Kirjallisuuden perusopinnot 30 op (JY) Hämeen kesäyliopistossa Hämeenlinnassa annettava lähiopetus ja suoritustavat (muut ops:n kurssit voi suorittaa tentteinä tai tehtävinä verkossa) KIRP110 Kirjallisuustieteen perusteet 5 op Jakson sisältö: Kirjallisuustieteen keskeiset teoriat ja käsitteet sekä erilaiset kirjallisuuskäsitykset. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata kirjallisuustieteen alan moninaisuutta ja tuntee keskeisten kirjallisuudentutkimuksen suuntausten pääpiirteet sekä niiden käsitteistöä. Opiskelutapa: Lähiopetusta 20 h sekä luentotentti tai oppimistehtävä. Opintojaksoa ei voi suorittaa kirjatenttinä. Arviointi: Jakso arvioidaan numeerisesti käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1 5. Kirjallisuus: KOSKELA & ROJOLA: Lukijan ABC-kirja Oppimistehtävissä käytetään lisäksi muita lähteitä Lähiopetukseen osallistuville on kaksi suoritusvaihtoehtoa: luentotentti tai oheinen oppimistehtävä. Tehtävä lähiopetukseen osallistuville Syvenny kahteen valitsemaasi kirjallisuudentutkimuksen teoriaan (ei kuitenkaan biografismi, formalismi tai uuskritiikki) käyttäen apuna lähdekirjallisuutta. Referoinnin sijaan pyri omaan kriittiseen pohdintaan ja arviointiin! Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millainen on teorioiden kirjallisuuskäsitys? Mitä ovat keskeiset käsitteet, joita kaunokirjallisuuden tutkimuksessa ja luennassa käytetään valitsemasi teorian viitekehyksessä? Miten teoriat sijoittuvat kirjallisuudentutkimuksen kentälle? Mikä on teorioiden anti kaunokirjallisuuden luennalle?
Valitse myös yksi kaunokirjallinen teksti, jota luet tutkimussuuntausten esittelyn rinnalla. Valitse joko runo tai novelli, voit myös tarkastella samalta kirjailijalta useampaa runoa, jos se tuntuu tarpeelliselta. Tarkoitus on toisin sanoen soveltaa esittelemiesi teorioiden käsitteitä ja lukutapoja kaunokirjallisen tekstin analyysiin. Mitä asioita tekstistä nousee esille tietyn teorian viitekehyksessä? Millaisia luentoja valittu teoria tuottaa? Muuttuuko teoksen tulkinta, kun sitä luetaan eri teorioiden kautta? Miten arvioisit teorioiden toimivuutta ja antia? Tee vertailua ja synteesiä! Runon (runot) voit valita seuraavista kokoelmista: Runoilevien naisten kaupunki. Uutta ranskankielistä runoutta. Vastakaanon. Poesia Kuuna päivänä. Runoutta Englannista, Skotlannista ja Irlannista. Puiden lohtu. Saksankielistä runoutta 1946 2000. Novellin voit valita joistain seuraavista kokoelmista: Marcovaldo eli vuodenajat kaupungissa, Näkymättömät kaupungit Ensimmäiset 49 kertomusta Kun on tunteet, Rakkautta Kanarialintu, Puutarhakutsut Valkoinen tunkio, Hyvän naisen rakkaus Kootut kertomukset Lyhyt kantama Novellit
KIRP122 Kirjallisuuden analyysi 5 op Sisältö Kaunokirjallisen tekstin analyysin ja tulkinnan perusteet sekä eri tekstilajien (proosa, lyriikka, draama) ominaispiirteet. Osaamistavoite Opiskelija pystyy kirjoittamaan itsenäisesti perustellun teosanalyysin sekä soveltamaan keskeisiä tekstianalyysin käsitteitä eri tekstilajeihin. Opintomuoto Lähiopetus Arviointi: Jakso arvioidaan numeerisesti käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1 5. Oheiskirjallisuus: Mäkikalli ja Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin Lisäksi voit käyttää seuraavia: KAINULAINEN KESONEN LUMMAA (toim.): Lentävä hevonen. Välineitä runoanalyysiin (2007) KANTOKORPI et al.: Runousopin perusteet (1991 tai uudempi) RIMMON-KENAN: Kertomuksen poetiikka MÄKINEN (toim.): Yön ja päivän kartta. Novelleja ja tulkintoja (1993) GRÜNTHAL & MÄKINEN (toim.): Mistä ääni meissä tulee. Runoja ja tulkintoja (1994) HOSIAISLUOMA: Kirjallisuuden sanakirja (2003) KIRP122 Oppimistehtävä lähiopetukseen osallistuville Tehtävä koostuu kolmesta osasta: A) Novellianalyysi: ohjeet B) Runoanalyysi: ohjeet C) Joko romaanianalyysi (ohjeet) tai draamatekstin analyysi (ohjeet).
