SOSTE & valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2017:

Transkriptio

1 SOSTE & valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2017: Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää mittavat sosiaaliturvaleikkaukset. Indeksisidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien pienentäminen vuosina 2016 ja 2017 sekä indeksijäädytykset vuosina siirtävät toteutuessaan suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Leikkausten vaikutukset näkyvät välittömästi tulo- ja hyvinvointierojen kasvuna. Leikkaukset koskevat lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia, ja niiden odotetaan vähentävän valtion menoja 63,8 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöarvioissa ei ole huomioitu sitä, että ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat ihmisten toimeentulotuen tarvetta ja toimeentulotukimenoja. Toimeentulotukiriippuvuuden lisääntyminen pahentaa kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Suunnitellut leikkaukset koskettavat kaikkia kotitalouksia, mutta eniten ne heikentävät pienituloisten eläkeläisten, lapsiperheiden, työttömien sekä opiskelijoiden toimeentuloa. Leikkaukset kasautuvat usein samoille kotitalouksille. Lisäksi indeksisäästöjen vaikutukset kumuloituvat ja yhdessä aiemmin tehtyjen säästöjen kanssa ne heikentävät erityisesti pienituloisten tilannetta. Synkkiä pilviä Suomen tulevaisuuden yllä asettaa myös mittavat koulutukseen tehtävät leikkaukset. Erityisesti 190 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen uhkaa sulkea nuoria koulutuksen ulkopuolelle. Kotitalouksien toimeentuloa heikentää myös muut samanaikaisesti tehtävät säästötoimet, kuten korotukset polttoaineveroon, liikennepolttoaineiden verotukseen, kiinteistöveroon ja ajoneuvoveroon sekä asuntolainan korkovähennyksen asteittainen laskeminen. Niiden yhteenlasketut säästöodotukset ovat lähes 320 miljoonaa euroa. Lisäksi kotitalouksien toimeentuloa rasittaa asumiskustannusten kasvu lähes kolmen prosentin vuosivauhtia saman aikaisesti, kun tulokehitys polkee paikallaan. Asumistukeen suunnitellut leikkaukset johtavat siihen, että asumistuen taso jää entisestään jälkeen yleisen asumiskustannusten ja vuokratason kehityksestä. Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamisesta lisää entisestään lasten ja perheiden taloudellista eriarvoisuutta. Perheiden kiristyvällä taloudellisella tilanteella on moninaisia negatiivisia vaikutuksia lasten tasapainoiseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Ehdotus vähentää lasten varhaiskasvatukseen osallistumista, mikä on lapsen ja yhteiskunnan edun vastaista. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina ja se ehkäisee syrjäytymistä.

2 Myös monet muut säästötoimet kohdistuvat raskaasti lapsiperheisiin. Lapsilisän heikennykset, lasten päivähoito-oikeuden rajaaminen, päivähoitoryhmien suurentaminen, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus sekä verotuksen lapsivähennyksen poistuminen vuonna 2018 vaikuttavat perheiden talouteen. Toteutetaan oikeudenmukaista veropolitiikkaa Palkansaajille on luvassa miljoonan euron veronkevennys, joka toteutetaan ansiotuloveroasteen laskuna kaikilla tulotasoilla. Lisäksi eläkeläisille kohdistetaan 100 miljoonan euron veronkevennys Arvioiden mukaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat kaikissa tuloluokissa, suurituloisimmilla hieman muita enemmän. Kilpailukyky- ja veromuutoksista hyötyvät etenkin suurituloiset eläkeläiset ja miehet. Pienituloisille palkansaajille, budjettiesityksessä kohdennetaan erillinen 30 miljoonan euron veronkevennys. Veronkevennysten odotetaan lisäävän ostovoimaa. Käytännössä kuitenkin muut verotukseen ja sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuihin tehtävät muutokset ja säästötoimenpiteet lisäävät kotitalouksien menoja, jolloin ostovoiman kasvu saatetaan menettää. Samalla kun kotitalouksien toimeentulon perusedellytyksiä heikennetään, hallitus on tehnyt päätöksen autoveron alentamisesta, esittänyt perintö- ja lahjaveron keventämistä sekä makeisten ja jäätelön veron poistoa. Nämä toimet vähentävät valtion verotuloja arviolta 186 miljoonaa euroa. Makeisten ja jäätelön vero hyväksytään yleisesti kansalaisten keskuudessa keinona edistää kansanterveyttä. Veron poistamisen sijaan, sitä on mahdollista kehittää. Ns. sokerityöryhmä esitti makeisten ja jäätelön veron korvaamista sokeriverolla. Tässä mallissa veron piirissä olevien tuotteiden määrää kasvatetaan ja vero määräytyy sokeripitoisuuden mukaisesti. Sokerivero on perusteiltaan kansanterveydellinen, joten se ei ole valtiontukisääntöjen vastainen toimi. Sairastamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa kasvaa Budjettiesitykseen sisältyy 134 miljoonan euron säästötavoite lääkekorvauksista, josta valtion osuus on 60 miljoonaa euroa. Säästötoimenpide on jatkumoa vuoden 2016 alussa toteutetuille 25 miljoonan euron lääkekorvaussäästöille, jolloin otettiin käyttöön mm. kokonaan uusi 50 euron alkuomavastuu lääkekuluissa. Vuoden 2017 leikkaukset ovat koitumassa erityisesti diabeetikkojen maksettavaksi. Lääkekorvauksiin tehtäviä leikkauksia ei voi pitää sosiaalipoliittisesti oikeudenmukaisina.

