MLL:N LAPIN PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016

MLL:N LAPIN PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin piiritoimisto ja Perhetoimintakeskus Pirkkakatu 2, 96200 Rovaniemi p. 016 345 824 http://lapinpiiri.mll.fi rovaniemi@mll.fi sp: etunimi.sukunimi@mll.fi Toiminnanjohtaja Perhepalvelupäällikkö Mervi Kestilä Tiia Nyman p. 0400 696 631 p. 040 757 7043 Koulutuskoordinaattori Järjestöassistentti Johanna Sääskilahti Sari Törmänen p. 050 377 5695 p. 016 345 824 Lastenhoitovälitys p. 040 772 5078 (klo 8-13) 2

SISÄLTÖ MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LAPIN PIIRI ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 sivu 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 7 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 10 4 PERHEPALVELUT 14 6 NUORISOTYÖ 17 7 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 21 8 HALLINTO JA TALOUS 23 TALOUSARVIO Kannen kuva: Tarja Stankowski 3

KUNTA VÄKILUKU 31.12.2014 MLL:n valtakunnallinen jäsenmäärä 87 951 suhteessa Suomen asukaslukuun 5 392 927 on 1,77 %. Lähteet: Lapin liitto: kartta ja väestötilasto, MLL jäsentilasto 2014 4 MLL:n JÄSENMÄÄRÄ 31.12 2014 ENONTEKIÖ 1 893 69( +5) 3,65 INARI Inarin + Ivalon yhd. 6 810 90 (+6) + 306 (+57) 5,81 KEMI 21 920 129 (-11) 0,59 KEMIJÄRVI 7 882 117 (+4) 1,48 KEMINMAA 8 474 79 (-8) 0,93 KITTILÄ 6 463 539 (+34) 8,34 KOLARI 3 841 190 (+12) 4,95 MUONIO 2 372 371 (+1) 15,64 PELKOSENNIEMI 949 24 (+1) 2,53 PELLO 3 678 73 (+15) 1,98 POSIO 3 633 82 (-13) 2,26 RANUA 4 094 83 (-3) 2,03 ROVANIEMI PTY + Roi yhd. 61 556 298 (-56) + 126 (-3) 0,69 SALLA uinuu 3 780 126 (-16) 3,33 SAVUKOSKI 1 102 62 (0) 5,63 SIMO 3 299 181 (-21) 5,49 SODANKYLÄ 8 810 196 (+6) 2,22 TERVOLA 3 239 239 (+3) 7,38 TORNIO 22 356 405 (+13) 1,81 UTSJOKI 1 260 69 (-10) 5,48 YLITORNIO 4 353 95 (-7) 2,18 LAPPI 181 764 (-750) 3 973 (+7) uinuvissa yhdistyksissä 160 jäsentä % 2,19

1 MLL:N TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Työn perustana ovat liiton perustamisjulistus ja säännöt, MLL:n Suunta 2024 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL:n arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus. MLL:n visiona 2024 on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Painopistealueitamme kolmivuotiskaudella 2015-17 ovat osallisuus ja kohtaaminen, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden torjuminen sekä arjen tuki ja elämänhallinta. Tavoitteena on toimia niin, että ihmiset voivat kokea olevansa tervetulleita MLL:n toimintaan. Toiminta on avointa kaikille jäsenyydestä riippumatta, mutta jäsenistö on kansalaisjärjestön voima ja vaikutusvalta. Lappi on erittäin harvaan asuttua aluetta. Keskimääräinen väestötiheys on vain kaksi asukasta neliökilometriä kohti (koko maa 18 as). Lapissa on selkeitä väestökeskittymiä. Suurimmat ovat Rovaniemen ja Kemi Tornion kaupunkiseudut, joissa asuu kaksi kolmasosaa alueen väestöstä. Väestö ja palvelut keskittyvät entistä selvemmin kuntakeskuksiin sekä monilta osin seutukunta- ja aluekeskuksiin. Hyvinvointipalvelujen saavutettavuusongelmat kasvavat entisestään vähenevän väestön alueilla ja eri alueilla asuvien ihmisten eriarvoisuus palvelujen saavutettavuuden suhteen kasvaa. Lapin maakunnassa on 21 kuntaa, joiden alueella on yli 300 elinvoimaista kylää. Asukkaita alueella oli vuoden 2014 lopulla 181 764. Vähennystä vuoteen 2013 oli 750 asukasta. Suomen n. 9000 saamelaisesta n. 3600 asuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lapin väestöstä 0-17 -vuotiaita oli 34 378. Vuonna 2013 Lapissa syntyi vauvoja 1838. Vuonna 2012 lapsiperheitä oli 18 556, joista yksinhuoltajaperheitä 21,6 % (koko maa 20,3 %). Tarkasteltaessa lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) tilannetta lastensuojeluun liittyvien tilastotietojen perusteella, tilanne on Lapissa kokonaisuutena jonkin verran parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Lapin maakunta muodostuu hyvin erilaisista seutukunnista, joilla kullakin on omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Elinkeinoelämän myönteinen kehitys on heijastunut väestökehitykseen Rovaniemellä, Tunturi- Lapissa ja Pohjois-Lapissa. Kohtuullisesti ovat menestyneet myös Kemi-Tornio teollisuus- 5 keskuksena ja Tunturi-Lappi matkailusektorinsa ja siihen liittyvän rakentamisen ansiosta. Ongelmallisempia seutukuntia ovat Itä-Lappi, Pohjois-Lappi ja Torniolaakso, joissa väestön ikääntyminen ja muuttotappiot verottavat erityisesti työikäisen väestön määrää. Lapin toimintaympäristön nykytilaa ja kehitysnäkymiä vuoteen 2020 luotaava katsaus on ilmestynyt. Hallitusohjelman kärkihankkeista muun muassa biotalous, digitalisaatio ja palveluiden kehittäminen tarjoavat Lapille mahdollisuuksia. Suomen taantuman pitkittyminen ja sen seurauksena toteutettavat voimakkaat sopeuttamistoimenpiteet ja resurssien heikkeneminen tuovat synkkiä pilviä myös Lapin taivaalle. Väestön vähenemistä ei ole saatu pysäytetyksi ja työttömyydet pitkittyvät. Lapin saavutettavuudessa on parannettavaa sekä liikenteellisesti että tietoliikenneyhteyksien osalta. Yritysten kansainvälistymisessä on kehittämistarpeita ja eri toimialojen välillä on osin intressiristiriitoja. Myös koulutuksen saatavuus voi heikentyä tulevaisuudessa. Lapissa oli elokuun lopussa 13 570 työtöntä työnhakijaa ja työttömien osuus työvoimasta 16,3 %. Työttömiä oli 1 380 (-9 %) vähemmän kuin heinäkuussa, mutta 250 (2 %) enemmän kuin vuoden 2014 elokuussa. Työttömien määrään heijastuu julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin käytettävissä olevien määrärahojen niukkuus, josta johtuen aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui

yli 420 lappilaista vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Eniten työttömyys on lisääntynyt Rovaniemen seutukunnassa ja 20-24-vuotiaiden keskuudessa. Muuttoliikkeen myötä perheiden luonnolliset verkostot ovat ohentuneet ja perheiden kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisyys kuormittaa perheitä, ja on lasten kehityksen riskitekijä. Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Kasvava joukko lapsia ja nuoria voi huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Globaalit ja yhteiskunnalliset muutokset ovat yhä nopeampia ja laajavaikutteisempia. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää havaita muutokset ja kehityssuunnat ja reagoida niihin ketterästi. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla koko maan kattavana järjestönä on hyvät mahdollisuudet tunnistaa ja huomioida lasten, nuorten ja perheiden arkeen vaikuttavat muutokset. Hyvinvoinnin eriytyminen on suuri haaste. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ja alueelliset erot ovat jo huomattavia ja eriytymiskehitys näkyy lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Talouden epävarma kehitys vaikuttaa valtion ja kuntien toimintaan. Julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuu leikkauspaineita. Taantuman aikana päätöksentekoa ohjaavat lyhytnäköiset leikkaustavoitteet. Leikkaukset vaikuttavat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja lisäävät eriarvoisuutta. Ilman vahvaa vaikuttamistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulma jää yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaaliin. MLL:n ja muiden lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen tärkeänä tehtävänä on tuoda lasten ja nuorten näkökulma päätöksentekijöiden tietoon sekä vaatia hyvinvointia koskevan tiedon hyödyntämistä ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointia päätöksenteossa. MLL:n toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Erilaisten perheiden kirjo lisääntyy. Eri sukupolvien vaikutus perheiden elämässä kasvaa eliniän pidetessä. Monikulttuurisuus näkyy vahvimmin lasten arjessa. Perhekeskeisyys ja tasavertainen vanhemmuus vahvistuvat. Työelämän kasvavat vaatimukset vaikeuttavat perheiden arjenhallintaa. Mediaympäristö kehittyy nopeasti ja lasten mediankäyttö moninaistuu. Vanhemmat tarvitsevat tietoa mediaympäristön muutoksista ja tukea mediakasvatukseen. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä yhteisöön kuulumisen tarve korostuu lasten, nuorten ja per-heiden hyvinvoinnissa. Kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista tulee yhä tärkeämmäksi. Ajankäyttö pirstaloituu ja kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta kiristyy. Lyhytaikainen vapaaehtoisuus lisääntyy. Järjestöjen kanssa samoista rahoituksista kilpailevien tahojen määrä kasvaa. Ketteryys, joustavuus ja reagointikyky ovat tärkeitä menestystekijöitä. Järjestöjen toiminnassa korostuvat toimintaympäristön muutosten luotaaminen, mahdollisuuksien kartoittaminen, yhteistyöhakuisuus ja kumppanuus. Strategisten kumppanuuksien merkitys kasvaa. Netin ja sosiaalisen median hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön tarve kasvaa. Yhteistyön tulee perustua kumppanuuteen ja selkeään vastuunjakoon julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Järjestöjen tärkein tehtävä on edistää ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä. Vapaaehtoistoiminnassa ammatillisen ohjauksen ja tuen sekä järjestöjen välisen yhteistyön merkitys kasvaa. Tavoitteiden määrittely, suunnitelmallisuus ja arviointi tulevat järjestötoiminnassa yhä tärkeämmäksi. MLL tekee kansalaisjärjestönä monipuolista ennaltaehkäisevää lastensuojelu-, terveys- ja päihdetyötä. Toiminnassa painottuvat lasten, nuorten ja perheiden lähiyhteisöjen, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden tukeminen. MLL:n toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen. MLL:n perhekahvilat ja kerhot sekä paikallisyhdistystoiminta tarjoavat vertaistukea ja mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Lähteet: MLL:n kolmivuotissuunnitelma, Lapin liitto: Lappi lukuina 2013-2014, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: http://luotsi.lappi.fi/lapintoimintaymparisto. 6

2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN TAPAHTUMAT 2016: Täyskäsikoulutus Lapin paikallisyhdistyksille 13.2. Lapin piirin kevätkokous Kevätilokeräys Valtakunnallinen äitienpäiväjuhla 8.5. Helsingissä Kiitos kunnalle Perheenpäivän 15.5. viikolla Valtakunnallinen Hyvä alku koulutielle -kampanja elokuussa Valtakunnallinen Koulurauhan julistus elokuussa Mannerheimin Lastensuojeluliitto 96 vuotta 4.10.! Lapin piirin Syyskokous-, koulutus- ja virkistysviikonloppu Hyvä joulumieli -kampanja joulukuussa 2.1 Vaikuttaminen Suunta 2024 -strategiaa tarkentava vaikuttamisstrategia ohjaa MLL:n vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on vaikuttamistyön perustana. Tavoitteena on, että lapsen oikeuksien sopimus toteutuu mahdollisimman hyvin Suomessa. Vaikuttamistyössä korostetaan 1) lasten ja lapsuuden arvostamista, 2) lasten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja oikeutta kehitykseen, 3) lapsivaikutusten arviointia ja lapsen edun ensisijaisuutta päätöksenteossa, 4) lapsiin ja nuoriin investoimisen tärkeyttä ja 5) lasten ja nuorten arjen tuen ja peruspalvelujen merkitystä. MLL:n vaikuttamistyön vahvuuksina ovat ihmisten kokema luottamus ja arvostus MLL:n toimintaa kohtaan sekä toiminnan tunnettuus, maankattavuus, laajuus ja laatu. MLL:n vaikuttamistyö on tietoon perustuvaa ja luotettavaa. MLL on poliittisesti sitoutumaton järjestö ja MLL:n vaikuttamistyö on puolueisiin sitoutumatonta. Lapsiystävällisen yhteiskunnan toteutuminen vaatii vahvaa vaikuttamistyötä ja sitä tukevaa viestintää. Vaikuttamistyössä korostuu kaikilla tasoilla yhteistyön ja kumppanuuden merkitys. MLL vaikuttaa lapsen parhaaksi Vaikuttamistyö muuttuu yhteiskunnan nopean muutoksen myötä. Vaikuttaminen median kautta on yhä tärkeämpi osa vaikuttamistyötä. Erityisesti sosiaalisen median merkitys kasvaa. MLL:n luottamushenkilöiden, jäsenten ja kansalaisten aktivoiminen viemään MLL:n 7 viestejä eteenpäin on tärkeä osa vaikuttamisviestintää. Selkeä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä on edellytyksenä vaikuttamistyön onnistumiselle. Suorat yhteydenotot ja yhteydenpito päättäjiin ja valmistelijoihin, kannanotot ja lausunnot, tiedotteet, kirjoitukset ja esiintymiset mediassa, MLL:n verkkosivut, sosiaalinen media ja MLL-blogi ovat kanavia saada MLL:n ääntä kuuluville. MLL:n vaikuttamistyön keskeiset sisällöt linjataan liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen hyväksymissä ohjelmissa, kannanotoissa ja tavoitelinjauksissa ja täsmennetään piirin kokouksissa. MLL:n Lapin piirin lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamisen erityisenä painopisteenä vuonna 2016 ovat tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnin

tärkeydestä, vaikuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin sekä sote-uudistukseen. Myös lisääntynyt maahanmuuttajien määrä tuo haasteita vaikuttamistyölle. Piiri vastaa toiminta-alueensa vaikuttamistyöstä. Piiri tekee vaikuttamisyhteistyötä alueensa muiden järjestöjen ja muiden lapsi-, nuorisoja perhejärjestöjen kanssa ja pitää yhteyttä alueellisiin ja maakunnallisiin toimijoihin ja tekee niiden kanssa yhteistyötä. Piiri pitää yhteyttä toiminta-alueensa kansanedustajiin yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Piiri pitää yhteyttä alueensa mediaan ja vaikuttaa mediassa. Medianäkyvyys tukee vaikuttamistyötä. Sosiaalista mediaa käytetään aktiivisesti vaikuttamistyössä. Piiri levittää MLL:n vaikuttamisstrategiaa yhdistyksiin ja tukee yhdistysten vaikuttamistyötä. Piiri koordinoi tarpeen mukaan alueensa yhdistysten vaikuttamistyötä ja tekee yhdistysten kanssa yhteistyötä kuntavaikuttamisessa. Paikallista vaikuttamista vahvistetaan ja tukea yhdistysten vaikuttamistyöhön lisätään. Tavoite Toimenpide Arviointi Päätöksenteossa kuuluu lapsen ääni. MLL:n paikallisyhdistykset vaikuttavat paikallisesti lapsiin liittyvään päätöksentekoon. Lapsuus ja vanhemmuus sekä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö saavat arvostusta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen lapsille suunnatuissa palveluissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin vaikuttaminen. Lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyden korostaminen. MLL kokoaa, jakaa ja välittää tietoa lapsiperheiden arjesta päätöksenteon tueksi: MLL:n ohjelmat ja tilastot. MLL:n Lapin piiri levittää MLL:n vaikuttamisstrategiaa ja auttaa yhdistyksiä aloitteiden ja kannanottojen teossa, kouluttaa vaikuttamisessa ja perehdyttää vaikuttamisaineistoon Yhdistysnetissä. MLL:n Lapin piiri osallistuu erilaisiin verkostoihin toimien siten lasten ja lapsiperheiden edunvalvojana. MLL:n Lapin piiri kokoaa ja levittää tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta, lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista. MLL:n Lapin piiri levittää lapsen kuulemisen ja lapsivaikutusten arvioinnin hyviä käytäntöjä. Johtava asiantuntija Esa Iivonen pyritään saamaan Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäiville puhujaksi Medianäkyvyys. Aloitteet, kannanotot. MLL:n toiminnan esittelytilaisuudet. Osallistujamäärät koulutuksissa. Palaute. Medianäkyvyys. Aloitteet, kannanotot. Verkostoissa toimiminen. Toiminnan tulokset. Tiedon määrä. Kuntakontaktit. 8

2.2 Kotimaiset verkostot Vaikuttaminen lapsen parhaaksi on MLL:n keskeinen tehtävä. Osaamisen verkostoa lasten, nuorten ja perheiden asioita tutkivien ja kehittävien toimijoiden kanssa vahvistetaan edelleen. Yhteistyösuhteiden avulla kootaan voimia lapsen parhaaksi. Lapin piiri tekee kiinteää yhteistyötä paikallisyhdistysten, keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa ja toimii yhdessä monien lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työtätekevien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Myös eri oppilaitokset ovat merkittäviä yhteistyötahoja. Yhteistyöllä pyritään voimavarojen ja vahvuuksien yhteiseen hyödyntämiseen ja päällekkäisten toimintojen vähentämiseen. Tavoite Toimenpide Arviointi Pitää yllä yhteistyösuhteita järjestöihin, viranomaisiin, luottamushenkilöihin ja oppilaitoksiin, joiden avulla yhteiskuntaa kehitetään lapsen parhaaksi. MLL:n Lapin piirissä tehdään tutkimuksia, kartoituksia ja päättötöitä piirin toiminnasta. Lappilaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen turvan parantaminen ja turvallisuusongelmien ehkäisy. Lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta lisäämällä Lapissa toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskinäistä ja kuntayhteistyötä sekä oppilaitosyhteistyötä. Parantaa MLL:n toimintojen näkyvyyttä, toimintoihin ohjausta ja vapaaehtoistoiminnan paikkojen löytämistä. Maakunnallisen järjestöstrategian toimenpiteiden toteutuminen. Vaikuttaa sote-uudistukseen ja levittää tietoa lasten, nuorten ja perheiden tarpeista uudessa palvelurakenteessa. MLL:n Lapin piirin edustajat ovat aktiivisesti mukana verkostoissa ja viranomaisten asettamissa työryhmissä sekä erilaisissa lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä tapahtumissa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa: mm. harjoittelupaikkojen ja tutkimusaiheiden tarjoaminen. Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman toteutukseen osallistuminen mm. perhekahviloilla, tukioppilastoiminnalla ja mediakasvatuksella sekä palvelupakettien rakentamisella Arjen turvaa - hankkeen kunnissa (Lapin liitto). Osallistuminen Lapin järjestörakenteeseen mm. ohjausryhmässä, työryhmissä ja järjestöfoorumeissa. Osallistuminen Oppilaitosyhteistyöhankkeeseen mm. ohjausryhmässä ja tukitiimissä. Osallistuminen Tietovakka toimintaan. Yhteistyö Rovaniemen järjestökeskuksen (ohjaus) ja Lapin järjestörakenteen kanssa (lappilaiset.fi). Osallistuminen Lapin liiton järjestöneuvottelukuntaan ja strategian toimeenpanoon. Osallistuminen Lapin liiton Sote-savottaan ja sairaanhoitopiirien sote-työryhmien työhön, erityisesti Perheiden palvelutryhmään. Järjestöedustaja vastaa siitä että kuulee järjestöverkostoonsa kuuluvia toimijoita ja edustaa koko verkostoa työryhmätyöskentelyssä. Verkostoihin kutsuminen. Verkostoissa toimiminen. Toiminnan tulokset. Tapahtumat. Harjoittelijoiden määrä. Opinnäytetyöt. Toimenpiteiden toteutuminen. Palvelupaketit. Järjestörakenteen tulokset. Oppilaitosyhteistyöhankkeen tulokset. Vertaisarviointi. Palaute. Strategian toteutuminen. Järjestöjen näkyminen uudessa palvelurakenteessa. 9

3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 3.1 Vapaaehtoistyön tuki MLL:n vapaaehtoistoiminta toteutuu pitkälti yhdistyksissä. Vapaaehtoistoiminnan kautta MLL:lla on suora yhteys lasten, nuorten ja vanhempien arkeen. Paikallisyhdistysten hallituksissa ja vastuutehtävissä toimitaan keskimäärin kolme vuotta kerrallaan. Tämä edellyttää järjestöltä aktiivista vapaaehtoisten perehdytystä, ohjausta ja koulutusta. Järjestön vapaaehtoisten jaksamista tuetaan koulutuksilla, järjestämällä vertaistapaamisia sekä virkistystoiminnalla. Vapaaehtoistyön johtamista tuetaan valtakunnallisilla vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksella, kehittämispäivillä ja piirin järjestämissä tapahtumissa. Erilaista verkkokoulutusta järjestetään tarpeen mukaan yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin ja OK-opintokeskuksen kanssa. Keskusjärjestö hakee RAY:ltä avustusta Lapin paikallisyhdistysten toiminnan tukemiseen. Päätavoitteena on vahvistaa Lapin yhdistysten ja vapaaehtoisten seudullista yhteistyötä ja keskinäistä vertaistoimintaa. Vapaaehtoisia tukemalla ja seudullista yhteistyötä lisäämällä vahvistetaan mukana olevien toimijoiden jaksamista, lisätään alueen lapsiperheiden osallistumismahdollisuuksia ja turvataan toiminnan jatkuvuus Lapin alueella. Vapaaehtoisissa on voimaa! Lapin piirissä on tavoitteena tavata jokaisen yhdistyksen edustajia vuosittain yhdistyskäynneillä, koulutustilaisuuksissa sekä piirin vuosikokousten ja Täyskäsipäivän yhteydessä. Sähköpostia, puhelinta sekä piirin omaa Yhdistystiedotetta hyödynnetään viestinnässä. Sosiaalinen media on nettisivujen ohella tärkein viestintäkanavamme. Yhdistyksiä perehdytetään Yhdistysnetin käyttöön. Uudistettu Yhdistysnetti on sekä MLL:n vapaaehtoistoimijoille että järjestön ammatilliselle henkilöstölle suunnattu, kansalaisjärjestötyötä monipuolisesti palveleva vuorovaikutteinen osallistumis-, ohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä. Yhdistysnetti vahvistaa ja monipuolistaa vapaaehtoisille suunnattua sähköistä palvelua ja yhdistystoimintaa tukevaa informaatio-ohjausta. Se edistää yhdistysten toiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla ajantasaista tietoa paikallisesta vapaaehtoistoiminnasta sekä tuottaa luotettavaa ja monipuolista tietoa paikallisesta toiminnasta, sen hyödyistä ja vaikutuksista. Valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus (VJK) toteutetaan neljättä kertaa vuonna 2016. Se on suunnattu paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Koulutus on maaliskuusta marraskuuhun kestävä prosessikoulutus ja tavoitteena on saavuttaa koulutuksella 100-120 vapaaehtoista. Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen keskeinen tavoite on vahvistaa yhteisöllistä johtajuutta ja sisäistä vuoropuhelua MLL:ssa sekä luoda edellytyksiä liittokokouksen päättämän MLL Suunta 2024- strategian toteuttamiselle. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä MLL:n piirijärjestöjen työntekijöiden ja johtamiskoulutuksen aiemmin suorittaneiden mentoreiden kanssa. MLL:n paikallisyhdistykset kokoavat alueensa perheitä toimimaan ja vaikuttamaan lapsiperheiden hyväksi. Toiminta muotoutuu paikallisista tarpeista, yhdistyksen voimavaroista sekä alueellisesta ja valtakunnallisista toimintamalleista. Yhdistysten toimintaedellytysten on oltava kunnossa, jotta yhdistykset pystyvät vastaamaan oman alueensa lapsiperheiden tarpeisiin ja kehittämään toimintojensa sisältöjä. Paikallisyhdistykset osallistuvat oman alueensa hyvinvoinnin kehittämiseen. Piirissä kootaan yhdistysten 10