Kunkin analyysin suositeltava pituus on noin 3 4 sivua. Yhteensä koko oppimistehtävän pituus on noin 10 12 sivua (yhteensä 3 analyysia). Kaikki kolme analyysia (novelli, runo ja romaani tai näytelmä) palautetaan yhdessä. Noudata oppimistehtävän laadinnassa ohjeita esseiden ja oppimistehtävien kirjoittamisesta (ulkoasu, muoto, viittauskäytänteet, sisällölliset tavoitteet).
KIRP131 Länsimaisen kirjallisuuden historia 3 op Jakson sisältö: Euroopan kirjallisuushistoria. Osaamistavoite: Opiskelija hahmottaa kirjallisuuden tyylikaudet, osaa nimetä niiden keskeiset edustajat ja tuntee kirjallisuuden lajien historiaa. Opiskelutapa: Lähopetus, itsenäinen oppimistehtävä. Ohjeistus verkkokurssilla toimimiseen lähetetään erikseen verkkokurssille ilmoittautuneille. Kirjallisuus: Mikäli suoritetaan kirjatenttinä (Huom. ei mahdollisuutta kesäyliopistossa), tentitään seuraavat teokset: Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia Auerbach: Mimesis (s. 192 252 ja 282 335 ja 361 422) KIRP131 Itsenäinen oppimistehtävä Kirjallisuushistoria on sisällöllisesti erittäin laaja kurssikokonaisuus. Oppimistehtävä sisältää 4 osatehtävää, jotka koskevat vain rajattua osaa kurssin osaamistavoitteista. Itsenäinen lisäopiskelu on siis suositeltavaa. Kirjallisuushistoriallisen taustan tunteminen on olennaista muiden opintojen kohdalla, esimerkiksi kaunokirjallisuuden tenteissä. Ota tehtävää kirjoittaessasi huomioon lähteiden tiivistämisen ja omasanaisen esittämisen vaatimukset. Huomaa, että vastauksia et välttämättä löydä suoraan tietystä kohdasta lähdeteoksesta, vaan sinun tulee pystyä itsenäisesti päättelemään ja yhdistelemään asioita. Ks. myös Kopan ohjeistus oppimistehtävien kirjoittamisesta. Palauta tehtävä yhtenä tiedostona oppimateriaali-koppaan. Oppimistehtävän lähteenä voi jakson kirjallisuuden lisäksi käyttää Jyväskylän yliopiston verkkomateriaaleja: Kirjallisuuden aikajana Euroopan kirjallisuushistoria Lisälähteitä voit halutessasi etsiä itsenäisesti. Suositeltavia painettuja lähteitä ovat esimerkiksi: Heiskanen-Mäkelä 1989: Euroopan kirjallisuuden valtavirtauksia keskiajalta esiromantiikkaan Katajamäki & Veivo (toim.) 2007: Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus (kohta 4, modernismi)
Tehtävä 1 Länsimaisen kulttuuriperinteemme ja myös kirjoitetun kirjallisuuden alku on antiikissa. Kirjallisuuden lajit (proosa, lyriikka, draama) olemme saaneet kreikkalaisilta. Roomalaiset välittivät ne myöhemmille kausille. (Vartiainen 2009, 19.) Esittele tiiviisti antiikin ja keskiajan aikana syntyneitä lajeja ja kirjoittamisen tyylejä. Millaisena lajien ja tyylien olemus ja kulttuurinen merkitys ymmärrettiin? Millaista vuoropuhelua keskiaika kävi antiikin kanssa? Mitä uutta keskiaika toi mukanaan? Lue ensin aikakausista kokonaisuutena ja valitse sitten tärkeimmät lajit. Tehtävä vaatii rohkeaa tiivistämistä ja keskittymistä olennaiseen. Älä keskity yksilöllisiin kirjailijanimiin vaan lajien ja tyylien yleispiirteisiin. Esimerkiksi Petrarcan elämän ja kirjailijakuvan sijaan kirjoita sonetista runouden lajina. Vaikka joidenkin kirjallisuushistoriallisesti tunnetuimpien tekijöiden tunteminen