Kansalaisen mahdollisuudet. valittaa ja vedota EU:ssa

Kansalaisen mahdollisuudet valittaa ja vedota EU:ssa 02 2013

2/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA Kansalaisella on useita mahdollisuuksia valittaa ja vedota niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Kantelun käsittelemistä helpottaa, jos tiedät, mille taholle valituksesi on syytä jättää. Suomalaisten viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuus on varmistaa, että Suomessa noudatetaan Euroopan unionin oikeutta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Pääsääntöisesti sopimusten noudattaminen varmistetaan kansallisten oikeussuojakeinojen avulla. Eräissä tapauksissa on kuitenkin mahdollista kääntyä suoraan eurooppalaisten viranomaisten puoleen. VALITUSMAHDOLLISUUDET EUROOPAN UNIONISSA: Euroopan oikeusasiamies Euroopan oikeusasiamieheksi valittiin heinäkuussa 2013 ensimmäistä kertaa nainen, Irlannin oikeusasiamies Emily O Reilly Kuva: Euroopan parlamentti Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on turvata kansalaisten oikeuksia EU:ssa. Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluita, jotka koskevat EU:n toimielinten (kuten parlamentti, neuvosto ja komissio) ja laitosten

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 3/16 (esimerkiksi eri virastot) toiminnan hallinnollisia epäkohtia eli huonoa tai puutteellista hallintoa. Epäkohtia voivat olla esimerkiksi erilaiset hallinnolliset virheet ja laiminlyönnit, toimintavirheet tai epäpätevyys, epäoikeudenmukaisuus, syrjintä, toimivallan väärinkäyttö, tiedon puute tai kieltäytyminen antamasta tietoa sekä tarpeettomat viivästykset. Oikeusasiamies on tehtävässään riippumaton, eikä pyydä eikä ota ohjeita miltään taholta. Hän voi ryhtyä tutkimuksiin myös omasta aloitteestaan. Oikeusasiamiehen tutkintavaltuudet ovat laajat. Unionin toimielinten ja laitosten on toimitettava, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, hänelle kaikki hänen pyytämänsä tiedot ja annettava hänen käyttöönsä tarpeelliset asiakirjat. Myös jäsenvaltioiden on annettava hänelle kaikki tiedot, jotka voivat auttaa selvittämään unionin toimielinten ja laitosten toiminnan epäkohtia. Oikeusasiamies ei käsittele kanteluita, jotka liittyvät kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten hallinnon epäkohtiin, vaikka ne liittyisivätkin EU-asioihin. Oikeusasiamies ei tutki myöskään asioita, joita käsitellään parhaillaan tuomioistuimessa tai joista tuomioistuin on jo tehnyt päätöksensä. Euroopan parlamentti valitsee oikeusasiamiehen vaalien jälkeen parlamentin viisivuotisen vaalikauden ajaksi. Oikeusasiamiehen virka perustettiin marraskuussa 1993 voimaan tulleessa Maastrichtin sopimuksessa. Ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi valittiin vuonna 1995 suomalainen Jacob Söderman. Hänen jälkeensä vuodesta 2003 lähtien tehtävässä on toiminut kreikkalainen P. Nikiforos Diamandouros, joka kuitenkin ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja eroavansa virastaan lokakuussa 2013. Uudeksi oikeusasiamieheksi on valittu Irlannin oikeusasiamies Emily O Reilly. Kuluvalla kaudella oikeusasiamiehen päätavoitteena on varmistaa Lissabonin sopimuksella kansalaisille luvattujen etujen toteutuminen, kansalaisten oikeus hyvään hallintoon ja avoimuuden lisääminen hallinnossa. Kuka voi kannella ja miten? Oikeusasiamiehelle voi kannella Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen asuinpaikasta riippumatta tai jäsenvaltiossa oleskeleva henkilö. Myös liikeyritykset, yhdistykset, yhteisöt ja muut oikeushenkilöt, joiden rekisteröity kotipaikka on unionin jäsenvaltiossa, voivat kannella oikeusasiamiehelle. Vapaamuotoisen kantelun voi tehdä joko suoraan oikeusasiamiehelle tai Euroopan parlamentin jäsenen välityksellä millä tahansa unionin 24 virallisesta kielestä (bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroatia, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro) kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelun tekijä on saanut kantelun perusteena käytettävät asiat tietoonsa. Kantelun tekemiseen voi käyttää myös vakiolomaketta, jonka saa muun muassa Euroopan oikeusasiamiehen toimistosta, kansallisten oikeusasiamiesten virastoista, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimistosta ja Eurooppatiedotuksesta. Kantelulomakkeen voi täyttää myös internetissä Euroopan oikeusasiamiehen kotisivuilla (www.ombudsman.europa.eu). Sivuilta löytyy interaktiivinen opas, joka auttaa

