Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa

Ympäristösijoittaminen ja sen edistäminen Hollannissa Loppuraportti Sitralle 6.3.2006

Sisällysluettelo 1 Taustaa...3 2 Ympäristösijoittaminen Hollannissa...4 3 Ympäristösijoittamisen edistäminen Hollannissa...7 3.1 Green Investment Scheme (GIS)...7 3.2 VAMIL...9 3.3 MIA ja EIA...9 4 Ympäristöteknologian edistäminen Hollannissa...10 4.1 Innovaatioiden tukeminen...10 4.2 Tuet teknologian elinkaaren eri vaiheissa...10 5 Keskeiset organisaatiot...12 5.1 Ministeriöt ja virastot...12 5.2 Tutkimuslaitokset...13 5.3 Pankit...14 5.4 Pääomasijoittajat...16 5.5 Yhdistykset...16 5.6 Muut organisaatiot...18 6 Avainlöydökset...19 Lisätietoja selvityksestä: Cleantech Invest Oy Timo Linnainmaa p. 050 581 0583 Tarja Teppo p. 050 599 6828 etunimi.sukunimi@cleantechinvest.com www.cleantechinvest.com 2

1 Taustaa Tämä raportti koskee Sitran ympäristöohjelmalle tehtyä vertailuanalyysiä ympäristösijoittamisesta ja sen edistämisestä Hollannissa. Selvityksessä etsittiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyötahoja ympäristöohjelman toteuttamista varten. Selvityksen tarkoitus on antaa tietoa Hollannista vastuullisen sijoittamisen kärkimaana Euroopassa. Selvityksen tavoitteet ovat seuraavat: Kuvata vihreiden säästö- ja investointirahastojen synty, kehitys ja toiminta Hollannissa Kuvata kansallisten sijoittamisen kehittämisohjelmien tavoitteet ja saavutukset Hollannissa Kartoittaa ympäristöteknologian kehittämis- ja vientiohjelmat sekä näihin liittyvät organisaatiot Hollannissa Selvitys toteutettiin vuoden 2006 tammikuussa. Tieto kerättiin Internet- ja kirjallisuuslähteitä hyödyntäen, puhelinhaastatteluilla sekä tapaamalla avainhenkilöitä selvitysmatkalla Hollannissa. Matkan aikana tavattiin useita henkilöitä kuudesta eri organisaatiosta. Tässä raportissa käydään läpi selvityksen tulokset. Aluksi raportti tarkastelee ympäristösijoittamisen historiaa ja nykytilaa Hollannissa. Sen jälkeen raportissa käydään läpi ympäristösijoittamiseen ja ympäristöteknologiaan liittyvät kehittämisohjelmat. Aihealueeseen keskeisesti liittyvistä organisaatioista on kuvaus sisältäen kyseisten organisaatioiden historian ja nykyisen toiminnan. Lopuksi raportti käsittelee johtopäätöksiä Sitran ympäristöohjelman kannalta. Clentech Invest Oy on vuonna 2005 perustettu osakeyhtiö, joka tarjoaa cleantech sijoitusmarkkinoiden asiantuntijapalveluja. 3

2 Ympäristösijoittaminen Hollannissa Hollanti on vastuullisen sijoittamisen edelläkävijämaa. Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista sijoituskohteiden valinnassa. Vastuullisten rahastosijoitusten markkinaosuus vuonna 2004 oli 2,5 % kaikista yksityishenkilöiden rahastosijoituksista. Yksityishenkilöiden säästöistä vieläkin suurempi osuus, lähes 3 %, oli vuonna 2004 vastuullisilla säästötileillä. Kyseiset markkinaosuudet ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Tutkimuksessa haastatellut tahot uskoivat vastuullisten sijoitustuotteiden markkinaosuuden nousevan 10 vuoden kuluessa 5-10 %:iin yksityishenkilöiden sijoitetusta pääomasta. Kuva 1 on Vereinigung van Beleggers voor Duurzame Ontwikkeling (VBDO):n arvio vastuullisten säästöjen ja sijoitusten markkinaosuuksista Hollannissa vuosina 1987-2004. Kuva 2 havainnollistaa vastuullisesti säästettyjen ja sijoitettujen eurojen kokonaismäärät. Huomioitavaa on, että kyseiset tilastot koskevat vain nk. retail sijoituksia eli yksityishenkilöiden sijoituksia, jotka kohdistuvat rahasto- ja säästötuotteisiin. Vastuullisten säästö- ja sijoitustuotteiden suosio on Hollannissa lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuonna 1996 ja hyvä kasvuvauhti jatkuu edelleen. Hyvä osoitus tästä on nk. eettisten pankkien kasvuluvut. Hollannin kaksi puhtaasti eettistä pankkia, Triodos ja ASN Bank, ovat kumpikin kasvaneet noin 30% vuosivauhdilla, joka heidän toimialallaan on poikkeuksellista. Vuonna 1996 alkanut vastuullisen sijoittamisen esiinnousu on lähes yksinomaan Hollannin valtion fiskaalisen tukijärjestelmän Green Investment Scheme (GIS) ansiota. Kyseinen järjestelmä on suosinut vastuullista sijoittamista vuoden 1996 alusta verohelpotuksin. Vuonna 2004 noin puolet sekä vastuullisista sijoituksista että vastuullisista säästöistä olivat kyseisen tukijärjestelmän piirissä. GIS tukijärjestelmän piiriin kuuluvien vastuullisten sijoitusten lisäksi Hollannissa sijoitettiin myös tavanomaisiin vastuullisiin sijoitustuotteisiin (conventional SRI funds). Institutionaalisten sijoittajien vastuullisuudesta ei ole saatavilla tilastotietoa Hollannissa. Heidän sijoituspolitiikassaan on usein mainittu jonkilainen eettinen kriteeristö, mutta tominta tällä saralla on ollut varovaista. Vastuullisuus kuitenkin puhuttaa heitä tällä hetkellä ja on mahdollista, että tilanne tulevaisuudessa muuttuu. Myöskään yksityishenkilöiden suorien osakesijoitusten vastuullisuudesta ei ole tutkimustietoa saatavilla. 4