kuuluu yleissivistykseen, on suositeltavaa välttää pelkkää nimien listaamista. Tuo vastauksessasi esille kaikkein keskeisimmät historialliset alalajit (esim. draamakirjallisuus tragedia / komedia). Tässä osatehtävässä on olennaista Vartiaisen lisäksi perehtyä myös Auerbachin Mimesisteokseen (luvut Dantesta ja Boccacciosta s. 192 252). Tehtävän 1 ohjepituus on noin 5 sivua. Tehtävä 2 Todellisuuden jäljittely on maallisen elämän aistielämysten jäljittelyä, ja sen elämän olennaisimpiin piirteisiin tuntuu kuuluvan sen historiallisuus, sen muuttuvuus ja kehitys; todellisuutta kuvaavalle runoilijalle toki voidaan suoda paljonkin vapauksia, mutta tätä ominaisuutta, joka on itse todellisuuden olemus, hän ei voi todellisuudelta viedä. (Auerbach 2000, 210.) Erich Auerbach käsittelee Mimesis-teoksessaan, miten kirjallisuus jäljittelee, representoi, todellisuutta ja millä keinoin tuo todellisuudentuntu välitetään lukijalle. Keinot ovat vaihdelleet eri tyylikausina ja eri kirjailijoilla. Ota käsittelyyn joko renessanssin tai barokin ja klassismin aika. Pohdi, mitä muotoja todellisuudenkuvaus kyseisenä aikakautena saa. Mitä kyseisenä aikakautena tarkoitti luonnollisuuden ihanne? Millaiseksi kirjallisuuden ja todellisuuden välinen suhde hahmottui, mikä on ajan kirjallisuuskäsitys? Voit tukea havaintojasi lyhyillä esimerkkinäytteillä kaunokirjallisuudesta. Tehtävän 2 ohjepituus on noin 2 3 sivua. 3. Miten romaani kirjallisuudenlajina uudistui ja kehittyi 1700-luvulla (valistus ja esiromantiikka)? Vertaa ja pohdi suhteessa aiempaan kertomakirjallisuuteen (esim. klassinen epiikka, renessanssin romanttiset eepokset, varhaiset romaanit)? Pohdi esimerkiksi romaanille tyypillistä kieltä, tarinamaailmaa ja sen henkilöhahmoja, juonen rakentumista ja kerronnan muotoja. Voit tukea havaintojasi lyhyillä esimerkkinäytteillä kaunokirjallisuudesta. Kohdan
lähdekirjallisuuden lisäksi löydät materiaalia tehtävän tekemiseen Euroopan kirjallisuushistoria -materiaalista (Valistus Englanti Uudet romaanimuodot). Tehtävän 3 ohjepituus on noin 2 3 sivua. 4. Käsittele joko runouden, draaman tai kertomakirjallisuuden uudistumista realismin ja modernismin kausilla. Kiinnitä erityisesti huomiota uudistuviin kirjoitustapoihin, esittämisen keinoihin ja kerrontatekniikoihin, toisin sanoen kirjallisuuden kieleen, tyyliin ja muotoon. Yhteiskunnallisen taustan esittämisen voit jättää vähemmälle. Voit valita lyhyitä esimerkkinäytteitä kaunokirjallisuudesta. Keskity jälleen periodien yleispiirteisiin erillisten kirjailijoiden sijaan. Tehtävän 4 ohjepituus on noin 4 sivua. Kaikkien neljän osan yhteispituus tulisi olla noin 12 15 sivua. Liitä loppuun vielä lyhyt itsearviointi: Mitä olet oppinut tehtävää tehdessäsi? Mikä oli erityisen haastavaa? Missä katsot onnistuneesi? Noudata yleisiä ohjeita oppimistehtävien kirjoittamisesta (ulkoasu, jäsennys, viittauskäytänteet, sisällölliset tavoitteet). Muista merkitä lähdeviitteet paikalleen! Arviointi Jakso arvioidaan numeerisesti käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1 5. Mikäli jakso suoritetaan oppimistehtävänä, opettaja kirjoittaa Koppaan palautteen arvioinnin yhteydessä.