4/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA puuttumaan hallinnon epäkohtiin ja löytämään oikean tahon, jonka kautta asioihin voi vaikuttaa. Kantelussa tulee olla kantelijan nimi ja osoite kantelun perusteet kanteluun liittyvät asiakirjat. Epäkohdan ei tarvitse koskea kantelijaa henkilökohtaisesti, mutta ennen kantelemista oikeusasiamiehelle kantelijan tulee esimerkiksi kirjeitse ottaa yhteyttä siihen toimielimeen tai laitokseen, jota kantelu koskee. Kantelun käsittely Oikeusasiamies vahvistaa kirjallisesti vastaanottaneensa kantelun ja selvittää, voiko hän ottaa kantelun tutkittavaksi. Jos oikeusasiamies ei voi käsitellä kantelua, hän pyrkii auttamaan kantelijaa kääntymään toimivaltaisen viranomaisen puoleen. Kantelijalle ilmoitetaan, jos kantelua ei oteta tutkittavaksi. Kantelut ovat tavallisesti julkisia asiakirjoja, mutta pyynnöstä kantelu voidaan käsitellä luottamuksellisena. Kantelijalle ilmoitetaan aina, millaiseen ratkaisuun asiassa päädytään. Oikeusasiamies pyrkii sovintoratkaisuun Jotkut tapaukset selviävät jo tutkimuksen alkuvaiheessa ja usein jo oikeusasiamiehen yhteydenotto toimielimeen riittää ratkaisemaan asian. Mikäli asia ei ratkea tutkimuksen aikana, oikeusasiamies pyrkii saamaan aikaan sovintoratkaisun, joka korjaa epäkohdan ja tyydyttää kantelun tekijää. Jos sovitteluyritys epäonnistuu, oikeusasiamies voi esittää toimielimelle tai laitokselle suosituksia asian ratkaisemiseksi. Tällöin laitoksen on annettava kolmen kuukauden kuluessa lausunto siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä. Jos toimielin tai laitos ei hyväksy oikeusasiamiehen tekemiä suosituksia, oikeusasiamies voi laatia asiasta erityiskertomuksen Euroopan parlamentille. Oikeusasiamies ei voi ryhtyä varsinaisiin rangaistustoimiin eikä velvoittaa toimielintä toimimaan kantelijan haluamalla tavalla. Mikäli tutkimuksissa paljastuu rikosoikeuden piiriin kuuluvia seikkoja, on oikeusasiamiehen ilmoitettava niistä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Euroopan ihmisoikeusasiamiehen päätökset ja suositusluonnokset löytyvät myös oikeusasiamiehen kotisivuilta (yhteystiedot ohessa). Yhteystiedot: Euroopan oikeusasiamies 1 Avenue du Président Robert Schuman B.P. 403 FR - 67001 Strasbourg Cedex FRANCE Puhelin: + 33 388 172 313 Faksi: + 33 388 179 062 Sähköposti: eo@ombudsman.europa.eu Internet: www.ombudsman.europa.eu Lisätietoja: Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Malminkatu 16 00100 HELSINKI

