. Laaditaan koulutussuunnitelma kaikissa JHL:n yhdistyksissä. Koulutusosasto Tekeminen: Koulutuksen suunnittelun vuosikortti on otettu aktiiviseen käyttöön järjestökursseilla vuonna 2010. Kortti on ollut tärkeä apuväline yhdistysten kehityskeskusteluissa. Järjestökursseilla on käyty läpi koulutussuunnittelun merkitystä yhdistystoiminnalle. Aktiivien ja jäsenistön koulutus on ollut painopisteenä. Koulutuksessa olleiden yhdistysten edustajat ovat vieneet koulutussuunnitelmaideaa paikallistasolle. Osa yhdistyksistä on ottanut kortin käyttöön menestyksellä. Koulutussuunnittelun tärkeyttä on myös painotettu opintosihteerien tehtävässä. Koulutussuunnittelun eteneminen jatkuu vuonna 2011 järjestökursseilla. 1.4. Kartoitetaan kyselyllä ja työpaikkakäynneillä erikseen määriteltyjen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten työpaikkojen järjestäytymisastetta, sopimusten noudattamista ja liiton edunvalvontaorganisaation tila niissä Edunvalvontaosasto
Tekeminen: Toimintasuunnitelman mukaisesti liiton toimisto on toimintavuoden aikana valmistellut kyselyä yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan edunvalvontakenttään liittyvistä erityiskysymyksistä. Kyselyn ensimmäisessä vaiheessa kysymykset lähetettiin noin 4000 liiton jäsenelle jotka toimivat sosiaali- ja terveyspalvelualalla. Vastauksia kyselyyn tuli vajaalta tuhannelta jäseneltä. Toimintavuoden aikana on myös toteutettu yritysvierailuja mm. Validia palveluissa ja Rinnekotisäätiössä. Projekti jatkuu vuoden 2011 aikana jolloin toteutetaan molemmilla sopimusaloilla kyselyn toinen kierros ja aloitetaan erikseen aluetoimistoalueittain toteutettavat yrityksiin kohdistuvat aluekierrokset. 1.5. Luodaan malli edunvalvonta-aktiivien paikallisen edunvalvonnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi yhdistysten omilla taloudellisilla resursseilla. Yleisjohto Tekeminen: Yhdistyksien paikallisten edunvalvontaedellytysten vahvistaminen on keskeisenä arviointikriteerinä ja tavoitteena järjestökoulutuksessa ja yhdistysrakenteen sekä yhdistystoiminnan kehittämisessä. 1.6. Teetetään tutkimus vapaaehtoistyön ja yhdistysaktiivisuuden ehdoista. Tekeminen: JHL tilasi tammikuussa 2010 ko. tutkimuksen Jyväskylän yliopistolta. Tutkimus toteutetaan gradu-lopputyöhön sopivan casetutkimuksen muodossa. Tutkimus valmistuu kevään 2011 aikana. Tutkimuksen johtopäätökset jalostetaan liiton kehittämistyöhön. 1.7. Käynnistetään valtion sektorilla kehittämishanke, jonka tavoitteena on tuloksellisuuden monipuolinen arviointi ja työelämän laadun kehittäminen Kehittämispalveluyksikkö Tekeminen: Oikeusministeriössä käynnistyi marraskuussa 2010 Valtion työsuojelurahaston rahoittama oikeusministeriön hallinnonalan työsuojelutoiminnan edistämishanke OTE. Hankkeen kesto on 1.11.2010-30.6.2011. Hankkeen 1. vaiheen työskentelyyn osallistuvat eri sektoreiden nimeämät johtajat hankeryhmissä ja hallinnonalan kaikki työsuojelutoimijat. Hanke kohdistuu koko hallinnonalalle ja kaikkien virastojen henkilöstöön. Virastoja ja laitoksia on yhteensä 300. Hankkeen 1. vaiheessa luodaan ja käynnistetään rakenteet, joissa kartoitus- ja selvitystyö tehdään. Työ on samalla yhteistoiminnallista kehittämistyöskentelyä, jossa nykytilan kuvaamiseen liitetään kysymys, miten työsuojelutoimintaa tulisi jatkossa tehdä entistä paremmin. Pääpaino on työsuojelutoiminnan tarkastelussa ja eri toimijoiden rooleissa ja vastuissa. Hankkeessa toteutetaan verkkotyöskentelyä VERKKO-OTE-alustalla. Hankevaihe 1. päättyy arviointiin ja johtopäätösten tekoon jatkotyöskentelyn kirkastamiseksi sekä hankevaiheen 2. toimintatapojen määrittämiseen. Hankevaiheessa 1. toteutetaan kartoittamistehtävä 9
