LAUSUNTO Helsinki 18.9.2014 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 19.9.2014 Asia: Hallituksen esitys (HE 00/2014 vp) eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioksi, Budjetti; STM:n hallinnonala SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 193 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 64 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto yllämainitussa asiassa. Lisätietoja: pääekonomisti, Jussi Ahokas, puhelin 050 308 6870, jussi.ahokas@soste.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
Johdanto SOSTE katsoo, että hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2015 on nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa uskalias. Esitetyt lähes kolmen miljardin euron sopeutukset ovat tulossa tilanteeseen, jossa yksityisen sektorin kasvu on olematonta ja jossa yritysten sekä kotitalouksien luottamus talouteen on alamaissa. Nämä sopeutukset voivat johtaa talouskasvun merkittävään hidastumiseen ja työttömyyden kasvun voimistumiseen. SOSTE suosittelee, että talouspolitiikan linjaa kevennettäisiin ja osa talousarvioesityksen leikkauksista peruttaisiin. Erityisen huolissaan SOSTE on pienituloisiin kotitalouksiin kohdistuvista sopeutustoimenpiteistä, jotka ovat hallituksen yhden päätavoitteen eli köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen vastaisia. Kuntasektorille syntyvä säästöpaine tulee vaikuttamaan negatiivisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, mitä SOSTE pitää erittäin epätoivottavana kehityksenä. SOSTE suhtautuu suurin varauksin budjettiriihessä rakennepolitiikan osana esiteltyyn sosiaali- ja terveyspalveluiden menoraamiin, jolla pyritään asettamaan katto vuotuisille sosiaali- ja terveysmenoille. SOSTE suosittaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kiinnittämään talousarviota käsitellessään huomion erityisesti seuraaviin kohtiin: 1. Pienituloisten aseman heikentäminen eläkeläisiin, työttömiin ja opiskelijoihin kohdistuvilla indeksileikkauksilla sekä lapsilisän leikkauksilla on hallitusohjelman päätavoitteen eli köyhyyden vähentämisen vastaista. 2. Talousarviossa esitetyt indeksileikkauksia ja lapsilisän leikkausta kompensoivat verovähennykset lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät kaikkein pienituloisimpien kotitalouksien suhteellista asemaa. 3. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen tulee kasvattamaan kuntasektorin säästöpaineita, millä on negatiivisia vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon. 4. Järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata Raha-automaattiyhdistyksen järjestöavustusmäärärahaa korottamalla. 5. Sosiaali- ja terveysalan ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset vaarantavat alan kehitystä sekä pitkän tähtäimen taloudellisia säästöjä.
6. Lääkekorvausten kasvava maksukatto ja omavastuuosuus osuvat pienimpiin tuloluokkiin, ja osaltaan kasvattavat tuloeroja. Omavastuuosuuden korottaminen tulee perua. 7. Verotuspäätöksiä tehdessä kansanterveyttä lisääviä haittaveroja tulee suosia tulevaisuudessakin. Talousarvioesitys ja talouspolitiikan linja Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2015 perustuu keskeisiltä osiltaan julkisen talouden suunnitelmassa viime keväänä ja hallitusohjelmassa kesäkuussa tehtyihin linjauksiin. Talousarviossa sopeutetaan valtiontaloutta aikaisemmin sovitun mukaisesti nettomääräisesti noin 2 mrd. eurolla vuonna 2015. Menosopeutusten lisäksi talousarvioesityksessä kiristetään verotusta siten, että kokonaisuudessa sopeutustoimet nousevat noin kolmeen miljardiin euroon. SOSTEn mielestä hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää korkeaa työllisyyttä, vakaata kasvua sekä kestävää julkista taloutta. SOSTE katsookin, että näissä taloudellisissa olosuhteissa hallituksen esitys vuoden 2015 talousarvioksi on uskalias. Talouden ollessa taantumassa ja työttömyyden kasvaessa kiristävä finanssipolitiikka syö välttämättä kasvun edellytyksiä ja vähentää kotitalouksien sekä yritysten jo valmiiksi alamaissa olevaa talousluottamusta. Kun talouden rahavirrat vähenevät, yritysten voitot pienenevät ja kotitalouksien ostovoima supistuu, investointeja tehdään vähemmän ja yksityistä kulutusta vähennetään. Näin ollen talouden kokonaistulotaso entisestään supistuu ja taantumaa ylläpitävät dynamiikat voimistuvat. SOSTE pitää hyvänä, että sopeutuksen