KIRP132 Kotimaisen kirjallisuuden historia 2 op Jakson sisältö: Suomen kirjallisuuden kirjallisuushistoria. Osaamistavoite: Opiskelija osaa vertailla kirjallisuuden tyylikausia toisiinsa ja eritellä niiden keskeisiä edustajia. Opiskelutapa: Lähiopetus ja itsenäinen oppimistehtävä Kirjallisuus: Mikäli suoritetaan kirjatenttinä (Huom. ei mahdollisuutta kesäyliopistossa), tentitään seuraava teos: KIRSTINÄ: Kirjallisuutemme lyhyt historia. Oppimistehtävät: Kotimainen kirjallisuushistoria, itsenäinen oppimistehtävä Tehtävässä perehdytään neljään eri kehitysvaiheeseen suomalaisen kirjallisuuden historiassa kaunokirjallisuuden ja kirjallisuushistorioiden avulla. Voit hyödyntää tehtävän teossa esimerkiksi teoksia, joita luetaan kaunokirjallisuuden tuntemuksen tentteihin. Vaikka kussakin tehtäväosiossa keskitytään yhteen kaunokirjalliseen teokseen, niin tehtävässä ei ole olennaista teoksen lähiluku. Olennaista on sen sijaan luoda laaja ja monipuolinen käsitys siitä kirjallisuushistoriallisesta aikakaudesta, jota teos edustaa. Kussakin osiossa on siis olennaista luonnehtia aikakautta myös yleisellä tasolla. Valittavat periodit/suuntaukset/kirjalliset ryhmittymät: 1600-luku, 1700-luku, Turun romantiikka, Helsingin romantiikka, vuosisadan vaihteen realismi, kansallinen uusromantiikka, Tulenkantajat, suomenruotsalainen modernismi ja suomenkielinen modernismi. Tehtävät 1-4 Tehtävä 1 Kirjoita kirjallisuusarvostelu (kritiikki) yhdestä kotimaisesta klassikkoteoksesta. Pelkkä juoniselostus ei riitä! Keskity ennen kaikkea teoksen asemaan suomalaisen kirjallisuuden historiassa: julkaisuajankohta, tyylisuunta, suhde edeltävään kirjallisuuteen, näkökulma tulevaan jne. Esittele teosta siis tietyn aikakauden ja tyylisuunnan edustajana. Voit liittäää tehtävään myös vastineen teoksen kirjoittajalta. Käytä hyväksesi lähdekirjallisuutta. Tehtävä 2 Valitse keskeinen katkelma tai erityisen edustava runo jostain toisesta (ja toista periodia edustavasta) kotimaisesta klassikkoteoksesta. Esittele katkelma/runo ja perustele, miksi katkelma kuvaa edustavasti valitsemasi periodin kirjallisuutta. Mitä olennaista siinä tiivistyy
ajan kirjallisuuden aihepiireistä, käsittelytavoista ja muodoista? Miten katkelma heijastaa aikakautensa kirjallisuuskäsitystä sekä arvo- ja aatemaailmaa? Tehtävä 3 Laadi kuvitteellinen kirje menneisyyden lukijalta, jossa tämä aikalaislukija käsittelee jotain kolmatta (ja jälleen eri aikakautta edustavaa) teosta. Hän kertoo kirjeessä ajatuksista, joita hänelle on teoksesta herännyt ja pohtii teoksen suhdetta muuhun ajan kirjallisuuteen. Jos innostusta riittää, voit laatia kirjeeseen myös kommentoivan vastauksen toiselta aikalaislukijalta! Tässäkin osiossa keskeistä on heijastaa kuvaa ajan kirjallisuuden yleispiirteistä. Tehtävä 4 Ulkomaalainen toimittaja on ollut tutustumassa suomalaiseen kirjallisuuteen. Laadi kuvitteellinen raportti/uutisjuttu, jossa hän esittelee yhtä (neljättä periodia edustavaa) kirjailijaa ja kuvaa hänen paikkaansa suomalaisen kirjallisuuden kehityksessä. Noudata tehtävässä yleisiä ohjeita oppimistehtävien kirjoittamisesta, myös lähdemerkintöjen suhteen. Tehtävien ohjeellinen yhteispituus on noin 10 sivua. Arviointi Jakso arvioidaan numeerisesti käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1 5. Mikäli jakso suoritetaan oppimistehtävänä, opettaja kirjoittaa Koppaan palautteen arvioinnin yhteydessä.
TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö 5 op Sisältö Kulttuurin ja kulttuuriperinnön funktiot ja monimuotoisuus. Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen (erityisesti kirjallisuuden ja visuaalisten taiteiden) historialliset muutokset päälinjoittain, yhtymäkohtineen ja eroavaisuuksineen sekä niihin vaikuttaneine tekijöineen. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuden ja valtasuhteet sekä niitä synnyttävien ja muuttavien prosessien pääpiirteet, hallitsee perustiedot Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen merkittävistä kehityslinjoista, käsittää niiden syy-seuraussuhteet talouden, yhteiskunnallisen muutoksen, tieteen ja teknologian kanssa sekä ymmärtää taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden. Esitiedot Ei vaadittavia edeltäviä opintoja. Kirjallisuus Larry SHINER, The Invention of Art: A Cultural History HOMEROS, Odysseia Kalevala DANTE, Jumalainen näytelmä: Helvetti Opiskelutapa Luennot (noin 12 h) ja luentopäiväkirja. Luennot on kuvattu ja tallennettu verkkoon, josta opiskelijan on mahdollista seurata ne itselleen sopivana ajankohtana. Luentotallenne. Polkuvain luentotallenteeseen: tuutiot Oppistehtävä: Joonas Säntti Perehdy opiskelukirjoittamista ja kirjallisuuden lukemista koskeviin ohjeisiin! HUOM! Palauttassasi luentopäiväkirjan tarkista, että olet merkinnyt ensimmäiselle sivulle tiedot opiskelupaikastasi ja opintokokonaisuudesta, jota olet suorittamassa! Arviointi: Jakso arvioidaan numeerisesti käyttäen kokonaislukuasteikkoa 0 5. Opettaja kirjoittaa Koppaan palautteen arvioinnin yhteydessä.
TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria 5 op Sisältö Länsimaisen estetiikan ja taiteenteorian pääpiirteet antiikista nykyaikaan. Pääpaino on 1700- luvun lopun valistuksesta ja romantiikasta kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteessä, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Opintojaksolla perehdytään tähän historiaan kokoavasti ja luetaan alkuperäistekstejä. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet, ymmärtää taiteen ja sen teorian vuorovaikutteisen suhteen sekä tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja. Esitiedot Kirjallisuus BREDIN & SANTORO-BRIENZA: Philosophies of Art and Beauty Eaton, Estetiikan ydinkysymyksiä Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): ESTETIIKAN KLASSIKOT (valikoiden) Huom. SEPPÄ & REINERS (toim.): Estetiikan klassikot -teoksesta luetaan vähintään seuraavat: jokaisen periodin johdantokirjoitukset ( Antiikin estetiikka, Kristillisen antiikin ja keskiajan estetiikka jne.) sekä seuraavien kirjoittajien katkelmat: Platon, Aristoteles,Tuomas Akvinolainen, Baumgarten, Hume, Burke, Kant, Schiller, Hegel, Gautier, Marx ja Engels, Taine, Nietzsche, Tolstoi. Opiskelutapa kirjatentti (Huom. ei mahdollisuutta kesäyliopistossa) tai itsenäinen oppimistehtävä. Luentoja ei kuvata, joten opetuksen seuraaminen verkon kautta ei ole mahdollista. Suoritus oppimistehtävä: Joonas Säntti. Itsenäinen oppimistehtävä Huom. Merkitse tehtävääsi selkeästi opiskelupaikkasi ja opintokokonaisuus, jota olet suorittamassa. Perehdy opiskelukirjoittamista ja kirjallisuuden lukemista koskeviin ohjeisiin! Arviointi Jakso arvioidaan numeerisesti käyttäen kokonaislukuasteikkoa 0 5. Opettaja kirjoittaa Koppaan palautteen arvioinnin yhteydessä.