vuositilastot, jotka toimitetaan keskusjärjestölle. Vuositilastoilla tehdään yhdistysten ja piirin toimintaa näkyväksi myös numeraalisesti. Keskusjärjestö ja piirit tekevät yhteistyötä yhdistysten kanssa toimintaedellytysten kehittämiseksi. Keskusjärjestö pitää yllä keskitettyä jäsenrekisteriä, kehittää järjestön sisäistä perehdyttämisestä järjestötoiminnan perusteisiin vastaa ensisijaisesti piiri. Piirin henkilökuntaa voi pyytää mukaan yhdistysten jäseniltoihin, kokouksiin ja tempauksiin. Tavoite Toimenpide Arviointi Vapaaehtoistyön tarpeenmukainen ja oikein kohdennettu ammatillinen ohjaus, jotta yhdistyksillä on valmiuksia toteuttaa tarpeisiin perustuvaa MLL- toimintaa kunnassa. MLL:n luottamus- ja vastuuhenkilöillä sisällöllisesti kattavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa sekä työvälineitä toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin sekä kehittämiseen. Piirin ja yhdistysten viestintä on sujuvaa. Viestintä tavoittaa mahdollisimman usean yhdistyksen jäsenen. Yhdistyksillä on yhdistyskortti ja/tai kotisivut ja ne ovat ajan tasalla. MLL:n toimintaa tehdään näkyväksi paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. MLL:n sisäisen palvelun kyselyn tulosten ja yhdistysten toiveiden hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Hallitusvierailut ja yhteydenpito yhdistykseen. Luottamus- ja vastuuhenkilöiden aktivointi mm. varainhankintaan, vaikuttamiseen, jäsenviestintään ja -hankintaan, MLL:n koulutuksiin ja yhteisöilmeen käyttöön. Uuteen yhdistysnettiin perehdyttäminen. Paikallisyhdistyksille suunnataan tukea päivitetyn järjestön sisäisen palvelukuvauksen mukaisesti. Vapaaehtoisten verkkokoulutukset. Yhdistyskäynnit ja hallituskoulutukset. Täyskäsikoulutus hallitusten luottamus- ja vastuuhenkilöille sekä hallitustyöstä kiinnostuneille. Kevätkokouksen oheisohjelma sekä syyskokous-, koulutus- ja virkistysviikonloppu. Viestintää piirin ja yhdistysten välillä parannetaan mm. lisäämällä tiedotusta sähköpostilla ja tarkentamalla postin vastaanottajia. Piirin oma Yhdistystiedote. Piirin internetsivustoilta on linkki paikallisyhdistyksen kotisivuille tai yhdistyskorttiin. Hyödynnetään sosiaalista mediaa, mm. Lapin puheenjohtajien fb-ryhmää. Koulutus ja ohjaus. Piirissä kootaan yhdistysten vuositilastot, jotka toimitetaan keskusjärjestölle. Mediatiedotteet ja tuki tarvittaessa. lappilaiset.fi Itsearviointi: piirin minimitehtävien toteutuminen. Osallistujamäärät. Palaute. Keräykseen osallistuvien yhdistysten määrä ja keräystulos. Itsearviointi: piirin minimitehtävien toteutuminen Osallistujamäärät Palaute Itsearviointi Palaute Yhdistysten yhdistyskortin ja kotisivujen tarkkailu. Palaute. Palautusprosentti. Medianäkyvyys. Yhdistysten määrä lappilaiset.fi sivustossa. Vapaaehtoiset saavat iloa ja välineitä toimintaansa. Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Osallistujamäärä. Palaute. 11

3.2 Perhekeskustoiminta ja sen ammatillinen ohjaus MLL:n perhekeskustoiminta perustuu pääasiassa yhdistysten toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan. MLL:n Lapin piiri tukee paikallista toimintaa, vastaa vapaaehtoistoiminnan ammatillisesta ohjauksesta ja kehittää uusia toimintamuotoja. Keskusjärjestö vastaa perhekeskustoiminnan valtakunnallisesta koordinoinnista ja arvioinnista. Perhekeskustoiminnan koordinaattorit (Lapin piirissä toiminnanjohtaja) vastaavat vapaaehtoistoiminnan ammatillisesta ohjauksesta. Heidän tärkein tehtävänsä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Ammatillisessa ohjauksessa työntekijän keskeisimmät tehtävät ovat yhdistysten välisen yhteistyön ja yhdistystoiminnan tuki, paikallisen perhekeskustoiminnan kehittäminen ja vapaaehtoistyön tuki sekä kuntayhteistyön edistäminen. MLL:n Lapin yhdistyksillä on yli 20 perhekahvilaa. Tavoitteena on edistää kävijöiden osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä tukea uusien tulijoiden huomaavaista vastaanottoa. Vertaisryhmätoiminnan vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutusmalli uudistetaan ja vanhempainryhmissä painotetaan lapsen näkökulmaa. Kerhotoiminnassa vahvistetaan sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä. Perhekeskustoiminnan koulutuksissa korostetaan arvostavaa kohtaamista ja kuntakumppanuutta. Monikulttuurisuusosaamista kehitetään MLL:n Varsinais-Suomen piirin hankkeen kanssa. MLL:n piirit toteuttavat yhdistysten perhekeskustoiminnan ohjauksen lisäksi omaa perhekeskustoimintaa sekä tukihenkilötoimintaa. Perhekummitoiminta on piirien organisoimaa vapaaehtoistyötä, jonka tavoitteena on tukea perheen arjen sujumista. Lapin piiri hakee RAY-avustusta tarvittaessa Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaan. Vertaistuen muotoja kehitetään perheiden moninaisuutta arvostaen ja perheiden tarpeisiin vastaten. Uusien osallistujaryhmien tavoittamiseksi tehdään yhteistyötä myös muiden järjestöjen, oppilaitosten ja kuntien toimijoiden kanssa. Vapaaehtoisten rekrytointia ja tukea vahvistetaan ammatillisen ohjauksen ja uuden Yhdistysnetin avulla sekä kampanjoimalla aktiivisesti uusien vapaaehtoisten löytämiseksi. Yhteistyötä tehdään myös Koko Suomi leikkii -hankkeen leikkilähetin kanssa Terhokerhojen perustamiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi. Tavoite Toimenpide Arviointi Lisätä yhteistyötä kuntien ja paikallisyhdistysten välillä. Lisätä yhdistysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Lisätä vapaaehtoisten saamaa tukea ja ohjausta ja vahvistaa varhaisen tuen tarjontaa kunnassa. Laajentaa toimintaa tarpeen mukaan mm. perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toimintaan. Olennaisiin kuntien työryhmiin ja muihin seudun toimijoihin verkostoituminen. Yhdistysten edustaminen kunnan verkostoissa ja toimiminen tarvittaessa yhteyshenkilönä kunnan ja yhdistysten sekä muiden järjestöjen ja yhdistysten välillä. Perus- ja jatkokoulutukset. Vertaisverkot ja seututapaamiset. Rekrytointi- ja tilojen etsintäapu. Vapaaehtoisten ohjaus ja ohjauskäynnit esim. perhekahviloissa. Toimintojen käynnistämistuki. Tarvekartoitukset. Rahoitushakemukset. 12 Työryhmiin osallistumisten määrä Itsearviointi Palaute Palaute Osallistujamäärät Itsearviointi