webdialogina, johon laaja-alaisesti kutsutaan sekä hanketyön avaintoimijat että johdon ja järjestöjen edustajat. Hankevaiheessa 1. luodut ja käynnistetyt rakenteet jatkavat kehittämistyötä eteenpäin. Samalla arvioidaan myös uusien rakenteiden tarve. Mahdolliseen hankevaihe 2:een haetaan jatkorahoitus Valtion työsuojelurahastolta. 2. Painopiste Kehitetään yhdistystoimintaa tukemaan jäsenhankintaa ja jäsenten aktiivista osallistumista liiton toimintaan 2.1. Selkeytetään ja vahvistetaan ammattiala- /työpaikkaluottamusmiesten asemaa liiton edunvalvontatehtävissä, jäsenhankinnassa ja aktiivien rekrytoinnissa. Toteuttamisvastuu (arviointi/seuranta) Edunvalvontaosasto Tekeminen: Yhdistyksien rooli edunvalvonnan organisoinnissa ja työpaikan luottamustehtävissä olevien toiminnan ohjauksessa oli keskeisellä sijalla yhdistystoiminnan kehittämishankkeissa ja järjestökoulutuksessa. Ammattiala-/työpaikkaluottamusmiesten roolia työpaikkanäkyvyydessä ja jäsenhankinnassa on vahvistettu erityisesti kannustinjärjestelmällä ja muilla jäsenhankinnan tukitoimilla. 2.2. Parannetaan liiton koulutiedottajien koulutusta ja osaamista sekä lisätään aktiivisten tiedottajien määrää. Varmistetaan tehtävän hoitajille asianmukaiset välineet ja sitoutuminen. Tuetaan koulutiedotusta jalkauttamalla henkilökuntaa oppilaitoskäynneille ja ammatillistamalla koulutiedotusta koulutiedotuksen kehittämishankkeen tuloksia hyödyntäen. Koulutusosasto (Työttömyyskassa) Tekeminen: Vuoden aikana loppuunsaatettiin koulutiedotus 2010 - projekti. Sen tuloksena koulutiedottajien määrä kaksinkertaistui ja heidän aktiivisuutensa lisääntyi. Uudistettiin koulutiedotuksen käytössä olevat kalvosarjat ja tarkistettiin koulutiedotuksen toimintaprosessit. Viikolla 34 järjestettiin koulutiedotuksen jalkautumisviikko, josta saatiin hyviä tuloksia. 2.3. Arvioidaan jäsenhankinnan kannustinjärjestelmä ja sen kehittämistarpeet. Tekeminen: Kokonaisvaltainen arviointi siirtyi vuodelle 2011, koska järjestelmän käyttöönotto viivästyi ja vuonna 2010 järjestelmää vielä hiottiin siten, ettei kattavaa arviointia sen tehosta olisi voitu vielä laatia. Syksyllä 2010 tehtiin ensimmäinen laajamittainen kannustimien jakokierros. Ensimmäiset arviot kertovat järjestelmän toimivuudesta, myös työssäkäyvien liittyneiden jäsenten määrä kasvoi vuonna 2010. 2.4. Otetaan sosiaalinen media ja sen koordinoitu käyttö osaksi liiton viestintää ja toimintaa. Luodaan malli alueiden ja yhdistysten käyttöön sosiaalisen median hyödyntämiselle. Edunvalvontaosasto Koulutusosasto 10