KIRP313 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus 5 op Sisältö Kotimaisen kirjallisuuden klassikkoteokset ja niiden kontekstit. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisinä pidettyjä klassikoita, pystyy soveltamaan oppimiaan taitoja niiden luennassa ja osaa tulkita teoksia kirjallisuushistoriallisessa kontekstissa. Esitiedot Kirjallisuus RUNEBERG: Fänrik Ståls sägner I & II (tai jokin suomennoksista) KIVI: Kullervo KIVI: Seitsemän veljestä SÖDERGRAN: Landet som icke är (tai suomennos) AHO: Juha CANTH: Työmiehen vaimo JOTUNI: Kun on tunteet PAKKALA: Pikku ihmisiä LASSILA: Tulitikkuja lainaamassa HELLAAKOSKI: Jääpeili KALLAS: Sudenmorsian Lisäksi luetaan seuraavista teoksista ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen: SUOMEN KIRJALLISUUSHISTORIA 1-2 Huom! Jakso on mahdollista suorittaa yleisten tenttipäivien lisäksi myös verkkotenttinä kotikoneelta. Verkkotenttien ajankohdat tiedotetaan Korppi-opintotietojärjestelmässä. Verkkotenttihin myös ilmoittaudutaan Korpin kautta. Katso ohesta ohjeet etätenttimiseen. Suoritus kirjatentti tai lukupiiri (ks. lukupiiriohjeet lopussa): Kirsi Nikulainen. Tutustu kaunokirjallisuuden tenttimisen ohjeistukseen valmistautuessasi tenttiin. Kirjatenteistä ei anneta automaattisesti palautetta, vaan arvosana löytyy arvioinnin jälkeen Korppi-opintotietojärjestelmästä. Halutessasi voit toki pyytää tentistä sähköpostilla palautetta tentaattorilta
KIRP323 Yleisen kirjallisuuden tuntemus 5 op Sisältö Yleisen kirjallisuuden klassikkoteokset ja niiden kontekstit. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisinä pidettyjä klassikoita, pystyy soveltamaan oppimiaan taitoja niiden luennassa ja osaa tulkita teoksia kirjallisuushistoriallisessa kontekstissa. Esitiedot Kirjallisuus SOFOKLES: Kuningas Oidipus BOCCACCIO: Decamerone (esipuhe, 4., 7. ja 9. päivä) CERVANTES: Don Quijote I VOLTAIRE: Candide BAUDELAIRE: Pahan kukat (Nylénin käännös) BRONTË: Humiseva harju SHELLEY: Frankenstein FLAUBERT: Rouva Bovary DOSTOJEVSKI: Rikos ja rangaistus KAFKA: Oikeusjuttu CAMUS: Sivullinen Lisäksi luetaan seuraavasta teoksesta ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen: VARTIAINEN: Länsimaisen kirjallisuuden historia Huom! Jakso on mahdollista suorittaa yleisten tenttipäivien lisäksi myös verkkotenttinä kotikoneelta. Verkkotenttien ajankohdat tiedotetaan Korppi-opintotietojärjestelmässä. Verkkotenttihin myös ilmoittaudutaan Korpin kautta. Katso ohesta ohjeet etätenttimiseen. Suoritus kirjatentti tai lukupiiri (ks. lukupiiriohjeet lopussa): Joonas Säntti. Tutustu myös kaunokirjallisuuden tenttimisen ohjeistukseen valmistautuessasi tenttiin. Kirjatenteistä ei anneta automaattisesti palautetta, vaan arvosana löytyy arvioinnin jälkeen Korppi-opintotietojärjestelmästä. Halutessasi voit toki pyytää tentistä sähköpostilla palautetta tentaattorilta. Tällä opintojaksolla käytetään Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmää. Lue lisää Urkundista. - Älä kirjaa Urkundiin lähetettävään tiedostoon nimeäsi lukuun ottamatta muita henkilötietojasi eli syntymäaikaa, osoitetta tai sähköpostiosoitetta, jotta ko. tiedot eivät tallennu ohjelman tietokantaan. - Älä käytä palautettavan tiedoston nimessä tyhjiä välilyöntejä tai ns. erikoismerkkejä, kuten pilkku (,), kauttaviiva (/), väliviiva (-).