3.5 3 2.5 2 1.5 Market share of SR savings (%) Market share of SR investments (%) 1 0.5 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 1. Vastuullisten säästöjen ja sijoitusten markkinaosuudet Hollannissa. Lähde: VBDO, 2005. 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 2. Vastuulliset sijoitukset ja säästöt Hollannissa. Lähde: VBDO, 2005. Total SR Investments (MEUR) Total SR savings (MEUR) 5

Kuva 3 havainnollistaa miten vastuullisen sijoitusrahaston sijoituskohteiden valintaprosessi etenee. Rahasto sulkee ensin pois sijoitukset tietyille toimialoille, kuten esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuuteen. Sen jälkeen rahasto valikoi yritykset, joiden tuotteet itsessään edesauttavat kestävää kehitystä ja yritykset, jotka toimivat kestävämmin kuin useimmat muut saman toimialan yritykset. Jäljellejääneestä joukosta yrityksiä rahasto valitsee sijoituskohteensa perinteisen sijoitusprosessin perusteella. Hollannissa GIS tukijärjestelmän piiriin kuuluvat sijoitusrahastot toimivat kuitenkin perinteisestä Socially Responsible Investing (SRI) -käytännöstä poiketen. GIS - järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavassa luvussa. All companies Negative criteria: exemption of certain sectors or companies Remaining companies Positive criteria: investing under certain conditions Neutral companies Sustainable companies Relative: Best percentage of companies per sector Absolute: Individual companies performing well on sustainability Investment universe Traditional investment process Selected companies Kuva 3. Vastuullisen sijoitusrahaston sijoituskohteen valintaprosessi. Muunneltu lähteestä VBDO, 2005. 6

3 Ympäristösijoittamisen edistäminen Hollannissa 3.1 Green Investment Scheme (GIS) Merkittävin tekijä Hollannin vastuullisen sijoittamisen positiiviseen kehitykseen on valtion vuonna 1996 käyttöönottama fiskaalinen tukijärjestelmä GIS. Green Investment Scheme (GIS), toisilta nimityksiltään Dutch Green and Social Funds System (GSFS) ja Green Funds Scheme, on kansainvälisesti ainutlaatuinen tukijärjestelmä vastuullisen sijoittamisen edistämiselle. Hollannin kokemukset kyseisestä järjestelmästä ovat erittäin rohkaisevia, ja mallin hyödyntämistä on mietitty muissakin EU-maissa, mm. Saksassa. Tukijärjestelmä otettiin käyttöön Hollannin ympäristöministeriön ehdotuksesta. Syynä tukijärjestelmän käyttöönottoon oli valtion haastavat ympäristötavoitteet. Ympäristön hyvä laatu on hollantilaisille tärkeää, sillä maan pinta-ala on väkimäärään suhteessa pieni ja ympäristön tila suhteellisen heikko. Esimerkiksi joillekin alueille ei ole pystytty rakentamaan uusia asuintaloja, koska ilmanlaatu ei ole täyttänyt EU:n ohjearvoja. Seuraavassa kuvataan ensin GIS -järjestelmän verohelpotukset, jonka jälkeen käydään läpi GIS järjestelmän piiriin hyväksyttävien sijoitusten kriteerit. Lopuksi kuvataan järjestelmän etuja ja haasteita. Yksityishenkilöt saavat enintään 48 441 EUR suuruisista GIS-sijoituksistaan 2,5 % suuruisen verohelpotuksen. Verohelpotus jakaantuu siten, että omaisuusverosta saa helpotuksen, joka vastaa 1,2 % GIS-sijoitusten määrästä. Tuloverosta saa helpotuksen, joka vastaa 1,3 % GIS-sijoitusten määrästä. Hollannissa pääomien tuottoja ei veroteta, mutta yksityishenkilöt maksavat omaisuusveroa, riippumatta sijoitustensa laadusta. Verohelpotusten piiriin kuuluvat GIS kriteeristön mukaiset säästötilit ja sijoitusrahastot. Kaikilla Hollannissa toimivilla pankeilla on nykyään tarjota asiakkailleen GIS tuotteita. Pankin tai rahastoyhtiön on sijoitettava vähintään 70% GIS sijoitustuotteiden pääomista nk. pehmeisiin lainoihin, joita myönnetään ainoastaan ympäristöystävällisille projekteille. Yritykset voivat rahoittaa kyseisillä pehmeillä lainoilla ympäristöinvestointeja. Yksityishenkilöt pääsevät myös hyödyntämään pehmeitä lainoja, jos he rakentavat tiukat energiansäästövaatimukset täyttävän asuinrakennuksen. Pankki voi tarjota pehmeän lainan edullisemmalla korolla kuin perinteisen lainan, sillä GIS sijoitustuotteen korko voi olla alhaisempi kuin perinteisen sijoitustuotteen. Yksityishenkilö tyytyy siis alhaisempaan korkoon GIS sijoitustuotteista saamansa veroedun vuoksi. Alla olevassa taulukossa on vertailtu perinteistä sijoitustuotetta ja GIS sijoitustuotetta. Perinteinen GIS Tuotto yksityishenkilön säästöille verojen jälkeen 5,0 % 5,0 % Verohelpotus yksityishenkilölle 0 % 2,5 % Säästötilin korko yksityishenkilölle 5,0 % 2,5 % Pankin korkokulut (=säästötilin korko) 5,0 % 2,5 % Pankin kate 1,0 % 1,2 % Lainan korko yritykselle / talonrakentajalle 6,0 % 3,7 % 7