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 5/16 Puhelin: 09 622 0450 Faksi: 09 622 2610 Sähköposti: ephelsinki@europarl.europa.eu Internet: www.europarl.fi Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta Euroopan parlamentti vastaa unionin hallinnon poliittisesta valvonnasta. Sen käytettävissä ovat perinteiset parlamentaariset menettelyt, kuten kirjalliset ja suulliset kyselyt ja epäluottamuslause, ja se voi asettaa erityisiä tutkintavaliokuntia ja vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen. Kansalaiset voivat vedota parlamenttiin halutessaan korjausta unionin toimialaan liittyvissä asioissa. Parlamentille tulleet vetoomukset käsittelee parlamentin vetoomusvaliokunta. 34-jäseninen vetoomusvaliokunta on yksi parlamentin pysyvistä valiokunnista, jonka apuna on pysyvä sihteeristö. Vetoomusvaliokunta valvoo unionin toimintaa ja on vetoomusten kautta yhteydessä unionin kansalaisiin. Kuka voi esittää vetoomuksen ja missä asiassa? Vetoomuksen voi esittää asiassa, joka liittyy EU:n lainsäädäntöön ja joka vaikuttaa suoraan vetoomuksen esittäjään. Vetoomusoikeutta voi käyttää jokainen Euroopan unionin kansalainen sekä jäsenvaltiossa asuva henkilö. Myös yritykset, yhteisöt tai yhdistykset ja muut oikeushenkilöt, joiden kotipaikka on unionin jäsenvaltiossa, voivat esittää vetoomuksen. Vetoomus voi olla valitus, pyyntö tai kehotus ottaa kantaa tiettyyn asiaan. Sen aihe voi koskea julkista tai yksityistä etua. Vetoomus voi siten liittyä esimerkiksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tai sisä- ja oikeusasioihin. Valiokunnalle voi valittaa myös unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa ja kansallisten viranomaisten lainvastaisesta toiminnasta, ellei asia ole vireillä missään tuomioistuimessa ja jos unioni on asiassa toimivaltainen. Erityisesti ryhmävetoomuksissa on usein vedottu yleisluonteisiin kysymyksiin. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi eläinkokeiden vastustaminen tai ympäristönsuojelu. Ympäristöön liittyvissä vetoomuksissa on esimerkiksi tuotu esiin ympäristövaikutuksia koskevien arviointien laiminlyöminen, ja sen seurauksena unionin toimielinten valvontaa on näissä hankkeissa kiristetty. Vetoomuksen laatiminen Vetoomus voi olla vapaamuotoinen ja sen voi esittää unionin virallisilla kielillä. Vetoomuksessa voi olla mukana liitteitä, kuten jäljennöksiä tai todistusasiakirjoja. Vetoomuksen voi laatia yksin tai yhdessä toisten kansalaisten tai oikeushenkilöiden kanssa. Vetoomuksessa tulee olla allekirjoittajan nimi ammatti kansalaisuus pysyvän asuinpaikan osoite allekirjoitus. Ryhmävetoomuksessa, jossa on monta allekirjoittajaa, on oltava vähintään yhden vetoomuksen esittäjän tiedot.

6/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA Euroopan parlamenttiin voi vedota EU:n lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Kuva: Euroopan komissio. Vetoomuksen voi lähettää Euroopan parlamentin puhemiehelle tai sen voi toimittaa parlamentin jäsenten kautta. Vetoomuksen voi myös lähettää sähköisenä lomakkeena Euroopan parlamentin kotisivuilla www.europarl. europa.eu kohdasta Vetoomukset. Vetoomuksen käsittely Vetoomusvaliokunta selvittää ensin, kuuluuko kantelu EU:n toimialaan ja voidaanko se ottaa käsittelyyn. Ratkaisusta tiedotetaan vetoomuksen esittäjälle. Valiokunta jatkaa asian selvittelyä olemalla yhteydessä muihin EU:n toimielimiin tai kansallisiin viranomaisiin. Vetoomus voi johtaa erilaisiin toimenpiteisiin. Vetoomusvaliokunta voi pyytää komissiota tekemään alustavan selvityksen tai antamaan asiasta lisätietoja tai lausunnon toimittaa vetoomuksen parlamentin valiokunnille tiedoksi, lausuntoa tai jatkotoimia varten pyytää lisätietoja jäsenvaltioiden viranomaisilta ottaa yhteyttä jäsenmaiden yhteiseen sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkkoon (SOLVIT) valmistella asiasta mietinnön parlamentille järjestää kuulemistilaisuuksia lähettää parlamentin jäseniä tutkimaan asiaa paikan päälle. Käytännössä vetoomusvaliokunta ottaa usein yhteyttä komissioon. Komissio voi ottaa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen tai pyytää parlamentin puhemiestä kääntymään kansallisten viranomaisten puoleen. Mikäli vetoomus koskee yleiseen