Tekeminen: Sosiaalisen median käyttöä edistettiin ja ensimmäiset aiheeseen liittyvät kurssit toteutetaan 2011. Liitossa asiaa suunnitteli sosiaalisen median työryhmä, jonka työtä johtoryhmä päätti jatkaa vielä keväälle 2011. 2.5. Kytketään kyselytutkimuksen keinoin jäsenet liiton päätösten valmisteluun ja yhteiskuntavaikuttamiseen. Yleisjohto Tekeminen: Jäsenten näkemyksiä ja mielipiteitä tiedusteltiin erilaisin kyselytutkimuksin kenties enemmän kuin koskaan aiemmin. JHL osallistui merkittävällä panoksella viiden vuoden välein toteutettavaan SAK:n suureen jäsentutkimukseen. JHL:n omaa Jäsenen ääni - tutkimusryhmää hyödynnettiin erityisesti sopimusneuvotteluiden ja viestintästrategian tukena. Ennen sopimusneuvotteluja jäsenistön näkemyksiä tiedusteltiin mm. lomarahojen vapaaksi vaihdosta, epätyypillisistä työsuhteista ja vähimmäispalkkatavoitteesta. Sopimusten synnyn jälkeen kartoitettiin jäsenistön kokemuksia neuvottelukierroksesta. Tutkimusryhmä teki myös ehdotuksia JHL:n viestinnän iskulauseiksi. Edellisten lisäksi suurten vastaajamäärien kyselyitä olivat nuorille jäsenille suunnattu kysely työssäoppimisesta ja työharjoittelusta, koulunkäyntiavustajille kohdistettu kysely sekä ruotsinkielisille jäsenille osoitettu kysely Löntagaren -lehden merkityksestä. Valtion työntekijöille suunnattiin kolme laajaa yhteiskuntavaikuttamista tukevaa kyselytutkimusta. Hätäkeskuskysely, kysely ALKU -hankkeesta ja valtion tuottavuusohjelmaa koskeva kysely toimivat olennaisena taustamateriaalina, kun liitto puolusti jäsentensä etua näissä muutostilanteissa. Yhdistyksille suunnattua kyselyä hyödynnettiin kerättäessä kokemuksia Reilu peli -kampanjasta, jossa yhdistykset saattoivat tilata reiluja jalkapalloja ja jakaa niitä esim. päiväkodeille. Vaikka osassa kyselytutkimuksia vastaajat olivat pitkälti samoja, niin silti erilaisten kyselytutkimusten kautta jopa tuhannet liiton jäsenet saivat vaikutuskanavan liiton päätöksenteon valmisteluun ja yhteiskuntavaikuttamiseen. 2.6. Toteutetaan 4. 5.9. viestintäristeily yhdistysviestinnän aktivoimiseksi ja jäsenten osallistumisen vahvistamiseksi. Tekeminen: JHL:n Voimaa viestinnästä -risteily seminaareineen järjestettiin 4-5.9.2010. Siihen osallistui noin 600 yhdistysaktiivia ja jäsentä. Tapahtumaan liittyi nettisivusto, joka avattiin loppukeväästä. Risteilyn seminaariosuus 4.9. pidettiin maissa, Marina Congress Centerin tiloissa Helsingissä. YLE:n entinen pääjohtaja Mikael Jungner puhui sosiaalisesta mediasta ja viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen yhdistysten brändäyksestä. Seminaarin yhteydessä oli tapahtumatori monin mediaan liittyvin toiminnoin. Myös JHL:n osastot esittäytyivät. Osallistujille jaettiin JHL:n tuore viestintäopas. Risteily tehtiin Viking XPress -aluksella, kohteena Tallinna. Tapahtuman järjestelyt onnistuivat hyvin, laiva myytiin täyteen 11
ja osallistujat olivat tyytyväisiä. 3. Painopiste Kehitetään liitto-organisaation toimintatapoja, sisäistä yhteistyötä ja selkeytetään vastuita sekä täsmennetään resursseja liiton edunvalvontaketjussa 3.1. Täsmennetään osana paikallisen edunvalvonnan resursointihanketta yhdistysten, yhteisjärjestöjen sekä aluetoimistojen edunvalvonta- ja järjestötyön työnjako. Toteuttamisvastuu (arviointi/seuranta) Yleisjohto Tekeminen: Paikallisesta edunvalvonnasta vastaavien yhteisjärjestöjen uudistetut avustusperusteet otettiin loppuvuodesta käyttöön. Yhteisjärjestöjen ja yhdistyksien työnjakoa ja vastuita paikallisessa edunvalvonnassa selkeytettiin syysedustajistossa päätetyllä sääntömuutoksella. Yhdistyksien, yhteisjärjestöjen ja aluetoimistojen roolia ja työnjakoa paikallisessa edunvalvonnassa on käsitelty useissa organisaatiomuutoksiin liittyvissä kehittämishankkeissa ja aluetoimistojen ja yhteisjärjestöjen yhteistyöhankkeissa. 