Vaikka pankki pidättäisi GIS rahoitustoiminnasta perinteistä suuremman katteen, se voi silti tarjota GIS -lainoja huomattavasti alhasemmin koroin, kuin perinteisiä lainoja. Tämä toimii yrityksille tehokkaana houkuttimena toteuttaa ympäristöinvestointeja. Myös yksityiselle talonrakentajalle houkutus rakentaa tiukat energiansäästövaatimukset täyttävä talo on suuri, sillä alhaisemman koron saa näin koko asuntolainalle. GIS järjestelmän mukaisia pehmeitä lainoja voi myöntää projekteille, jotka suojelevat ympäristöä tai säilyttävät luontoarvoja. Hyväksyttävät projektit on jaoteltu seuraavasti: Luonto-, metsä-, ja maisemointiprojektit Luomuviljely Ekotehokkaat kasvihuoneet Biomateriaalit Uusiutuva energiantuotanto Energiaa säästävä rakentaminen Polkupyörätieverkostot Saastuneiden maiden puhdistus Muut projektit Pankki hakee projektikohtaisesti luvat GIS -lainojen myöntämiselle. Jokaisen lainan hyväksyy Hollannin valtiovarainministeriön alainen virasto SenterNovem ennaltamääriteltyjen kriteerien mukaisesti. Hyväksymismenettely on pitkälle automatisoitu ja hoituu pienillä henkilöresursseilla. GIS tukijärjestelmä on nyttemmin laajennettu koskemaan myös mikrolainarahastoja. Yksityishenkilöt saavat veroedun myös sijoittaessaan sijoitusrahastoihin, jotka edelleen sijoittavat varansa kehitysmaiden mikrolainoihin. Vain nk. eettiset pankit tarjoavat mikrolainarahastotuotteita Hollannissa, mutta mikrolainaliiketoiminta on alkanut kiinnostaa nyt myös suurempia pankkeja. Kaikki selvityksessä haastatellut osapuolet pitivät GIS järjestelmää onnistuneena ja voisivat suositella vastaavaa järjestelmää muihinkin EU-maihin. GIS:n ensisijainen tavoite on ympäristön tilan parantaminen Hollannissa. Tämä tavoite on saavutettu hyvin. Järjestelmä on koettu erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi ohjata elinkeinoelämää ja asumista kestävämpään suuntaan. Markkinavetoisen tukijärjestelmän etuna pidettiin myös sitä, että ainoastaan projektit, joiden elinkelpoisuuteen pankit uskovat saavat rahoituksen. Järjestelmän edut ovat seuraavat: Ympäristön tilan selvä paraneminen Kustannustehokas keino valtionohjaukseen Markkinavetoinen järjestelmä Yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuden lisääminen Järjestelmän vaikutuksia ympäristöteknologian kehittämiseen ja ympäristöteknologiatoimialaan ei ole seurattu, sillä uuden yritystoiminnan edistäminen ei ole ollut järjestelmän tavoite. Haastatellut tahot arvioivat, että 8