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 7/16 etuun liittyvää asiaa ja jos unionin lainsäädäntöä on rikottu, voi komissio aloittaa rikkomusmenettelyn, joka voi johtaa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioon. Euroopan parlamentilla tai vetoomusvaliokunnalla ei ole tuomiovaltaa eivätkä ne voi nostaa kanteita. Vetoomus voi johtaa parlamentin tai komission tekemään poliittiseen aloitteeseen ja se voidaan huomioida lainsäädäntötyössä. Se voi toimia myös tehokkaana painostuskeinona. Vetoomusvaliokunta tiedottaa päätöksestä vetoomuksen esittäjälle ja perustelee ratkaisunsa. Vetoomusten käsittelyaika saattaa olla pitkäkin riippuen vetoomuksen sisällöstä, lisätietojen saatavuudesta ja vetoomusten määrästä. Yhteystiedot: Euroopan parlamentin puhemies 60, Rue Wiertz B-1047 BRUSSELS BELGIUM Lisätietoja: Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Malminkatu 16 00100 HELSINKI Puhelin: 09 622 0450 Faksi: 09 622 2610 Sähköposti: ephelsinki@europarl.europa.eu Internet: www.europarl.fi Euroopan komissio Euroopan komissio on perussopimusten mukaan velvollinen huolehtimaan, että jäsenmaat noudattavat EU:n lainsäädäntöä. Euroopan komissiolle voi kannella, mikäli jäsenvaltio ei toteuta unionin oikeutta moitteettomasti. Asialla ei tarvitse olla suoraa vaikutusta kantelijaan. Kantelun voi tehdä EU:n jäsenvaltion kansalainen tai henkilö, joka oleskelee jossakin jäsenvaltiossa. Sen voivat tehdä myös liikeyritykset, yhdistykset, yhteisöt ja muut oikeushenkilöt, joiden rekisteröity kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa. Kantelun laatiminen Kantelun voi tehdä vapaamuotoisesti jollakin unionin virallisista kielistä. Kantelun voi lähettää suoraan komissiolle tai osoittaa jollekin komission edustustoista eteenpäin toimitettavaksi. Kantelusta tulee ilmetä kantelijan nimi, osoite ja kansalaisuus kantelijan ammatti tai toimiala kantelun kohteena oleva jäsenvaltio, viranomainen tai yritys, joka ei ole noudattanut unionin lakia valituksen aihe ja mahdollisesti kärsityn vahingon määrä. Kantelussa on hyvä mainita myös mahdolliset yhteydenotot kansallisiin tai muihin EU:n viranomaisiin sekä valitukseen liittyvä todistusaineisto ja muu valitusta tukeva mahdollinen materiaali. Kantelulomake voidaan lähettää Euroopan komissiolle Belgiaan tai toimittaa komission edustustoon jäsenval-

8/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA tiossa (yhteystiedot ohessa). Lomake ja sen täyttöohjeet löytyvät Euroopan komission kotisivuilta osoitteesta http://ec.europa.eu/communty_law/ your_rights/your_rights_forms_fi.htm. Kantelu voidaan tehdä myös sähköpostitse osoitteeseen SG-PLAINTES@ec.europa.eu. Kantelun käsittely Vastaanotettu kantelu rekisteröidään ja kantelijalle tiedotetaan, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä. Komissio voi lopettaa kantelun käsittelyn tai aloittaa rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan. Tavoitteena on saada jäsenvaltio noudattamaan unionin oikeutta vapaaehtoisesti. Jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asiaa koskevat huomautuksensa. Seuraavaksi komissio antaa asiasta perustellun lausunnon ja kehottaa jäsenvaltiota lopettamaan rikkomuksensa tietyn ajan kuluessa. Ellei jäsenvaltio lakkaa rikkomasta lakia, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen ja nostaa jäsenvaltiota vastaan kanteen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Kantelujen käsittelyaika riippuu kantelun sisällöstä ja voi kestää kuukausista yli vuoteen. Kantelun tekijä ei ole osapuolena menettelyssä eikä siten voi myöskään valittaa päätöksestä. Kansalaisaloitteen tekeminen komissiolle Lissabonin sopimuksen myötä kansalaisille avautui uusi vaikuttamismahdollisuus, kansalaisaloite. Miljoona kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi yhdessä tehdä kansalaisaloitteen, joka komission on käsiteltävä. Aloitteella kansalaiset voivat pyytää komissiota laatimaan toimenpide-ehdotuksia asioissa, joissa EU on toimivaltainen. Yhteystiedot: Euroopan komissio (Pääsihteeri) Rue de la Loi, 200 / Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles /Brussel BELGIUM Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16 PL 1250 00101 HELSINKI Puhelin: 09 622 6544 Faksi: 09 656 728 Sähköposti: comm-rep-hel@ec.europa.eu Internet: www.ec.europa.eu/finland Euroopan unionin tuomioistuin Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä 1.12.2009 Euroopan unionista tuli oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että aikaisemmasta yhteisön oikeudesta tuli unionin oikeutta eli kaikki Euroopan yhteisölle kuuluva toimivalta siirtyi unionille. Euroopan unionin tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa ja koostuu kolmesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta. Tuomioistuimet Unionin tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa on kum-