3.2. Jatketaan liiton työyhteisöjen yhteistyön ja palveluprosessien kehittämistä. Yleisjohto Osastot Tekeminen: JHL:n työyhteisöt vastasivat 2010 henkilöstöstrategian toteutumista koskevaan kyselyyn; vastauksissa erityisen myönteisenä arviona nousi se, että yhteistyö eri yksiköiden ja osastojen välillä on lisääntynyt. Edistysaskeleita on otettu etenkin järjestö- ja edunvalvontaosaston kesken sekä edunvalvontaosaston, oikeudellisen osaston ja viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden osaston kesken. Osassa työyhteisöjen vastauksista oltiin toisaalta sitä mieltä, että yhteistyö ei ole riittävää ja kaipaa tehostamista edelleen. Työprosessien kuvauksina on valmistunut ay-koulutuksen suunnitteluprosessin kuvaus ja oikeudellisten erimielisyysasioiden käsittelyn prosessikuvaus. Valmistelussa on jäsenyysprosessin kuvaus. Koulutussuunnitelmaprosessin kuvauksen pohjalta tehtiin koulutus- ja järjestöosaston yhteistyönä mm. aluekoulutuksen hinnoittelun yhtenäistäminen sekä kehitettiin yhdessä koulutuksen toteuttamistapoja ja kurssikäytäntöjä. Oikeudellisen prosessin kuvauksen pohjalta päätettiin lisätä aluetoimistojen toimitsijoiden oikeudellista koulutusta. Oikeudellinen osasto, viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden osasto ja edunvalvontaosasto ovat tehneet yhteistyötä pätkätyösivuston luomisessa. JHL:n työuupumuskysely, BBI, suoritettiin keväällä 2010 kyselyn tulosten pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, jonka tavoite on mm. vahvistaa työyhteisöjen toimivuutta ja keskinäistä yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. BBI-toimenpideohjelman mukaisesti 12
osastojen ja työyksiköiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä on lisätty ja vakiinnutettu. Ammatillisessa edunvalvontatyössä osastot ovat osallistuneet ammatillisten verkostojen ja ammatillisten opintopäivien valmisteluun ja toteuttamiseen osastorajat ylittävän tiimin toiminnan mukaisesti. Aluetoimistojen vastuutoimitsijat on kytketty aiempaa tiiviimmin sopimukselliseen edunvalvontaan mm. yhteisillä tapaamisilla sopimusalavastuittain. On otettu käyttöön uusi Komppi-intrapalvelu, joka mahdollistaa paremmin mm. sisäisten työryhmien käytön ja osastojen uutisseurannan. 3.3. Kehitetään järjestöpalveluissa käyttöön otettua palvelumallia. Luodaan edunvalvontapalveluihin kullekin sopimusalalle sen toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin soveltuva palvelumalli. Edunvalvontaosasto Tekeminen: Järjestöpalveluissa käytettävän palvelumallin käyttöönottoa selvitellään edelleen edunvalvontaosastolla. Lisäksi selvitetään voidaanko konseptia kehittää kaikkien sektorien yhteisen toimintamallin pohjalta. Kehittämistyössä tullaan arvioimaan tavoiteaikojen saavuttamiseksi tarvittava työvoiman tarve. 