järjestelmä ei juuri ole synnyttänyt uutta liiketoimintaa, sillä GIS lainoilla rahoitettavat teknologiat ovat useimmiten ulkomaisia ja etabloituneita teknologioita. Tämän selvityksen tekijät kuitenkin uskovat, että järjestelmä luo edellytyksiä pitkällä aikavälillä myös uuden liiketoiminnan syntymiselle. Liiketaloustieteen teorian mukaan järjestelmän synnyttämät suotuisat kotimarkkinat ovat perusta uusien ympäristöteknologiayritysten syntymiselle. Järjestelmässä ei ole juuri havaittu heikkouksia. Vuosituhannen vaihteessa Hollannin valtiovarainministeriö laski GIS:n vuoksi menetetyt verotulot ja harkitsi järjestelmän lakkauttamista. Aiheesta syntynyt julkinen keskustelu sai kuitenkin ministeriön jatkamaan järjestelmää. Järjestelmän tuomat ympäristöedut koettiin yleisesti suuremmiksi kuin järjestelmän kustannukset. Haastatellut tahot pitivät GIS:n kaltaisen järjestelmän menestyksen ehtona jatkuvuuden takaamista. Jos jokin valtio suunnitelee vastaavaa järjestelmää, niin toimijoilla tulisi olla varmuus järjestelmän jatkuvuudesta. Muuten esimerkiksi rahoitusalaa on vaikea houkutella mukaan tekemään vaadittavat tuotekehitysinvestoinnit. 3.2 VAMIL VAMIL tukijärjestelmä (Free Depreciation of Environmental Investment Measures) on toinen innovatiivinen tapa luoda kysyntää ympäristöteknologialle. Hollannin valtio on menestyksekkäästi käyttänyt VAMIL -järjestelmää vuodesta 1991 lähtien. VAMIL mahdollistaa yritysten ympäristöinvestoinneille nopeutetut kirjanpidolliset poistot. Hyväksyttävistä investoinneista ylläpidetään nk. VAMIL listaa. Kriteerit täyttäviä investointeja ei tarvitse kirjanpidollisesti hajauttaa kustannuksiksi useille vuosille, vaan nämä voi halutessaan kirjata heti kokonaisuudessaan investointivuoden kuluksi. Järjestely ohjaa hyvää tulosta tekevän yrityksen suosimaan ympäristöinvestointeja, sillä VAMIL:n avulla yrityksen kirjanpidollista eli verotettavaa tulosta voidaan leikata. Käytännössä veronmaksu kuitenkin vain siirtyy seuraaville vuosille, jolloin valtio ei menetä verotuloja. 3.3 MIA ja EIA MIA tukijärjestelmä (Environmental Investments Relief Scheme) on investointituki ympäristöinvestoinneille. Sen avulla yritys voi vähentää yhtiöverosta osan puhtaan tuotantoteknologian investointikustannuksista. Tukiprosentti riippuu käyttöön otettavasta teknologiasta. Tukijärjestelmää uusitaan jatkuvasti teknologian kehityksen mukaan. Vuosina 1997-2002 yli 100.000 investointia sai MIA investointitukea. Yleisimmät MIA tuella käyttöön otetut teknologiat olivat tuulivoima ja yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP). EIA tukijärjestelmä (Energy Investments Relief Scheme) on vastaava kuin MIA, mutta koskee energiansäästöteknologiaa. Tukiprosentti on korkeampi kuin MIA:ssa ja vaihtelee 5-20 %:n välillä investoinnin kokonaiskustannuksista. 9

4 Ympäristöteknologian edistäminen Hollannissa 4.1 Innovaatioiden tukeminen Hollannin kansallisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta vastaa talousministeriö (MINEZ). Ministeriön alainen SenterNovem virasto vastaa suurimmasta osasta t&k rahoituksen allokoinnista. Lisäksi ministeriö myöntää suoraa rahoitusta tutkimuslaitoksille. SenterNovem:lla on tällä hetkellä käynnissä yksi ympäristöteknologiaan keskittyvä tutkimusohjelma: Environment & Technology programme. Vuonna 1990 aloitettu ohjelma on kuitenkin budjetiltaan rajattu. Sen budjetti vuonna 2006 on 5 MEUR. Kyseessä on 25-50 %:n tuki yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehityshankkeille. SenterNovem myöntää rahoituksen hakemusten perusteella. Yritysten kehityshankkeissa tukiprosentti on pienempi ja tutkimushankkeissa, etenkin perustutkimuksessa tukiprosentti on suurempi. Talousministeriö MINEZ maksaa tuet suoraan yrityksille ja tutkimuslaitoksille SenterNovem:n rahoituspäätösten mukaisesti. Merkittävämpi SenterNovemin ohjelma on Innovation Subsidies for Cooperation. Ohjelma myöntää tukea tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteisille t&k hankkeille. Vuonna 2006 kyseisen ohjelman budjetti on 100 MEUR. Ohjelmaa ei ole rajattu ympäristöteknologiaan. Kaikissa SenterNovemin tekemissä tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden rahoituspäätöksissä yhtenä neljästä kriteeristä on hankkeen vaikutus kestävään kehitykseen. Kyseinen kriteeri ei kuitenkaan aseta ympäristöteknologiahankkeita etulyöntiasemaan muihin hankkeisiin nähden. T&k tukien lisäksi talousministeriö (MINEZ) tukee uusien teknologiayritysten rahoitusta TechnoPartner Program ohjelmalla. Ohjelma koostuu valtioillisesta pääomasijoitusrahastojen rahastosta. TechnoPartner Program sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin, jotka vuorostaan tekevät pääomasijoituksia teknologiayrityksiin. Ohjelman avulla pääomasijoittaja voi hyödyntää valtion matching fund sijoituksia, jos pääomasijoittajan rahaston kohteena on ainoastaan teknologiayrityksiä. TechnoPartner Program ohjelma sijoittaa valitsemiinsa rahastoihin saman verran kuin pääomasijoittaja itse. Pääomasijoittaja ei kuitenkaan voi periä hallinnointipalkkiota valtion osuudesta. Tällä hetkellä TechnoPartner Program ei ole erityisesti suunnattu ympäristöteknologian kehitykseen. 4.2 Tuet teknologian elinkaaren eri vaiheissa Kuva 4 havainnollistaa Hollannin valtion ympäristöteknologian edistämiseen keskittyvät tuet. Innovaatiovaiheessa talousministeriön myöntämä tutkimus- ja kehitysrahoitus on avainasemassa. GIS -tukijärjestelmän tarkoitus on tukea teknologian markkinoilletulovaihetta. Selvityksessä haastateltujen tahojen mukaan GIS kuitenkin käytännössä tukee lähinnä etabloitunutta teknologiaa, eli se suuntautuu lähemmäs teknologian markkinakasvuvaihetta. Muut fiskaaliset tukijärjestelmät VAMIL, MIA ja EIA ovat kaikki suunnattu teknologioiden markkinakasvuvaiheeseen. 10