3.3 Jäsenistö MLL:n vaikuttavuus perustuu aktiiviseen ja monipuoliseen toimintaan sekä laajaan jäsenistöön. MLL:n vahvuuksia ovat mm. koko Manner Suomen kattava toiminta, keski iältään nuori jäsenkunta, innostuneet ja monitaitoiset aktiivit, laaja ja jatkuvasti kehittyvä vapaaehtoisten ohjaus ja koulutus, aktiivinen verkosto ja kumppanuusyhteistyö, jäsenistössämme oleva käyttämätön potentiaali, jne. Tutkimukset osoittavat myös sen, että MLL:n brändi on vahva ja luotettava. Jäsenmäärä on valitettavasti laskeva. Parhaita jäsenyyden markkinoijia ovat jäsenet itse. Liiton jäsenmäärä oli vuoden 2014 päättyessä 87 951 jäsentä koko maassa ja Lapissa 3973. Paikallisyhdistyksiä oli koko maassa 557 ja Lapissa 22 toimivaa yhdistystä. MLL:n jäsentyön tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia osallistua eri tavoin MLL:n toimintaan, laajentaa aktiivisesti toimintaan osallistuvien jäsenten joukkoa ja pidentää jäsenyysaikaa. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia markkinoidaan ja niistä tiedotetaan aktiivisesti uusien toimijoiden mukaan saamiseksi. Painopisteenä jäsentyössä on uusien aikuisjäsenten ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi sekä jäsenistön aktivointi ja kiittäminen. Uusia jäseniä rekrytoidaan member-get-member - konseptia toistamalla. Jäsenten ja vapaaehtoisten sitoutumista tuetaan suoralla kohderyhmäkohtaisella viestinnällä (mm. tukariapps, Yhdistysnetin kanavat, uutiskirjeet, puhelut). Jäsen hankkii jäsenen Tavoite Toimenpide Arviointi Pitää mukana olevat jäsenet innostuneina, saada heidät aktiivisesti osallistumaan yhdistyksen toimintaan ja jatkamaan jäsenenä mahdollisimman pitkään. Jäsenmäärän kasvu Jäsentyö Yhdistyksen jäsenhuoltosuunnitelma. Jäsenkyselyn tulosten hyödyntäminen. Jäsenkampanja Member get member Jäsenkyselyn tulosten hyödyntäminen. Jäsentilastot. Aktiivien määrä. Jäsentilastot. Palautteet yhdistyksiltä. Aktiivijäsenten lisääntyminen Jäsentyön olemassa olevien toimintamallien hyödyntäminen ja kehittäminen yhdistysten tehokkaaseen käyttöön. Näkyvyys ja toiminta sekä yhdistysten koulutus ja kannustus jäsentyöhön. Näkyvyys ja toiminta sekä yhdistysten koulutus ja kannustus jäsentyöhön. Yhdistyksen hallituksen jäsenten kouluttaminen ja ohjaaminen. Ohjaus Yhdistysnetin hyödyntämiseen yhdistyksissä. Aktiivijäsenten määrä Palautteet yhdistyksiltä. Jäsentilastot. Palautteet yhdistyksiltä. 13

4 PERHEPALVELUT 4.1 Lastenhoitotoiminta Lastenhoitotoiminta on lyhytaikaista, tilapäistä lastenhoitoapua perheen kotiin. Toiminta on varhaista tukea lapsiperheille ja nuorisotyötä nuorille hoitajille. Lastenhoitotoimintaa toteutetaan MLL:n valtakunnallisen mallin mukaisesti ja laatuvaatimuksia noudattaen. Perhe toimii hoitajan työnantajana ja maksaa hoitajalle MLL:n suosituksen mukaisen tuntipalkan (8,20 /h). Piirin työntekijän tehtävänä on kouluttaa, rekrytoida, perehdyttää ja ohjata hoitajia, järjestää hoitajille koulutus- ja virkistystilaisuuksia sekä vertaistuellisia tapaamisia. Perheille välitetään hoitaja internet -pohjaisen välitysjärjestelmän avulla ja ohjataan työnantajavelvollisuuksissa. Välityspiste sijaitsee Rovaniemellä. Vuodelle 2016 Lapin piirin lastenhoitotoimintaan on haettu avustusta seuraavilta kunnilta: Inari, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä ja Tornio. Tavoite Toimenpide Arviointi Perheillä on tieto MLL:n lastenhoitoavusta ja he käyttävät sitä tarpeidensa mukaan. Riittävä määrä MLL:n laatukriteerit täyttäviä hoitajia. Lastenhoitokurssilla annetaan kansalaistaitoja lasten kanssa toimimiseen eri-ikäisille. Lastenhoitotoiminnan kehittäminen hoitajien näkökulmasta. Lastenhoitotoiminnasta tiedotetaan säännöllisesti erilaisia verkostoja ja mediaa hyödyntäen (mm. kotisivut ja facebook). Huolellinen rekrytointi ja perehdytys. Lastenhoitokurssien järjestäminen tarpeen mukaan. Lastenhoitokurssien järjestäminen omana toimintana tai yhteistyökumppaneiden kanssa, tarpeen mukaan. Hoitajatapaamiset. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus lastenhoitajien kanssa. Lastenhoitotoimintaan rekisteröityneiden perheiden ja hoitotuntien määrä. Markkinoinnin itsearviointi. Hoitotilausten toteutuminen. Asiakaspalaute. Lastenhoitokurssien ja osallistujien määrä. Palaute. Hoitajien palaute. Paikallisyhdistysten ja lasten hoitajien yhteistyö. Perheiden ja kuntien tyytyväisyys toimintaan. Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun osallistuminen. Hoitaja- ja yhdistystapaamiset. Tiedotus. Laatukäsikirjan mukainen toiminta. Avoin vuorovaikutus perheiden ja päättäjien kanssa. Tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Vapepan aluetoimikuntaan osallistuminen ja verkostojen hyödyntäminen. Yhdistysten toimintakertomukset. Palautteet tapaamisista. Laatukäsikirjan mittarit. Itsearviointi, hoitajien itsearviointi. Asiakaspalautteet. Asiakaskysely. 14