rinnalla hallitus tekee budjetin sisäisiä siirtoja, joilla pyritään tukemaan työllisyyttä ja talouden kasvuedellytyksiä. Ennen kaikkea sisäisillä siirroilla ja valtion omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla pyritään lisäämään työllisyyttä liikenne- ja rakentamishankkeiden avulla ja tukemaan kilpailukykyä osaamis- ja innovaatioinvestoinnein. Valtion menojen uudelleenkohdentaminen ja kehystalouden ulkopuolisten varojen käyttö eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että finanssipolitiikka kiristyy merkittävästi vuonna 2015. Onkin todennäköistä, että hallituksen kohdennetut työllisyyttä lisäävät toimet jäävät kokonaiskuvassa talouskasvua ja työllisyyttä heikentävän yleisen talouspoliittisen linjan jalkoihin. SOSTE muistuttaa, että valtiontalouden sopeutus heijastuu vuonna 2015 myös kuntatalouteen. Kuntien valtionavut tulevat vähenemään vuodesta 2014 noin viidellä prosentilla, mikä lisää painetta kuntataloudessa. Jos valtionosuusleikkauksiin vastataan kuntien menoja supistamalla ja kunnallisverotusta kiristämällä, voi talouspolitiikan negatiivinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen muodostua vieläkin suuremmaksi.
SOSTE kannattaa sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat palvelujen yhdenvertaisuuden, lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja tehostavat palvelutuotantoa poistamalla turhaa päällekkäisyyttä sekä sujuvoittamalla palveluketjuja. Kuten taloudessa yleensä, myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä investoinnit luovat uutta ja lisäävät palvelujärjestelmän tehokkuutta. Lyhytnäköisten leikkausten sijaan sosiaali- ja terveyspalveluita tuleekin tulevaisuudessa kehittää entistä johdonmukaisemmin tulevaisuuden hyödyt mielessä pitäen. SOSTEn näkemyksen mukaan vuodelle 2015 esitetyt valtiontalouden sopeutustoimet ovat niin laajoja, että ne tulevat väistämättä vaikuttamaan negatiivisesti melkeinpä kaikkiin kotitalouksiin tulotasosta riippumatta. SOSTE pitää huolestuttavana sitä, että vuoden 2015 talousarvio heikentää pienituloisten taloudellista asemaa. Eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden etuisuuksiin vaikuttavien indeksien jäädyttäminen ja lapsilisien leikkaaminen ovat keskeisimpiä pienituloisten toimeentuloon vaikuttavia päätöksiä. Budjettiriihessä tehdyt verovähennyskorjaukset kehysriihen leikkauksiin parantavat hieman tilannetta, mutta riskinä on se, että pienituloisimmat kotitaloudet hyötyvät näistä vähiten. Ennen kaikkea tämä riski koskee pienituloisia lapsiperheitä. Myös köyhimmät eläkeläiset jäävät hallituksen esityksessä ilman takuueläkkeen nostoa samalla, kun veroa maksavat eläkeläiset hyötyvät. SOSTE huomauttaa, että monet hallituksen budjettipäätöksistä ovat vastoin hallitusohjelmaa, jonka yksi päätavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. SOSTE toivoo, että eduskunnassa sopeutustoimien painopisteitä vielä muutettaisiin siten, että taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien tilannetta ei entisestään heikennettäisi. Paras tapa tehdä tämä olisi perua menoleikkauksia ja samalla loiventaa budjetin kiristävää vaikutusta. Nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa tämä olisi myös makrotalouspoliittisesti järkevää. Yksityiskohtaisia huomioita 1. Terveys- ja hyvinvointieroja ei pidä kasvattaa Verotukseen sidotut eläkeläisten ja lapsiperheiden tuet kasvattavat tulokuilua työssäkäyvien ja vailla verotettavaa tuloa olevien välille. Hallituksen veropolitiikka, joka vielä keväällä kehyspäätösten valossa vaikutti enemmän tuloeroja tasaavalta, on nyt köyhimpien kohdalla tuloeroja kasvattavaa. Tämä merkitsee käytännössä terveys- ja hyvinvointierojen kasvamista, ja on siten ristiriidassa yhden hallitusohjelman päätavoitteen kanssa. Keväällä aikaansaadussa kehyspäätöksessä sosiaaliturvan korotus jäi vain neljännekseen siitä, mitä nollatason indeksikorotus viime kevään arvion mukaan olisi ollut. Tämäkin osaltaan vahvistaa kaikkein köyhimpien negatiivista erottumista joukosta, suhteellisesti vielä