Haastatellut tahot olivat yksimielisiä siitä, että ympäristöteknologioiden aikaisessa markkinoilletulovaiheessa on valtiontukien osalta tyhjiö. Lisäksi tukimekanismeilla rahoitettavan teknologian toimittaja on usein ulkomaalainen. Uusien kotimaisten ympäristöteknologiatoimittajien markkinoilletuloon toivottiin lisää valtion tukea. Yksi vaihtoehto tähän olisi suunnata TechnoPartner Program ohjelman sijoituksia enemmän ympäristöteknologiayrityksiin. Tähän suositukseen päätyi tammikuussa 2006 Technopoliksen Hollannin ympäristöministeriölle tekemä selvitys Seed capital to support eco-innovations. Kyseinen selvitys löytyy tämän raportin mukana Sitralle toimitetuista liitteistä. Osa haastatelluista tahoista korosti, että ympäristöteknologioiden tulisi olla vähintäänkin pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa ilman tukia aivan kuten muunkin teknologian. Siksi on tärkeää, ettei mahdollisilla uusilla tuilla edistetä taloudellisesti kannattamattomien teknologioiden kehitystä. Market share Subsidy gap in early market introduction GIS VAMIL MIA & EIA R&D subsidies Innovation Market introduction Market growth Market saturation Kuva 4. Tuet ympäristöteknologian elinkaaren eri vaiheissa. 11

5 Keskeiset organisaatiot 5.1 Ministeriöt ja virastot Ympäristöministeriö VROM www.minvrom.nl Ympäristöministeriö VROM on Hollannin ympäristöpolitiikan luomisesta vastaava ministeriö. Se on myös fiskaalisten tukijärjestelmien GIS, VAMIL, MIA ja EIA alullepanija. Ympäristöpolitiikan toteutus on kuitenkin delegoitu talousministeriölle (MINEZ) ja SenterNovem virastolle. Talousministeriö MINEZ www.minez.nl Talousministeriö MINEZ vastaa Hollannin valtion tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. Lisäksi fiskaalisten tukijärjestelmien toteutuksen vastuu on MINEZ:llä, tai tarkemmin sen alaisella virastolla SenterNovem:lla. Valtiovarainministeriö MINFIN www.minfin.nl Valtiovarainministeriö MINFIN vastaa Hollannissa verotuksesta. Sen rooli ei ole ympäristöpolitiikan toteutuksessa keskeinen verotuksen toteuttamista lukunottamatta. SenterNovem www.senternovem.nl SenterNovem on innovaatioihin ja kestävään kehitykseen keskittyvä virasto, joka toimii Hollannin talousministeriön MINEZ:n alaisuudessa. Alunperin innovaatiohin keskittyvä virasto Senter sekä energiaan ja ympäristöön keskittyvä virasto Novem olivat erillisiä, mutta nämä yhdistettin SenterNovem virastoksi vuonna 2004. SenterNovem viraston toimialueena ovat innovaatiot, energiakysymykset, ilmastokysymykset, ympäristökysymykset ja asemakaavoitus. Viraston tehtävänä on vahvistaa Hollannin taloutta innovaatioilla ja edistämällä kestävää kehitystä. 1250 henkilön voimin SenterNovem tarjoaa elinkeinoelämälle ja valtiolle seuraavia palveluja: Tutkimus- ja kehitysrahoitus Osaamisverkostojen rakentaminen (myös kansainvälisten) Tiedon levittäminen Rakennemuutos prosessien kehittäminen ja ohjaus Politiikan kehittämisen neuvonanto 12