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 9/16 massakin 28 tuomaria, jotka nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Tuomioistuimissa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Unionin tuomioistuimen suomalaistuomarina on vuodesta 2002 lähtien toiminut Allan Rosas. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomarina puolestaan on lokakuusta 2009 lähtien toiminut Heikki Kanninen. Uusin tuomioistuimista on vuonna 2005 toimintansa aloittanut virkamiestuomioistuin. Virkamiestuomioistuimen tehtävänä on ratkaista Euroopan unionin ja sen henkilöstön väliset riita-asiat. Virkamiestuomioistuin perustettiin, jotta nopeutettaisiin asioiden käsittelyä unionin yleisessä tuomioistuimessa. Mistä voi valittaa? Unionin oikeutta soveltavat Euroopan unionin tuomioistuin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet. Yksityiset henkilöt eli luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat nostaa unionin tuomioistuimissa vain unionin toimielimen toimenpidettä tai sen laiminlyöntiä koskevia kanteita. Muissa asioissa, joissa tulee soveltaa unionin oikeutta, toimivalta kuuluu jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Euroopan unionin tuomioistuin ei siis ole kansallisia tuomioistuimia ylempi oikeusaste, jonne kansallisen tuomioistuimen tuomioon tyytymätön osapuoli voisi valittaa. Unionin tuomioistuimeen ei myöskään voi valittaa kansallisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Yksityisellä henkilöllä on mahdollisuus saada kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi joko ennakkoratkaisumenettelyn kautta tai nostamalla unionin yleisessä tuomioistuimessa suora kumoamis-, laiminlyönti- tai vahingonkorvauskanne. Kaikki yksityisten nostamat kanteet käsittelee unionin yleinen tuomioistuin. Ennakkoratkaisupyynnöt ja valitukset unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista käsittelee unionin tuomioistuin. Kumoamiskanne Kumoamiskanteella voidaan pyrkiä toteamaan unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimenpide pätemättömäksi ja kumoamaan se. Kanne voi koskea asetusta, päätöstä tai muuta unionin toimielimen toimenpidettä, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia. Kanteen tulee perustua toimielimen puuttuvaan toimivaltaan asiassa, olennaisen menettelymääräyksen rikkomiseen, unionin oikeuden säädösten rikkomiseen tai harkintavallan väärinkäyttöön. Yksityinen henkilö voi pyytää vain sellaisen päätöksen tai muun säädöksen kumoamista, joka on osoitettu hänelle itselleen tai joka koskee häntä suoraan ja henkilökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että henkilön oikeusaseman on täytynyt toimenpiteen seurauksena muuttua ja että toimenpiteen on sisällettävä määräyksiä, joiden vaikutukset kohdistuvat nimenomaan kantelijaan. Yksityinen henkilö voi nostaa kanteen myös sellaisen sääntelytoimen kumoamiseksi, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä. Kumoamiskanne on nostettava tapauksesta riippuen kahden kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta tai tiedoksiantamisesta.

10/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA Laiminlyöntikanne Laiminlyöntikanteella voidaan hakea muutosta, mikäli jokin unionin toimielin tai laitos ei ole toiminut tilanteessa, jossa sillä olisi oikeudellinen velvollisuus toimia. Laiminlyöntikanne voi koskea vain toimenpidettä, jolla on sitova oikeusvaikutus. Jotta yksityinen henkilö voi nostaa laiminlyöntikanteen, toimenpiteen tulee vaikuttaa suoraan ja välittömästi hänen oikeusasemaansa. Ennen kanteen nostamista toimielintä tulee kirjallisesti pyytää täyttämään velvoitteensa. Ellei toimielin ryhdy toimenpiteisiin kahden kuukauden kuluessa, laiminlyöntiin puuttuneella taholla on kaksi kuukautta aikaa nostaa kanne. Tuomiossa tuomioistuin voi ainoastaan todeta laiminlyönnin tapahtuneen. Se ei esimerkiksi voi pelkän laiminlyöntikanteen perusteella määrätä laiminlyönnistä mahdollisesti seuranneita vahinkoja korvattavaksi. Vahingonkorvauskanne Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa, mikäli henkilö tai yritys on kärsinyt vahinkoa unionin toimielinten tai virkamiesten toiminnan tai toimimattomuuden takia. Vahingonkorvauskanne voidaan esittää yleensä kumoamis- tai laiminlyöntikanteen yhteydessä. Kumoamiskanteeseen voi liittää vahingonkorvauskanteen unionin toimielimen pätemättömäksi katsotusta päätöksestä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Ennakkoratkaisumenettely Ennakkoratkaisumenettely on luotu, jotta unionin oikeutta tulkittaisiin ja sovellettaisiin jäsenvaltioissa yhtenäisesti. Unionin tuomioistuimelta voidaan pyytää ennakkoratkaisua jäsenvaltioiden tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa, joissa joudutaan soveltamaan unionin oikeutta ja joissa ilmenee epävarmuutta unionin oikeuden säädöksen pätevyydestä tai oikeasta tulkinnasta. Ennakkoratkaisua voidaan pyytää kaikissa jäsenvaltioiden tuomioistuimissa ja kaikissa niissä käsiteltävissä asioissa, esimerkiksi riita-, vero- tai hallintoasioissa. Kansallisen oikeudenkäynnin osapuoli voi pyytää jäsenvaltion tuomioistuinta tekemään ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle. Kansallinen tuomioistuin arvioi kuitenkin itse ennakkoratkaisupyynnön tarpeen kussakin tapauksessa. Ennakkoratkaisua voidaan pyytää vain niin kauan kuin asia on vireillä kansallisessa tuomioistuimessa. Unionin tuomioistuin antaa ratkaisun unionin oikeusnormin tulkinnasta, mutta ei ota kantaa itse tapaukseen eikä kansallisen lainsäädännön tulkintaan. Jäsenvaltion tuomioistuin, joka antaa asiasta lopullisen tuomion, on velvollinen soveltamaan käsiteltyä oikeusnormia unionin tuomioistuimen tulkitsemalla tavalla. Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut? Ennakkoratkaisuasiassa oikeudenkäyntikuluista päättää jäsenvaltion tuomioistuin kansallisten määräysten mukaisesti. Muissa tapauksissa unionin tuomioistuimet päättävät oikeudenkäyntikuluista. Pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Unionin tuomioistuimessa on