OHJEITA LUKUPIIRITYÖSKENTELYYN Kirjallisuuden perusopintojen kirjallisuuden tuntemus Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus (KIRP313) Vastaava opettaja: Kirsi Nikulainen kirsi.j.nikulainen@jyu.fi Yleisen kirjallisuuden tuntemus (KIRP323) Vastaava opettaja: Joonas Säntti joonas.s.santti@jyu.fi Lukupiiri on suositeltava vaihtoehto perusopintojen kirjallisuuspakettien itsenäiselle tenttimiselle. Lukupiirisuoritukset muodostuvat pienryhmäkeskusteluista ja keskustelujen kirjallisesta raportoinnista. Ryhmän sopiva koko on 3 4 henkilöä. Lukupiirin perustamisesta ja sen osallistujista ilmoitetaan vastaavalle opettajalle sähköpostilla. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmäläiset sopivat luku- ja kokoontumisaikataulusta, jota noudattaen käsitellään opetussuunnitelmassa luetellut teokset (ks. jäljempänä). Kullakin kokoontumiskerralla keskustellaan 1 2 teoksesta, jotka kaikki osallistujat ovat lukeneet etukäteen. Kaikkien piiriläisten on osallistuttava kaikkiin istuntoihin ja kannettava muutenkin vastuunsa ryhmän toiminnasta. Pakottavista syistä johtunut poissaolo on korvattava kirjallisella tai suullisella kontribuutiolla ryhmälle. Lukupiirin toimiva itseorganisoituminen ja vastuunkanto ovat olennainen osa kurssisuoritusta. Jokaiselle kokoontumiskerralle valitaan keskustelunjohtaja, joka suunnittelee etukäteen tapaamisessa käsiteltäviä kysymyksiä. Yksi ryhmäläisistä toimii puolestaan kirjurina, joka tekee muistiinpanoja keskustelun kulusta. Jokainen ryhmäläinen toimii vuorollaan keskustelunjohtajana ja kirjurina. Jokaisesta kokoontumisesta kirjoitetaan 1,5 2 liuskaa pitkä raportti, joka kokoaa keskustelun annin. Kunkin tapaamiskerran kirjuri laatii raporttiluonnoksen, jota muut ryhmäläiset tarvittaessa täydentävät. Hyvä alusta tähän on esimerkiksi Google Docs. Raporttien laadinnassa tulee hyödyntää myös esseenkirjoitusohjeita (esim. lähdeviitteiden merkintä, toivottu ulkoasu). Raportissa tulee olla mukana seuraavat asiat: Teoksen lyhyt esittely (1 2 tekstikappaletta): laji, juoni, aiheet ja teemat, keskeiset henkilöt, runojen muotopiirteet. Raportissa sovelletaan runon ja proosan analyysikäsitteitä, joita käsitellään tekstianalyysikurssilla (esim. kertojaratkaisut, kielikuvat). Teoksen sijoittaminen kirjallisuushistorialliseen kontekstiin: mitä tyylikautta teos edustaa, mitä ilmestymisajankohdalle tyypillisiä piirteitä teoksessa on tai ei ole, ja minkälaisessa suhteessa se on aikakauden muihin teoksiin. Lähteinä käytetään opetussuunnitelmassa mainittuja kirjallisuushistoria-teoksia. Teoksen pohtiminen valitun teeman näkökulmasta (vaihtoehtoisia teemoja lueteltu jäljempänä). Teoksista on hyvä ottaa suoria lainauksia esimerkeiksi ja tulkinnan tueksi. Raportin kokonaispituuden tulee olla noin 15 liuskaa ja sen kansilehteen merkitään kaikkien ryhmäläisten tiedot sekä oppilaitoksen tiedot. Kun kaikki teokset on käsitelty, raportti toimitetaan vastaavalle opettajalle sähköpostilla. Lukupiiri arvostellaan kollektiivisena