4.2 Ammatilliset Perhepalvelut MLL:n Lapin piirin ammatilliset perhepalvelut tarjoavat ammatillista osaamista ja yksilöllisiä, joustavia palveluja lapsiperheille kaikkina vuorokauden aikoina. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan nostamalla lapsen hyvinvointi etusijalle. Ammatillisia perhepalveluita ovat kotona tehtävä ennaltaehkäisevä perhetyö, lastenhoitopalvelu yrityksille, tuetut ja valvotut tapaamiset, ohjattu ryhmähoito sekä keväällä 2015 aloitettu ammatillinen tukihenkilötyö. Ammatillisia perhepalveluita tarjotaan kunnan sosiaali- ja terveystoimelle sekä yhteisöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Tuntityösuhteisilla työntekijöillä on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutusta ja kokemusta perheiden kanssa työskentelystä. Tavoite Toimenpide Arviointi Perhepalvelupäällikkö vastaa tilausten koordinoinnista, markkinoinnista, työntekijöiden rekrytoinnista, ohjauksesta ja lisäkoulutuksesta. Tilauksia otetaan vastaan arkisin klo 8-15. Ehkäisevää lastensuojelua Vuonna 2016 toteutetaan vakiintuneita palvelumuotoja ostopalvelusopimuksiin suhteutettuna. Uusia palvelumuotoja ja toteuttamistapoja kartoitetaan, suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa Palveluiden laadukas toteuttaminen Asiakas- ja työntekijäpalautteet. Yhteydenpito/palaverit tilaajien kanssa. Riittävät työntekijäresurssit. Ammatillisia perhepalveluita kehitetään kuntien tarpeiden mukaan. Perhetyön asiakaskysely. Tilaajatahon palaute (keskustelu, palaverit). Tilausten toteutuminen. Perhetyö: Motivoituneet, osaavat perhetyöntekijät. Säilytetään tilausten määrät samankaltaisina kuin edellisinä vuosina. Huolellinen rekrytointi ja perehdytys. Säännöllinen yhteydenpito, tarpeenmukaiset jatkokoulutukset sekä työnohjaus tarvittaessa. Perhetyöntekijöiden palaute. Asiakaskysely. Ammatillinen tukihenkilötyö: Motivoituneet, osaavat tukihenkilöt. Toiminnan laajentaminen. Yritysten lastenhoitopalvelu: Lisää yrityssopimuksia. Tukihenkilöiden ohjaus ja tuki. Huolellinen rekrytointi ja perehdytys. Tarjotaan laadukasta ja ajankohtaista koulutusta. Hyödynnetään sosiaalista mediaa ja verkostoja. Hyödynnetään sosiaalista mediaa ja verkostoja. Tilaajatahon palaute (keskustelu, palaverit). Tukihenkilöiden raportit. Tilausten toteutuminen. Ryhmähoito: toiminnan laa- Hyödynnetään sosiaalista mediaa ja Tilausten toteutuminen. 15

jentaminen mm. koulutustilaisuudet, yritysten markkinointitilaisuudet ja avointen ovien päivät, joissa tarjotaan perheille lapsiparkkipalveluita. Palvelumuotojen ja toteuttamistapojen kehittäminen. verkostoja. Kartoitetaan, neuvotellaan ja järjestetään sopimusten ja tarpeiden mukaan. Tilaajatahon palaute. 4.3 Perhetoimintakeskus Lapsi- ja perhetoiminta Rovaniemellä Paikallisen lapsi- ja perhetoiminnan tavoitteena on lisätä lapsiperheiden keskinäistä tukea sekä ehkäistä ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. MLL:n lapsi- ja perhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Vanhempien saama tuki muodostuu emotionaalisesta, tiedollisesta, toiminnallisesta, käytännöllisestä ja henkisestä tuesta. Rovaniemen kaupungin kanssa on yhteistyösopimus toiminnan järjestämisestä. Vuonna 2016 toimintaa toteutetaan Perhetoimintakeskuksessa (Pirkkakatu 2) ja tarvittaessa Rovaniemen kaupungin kanssa sovituissa tiloissa. Vuosittainen toiminta suunnitellaan olemassa olevien palveluiden sekä perheiden tarpeiden ja toiveiden perusteella (vuosittaiset asiakaskyselyt ja yhteistyöfoorumit). Vanhemmuutta tukeva lapsi- ja perhetoiminta voi olla avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kerhoja sekä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tavoitteena on järjestää mm. muskareita, loruryhmiä, joogaa eri-ikäisille, vertaisryhmiä sekä perhekahviloita eri alueilla. Toiminta tarjoaa lapsiperheille virikkeitä, tietoa, yhdessä lapsen kanssa tekemistä ja samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamista. MLL:n lapsi- ja perhetoimintaan kuuluu kiinteä yhteistyö julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa. Vuodelle 2016 on haettu RAY:ltä rahoitusta perhetoimintakeskuksen toimintojen kehittämiseen hankkeella: Vertaistoimintaa kumppanuudella. Toiminnassa hyödynnetään MLL:n Pohjois- Pohjanmaan piirin PerhePesätoiminnan kokemuksia. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja perheiden hyvää arkea monitoimijaisella järjestökuntakumppanuudella. Vertaistoimintaa 16

Tavoite Toimenpide Arviointi Matalan kynnyksen toimintaa, joka kokoaa lapsiperheitä yhteen sekä tukee vanhempien ja lasten yhdessäoloa. Aikuisille vertaistukea, tietoa ja toimintamahdollisuuksia sekä lapsille seuraa ja kehittävää tekemistä. Vertaisryhmien ohjaajille/vastuuhenkilöille tarjotaan koulutusta tarpeen mukaan. Kokemusten hyödyntäminen MLL:n Lapin paikallisyhdistyksissä. MLL:n Lapin piirin tilat ovat monipuolisessa käytössä. Rovaniemen kaupungilta anotaan avustusta lapsi- ja perhetoiminnan koordinoimiseksi, jotta toiminta voidaan säilyttää monipuolisena, avoimena ja edullisena. Lapsiperheiden toimintaa kehitetään kävijöiden ja potentiaalisten kävijöiden sekä yhteistyökumppaneiden toiveiden perusteella. Kerhojen ohjaus toteutetaan tuntityönä. Toiminnasta tiedotetaan paikallismediassa, piirin kotisivuilla ja facebookissa. Vertaisryhmäohjaajien koulutus. Toiminnasta tiedotetaan paikallisyhdistyksille Lapissa. Yhdistykset voivat hyödyntää kokemuksia perhekeskustoiminnassa. Perhetoimintakeskuksen tiloissa järjestetään mm. piirihallituksen kokouksia, hoitajien koulutuksia ja tapaamisia sekä ammatillisia perhepalveluita. Tiloja vuokrataan myös mm. koulutuksiin ja perhejuhliin esimerkiksi lastensynttäreihin. Suullinen ja kirjallinen asiakaspalaute. Kerhojen ja vertaisryhmien määrä ja kävijämäärä. Tapahtumat. Medianäkyvyys. Vuokratuotot. Yhdistysläisten yöpymisten määrät. MLL:n Lapin piirin yhdistysten jäsenillä on mahdollisuus yöpyä piirin tiloissa. 5 NUORISOTYÖ MLL:n paikallisyhdistykset tarjoavat eri-ikäisille lapsille ja nuorille omaa toimintaa. MLL on vahva lasten ja nuorten osallisuuden ja osallistumisen kehittäjä. MLL:n nuorisotyö on monipuolista, mutta edelleen vähemmän tunnettu MLL:n osa-alue. Vuonna 2016 lisätään MLL:n nuorisotyön mahdollisuuksien tunnettavuutta paikallisyhdistyksissä, kouluissa ja eri yhteistyöverkostoissa. Tavoite Toimenpide Arviointi MLL:n nuorisotyön lisääminen ja tukeminen paikallisyhdistyksissä. Pidetään yhdistystoimijoiden Täyskäsikoulutuksessa nuorisotyön koulutusta. Tarjotaan yhdistysten nuorisotyön ja tukioppilastoiminnan vastaaville vertaistapaamista. Tiedotetaan keskusjärjestön ja muiden piirien tarjoamista nuorisotoiminnan koulutuksista. Palaute. Vuositilasto.