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 11/16 tietyin edellytyksin mahdollista saada maksuton oikeudenkäynti. Unionin tuomioistuinten tuomiot julkaistaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeustapauskokoelmassa. Tuomiot löytyvät myös unionin tuomioistuimen kotisivuilta www.curia.europa.eu. Yhteenvedot uusista ratkaisuista sekä vireille tulleista tapauksista julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Yhteystiedot: Euroopan unionin tuomioistuin L - 2925 LUXEMBOURG Puhelinvaihde: + 352 4303 1 Faksi: + 352 4303 2600 Internet: www.curia.europa.eu Kirjaamo Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaminen: Rue du Fort Niedergrünewald L-2925 LUXEMBOURG Puhelin: + 352 4303-1 Unionin tuomioistuin (osoite sama kuin yllä) Faksi: + 352 43 37 66 Sähköposti: ECJ.Registry@curia.europa.eu Unionin yleinen tuomioistuin (osoite sama kuin yllä) Faksi: + 352 4303 2100 Sähköposti: CFI.Registry@curia.europa.eu Virkamiestuomioistuin (osoite sama kuin yllä) Faksi: + 352 4303 4453 Sähköposti: tfp.greffe@curia.europa.eu Valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan neuvosto (EN) on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1949 turvaamaan ja vahvistamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, etsimään yhteisiä ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin ja vahvistamaan tietoisuutta Euroopan omasta kulttuuriperinnöstä. Euroopan neuvosto ei ole osa Euroopan unionia. Euroopan neuvoston jäseninä ovat käytännöllisesti katsoen kaikki Euroopan demokraattiset maat (1.1.2013 jäsenvaltioita oli 47). Suomi on ollut jäsen vuodesta 1989. Vuonna 1950 solmittu Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat velvoittavat sopimusvaltiot ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamiseen. Näitä oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeussuojaan ja koulutukseen sekä perhe-elämän, kodin ja kirjeenvaihdon loukkaamattomuus, ajatuksen- ja uskonnonvapaus, ilmaisunvapaus sekä kokoontumis- ja liikkumisvapaus. Lisäksi sopimuksessa kielletään muun muassa kidutus, orjuus, pakkotyö ja syrjintä. Sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1990. EU on liittymässä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT valvoo ihmisoikeussopimuksen