köyhemmäksi ryhmäksi. Toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen ensisijaista sosiaaliturvaa kehittämällä helpottuisi sekin, jos ei kasvatettaisi tuloerokuilua niukimmalla toimeentulolla elävien ja muiden välillä. SOSTEn mielestä sosiaaliturvan indeksikorotukset on toteutettava täysimääräisinä ja näin tuettava ostovoimaa ja vähennettävä riippuvuutta toimeentulotuesta. 2. Oikeudenmukaisempi ja yksinkertaisempi kevennys lapsiperheille Lapsivähennyksen käyttöönotto mutkistaa järjestelmää tarpeettomasti eikä auta köyhimpiä perheitä. Muutos toteutuu verotuksessa ja siitä hyötyvät vain verotettavia työtuloja ansaitsevat. Esitys kasvattaa tuloeroja, lisää toimeentulotukiriippuvuutta ja näin vaikeuttaa työllistymistä. Kansalaisten kannalta oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa olisi etsiä kehyksestä vara lapsilisäleikkauksen perumiseen. Ei myöskään ole järkevää monimutkaistaa järjestelmää niin, että sekä lapsilisää että lapsivähennystä maksetaan lähes samoin perustein. SOSTEn katsoo, että lapsilisäleikkaus on peruttava, samalla voidaan luopua lapsivähennyksestä. 3. Kuntatalouden kiristyminen on uhka sosiaali- ja terveyspalveluille ja sosiaaliturvalle On selvää, että kuntasektorin leikkaukset tulevat vaikuttamaan negatiivisesti myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. SOSTE on huolissaan siitä, että kuntasektorille syntyvä leikkauspaine murentaa peruspalveluita ja vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta on kestämätöntä, jos kunnat vähentävät ostopalveluitaan siten, että palveluiden tuotantoon varattuja resursseja jää käyttämättä. SOSTE muistuttaa, että kattavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva ovat investointi tulevaisuuteen. Ne lisäävät väestön hyvinvointia, luottamusta ja työkykyä ja luovat siten kasvupohjan taloudelle. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvan merkitys yhteiskunnan tukipilarina korostuu eikä niihin käytettyjä rahallisia resursseja voida nähdä hukkaan heitettyinä juoksevina menoina tai syömävelkana. SOSTE katsoo, että budjettiesityksen kuntasektorille synnyttämää leikkauspainetta tulisi purkaa, sillä se murentaa peruspalveluja ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa.
4. RAY:n resurssit on suunnattava kokonaisuudessaan sote-järjestöille Kun Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta siirretään varoja pois sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, on tosiasiallisesti kyse toimintalohkoon kohdistuvasta leikkauksesta. Järjestöjen kansalaistoiminnan piirissä tapahtuu merkittävä osa siitä toiminnasta, joka vähentää sosioekonomista epätasa-arvoa ja terveyseroja. Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista ohjataan nyt yli 100 M menoihin, jotka on aiemmin katettu yleiskatteisilta momenteilta. Kustannusten noustessa esimerkiksi henkilöstömenojen osalta hallituksen päätökset tuoton jakamisesta tosiasiassa leikkaavat järjestöjen avustuksia. Viimeisen kymmenen vuoden kuluesssa RAY:n avustus sote-järjestöille on pienentynyt 26,3 % (n. 107 M ) suhteessa ansiotasoindeksiin, 17,8 % (n. 65 M ) suhteessa kuluttajahintaindeksiin sekä 16,3 % (n. 59 M ) suhteessa elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan kuuluvia varoja ohjataan vuoden 2015 talousarvioesityksessä sotaveteraanikuntoutukseen ja sotavammalain mukaisiin menoihin. Viimemainittuun vuodelle 2015 budjetoidut 30 M RAY-tuotot tulee palauttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen käyttöön. SOSTE katsoo, että RAY:n resurssit tulee suunnata kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysjärjestöille. Vähimmäisvaatimuksena SOSTE pitää sitä, ettei sotavammalain mukaisiin menoihin siirrettävää osuutta lisätä suunnitellulla 10 M summalla. 5. Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja sen tietopohjan kartuttaminen ovat vakavasti uhattuina Hyvinvointivaltiota ja -palveluja turvaavat investoinnit näyttäytyvät julkisessa keskustelussa usein vain taakkana suhteessa talouskasvuun. Todellisia säästöjä saadaan pitkällä aikavälillä panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja lisäämällä resursseja terveyden sekä toimintakyvyn edistämiseen. SOSTE pitää huonona sosiaali- ja terveysalan hankerahoitukseen esitettyjä leikkauksia. Vaikka leikkaukset ovat koko budjetin tasolla marginaalisia, hanketyöhön ja ennaltaehkäisevään terveyden ja toimintakyvyn edistämistyöhön leikkauksilla on suuret negatiiviset vaikutukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaalialan osaamiskeskusten tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat leikkaukset vaarantavat pitkän tähtäimen taloudelliset säästömahdollisuudet sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen.