3.4. Uudistetaan ammatillisen edunvalvonnan toimintamallia, täsmennetään ammatillisen edunvalvonnan vastuita ja vahvistetaan resursseja. Ammatillisessa edunvalvonnassa korostetaan sekä jäsenhankinnan että jäsenhuollon tavoitteita. Koulutusosasto Edunvalvontaosasto Tekeminen: Ammatillisen edunvalvonnan työryhmä on käsitellyt asioita kolmessa kokouksessa vuoden 2010 aikana. Koulutiedotuksen kampanja on onnistunut hyvin. Kaikkiaan opiskelijajäseniä on kampanjaviikoilla liittynyt n. 2000 uutta jäsentä, mutta valmistuvien opiskelijoiden kiinnittyminen on ongelmallista. Opiskelijajäsenille on lähtenyt kolme kappaletta sähköistä uutiskirjettä. Vuoden 2010 aikana liitolle perustettiin uuden nettisivut, niille valmisteltiin ammattialasivut ja ammatillisille verkostoille tehtiin omat sivustot. Ammattialaoppaita on päivitetty runsaasti vuoden aikana ja uusia esitteitä on valmistunut. Ammatillisen edunvalvonnan vastuita ja resursseja ei ole saatu täsmennettyä JHL:n organisaatiossa vuoden 2010 aikana. 3.5. Teetetään ulkopuolinen arvio liiton koulutuksen kurssisisällöistä, koulutuksen toteutustavasta sekä suunnittelu- ja rekrytointijärjestelmästä. Koulutusosasto Yleisjohto Tekeminen: Tarjouskilpailun perusteella arvioinnin tekijäksi valittiin 13
Humanistinen ammattikorkeakoulu / T & K päällikkö Pekka Kaunismaa. Laajempi webropol - kyselytutkimus tehtiin JHL:n johtoryhmälle, koulutuksen yhteistyöryhmälle, koulutuksen suunnitteluryhmille sekä koulutusosastolle. Lisäksi arvioinnissa haastateltiin osaa liiton koulutustoimijoista. Arvioinnin tulokset esiteltiin loppuvuodesta koulutuksen yhteistyöryhmälle ja JHL:n hallitukselle. Arvioinnin pohjalta tehdään liiton koulutuksen osalta korjauksia, täsmennyksiä ja uusia ohjeistuksia yhteistyössä muiden osastojen kanssa v. 2011. Arvioinnin johtopäätöksenä oli muun muassa se, että koulutuksen palaute- ja arviointitietoa kaivattiin enemmän. Vuoden 2010 aikana kurssilaisilta kerättiin laaja sähköinen palautemateriaali jota on hyödynnetty vuoden 2011 koulutuksessa sekä vuoden 2012 koulutuksen suunnittelussa. Arvioinnissa todettiin myös että liiton koulutusta ei ole kuvattu liiton strategiassa ja että koulutuksen strategian uudistaminen on tärkeää. Liiton uutta strategiaa tehdään vuoden 2011 aikana ja siihen liittyen tehdään myös JHL:n koulutusstrategia. Arvioinnissa suositeltiin lisäksi koulutuksen markkinoinnin tehostamista, tiedonkulun parantamista sekä suunnittelu- ja koulutusprosessien systematisointia. Erityisenä kehittämiskohteena arvioinnin pohjalta on ollut aluekoulutuksen pelisääntöjen selkiyttäminen sekä uusien koulutettavien ja kohderyhmien rekrytoiminen JHL:n järjestämään koulutukseen. 3.6. Toteutetaan käyttäjälähtöinen verkkopalvelujen uudistus ja tarkennetaan osastojen viestintävastuita. Osastot Tekeminen: Syksyllä 2009 käynnistetty JHL:n verkkopalveluiden uudistusprojekti valmistui ja uusi palvelu julkaistiin aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2010. www-palvelu sisältää julkiset kotisivut sekä jäsen- ja aktiivisivut. Työttömyyskassa sivut rakennettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tavoitteena oli saada toimintavarma palvelu ja samalla uudistaa palvelun ulkoasu ja rakenne. Palvelu on toiminut ilman häiriöitä. Samassa projektissa uudistettiin myös henkilökunnan intrapalvelu, joka osin saatiin käyttöön jo kesäkuussa ja lopullisesti uuteen intraan siirryttiin vuoden lopussa. Uutta intraa pyritään kehittämään pelkästä informaation välityksen välineestä enemmän varsinaista työn tekoa tukevaksi. Verkkopalvelujen hajautettua ylläpitoa on edelleen pyritty vahvistamaan ja henkilökunta koulutettiin kattavasti uusien julkaisujärjestelmien käyttöön. 