3 Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Terveydenhuollon korvauksia on leikattu viimevuosina useasti ja kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990 jo ennen viimeisimpiä leikkauksia. Tehdyt leikkaukset uhkaavat oikeutta saada tarkoituksenmukaista hoitoa ja kansanterveyttä. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia Tupakkaveroa korotetaan budjettiesityksessä hallitusohjelman mukaisesti. Ensi vuoden aikana veroa korotetaan kaksivaiheisesti ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Nämä ovat kansanterveydellisesti merkittäviä positiivisia muutoksia Alkoholilain kokonaisuudistus on työn alla ja tulee käsittelyyn tämän syksyn aikana. Talousarvioesityksessä alkoholin verollisen kulutuksen muutos on arvioitu olevan 1,5 prosenttia, ja verotuotot kohdistuisivat etyylialkoholiin ja olueen. Tämä luku on riippuvainen siitä, missä muodossa ja milloin alkoholilain kokonaisuudistus hyväksytään. Hallituksen tämänhetkiset alkoholilakiin kaavailemat muutokset ovat ristiriidassa STM:n terveyserojen kaventamistavoitteen kanssa, jonka mukaan alkoholipoliittisten päätösten tulisi olla kansanterveyslähtöisiä. Vesirokkorokotteen ottaminen mukaan Suoman kansalliseen rokotusohjelmaan on merkittävä lasten hyvinvointiin tehtävä investointi. Rokotteen käyttöönotto maksaa 4,2 miljoonaa euroa, mutta säästöjä syntyy arviolta noin 12 miljoonaa euroa sairaskulujen ja vanhempien työpoissaolojen vähentymisen seurauksena. Muilta osin terveyden edistämisen määrärahoja lasketaan, mikä haittaa kehittämistyötä ja uusien terveyttä edistävien keinojen käyttöönottoa. Tuetaan työllisyyttä ja turvataan järjestöjen mahdollisuudet työllistää Yhdistyksille ja säätiöille on budjetissa varattu palkkatukimäärärahoja enintään 3000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Määrärahoihin on kohdistettu merkittävä leikkaus, sillä vuonna 2015 järjestöissä palkkatuella aloitti henkilöä. Järjestöjen palkkatukipaikkoihin ohjautuu henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikot. Järjestöjen kokemuksellisen osaamisen kautta henkilöiden osaaminen vahvistuu, itsetunto paranee ja työelämävalmiudet kohenevat. Järjestöt työllistävät palkkatuella henkilöitä myös suunnittelemaan ja järjestämään muille työttömille ja heikompiosaisille toimintaa esimerkiksi kohtaamispaikoissa. Näillä on sosiaalisten vaikutusten lisäksi myös työllistymistä edistäviä vaikutuksia.