SenterNovem työskentelee talousministeriön lisäksi myös ympäristöministeriölle (VROM). Lisäksi SenterNovem suunnittelee ja toteuttaa projekteja mm. EU:lle, Maailmanpankille ja kansainväliselle energiajärjestö IEA:lle. Virasto vastaa Hollannin valtion tutkimus- ja tuotekehitystukien allokoinnista, lukuunottamatta tutkimuslaitoksille myönnettäviä suoria tukia. Talousministeriö (MINEZ) kuitenkin maksaa myös SenterNovem:n myöntämät tuet suoraan omasta kassastaan. Virastolla on myös keskeinen rooli ympäristöministeriön (VROM) ja talousministeriön (MINEZ) politiikan toteuttamisessa. Fiskaalisten tukijärjestelmien GIS, VAMIL, MIA ja EIA toteuttaminen on SenterNovemin vastuulla. 5.2 Tutkimuslaitokset Energy Research Center of the Netherlands (ECN) www.ecn.nl ECN on n. 900 ihmisen tutkimusorganisaatio joka tekee sekä perus- että sovellettua energiasektoriin liittyvää tutkimusta. ECN työskentelee sekä julkisen hallinnon toimijoiden, teollisuusyritysten että ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa energiatutkimuksen parissa. KEMA www.kema.com KEMA on energiasektorin teknistä konsultointia harjoittava yritys. Alunperin KEMA on perustettu vuonna 1927 Hollannin sähköntuotantosektorin tutkimus- ja testauslaitokseksi. Nykyään KEMA toimii globaalisti tuottaen konsultointi- ja tutkimuspalveluja energiasektorille. TNO www.tno.nl TNO kutsuu itseään tiedontuottajaorganisaatioksi, jonka asiakkaita ovat sekä yritykset että julkisen hallinnon organisaatiot. TNO tekee konsultointi- ja tutkimusprojekteja 5000 ihmisen voimin seuraavilla alueilla: (1) Quality of life, (2) Defense, security and safety, (3) Science and industry, (4) Built environment and geosciences ja (5) Information and communication technology. 13

5.3 Pankit ASN Bank www.asnbank.nl ASN Bank on nk. eettinen pankki. Kaikki säästöt ja sijoitukset, jotka yksityishenkilöt tallettavat pankkiin sijoitetaan edelleen sekä ympäristö- että sosiaalinen vastuu huomioiden. Pankin perustivat vuonna 1966 Hollannin ammattiyhdistykset. Lähtökohtana oli toive pankista, joka ei tekisi vääriä sijoituksia. Nykyään ASN Bank:n omistaa SNS Bank NV, joka on osa SNS Reaal Groepia. ASN toimii kuitenkin täysin itsenäisenä yksikkönä omalla toimiluvalla. Vuonna 1993 ASN toi yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista pankeista markkinoille eettisen sijoitusrahaston nimeltä ASN Aandelenfonds. Rahasto houkutteli reippaasti yksityishenkilöiden sijoituksia. Kirjoitushetkellä ASN hallinnoi kuutta sijoitusrahastoa, joiden yhteenlasketut pääomat ovat n. 1 miljardi EUR sekä 2 miljardin EUR talletuksia. ASN Milieufonds sijoitusrahasto on GIS tukijärjestelmän mukainen rahasto. Niinikään ASN Oikocredit sijoitusrahasto on GIS järjestelmän alainen. Kyseinen rahasto sijoittaa varansa kehitysmaiden mikrolainoihin. Pankki toimii puhtaasti Internetin kautta. Sillä ei ole konttoriverkostoa. ASN on kasvanut eettisen sijoittamisen ja säästämisen suotuisassa markkinavedossa vauhdikkaasti. Vuonna 2005 se sai 60.000 uutta asiakasta ja sen hallinnoimat pääomat kasvoivat 30 %. Triodos www.triodos.nl Triodos Pankin voidaan katsoa olevan pioneeri kestävää kehitystä tukevan pankkitoiminnan saralla. Esimerkkejä Triodoksen ympäristöteknologiasektorin sijoitustuotteista: Triodos Renewable Energy for Development Fund: rahoitusta puhtaamman energiateknologian projekteihin kehitysmaissa Triodos Innovation Fund BV: tekee suoria sijoituksia yrityksiin jotka toimivat ympäristöteknologiasektorilla tai sosiaalisesti merkittävien asioiden parissa. Esimerkkejä toimialoista ovat mm. Uusiutuva energia, luomuruoka, reilun kaupan tuotteet ja puhtaat teknologiat. 14