3.7. Tehostetaan osastojen yhteistyötä jäsentietojen ja aktiivien yhteystietojen päivittämiseksi. Edunvalvontaosasto Tekeminen: Osastojen järjestämien tilaisuuksien ja koulutusten yhteydessä osallistujia ohjattiin päivittämään omat jäsentietonsa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sopimusala- ja ammattitietoihin. Yhdistyksiä kannustettiin pitämään tietojen päivitysteemaa esillä kaikessa jäsenviestinnässään. 14
4. Painopiste Vahvistetaan JHL:n ulkoista kuvaa liittona, joka on erilaisissa työsuhteissa työskentelevien jäsentensä luja edunvalvoja ja luotettava neuvottelija sekä aktiivinen työelämän laadun ja oikeudenmukaisuuden kehittäjä 4.1. Tehostetaan erityyppisissä työsuhteissa työskentelevien edunvalvontapalvelua. Perustetaan asiantuntija puhelinpalvelu ja nettiin ns. silpputyösivut sekä osallistutaan epätyypillisiä työsuhteita koskevaan yhteiskunta- ja työmarkkinapoliittiseen keskusteluun. Toteuttamisvastuu (arviointi/seuranta) Edunvalvontaosasto Oikeudellinen osasto Tekeminen: Perustettiin syksyllä edunvalvontaosaston vetämä työryhmä valmistelemaan liiton nettisivuille silpputyösivustoa. Työryhmässä on edustus edunvalvonnan lisäksi oikeudelliselta, järjestö-, ja viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden osastolta sekä työttömyyskassasta. Työn on tarkoitus valmistua ja sivuston aueta 2011 keväällä. Oltiin aktiivisesti mukana eri foorumeilla käydyissä keskusteluissa koskien silpputöitä ja tuotiin esille ongelmia, joita uusiin työmuotoihin liittyy sopimusedunvalvonnan näkökulmasta. JHL:n Aktiivi -lehti 4/2010 tehtiin "Epätyypilliset työt" -teemanumerona. Liiton kannanotoissa nostettiin esiin mm. pätkätöiden käyttö ostopalveluyrityksissä. Ison mediahuomion sai myös JHL:n voittama oikeustapaus Moision kuntayhtymän hoitoapulaisten työsuhteiden ketjuttamisesta pahimmillaan 400 määräaikaiseen työsuhteen ajan. 4.2. Kehitetään liiton viestintävalmiuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Järjestö Tekeminen: JHL:n viestintäkoulutuksen tehostaminen alkoi Voimaa viestinnästä -risteilyn yhteydessä, jolloin julkaistiin liiton viestintäopas koko organisaation käyttöön. JHL:n omia aluetoimistoja on koulutettu rypäskohtaisesti median käyttöön. Lisäksi Raseborg-opiston viestintäkoulutusta täydentämään perustettiin Luottamusmiestiedon III A kurssi, joka keskittyy mediaviestintään. Opisto/koulutusosasto on lisäksi järjestänyt runsaasti viestintäkoulutusta yhdistystoimijoille. Uutuutena koulutuksissa on esillä ollut sosiaalisen median käyttö osana yhdistysten viestintää ja toimintaa. 4.3. Vaikutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen (ns. Sata-komitea) jatkovalmisteluun ja työttömyysturvan kehittämiseen. Yleisjohto Oikeudellinen osasto Tekeminen: Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta seurattiin säännöllisesti SAK:n sosiaalivaliokunnassa. Valiokunnan kautta JHL:n edustajat välittivät liiton kantoja työttömyys- ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen linjoihin sekä vanhempainvapaiden eri etuuksien yhtenäisempään järjestelmään. Liiton linjauksissa etusijalla olivat pätkä- ja silpputyösuhteisten työntekijöiden sekä itsensä työllistäjien toimeentuloon liittyvät ongelmat. 15