4 Työllisyysmäärärahojen merkittävällä leikkauksella on suuri vaikutus kansalaisjärjestötoimintaan. Järjestöt ovat kuntien lisäksi toinen merkittävä palkkatukityöllistäjä, ja palkkatukivarojen loppuminen ajaa suoraan alas myös kansalaisjärjestötoimintaa. Palkkatuen loppuminen vähentää sekä työllistymismahdollisuuksia, että kansalaisjärjestöjen tarjoamaa tukea ja palveluja. Kun määrärahat loppuvat, myös järjestöjen esimerkiksi lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille tarjoama tuki ja toiminta uhkaavat loppua sekä erilaiset asukastalot ja muut kohtaamispaikat sulkeutua. Työllisyyspoliittisen avustuksen määrärahat ovat pienentynyt viime vuosina merkittävästi. Budjettiesityksessä esitetään jälleen määrärahan pienentämistä. Työllisyyspoliittisen avustuksen tavoitteena työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen. Määrärahan pienentäminen heikentää työllistämismahdollisuuksia. Aktiivitoimenpiteiden määrää esitetään lisättäväksi laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta siten, että valtion työttömyysetuuksiin osoittamia määrärahoja voisi jatkossa käyttää liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä ja alentaa rakenteellista työttömyyttä. Tavoite on kannatettava ja luo joustavuutta. Uudistuksen käytännön vaikutukset jäävät vielä avoimiksi. SOSTE kiittää Vesirokkorokotteen ottaminen mukaan Suoman kansalliseen rokotusohjelmaan on merkittävä lasten hyvinvointiin tehtävä investointi Eläkeläisten huomioimista kilpailukykysopimuksen veroratkaisun yhteydessä Tupakkaveron korottaminen on kansanterveyden kannalta kestävä toimi Omais- ja perhehoidon vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään 40 miljoonalla eurolla Nuorten kuntoutusrahaa ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa korotetaan takuueläkkeen tasolle ja yläikärajaa korotetaan Vanhemmuudesta aiheutuneiden kulujen tasaaminen euron kertakorvauksella työnantajalle tukee tasa-arvoista vanhemmuutta SOSTE suosittelee Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu o Etuuksien leikkauksista syntyvää toimeentulotukiriippuvuutta ei tule lisätä, vaan on huolehdittava ensisijaisten etuuksien riittävästä tasosta o Asumistukea ei tule leikata. Asumiskustannusten nopea kasvu heikentää entisestään pienituloisten asemaa ja pakottaa ihmiset turvautumaan toimeentulotukeen.

5 Tulonsiirtojen lisäksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista tulee tukea kasvukeskuksissa o Päivähoitomaksuja tulee arvioida uudelleen ja tarkastella kokonaisuutena huomioiden eri perhetyypit, kotitalouksien maksurasitus, pienituloisten tilanne sekä kannustinvaikutukset o Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen Muutetaan päätöksentekokulttuuria ennakoivaan ja arvioivaan suuntaan o Päätösten pidemmän aikavälin hyvinvointi- ja tulonjakovaikutukset on arvioitava, jotta voidaan varmistaa, etteivät ne todellisuudessa kasvata kustannuksia o Selvitetään leikkausten yhteisvaikutukset ja kasautuminen eri ihmisryhmille o Toteutetaan lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon yhteydessä Tuetaan työllisyyttä ja turvataan järjestöjen mahdollisuudet työllistää o Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukikatto tulee nostaa vähintään henkilötyövuoteen o Nostetaan työllisyyspoliittisten avustusten määrärahat vähintään vuoden 2015 tasolle 26 miljoonaan euroon o Varataan vuodelle 2017 vähintään 100 miljoonan euron lisämääräraha työllisyysmäärärahoihin. Erityisesti määrärahoja on kohdennettava työllistämistukiin, kuten palkkatukeen sekä starttirahaan o Kohtuullistetaan koulutukseen kohdistetut leikkaukset ja jaksotetaan sopeuttaminen useammalle vuodelle Toteutetaan oikeudenmukaista ja kansanterveyttä edistävää veropolitiikkaa o Kohdennetaan veronkevennykset pienituloisille palkansaajille. Näin poistetaan kannustinloukkuja o Korvataan makeisvero kansanterveysperusteisella sokeriverolla Säästetään julkista rahaa ilman leikkauksia o Siirretään palveluiden painopiste ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveystyössä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä panostamalla ennaltaehkäisyyn verrattuna siihen, että lapsi ja nuori syrjäytyy ja jää pitkäksi aikaa palvelujärjestelmän piiriin o Julkisten hankintojen kynnysarvot nostetaan direktiivien tasolle, sote-palveluissa euroon. Tällä säästetään huomattava määrä kilpailutuksiin käytettävistä resursseista

6 o Tehostetaan varattujen hoitoaikojen käyttöä. Esimerkiksi yksistään HUS:n alueella ilman ilmoitusta jää vuodessa käyttämättä hoitoaikoja 30 miljoonan euron arvosta. Arvio koko maan kustannuksista on 100 miljoonaa o Järkeistetään palveluverkon työnjakoa keskittämällä leikkauksia ja hoitoja o Kehitetään palvelu- ja asiakasprosessien laatua ja varmistetaan palvelutuotannossa riittävät resurssit hoitaa asiat kerralla kuntoon o Luodaan valtakunnallisen koordinaation kautta sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhtenäiset tietojärjestelmät o Alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle vuosittain lähes 6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Lasketaan kustannuksia kansanterveysperusteisella alkoholipolitiikalla sekä turvaamalla ehkäisevän työn resurssit