12/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA noudattamista yksittäisten tapausten kautta. Yksityiset henkilöt, ryhmät ja kansalaisjärjestöt voivat valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Euroopan ihmisoikeussopimusta rikkoneesta valtiosta. Tuomioiden täytäntöönpanoa valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea. Valituksen käsittelyn edellytyksenä on muun muassa, että kaikki kansalliset oikeuskeinot on käytetty ja että valitus tehdään kuuden kuukauden kuluessa siitä kun lopullinen kansallinen ratkaisu on annettu. Valituksen laatiminen Vapaamuotoisen valituskirjeen voi tehdä Euroopan neuvostoon kuuluvien valtioiden virallisilla kielillä, siis myös suomeksi ja ruotsiksi, ja siinä tulee muun muassa olla nimi, syntymäaika, kansallisuus, sukupuoli, ammatti ja osoite yksilöity kuvaus siitä, miten ja millä perusteella valittaja katsoo valtion loukanneen jotakin yleissopimuksessa tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettua oikeutta valittajan henkilökohtaiseksi vahingoksi luettelo oikeussuojakeinoista, joihin on turvauduttu luettelo tapausta koskevista virallisista päätöksistä, päätösten päivämäärät, lyhyt kuvaus päätöksestä, tieto päätöksen tehneestä viranomaisesta sekä liitteenä jäljennökset näistä päätöksistä. Valitukset toimitetaan ihmisoikeustuomioistuimeen postitse tai faksilla (yhteystiedot ohessa). Valituksen käsittely Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee valituksen alustavasti ja mikäli ilmenee, että valitus voidaan rekisteröidä, lähetetään valittajalle lomake muodollisen valituksen tekemistä varten. Valituksen laatimiseen suositellaan lainopillisen avustajan käyttöä, mutta se ei ole pakollista. Käsittelyn myöhemmässä vaiheessa tuomioistuin voi myöntää valittajalle oikeusapua, joka kattaa enimmillään lakimiesavustajan palkkion sekä muut välttämättömät välittömät kulut. Oikeusapua ei kuitenkaan myönnetä valituksen jättöhetkellä. Tuomioistuin voi lähettää valituksen hallituksen vastinetta varten. Tarvittaessa se voi pyytää lisäselvityksiä. Se voi myös kutsua kuultavaksi todistajia ja asiantuntijoita, tehdä tutkimuksia paikan päällä tai pyytää osapuolia kuultavaksi Strasbourgiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee valitusasioita yhden tuomarin kokoonpanossa, kolmesta tuomarista koostuvissa komiteoissa, seitsemästä tuomarista koostuvissa jaostoissa ja seitsemästätoista tuomarista koostuvassa suuressa jaostossa. Menettely on yleensä kirjallista ja lisäksi joskus suullista. Yhden tuomarin kokoonpano sekä yksimielisellä päätöksellään komiteat voivat jättää ottamatta yksilövalituksen tutkittavaksi, jos päätös voidaan tehdä asiaa sen enempää tutkimatta. Muuten jaosto ratkaisee, otetaanko valitus käsiteltäväksi. Kun jaosto ottaa asian tutkittavakseen, se asettuu myös osapuolten käytettäväksi sovintoratkaisun aikaansaamiseksi. Joissain tapauksissa asian ratkaisu voidaan siirtää suurelle jaostolle.

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 13/16 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiovalta Jos ihmisoikeussopimusta on rikottu, ihmisoikeustuomioistuimella on valta määrätä sopimusta rikkonut sopimusvaltio maksamaan valittajalle hyvitystä, joka voi sisältää esimerkiksi vahingon- ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen. Ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on lopullinen ja vastaajavaltiota oikeudellisesti sitova. Tarkoitus on, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot huomioidaan kansallisissa oikeuskäytännöissä ja niihin johtaneisiin epäkohtiin puututaan. Valtioiden on siis huolehdittava oikeuskäytäntöjen muuttamisesta ja viranomaisten koulutuksesta ja asioista tiedottamisesta niin, ettei tapaus toistuisi. Käytännössä valtiot eivät kuitenkaan aina ole ottaneet tuomioista opiksi, vaan samankaltaisista tapauksista valitetaan ja niistä annetaan tuomioita uudestaankin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset, tuomiot ja päätöslauselmat ovat saatavissa myös tuomioistuimen ja valtion säädöstietopankin kotisivuilta (yhteystiedot ohessa). Suomi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa saamat tuomiot ovat liittyneet erityisesti oikeudenkäyntien pituuteen. Muita syitä ovat olleet muun muassa perustelujen puute ja kuulemisperiaatteen noudattamatta jättäminen. tuomiota, kun Ruotsi sai 114, Norja 32 ja Tanska 41. Yhteystiedot: Ihmisoikeustuomioistuin The Registrar European Court of Human Rights Council of Europe 67075 Strasbourg-Cedex FRANCE Faksi: +33 (0)3 88 41 27 30 Internet: www.echr.coe.int Euroopan neuvoston ihmisoikeustietokeskus The Human Rights Information Centre Council of Europe (osoite sama kuin yllä) Puhelin: + 33 3 8841 2024 Internet: www.coe.int Lisätietoja: Ulkoasiainministeriö Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö Oikeuspalvelu PL 411 00023 Valtioneuvosto Sihteeri Puhelin: 0295 3511 Faksi: 09 1605 5951 Valtion säädöstietopankki Finlex Internet: www.finlex.fi Suomi on saanut enemmän tuomioita kuin muut Pohjoismaat. Vuosina 1959 2012 Suomi sai yhteensä 163