Kouluyhteistyön tiivistäminen. Eri toimijoiden tietoisuuden lisääminen MLL:n nuorisotyöstä. Lähetetään sähköpostilla ja kirjeitse tiedotteita sekä ollaan tarvittaessa puhelimitse yhteydessä kouluihin. Kouluilla käyntien yhteydessä kerrotaan MLL:n tarjoamista mahdollisuuksista. Kerrotaan eri tapahtumissa ja kohtaamisissa MLL:n nuorisotyöstä. Pidetään kirjaa yhteydenotoista. Yhteistyö muiden piirien ja nuorisojärjestöjen kanssa. Nuorten kansalaistaitojen tukeminen lastenhoitokurssilla MLL:n lastenhoitotoimintaa tukevissa kunnissa. Tehdään yhteistyötä pohjoisten piirien kanssa mahdollisuuksien mukaan. Osallistutaan järjestöjen yhteisiin tapaamisiin ja tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. Lastenhoitokurssien järjestäminen tarpeen mukaan. Lastenhoitokursseja järjestävien oppilaitosten tukeminen kurssin toteuttamisessa. Lastenhoitokurssien markkinointi osana nuorisotyötä. Pidetään kirjaa yhteistyöstä ja arvioidaan tulevia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Lastenhoitokurssien ja osallistujien määrä. Palaute. 5.1 Tukioppilastoiminta Peruskoulussa toimii merkittävä joukko vapaaehtoisia tukioppilaita, jotka tarjoavat vertaistukea ja edistävät hyvää kouluhenkeä. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi. Tukioppilaat ovat tehtäväänsä koulutettuja ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää toiset huomioivaa käyttäytymistä, lisätä nuorten osallisuutta koulussa, ehkäistä ongelmia ja auttaa yksilön kehittymisessä. Keskusjärjestö, piirit ja yhdistykset tukevat koulujen tukioppilastoimintaa muun muassa kouluttamalla ja tarjoamalla tukioppilasmateriaaleja. Tavoite Toimenpide Arviointi Tukioppilastoiminnan ylläpito ja laajentaminen Lapin alueen kouluissa. MLL yhteyden lisääminen tukioppilastoimin- Ollaan yhteydessä kouluille kirjeitse, puhelimitse ja sähköpostilla sekä käydään mahdollisuuksien mukaan kouluilla tukioppilasohjaajia ja rehtoreita tapaamassa. Kerrotaan yhdistys- ja kuntakäynneillä tukioppilastoiminnasta. Pidetään yhteyttä tukioppilasohjaajiin sähköpostilla ja puhelimitse sekä mahdollisuuksien mu- Pidetään kirjaa yhteydenpidoista. Koulurekisteri. Pidetään kirjaa yhteydenpidosta.

nassa. Tukioppilastoiminnan tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja aseman kouluissa vahvistuminen sekä tukioppilaiden aktiivinen osallistuminen ja tuen saaminen. Tukioppilasohjaajien yhteistyön tukeminen. Valtakunnallinen yhteistyö. kaan tutustumalla paikan päällä koulujen tukioppilastoimintaan. Kannustetaan paikallisyhdistyksiä ja tukioppilastoimijoita yhteistyöhön. Järjestetään ohjaajatapaamisia sekä koulutuksia yhteistyössä tukioppilasohjaajakouluttajien ja keskusjärjestön kanssa. Välitetään tietoa muilla alueilla olevista ohjaajien perus- ja jatkokoulutuksista. Järjestetään koulutuksia tukioppilaille yhteistyössä tukioppilasohjaajakouluttajien kanssa. Järjestetään tukioppilastoiminnan ohjauskäyntejä kouluilla käytäessä. Keskustellaan tukioppilastoiminnasta tavattaessa koulun henkilöstöä. Järjestetään Lapissa tukioppilasohjaajien koulutus tai ohjaajatapaaminen. Ylläpidetään Lapin tukioppilasohjaajien facebookryhmää. Tarjotaan mahdollisuuksien mukaan koulujen yhteisiä tukioppilaskoulutuksia, joissa eri koulujen ohjaajat ja tukioppilaat voivat tavata toisiaan. Osallistutaan MLL:n valtakunnallisiin tukioppilastoiminnan- ja neuvottelupäiviin sekä yhteisiin koulutuspäiviin. Koulutuspalaute. Koulurekisteri. Vuositilasto. Vuositilasto. Osallistuminen. 5.2 Mediakasvatus Lapset ja nuoret elävät mediakulttuurissa. Mediakulttuurilla tarkoitetaan median merkityksen valtavaa lisääntymistä ihmisten arjessa ja kokemusten muuntumista mediavälitteisiksi. Mediakulttuuri on täynnä vaikuttimia, jotka osaltaan saavat lapset ajattelemaan ja toimimaan tietyin tavoin. Media on osa todellisuutta, joka muotoilee ymmärrystä, näkökulmia ja todellisuudelle annettuja merkityksiä. Media vaikuttaa monin tavoin siihen, miten ja millaisia havaintoja maailmasta tehdään. Mediakulttuuri tarjoaa kasvuun moninaisia aineksia, mutta vain vähäisesti suuntaviivoja siihen, millaiset valinnat tukevat hyvinvointia, edistävät yhteiskunnallista osallisuutta ja kehittävät eettistä asennetta toisia kohtaan. Siksi tarvitaan mediakasvatusta. MLL on mediakasvatuksen vahva osaaja ja asiantuntija. MLL:n mediakasvatustyö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia monialaisesti. MLL tukee vanhempia ja lasten kanssa toimivia ammattilaisia järjestämällä mediakasvatusti-