4.4. Edistetään Reilun kaupan tuotteiden ja ympäristösertifioitujen tuotteiden käyttöä JHL:n omassa organisaatiossa ja yhdistyksissä ja osallistutaan Reilu kunta -kampanjaan. Tekeminen: JHL tarjosi jäsenyhdistystensä käyttöön vuosikokousmateriaalia, jonka avulla on helppo kertoa jäsenille Reilusta kaupasta, antaa konkreettisia toimintavinkkejä ja viestiä yhdistyksen vastuullisesta toiminnasta myös ulkopuolelle. Vuosikokousmateriaaliin kuului Miksi Reilua kauppaa? -kalvosarja sekä osallistujille jaettavia Reilun kaupan haastekortteja ja esitemateriaalia. JHL haastoi jäsenyhdistyksensä suorittamaan Reilun teon valtakunnallisella Reilun kaupan viikolla 25. 31.10. Haastajana JHL:n keskustoimisto järjesti nuorille suunnatun Reilun leffaillan Nuorten toimintakeskus Hapen tiloissa. Reilun kaupan sanoman lisäksi tilaisuuden China Blue -elokuvalla saatiin heräteltyä keskustelua vaateteollisuuden eettisyydestä. 4.5. Osallistutaan SASKin ja Suomen Palloliiton Reilu Peli, Samat Säännöt -jalkapallokampanjaan. Tekeminen: JHL lähti mukaan Reilu Peli, Samat Säännöt - jalkapallokampanjaan teettämällä Jatsi-kauppaan tuhat kappaletta JHLväreillä ja -tunnuksilla varustettuja Reilun kaupan jalkapalloa, joita välitettiin valmiiden tietopakettien kera yhdistyksille ostettaviksi ja edelleen lahjoitettaviksi. Toukokuun puoliväliin mennessä ensimmäinen erä palloja oli loppunut Jatsi-kaupan varastosta ja palloja tilattiin lisää viisisataa kappaletta. Kampanja oli vuoden aikana esillä useissa JHL-tilaisuuksissa ja jäsenyhdistykset saivat runsaasti myönteistä julkisuutta lahjoittamalla reiluja pallopaketteja mm. päiväkodeille ja kouluille ja urheiluseuroille. Kampanjaan osallistui 74 JHL:n yhdistystä. 16
LIITTO-ORGANISAATIO Liiton hallinto Edustajisto kokoontui vuonna 2010 seuraavasti: 31.1. 1.2. ylimääräinen kokous 9.2. ylimääräinen kokous 24.2. ylimääräinen kokous 19.3. ylimääräinen kokous 15.4. ylimääräinen kokous 26. 27.5. sääntömääräinen kokous 10. 11.11. sääntömääräinen kokous Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 16 kertaa: 22.1., 9.2., 18.2., 24.2., 19.3. 25.3., 15.4., 5.5. 26.5., 15.6., 26.8., 23. 24.9., 21.10., 10.11., 25.11., 15.12. Liiton työvaliokunnan kokoonpano: puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori toimialajohtajat Jarkko Eloranta ja Teija Asara-Laaksonen hallituksen jäsenet Eila Simola, Pentti Janhunen ja Kalevi Kannisto talouspäällikkö Jani Salenius henkilöstöpäällikkö Pirjo Mäkinen työvaliokunnan sihteeri Maarit Vehka Liiton johtoryhmän kokoonpano: puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori toimialajohtajat Jarkko Eloranta ja Teija Asara-Laaksonen osastopäälliköt Jouko Launonen, Mika Hämäläinen, Pekka Soini, Jari Valtari, Kauko Ala- Nikula talouspäällikkö Jani Salenius henkilöstöpäällikkö Pirjo Mäkinen kehittämispäällikkö Jari Vettenranta työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen luottamusmies Reetta Kuosmanen (Sami Matikainen) johtoryhmän sihteeri Erja Savaloja Liiton henkilöstö Vuoden 2010 lopussa JHL:n palveluksessa oli yhteensä 245 henkilöä, joista naisia 178 (72,7 prosenttia) ja miehiä 67 (27,3 prosenttia). Vakinaista henkilökuntaa oli vuodenvaihteessa 233 ja määräaikaisia 12. Näistä Raseborg-opistolla työskenteli yhteensä 29 työntekijää, joista neljä määräaikaista. 17