suorituksena (kaikki osallistujat saavat saman arvosanan). Ryhmäläiset saavat halutessaan myös sanallista palautetta sähköpostilla. LUETTAVA KIRJALLISUUS KIRP313 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus 5 op RUNEBERG: Fänrik Ståls sånger I & II (tai jokin suomennoksista) KIVI: Kullervo KIVI: Seitsemän veljestä SÖDERGRAN: Landet som icke är (tai suomennos) AHO: Juha CANTH: Työmiehen vaimo JOTUNI: Kun on tunteet PAKKALA: Pikku ihmisiä LASSILA: Tulitikkuja lainaamassa HELLAAKOSKI: Jääpeili KALLAS: Sudenmorsian Lisäksi luetaan seuraavista teoksista ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen: SUOMEN KIRJALLISUUSHISTORIA 1-2 KIRP323 Yleisen kirjallisuuden tuntemus 5 op SOFOKLES: Kuningas Oidipus BOCCACCIO: Decamerone (esipuhe, 4., 7. ja 9. päivä) CERVANTES: Don Quijote I VOLTAIRE: Candide BAUDELAIRE: Pahan kukat (Nylénin käännös) BRONTË: Humiseva harju SHELLEY: Frankenstein FLAUBERT: Rouva Bovary DOSTOJEVSKI: Rikos ja rangaistus KAFKA: Oikeusjuttu CAMUS: Sivullinen Lisäksi luetaan seuraavasta teoksesta ne osat, jotka liittyvät luettavaan kaunokirjallisuuteen: VARTIAINEN: Länsimaisen kirjallisuuden historia KÄSITELTÄVÄT TEEMAT Keskusteluissa ja raportissa kirjoja käsitellään tiettyjen teemojen näkökulmasta. Teemat valitaan alla olevalta listalta ja ryhmä voi keksiä niitä myös itse: Teoksen mieskuva/naiskuva Sukupuolten väliset suhteet Perhesuhteet
Yhteiskuntaluokat Teoksen todellisuuskäsitys Luonnon kuvaaminen Maaseutu ja kaupunki Rakkaus ja intohimo Kuolema Väkivalta Onni Ahdistus Huumori Lukupiirityöskentelyn aluksi valitaan kaksi kiinnostavimmalta vaikuttavaa teemaa, jotka on hyvä tuoda esille myös raportissa. Teemojen valintaa auttaa silmäilevä ja kursorinen tutustuminen valittuihin teoksiin. Muutenkin lukupiirissä on yleensä hyvä hyödyntää pakollisen taustakirjallisuuden ohella myös muuta aikakausi-, teos- ja kirjailijakohtaista lähdemateriaalia. Jokaista luettua teosta käsitellään ainakin toisen teeman näkökulmasta. Raportin tulee siis olla jossain määrin yhtenäinen kokonaisuus, ei vain erillisten teoskuvausten kokoelma. Toivottavaa on vertaileva ja kriittinen ote. Raportin loppuun kirjoitetaan pohdinta, jossa kootaan teemoja koskevat tulkinnat ja vertaillaan, minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä teosten väliltä löytyy. Kiinnittäkää huomiota myös muodon ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi teosten ilmaisukeinojen vertailuun. Tämä sallii teosten epäkronologisenkin yhdistelyn. Teemoja on hyvä ja erityisen suotava pohtia myös kirjallisuushistoriallisen kontekstin kannalta. Hyödyntäkää rohkeasti myös muilta kursseilta keräämiänne pohjatietoja kirjallisuudentutkimuksesta ja sen suuntauksista niin käymissänne keskusteluissa kuin loppuraportissakin.