SOSTE katsoo, että terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeiden rahoitus, sosiaali- ja terveysalan tutkimusresurssit sekä kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin suunnatut resurssit tulee säilyttää aikaisemmalla tasollaan. 6. Sairausvakuutuksen leikkaukset kohdistuvat liiaksi köyhimpiin ja työikäisten kuntoutukseen Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuosittain käytettävää vähimmäisrahamäärää ollaan puolittamassa. Jos tämä toteutuu, merkittävä määrä kuntoutuksen tarpeessa olevia työikäisiä putoaa pois työmarkkinoilta. Vaikutus on paitsi yksilöiden tasolla kohtuuton, myös työllisyysvaikutuksiltaan hyvin vahingollinen nykyisessä tilanteessa. Lääke- ja matkakorvausten maksukaton ja omavastuuosuuden korottaminen iskee erityisesti niihin pienimpien tuloluokkien ihmisiin, joilla on paljon terveysongelmia. Tämä kasvattaa osaltaan tuloeroa köyhimpien ja muiden välille. Hallitusohjelman tavoite terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta jää tältäkin osin puheiden tasolle, jos omavastuuosuuksia korotetaan. SOSTE katsoo, että kuntoutusresursseja ei pidä pienentää, ja lääkekorvausten maksukaton sekä omavastuuosuuden korottaminen tulee perua. 7. Päihteiden haittaverotuskäytäntöjä on arvioitava ensisijaisesti kansanterveydellisestä näkökulmasta SOSTE näkee, että EU:n vapaiden sisämarkkinoiden doktriinista on tarvittaessa voitava joustaa hyvinvoinnin nimissä ja kansanterveydellisin perustein. Näin on esimerkiksi alkoholi- ja tupakkatuotteiden vienti- ja tuontimääräysten kohdalla. Kansalaisten hyvinvoinnin ensisijaisuuden tulee olla ensi sijalla myös kansallisessa päätöksenteossa. SOSTE katsoo, että nyt samalla kun tupakkaveroa kiristetään, myös sokerituotteiden sekä alkoholin verotusta on syytä kiristää. SOSTEn esitysten vaikutukset budjettitalouteen Indeksikorotusten ja lapsilisän leikkaaminen johtavat heikompaan tulokehitykseen erityisesti niissä ryhmissä, joissa rajakulutusalttius on suurin. Näin ollen sopeutustoimet ovat lähes kokonaan pois kulutuksesta ja talouden kokonaiskysynnästä. Taantumassa, jossa finanssipolitiikan kerroinvaikutus on suuri, nämä toimenpiteet todennäköisesti hidastavat
talouskasvua niiden budjettitaloudellista bruttovaikutusta enemmän, koska kotitaloudet reagoivat tulojen vähenemiseen säästämistä lisäämällä. Leikkausten seurauksena talouden kokonaistulo vähenee ja valtion verotulot pienenevät. Työttömyyden ja työttömyysmenojen kasvun kautta leikkauksilla on vieläkin suurempi negatiivinen vaikutus julkisen talouden tasapainoon. SOSTEn esittämät korjaukset talousarvioesitykseen vähentävät näitä vaikutuksia, jolloin menolisäysten vaikutukset julkisen talouden alijäämän kasvuun jäävät pienemmiksi. Edellä kuvattujen dynaamisten vaikutusten lisäksi SOSTEn esittämä indeksikorotusten leikkausten peruminen kasvattaa suoraan valtion verokertymää, mikä entisestään vähentää menolisäyksen vaikutusta julkisen talouden alijäämän kasvuun. Hallituksen esitykseen verrattuna lisätuloja valtion kassaan tulee SOSTEn esityksessä myös haittaverojen korotuksesta.