laisuuksia, tarjoamalla koulutusta ja tuottamalla aineistoja mediakasvatuksesta. Lisäksi MLL:n kouluttajat vierailevat peruskouluissa keskustelemassa oppilaiden kanssa heidän mediankäytöstään. Tavoite Toimenpide Arviointi Tuetaan lappilaisten lasten ja nuorten kasvua itseään ja toisia arvostaviksi, kriittisiksi ja vastuullisiksi sekä vaikuttamaan pyrkiviksi digiajan kansalaisiksi. Markkinoidaan ja järjestetään koulutustilaisuuksia Lapin kouluihin ja muille toimijoille. Haetaan rahoitusta Nuoret, seksuaalisuus ja media hankkeelle. Vuositilasto. Lisätään lappilaisten aikuisten ymmärrystä median eri muotojen merkityksestä lapsen kehityksessä ja tarjotaan opastusta kasvatuskysymyksiin, joita vanhemmat ja ammattilaiset arjessaan kohtaavat. Markkinoidaan ja järjestetään vanhempien ja ammattikasvattajien koulutustilaisuuksia Lapin kouluihin, päiväkoteihin ja muille toimijoille. Haetaan rahoitusta Nuoret, seksuaalisuus ja media -hankkeelle. Vuositilasto. 5.3 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut nuorille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on vuonna 1980 perustettu valtakunnallinen, maksuton, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Palvelun numero on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero, joka on yhteinen kaikissa Euroopan maissa. Päivystysajat ovat arkisin kello 14 20 ja viikonloppuisin kello 17 20. Juhlapyhinä päivystetään kello 14 17. Lasten ja nuorten nettikirjepalvelu perustettiin vuonna 2002. Sinne voi kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen milloin tahansa. Päivystäjä kirjoittaa viestiin vastauksen viimeistään kahden viikon kuluessa, käytännössä noin kolmessa päivässä. Kirjepalvelu on osa MLL:n nuorille suunnattua nettisivustoa, Nuortennettiä. Vuodesta 2010 alkaen nuorilla on ollut myös mahdollisuus kahdenkeskiseen chatkeskusteluun aikuisen kanssa. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. Lasten ja nuorten yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät. Päivystysvuoroa ohjaa aina MLL:n työntekijä, joka on myös vapaaehtoisten päivystäjien tukena. Nuortennetti (www.mll.fi/nuortennetti) on suunnattu 12 18 -vuotiaille nuorille. Nuortennetti sisältää paljon kiinnostavaa asiaa muun muassa seurustelusta, päihteistä, kiusaamisesta, mielenterveydestä ja mediasta. Sivustolle on mahdollista myös tuottaa itse sisältöjä ja osallistua keskusteluihin.

Tavoite Toimenpide Arviointi Lasten ja nuorten puhelimen sekä MLL:n nettipalveluiden tuominen tutuiksi ja kynnyksettömämmiksi Lapin lapsille ja nuorille Kerrotaan erilaisissa tapahtumissa, koulutustilaisuuksissa, yhdistyskäynneillä Lasten ja nuorten puhelimesta ja nettipalveluista sekä nuortennetistä Jaetaan Lasten ja nuorten puhelimen ja nettipalvelujen sekä nuortennetin mainoksia ja julisteita yhdistyksille, kouluille, nuorisotiloihin ja yhteistyötahoille Mainostetaan Lapin piirin sivuilla (http://lapinpiiri.mll.fi/nuorille) Itsearviointi 6 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 6.1 Vertaistoimintaa kumppanuudella RAY:ltä on haettu rahoitusta Vertaistoimintaa kumppanuudella -toimintaan. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa mm. Perhetoimintakeskuksen toimintaa ja siten vahvistaa lasten ja perheiden hyvää arkea monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella. Lapsiperheet: Tarjotaan perheille konkreettista järjestölähtöistä toimintaa ja tukea vanhemmuuteen. Hankkeen aikana kehitetään perheille uusia osallistumistapoja hyödyntäen myös etäteknologisia ratkaisuja Rovaniemen syrjäkylille. Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistäminen: Tehdään näkyväksi perheille, järjestö- ja kuntatoimijoille Rovaniemellä olemassa olevaa lapsiperheille suunnattua järjestö-lähtöistä toimintaa, kokoamalla tietoa toiminnasta ja kuvaamalla toiminnan sisällöt yhteisesti sovittavalla tavalla. Järjestö-kunta-kumppanuuden kehittäminen lapsiperheille suunnatun toiminnan osalta: Yhteistyön ja yhteistyöfoorumeiden kehittäminen osaamisen ja erilaisen asiantuntijuuden vaihtoon Rovaniemen kaupungin hyvinvointipalveluiden ja järjestötoimijoiden välille. Kehitetään ja kuvataan toimintamalli, jonka avulla järjestölähtöinen lapsiperheille suunnattu toiminta integroidaan Rovaniemen kaupungin hyvinvointipalveluiden prosesseihin. Kehitetään ja kuvataan järjestölähtöisen ohjauksen ja toiminnan malli Rovaniemen kaupungin ja järjestöjen välille. Kehittämistyössä hyödynnetään MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin Voimaperhehankkeessa kehitettyjä toimintamalleja Rovaniemelle sopiviksi. Aie- ja yhteistyösopimuksia on tehty useiden järjestöjen kanssa. Kumppanuudella toimintaa perheille

6.2 Mentalisaatioperustainen perhe- ja vanhempainryhmätoiminta 2016 Vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vauva- ja pienten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita ja vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. MLL tekee yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton, PELAn sekä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa erityistukea tarvitsevien vanhempien vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Vuonna 2016 toteutetaan kaksi vanhempainryhmän ohjaajakoulutusta. Lisäksi aiemmin koulutetuille Vahvuutta vanhemmuuteen - vauvaperheryhmien ohjaajille järjestetään koulutusta erityistukea tarvitsevien vanhempainryhmien ohjaamiseen. MLL kehittää yhteistyössä piirien ja Folkhälsanin kanssa vapaaehtoistoimintaan soveltuvaa lapsikeskeistä vanhempain vertaisryhmän ohjaus- ja koulutusmallia ja toteuttaa kouluttajakoulutuksen. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa toimintaa vuosina 2015-2017. Keskusjärjestö järjestää yhdessä piirien kanssa seudullisia ohjaajatapaamisia aiemmin koulutetuille kuntatyöntekijöille eri puolilla maata. 6.3 Nuorelle tulevaisuus MLL:n Lapin piiri haki RAY:ltä avustusta Nuorelle tulevaisuus -hankkeeseen tavoitteina: - Nuorta tuetaan työelämään perehtymisessä ja työyhteisöön sopeutumisessa ammattitaitoisella ohjauksella ja työnjohdolla: - Nuoren omat elämänhallintakeinot vahvistuvat ja hän ottaa aktiivisesti vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. - Nuori kehittyy yksilönä: omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. - Nuoren toiset huomioivaa käyttäytymistä ja vuorovaikutustaitoja edistetään työpaikalla. - Nuoren osallisuutta lisätään työn ja vaikutusmahdollisuuksien kautta. - Nuori saa tukea ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja niiden käsittelyyn. - Nuori tutustuu erilaisiin järjestöihin sekä palkka- että vapaaehtoistyön näkökulmasta. - Nuoren työelämätietoutta vahvistetaan ja tuetaan tarvittaessa häntä hankkimaan ammatillinen koulutus. Nuorisotyöttömyys on Lapissa muuhun maahan verrattuna hyvin korkealla. Suurimmalle osalle nuorista työttömyys on väliaikainen jakso elämässä, mutta monilla Lapin nuorista työttömänä olo pitkittyy. Työllisyystilanteen vaikeutuminen näkyy myös vastavalmistuneiden työttömyyden lisääntymisenä. Lappi on nuoren elinympäristönä erityinen: pitkät välimatkat, seutukuntien erilaiset koulutus- ja työllistymismahdollisuudet, hyvinvointipalvelujen saavutettavuus, köyhyys ja yksinäisyys asettavat haasteita sekä nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiselle että terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisylle. Nuoret toivovat saavansa nykyistä enemmän realistista ja monipuolista tietoa työelämästä ja eri ammateista sekä kannattavan, yksilöllistä osaamista ja koulutusta vastaavan työpaikan. Nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, joissa nuoret tutustuvat työelämään, hankkivat työkokemusta ja selkeyttävät koulutussuunnitelmiaan. Toimenpiteissä osallisina olleiden työmarkkina-asema paranee huomattavasti paremmin kuin niitä ilman olleiden. Onnistumisen kokemukset ja myönteiset ihmissuhteet voivat olla suojaavia tekijöitä, kun nuori on vaarassa jäädä ulkopuoliseksi.