14/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA Solvit-verkosto Solvit on EU-jäsenmaiden verkosto, jonka tavoitteena on etsiä yhteistyössä nopeita ratkaisuja rajat ylittäviin ongelmiin. EU:n komissio tarjoaa verkostolle toimintapuitteet, mutta Solvit-keskukset kuuluvat jäsenmaiden kansalliseen hallintoon. Solvitkeskukset löytyvät EU:n jäsenmaiden lisäksi Norjasta, Islannista ja Liechtensteinista. Palvelut ovat maksuttomia. Verkosto käsittelee tapauksia, joissa EU-maiden viranomaiset ovat käsitelleet EU-lainsäädäntöä virheellisesti rajat ylittävissä asioissa. Solvit ei käsittele EU-toimielimiä koskevia valituksia. Se ei myöskään tarjoa oikeudellista neuvontaa. Verkostoon voivat ottaa yhteyttä kansalaiset ja yritykset. Asiaa käsittelee Solvit-keskus siinä maassa, jossa ongelma on ilmennyt. Valitus toimitetaan verkkolomakkeella, sähköpostilla, faksilla tai postitse. Lomake löytyy Solvit-verkoston sivuilta (yhteystiedot ohessa). Tavoitteena on etsiä ongelmaan ratkaisu kymmenessä viikossa. Keskus voi myös auttaa muiden ratkaisukeinojen löytämisessä. Ratkaisemattomat ongelmat on edelleen mahdollista viedä kansalliseen oikeuteen tai valittaa EU:n elimiin. Yhteystiedot: Kansalliset Solvit-keskukset http://ec.europa.eu/solvit/site/ centres/addresses/index.htm Suomen Solvit-keskus Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and Economy PL 32 (Eteläesplanadi 4) FI-00023 Valtioneuvosto Puhelin: +358 (0)29 50 64928 Faksi: 358 10 604 8998 Sähköposti: solvit@tem.fi Lisätietoja: Solvit Internet: http://ec.europa.eu/solvit/site/about/ index_fi.htm Lomakepohja http://ec.europa.eu/solvit/site/ submission/by_mail_fi.htm Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF Euroopan unionin talousarviosta rahoitetaan monia ohjelmia ja hankkeita, joilla edistetään hyvinvointia EU:ssa ja muualla maailmassa. EU:n ja sen kansalaisten etujen vastaista on, jos EU:n talousarviosta peräisin olevia varoja käytetään väärin tai EU:lle kuuluvia veroja, tulleja ja muita maksuja jätetään suorittamatta. OLAF tekee tutkimuksensa itsenäisesti, mutta samalla se on osa Euroopan komissiota ja kuuluu verotuksesta ja tulliliitosta, sisäisestä tarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaavan komissaari Algirdas Šemetan vastuualueeseen. OLAFin vastuualue jakautuu kolmeen osaan: Se suojelee koko EU:n taloudellisia etuja tutkimalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa. Se tutkii sellaisia EU:n toimielinten ja muiden elinten jäsenten ja työntekijöiden virkatoimiin liittyviä vakavia tekoja, jotka voivat johtaa kurinpitomenettelyihin tai rikosoikeudenkäyntiin. Se auttaa EU:n toimielimiä ja erityisesti Euroopan komissiota kehittä-

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 15/16 mään ja toteuttamaan lainsäädäntöä ja menettelyjä, joilla ehkäistään ja paljastetaan petoksia. OLAF pyrkii yhdessä muiden EU-toimielinten kanssa varmistamaan sen, että veronmaksajien rahoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteystiedot: OLAF OLAF - European Commission Rue Joseph II, 30 1000 Brussels Puhelin: +32-2-299.11.11 Yhteydenotot verkossa: http://ec.europa.eu/anti_fraud/ contacts/general-enquiries/index_ en.htm Sinun Eurooppasi -neuvonta Voit myös kääntyä Sinun Eurooppasi -neuvonnan puoleen. Sen lakiasiantuntijat antavat henkilökohtaista, oikeudellista neuvontaa maksutta viikon kuluessa siitä, kun kysymys on esitetty. Sieltä saa tietoa kussakin tapauksessa sovellettavasta EU-lainsäädännöstä. Tarkoituksena on selittää, miten kansalainen voi panna EU-lainsäädännön mukaiset oikeutensa täytäntöön. http://europa.eu/youreurope/advice/ index_fi.htm Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus Käyntiosoite: Kanavakatu 3 B, 00160 Helsinki Postiosoite: PL 452, 00023 Valtioneuvosto puh. 0295 350 000 Fax (09) 160 56477 Sähköposti: eurooppatiedotus@formin.fi

Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus Käyntiosoite: Kanavakatu 3 B, 00160 Helsinki Postiosoite: PL 452, 00023 Valtioneuvosto puh. +358 9 160 5 Fax (09) 160 56477 Sähköposti: eurooppatiedotus@formin.fi