Edustajisto ja hallitus 2010 JHL:n edustajiston varsinaiset jäsenet Linna-Pirinen Tuija Puheenjohtaja Elovaara Jorma Varapuheenjohtaja Ponkiniemi Vilho Varapuheenjohtaja Tuusula Salo Hämeenkyrö Aalto Tiina Järvenpää Aapakari Raija Helsinki Attola Seija Helsinki Englund Inger Nykarleby Enholm Stefan Jakobstad Happonen Leo Helsinki Harju Pirjo Ulvila 15.1.2010, Juha Takanen 26.5.2010 alkaen Hartman Jari Lahti Heikkilä Terhi Rovaniemi Helpiölä Paula Tampere Hirvikallio Martta Lappeenranta Härkönen Sirkka Mikkeli Ilola Timo Heinola Isomäki Margit Vaasa Jaatinen Juha Helsinki Jetsu Jouni Kuopio Jordan Annikki Espoo Jussila Leila Valkeakoski Kareinen Erja Kitee Karvonen Mikko Helsinki Kauppila Maritta Haukipudas Kautonen Mikko Lahti Kekkonen Mauri Espoo Kervinen Arja Hamina Kettunen Kirsti Outokumpu Kivelä Antero Pori Koivisto Päivi Kokkola Korhonen Marja Iisalmi Koski Eija Laihia Koskimaa Riikka Ähtäri Koskinen Eila Alavus Kukkasmäki Marja-Leena Pori Kurkela Aune Säkylä Kurvinen Tarja Hämeenlinna Kvarnström Leila Karjaa 18
Tarja Kärkkäinen Lieksa Kärnä Veikko Helsinki Laakkonen Tapio Eno Lahtinen Iris Ekenäs Laine Pekka Jyväskylä Laitinen Veikko Helsinki Lautaniemi Timo Helsinki Lehtinen Sari Helsinki Leino Jukka Turku Leponiemi Airi Tampere Lilleberg Päivi Helsinki Lindström Eija Helsinki Liukkonen Jorma Kouvola Lähdesmäki Kirsti Kurikka Majanen Liisa Järvenpää Manninen Pauli Vantaa Mark Tony Turku Masalin Kari Riihimäki Mattanen Juhani Rovaniemi Männistö Sakari Jalasjärvi Nenonen Marjatta Kaarina Numminen Leena Turku Nurmikolu Kirsileena Tampere Nurmio Tauno Rovaniemi Nyblom Kari Tampere Nyroos Alf Vasa Paananen Eija Helsinki Paldanius Kari Imatra Partanen Raija Helsinki Pelkonen Sisko Kajaani Peltomäki Raija Raisio Peltonen Hannu Loimaa Pennanen Raimo Joensuu Perkiö Irmeli Heinola Pesonen Aulikki Kokkola Pesonen Matti Joensuu Pietilä Tarja Vammala Pihlapuro Pentti Savonlinna Pikkarainen Rauno Kuopio Pikkarainen Satu Helsinki Ponkiniemi Vilho Hämeenkyrö Postila Vappu Sodankylä Pyykkö Teuvo Oulu Rahko Solveig Malax/Korsnäs Rannanpää Eija Vimpeli Rautiainen Jarmo Seinäjoki Rautiola Leena Paimio Rossi-Määttä Tuula Sotkamo Routaniemi Sakari Raahe Ruotsalainen Arja Kuopio 19
Ruuskanen Jukka Rytkönen Pauli Saastamoinen Ari Sairanen Merja Salminen Risto Salomäki Sinikka Seppänen Mirja Sipilä Merja Sjöblom Henrik Sjölund Janne Soramäki Anne Starck Erja Stark Reijo Streng Leila Suhonen Raija Suntila Mirja Söderlund Johanna Talonpoika Kaija Toikkanen Hannu Tulonen Arto Törmänen Kaisa Uusikartano Arja Valo Arja Vattulainen Risto Vehkamäki Barbro Viitanen Jyrki Vilen Merja Virkki Tapio Virta Terhi Välimaa Sirkka Väänänen Leena Yksjärvi Kari Ylitalo Teijo Tampere Pieksämäki Pihtipudas Kerava Vantaa Parkano Äänekoski Kotka Mariehamn Uusikaupunki Turku Pori Kemi Lohja/Karjalohja/Sammatti Siilinjärvi Vilppula Kouvola Vantaa Helsinki Keuruu Rovaniemi Ylöjärvi Ylöjärvi Lieksa Helsinki 1.2.2010 asti, Ulla Simovaara 26.5.2010 alkaen Kuopio Jyväskylä Imatra Nokia Turku Porvoo Jyväskylä Sodankylä Yhteisöjäsenliittojen edustajat Mika Oranen Juha Masalin Markku Kosonen Jari Tuomela Aliupseeriliitto Merivartioliitto Tulliliitto Vankilavirkailijain Liitto 20