SNS Asset Management www.sns.nl SNS Asset Management kuuluu osaksi SNS Reaal Groepia. SNS Asset Management palvelee institutionaalisia sijoittajia, kuten esimerkiksi eläke- ja vakuutusyhtiöitä. SNS hallinnoi n. 10 miljardin edestä sijoituksia ja on täten Hollannin markkinoilla keskikokoinen toimija. SNS on Hollanissa Triodoksen lisäksi yksi kestävän kehityksen mukaisen sijoittamisen pioneereista. OhraBank www.ohrabank.nl Ohrabank hallinnoi kahta ympäristöteknologiaan liittyvää rahastotuotetta, OHRA New Energy Fund ja OHRA Milieu Technologie Fund. Rabobank www.rabobank.nl Rabobank on Hollannin suurin rahoitusalan yritys. Rabobank voitti vuonna 2003 rahoitusalan kestävän kehityksen palkinnon, International United Nations prize Royal Sustainability Award 2003 -tunnustuksen. Rabobank rahoittaa nk. Vihreitä projekteja (green financing), tuottaa ympäristöön liittyviä vakuutuspalveluja (environmental damage insurance), tekee riskisijoituksia cleantech sektoriin (Rabo Innovation Capital Fund) sekä rahoittaa ympäristönsuojeluun liittyviä infrastruktuuriprojekteja vesiteknologiaan ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyen. Ensimmäinen green financing projekti toteutettiin vuonna 1995 ja siitä lähtien ympäristöteknologiaan kohdistuvat rahoitustuotteet ovat olleet Rabobankissa kovassa kasvussa. Vuoden 2003 loppuun mennessä Rabobank oli rahoittanut yhteensä 1534 projektia, yhteisarvoltaan 1,4 miljardia euroa. Summa vastaa noin puolta koko Hollanissa rahoitetuista green financing projekteista. Rabo Innovation Capital Fundin koko on 25 miljonaa euroa, keskisijoituksen koon ollessa 0,5 miljoonaa euroa. 15

Robeco www.robeco.nl Robeco on Rabobankin itsenäinen tytäryhtiö joka keskittyy varainhallintaan. Robeco ja Rabobank tekevät kuitenkin yhteistyötä kestävän kehityksen alueen rahoituksen saralla. Esimerkiksi Robeco ja Rabobank ovat yhdessä luoneet uuden sijoitustuotteen, Robeco CDO Groen Obligatie obligaation, joka sisältää luottoja ja lainoja kestävän kehityksen alueen yrityksiltä. Rabobank ja Robeco ovat myös yhdessä kehittäneet riskisijoitusrahaston nimeltään Robeco Sustainable Private Equity. Muita Robecon kestävän kehityksen alueen varainhallintatuotteita ovat rahastot. Kestävän kehityksen mukaisissa rahastoissa olevien pääomien määrä oli vuoden 2004 lopussa 147.7 miljonaa euroa. Vuonna 2005 kestävän kehityksen rahastoihin sijoitettu pääoma pieneni hieman. Kokonaisuudessaan Robeco hallinnoi rahastopääomia 44 miljardin euron edestä. 5.4 Pääomasijoittajat Ympäristöteknologiaan keskittyviä pääomasijoittajia Hollannissa ovat Triodos Investments, Robeco fund of funds, Planet Capital ja Sunergy Investments. Triodos Investments on Triodos Bank:n sisäinen pääomasijoitusrahasto. Robeco fund of funds on Robeco pankin pääomasijoitusrahastojen rahasto, joka sijoittaa varansa ympäristöteknologian yrityksiin sijoittaviin VC-rahastoihin. Planet Capital on pienehkö yksityinen pääomasijoitusrahasto, joka keskittyy ympäristöteknologiaan. Sunergy Investments on pääomasijoittaja, joka keskittyy puhtaasti aurinkoenergiateknologiaan. 5.5 Yhdistykset VBDO www.vbdo.nl VBDO, Association of Investors for Sustainable Development, on vastuullisen sijoittamisen edistämiseen keskittynyt yhdistys. Sen missio on muokata pääomamarkkinoista kestävämmät. Piet Sprengers perusti yhdistyksen vuonna 1996. Yhdistyksessä työskentelee 4 henkilöä. Yhdistyksen keskeisimmät vaikutuskeinot ovat vertailuraportit sekä yritysten yhtiökokouksissa edustaminen. Sijoittajien vastuullisuutta vertailevilla raporteilla VBDO lisää rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Yritysten yhtiökokouksissa yhdistys esittää liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi yhdistys usein pyytää yritysjohtoa selvittämään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet. Yhdistys keskittyy listattuihin yrityksiin. Se ei toimi pääomasijoitusmarkkinoilla. 16

VLM - Dutch Association of Suppliers of Environmental Technologies www.vlm.fme.nl/vlm/ Ympäristöteknologiatoimittajien teollisuusjärjestö VLM on metalli- ja teknologiateollisuuden järjestön FME:n alajärjestö. Se syntyi kun useat FME:n jäsenyritykset huomasivat, että heidän tuotteensa itseasiassa ovat ympäristöteknologiaa. Nykyisin VLM:n jäsenenä on 90 Hollantilaista yritystä (lista jäsenyrityksistä löytyy VLM:n kotisivuilta). Järjestön tarkoitus on ajaa jäsenyritystensä etuja mm. järjestämällä vienninedistämistapahtumia ja matkoja, verkostoitumistapahtumia, jne. Järjestön jäsenyritykset toimivat seuraavilla toimialoilla: puhdas vesi, puhdas ilma, jätteenkäsittely, maanpuhdistus ja bioenergia. Tuulienergiateknologiatoimittajat eivät kuulu VLM:n, sillä heillä on oma alajärjestö FME-Groep Windenergie (ks. http://www.fme-wind.com). VLM on myös aktiivisesti promotoinut ympäristöteknologiatoimittajien kansainvälistä yhteistyöjärjestöä EUCETSA:aa (ks. www.eucetsa.net). Tällä hetkellä EUCETSA etsii jäsenyhdistystä mm. Suomesta. Netherlands Water Partnership (NWP) www.nwp.nl NWP on perustettu julkisen ja yksityisen sektorin väliseksi Hollannin kansalliseksi koordinointi- ja tiedontuotanto-organisaatioksi kansainväliseen vedensuojeluun liittyvissä asioissa. NWP on tuottoa tavoittelematon organisaatio (NGO). NWP:n missiona on promotoida Hollannin vedensuojen tuntemusta ja toimia eräänlaisena gatekeeper organisaationa vedensuojeluun liittyvien tuotteiden ja palveluiden suhteen. NWP tekee yhteistyötä World Water Councilin (WWC) ja Global Water Partnershipin (GWP) kanssa. 17

5.6 Muut organisaatiot Technopolis www.technopolis-group.com Technopolis B.V. on innovaatiopolitiikkaan keskittynyt konsultointiyritys. Yrityksen pääasiallisia palveluja ovat innovaatiopolitiikan valmistelu, tutkimusohjelmien ja laitoksien arviointi sekä workshopit ja konferenssit. Asiakkaina on Hollannin valtiohallinto, muiden EU-maiden valtiohallinnot sekä myös jonkin verran EU:n ulkopuolisia maita. Technopolis on juuri tuottanut Hollannin ympäriostöministeriö VROM:lle raportin pääomasijoittaisesta ja ympäristöinnovaatioista: Seed Capital for Cleantech Investments. Raportissa suositellaan erillisen ympäristöteknologiaan sijoittavan siemenrahaston perustamista Hollantiin. Raportti on tämän selvityksen liitteenä. Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen (NVP) www.nvp.nl NVP on Hollannin kansallinen pääomasijoitusyhdistys. 18

6 Avainlöydökset Selvityksen avainlöydökset ovat seuraavat: 1. GIS ja VAMIL tehokkaita ohjauskeinoja Fiskaaliset tukijärjestelmät GIS ja VAMIL ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ympäristöpolitiikan ohjauskeinoiksi Hollannissa. Niiden avulla on saavutettu Hollannin valtionhallinnon kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Selvityksessä haastatellut tahot eivät usko järjestelmillä olevan merkittävää vaikutusta innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntyyn Hollannissa, vaikkakin liiketaloustieteen teorian mukaan suotuisat kotimarkkinat ovat merkittävä tekijä uusien teknologiayritysten synnylle. 2. GIS ja VAMIL soveltuvia myös muille EU-maille GIS ja VAMIL mallin mukaiset tukijärjestelmät olisi mahdollista ottaa käyttöön myös muissa EU-maissa. Järjestelmiä ei kuitenkaan voi siirtää sellaisenaan, vaan on otettava huomioon kohdemaan erityispiirteet. Muuttelemalla järjestelmän yksityiskohtia voidaan myös muuttaa järjestelmän talous- ja ympäristövaikutuksia. 3. Hollannissa potentiaalisia yhteistyötahoja Suomen ympäristöteknologiaklusterille Hollanti on parhaillaan kehittämässä innovaatiopolitiikkaa, jolla edistettäisiin maan ympäristöteknologia toimialaa. Maasta löytyy useita tahoja, joilla on vastaavia intressejä, kuin Suomen ympäristöteknologiaklusterilla. Yhteistyötä voitaisiin tehdä mm. innovaatiopolitiikan ja pääomasijoitustoiminnan kehittämisessä. 19

Liitteet: VROM, 2004. Instruments for Eco-Efficient Innovation Informal Environment Council Dutch EU Presidency 2004 Technopolis, 2006. Seed capital to support eco-innovations VBDO, 2005. Socially-Responsible Savings and Investments in the Netherlands 1987-2004 VROM, 2003. The Green Funds Scheme annual report 2003 NVB, 2002. Sustainable Profit An overview of the environmental benefits generated by the Green Funds Scheme Novem. Green Financing in the Netherlands VROM, 2005. Greening the tax system in the Netherlands Bellegem T. and De Clercq F., 2004. The Green and Social Fund System in the Netherlands Scholtens B. Style and Performance of Dutch Social Responsible Investment Funds SenterNovem brochure SenterNovem Annual Report 2004 Novem Environment & Technology Programme 2003 brochure Technopolis brochure ASN Bank 2004 Annual Report 20