SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 4 15 MIKKO LAITINEN: Meri inspiroi s. 12 13 MIKKO LAITINEN: Havet inspirerar s. 14 15
SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Tiedon kulku vaatii panostuksia J Informationsflöde kräver satsningar J Tuire Husu: Viihtyvyys työssä on tärkeää J Tuire Husu: Det är viktigt med bra stämning på jobbet Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Suomen talvimerenkulku herätti ihailua 5 Finlands vintersjöfart väckte beundran 7 Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun 8 Tillväxt i Finland genom smidigt informationsflöde 10 Mikko Laitinen teki tuulesta kirjan 12 Mikko Laitinen gjorde en bok om vinden 14 Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi 16 Dispyter på jobbet är till för att lösas 18 Yhteinen haveri uudistuu 20 Gemensamt haveri förnyas 21 Kemi Arctic 2015 -öljyntorjuntaharjoituksessa testattiin raskasta kalustoa 22 Museovirasto jakoi avustukset perinnealusten ja telakoiden restaurointiin 24 Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta 26 Mikko Huhtamies undersöker 1700-talets Östersjön 29 Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 32 LUKUVINKKI: Kapteeni Huurnan mutkikkaat meriseikkailut 34 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 36 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 37 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 40 J Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta J Mikko Huhtamies undersöker Östersjön på 1700-tale Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut Aineisto viimeistään Materialet senast 23.10. 22.9.
PÄÄKIRJOITUS Jaksaminen Vuosikymmeniä on keskusteltu merenkulkijoiden ja varsinkin kansipäällystön jaksamisesta. MLC-sopimuksen tultua voimaan on vihdoin hiukan valoa tunnelin päässä, lepoaikoja valvotaan ihan oikeasti. Kuitenkin meillä ja maailman merillä seilaa paljon pieniä laivoja neljän hengen miehityksellä, jolloin on hyvin kyseenalaista, voiko kymmenen tunnin lepoaika vuorokaudessa toteutua. Teoriassa kyllä, käytännössä ei, kun ajetaan 6/6-vahtia ja tähän päälle tulevat tulot ja lähdöt sekä lastauksen/ purkauksen valvonta. Toki ymmärrän, että kyse on kustannuksista kuljetettua tonnia kohti, mutta kyllä kai ihmisten jaksamisen, turvallisen merenkulun ja ympäristönsuojelun pitäisi mennä rahan edelle. Ongelma on tietysti siinä, että viranomaiset ymmärtävät asian, mutta esimerkiksi hollantilaiset ja saksalaiset ajavat vielä pienemmillä miehistöillä, jolloin viranomaisen on vaikea olla eri mieltä. Asialla on tietysti toinenkin puoli eli työllistyminen. Tämä on kansainvälinen ongelma, johon pitää puutua IMOn tasolla sekä pohjoismaista yhteistyötä hyväksi käyttäen. Käsittääkseni Ruotsin sisarjärjestö ei enää hyväksy 6/6-vahdinajoa muuten kuin ainoastaan tapauksissa, että aluksessa on vahtivapaa päällikkö, joka voi tarvittaessa ottaa yli. Norjassa offshore-maailmassa jaksaminen on ollut tärkeä turvallisuustekijä jo vuosia, myös vuorokautisten tuntien ja vuorottelun pituuden osalta. Merimiesten fyysinen kunto ja tulevaisuuden kuntotestit ovat olleet esillä viime aikoina. On varmasti totta, että moni merenkulkija on ylipainoinen ja huonokuntoinen, kuten itsekin olen. Mutta onko syy ihan yksin merenkulkijan? Jos laivassa tehdään 14-tuntista työpäivää seitsemän päivää viikossa, ei monikaan meistä enää jaksa kuntoilla tai edes lähteä maihin kävelemään silloin harvoin, kun se olisi mahdollista, vaan punkka houkuttelee nukkumaan kaiken mahdollisen lepoajan. Pienemmissä laivoissa ei ole edes mahdollisuutta rakennella kuntosaleja. Toki on niitäkin merenkulkijoita, jotka vielä 14 tunninkin jälkeen jaksavat pitää itsestään huolta. Pienten laivojen ongelma on myös kokin puuttuminen; ruoka tahtoo olla makkaraa ja voileipää, ja se näkyy nopeasti vyötäröllä. Jaksamisen suhteen olen huolissani myös ei-eu-merimiesten jaksamisesta. Heidän työsuhteensa pituus vaihtelee kuuden ja yhdeksän kuukauden välillä. Jos ihminen ajaa 6/6-vahtia seitsemän päivää viikossa yhdeksän kuukautta peräkkäin, tämä ei voi olla vaikuttamatta vireys- ja motivaatiotasoon. Tämän lisäksi monesti lämpimistä maista kotoisin olevat merimiehet kokevat kylmyyden ja pimeyden sekä jääolosuhteet erittäin raskaiksi. Toki tämäkin on kansainvälinen ongelma, mihin liiton kaikkien jäsenten pitää ottaa vahvemmin kantaa, mutta toivoisin myös varustajien ja viranomaisten olevan huolissaan asiasta. Petri Suominen Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, petri.suominen@seacommand.fi, 0400 596071 TOIMI- TUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT PRENUMERA- TIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVAL- KOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD 1.950 e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU SIDA PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA 3 000 TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE Att orka I årtionden har man diskuterat om sjöfararnas och speciellt däcksbefälets orkande. Efter att MLC- överenskommelsen trätt i kraft kan man äntligen se lite ljus i ändan av tunneln, man övervakar vilotider helt på riktigt. Ändå, både hos oss och på världens hav seglar många mindre fartyg med fyra mans besättning, då är det bra att fråga sätta, att kan man verkligen uppfylla tio timmars dagliga vilotid. I teorin jo, i praktiken nej när man kör 6/6 vakt och utöver detta kommer ankomst och avgång samt övervakning av lastning/lossning. Självklart förstår jag, att det är frågan om kostnaden per transporterat ton, men nog tycker man att individens orkande samt säker sjöfart och miljöskydd borde gå före pengar. Problemet ligger ju självfallet där att, myndigheterna förstår saken men t.ex. holländarna och tyskarna seglar med ännu mindre besättningar. Detta leder till att myndigheterna har svårt att ha en annan åsikt i Finland. Saken har en annan inverkan också alltså sysselsättningen. Detta är ett internationellt problem som måste åtgärdas på IMO nivå och också använda det nordiska sommarbetet till godo. Jag har förstått saken så att Sveriges systerförening inte godkänner mera 6/6 vaktkörande utom i de fallen var befälhavaren är vaktfri som vid behov kan ta över. I Norges Offshore värld har att orka varit en viktig säkerhetsfaktor i årtal, också gällande arbetstiden per dygn och längden på arbetspassen. Sjömännens fysiska kondition och framtidens konditionstester har varit som diskussionsämne de senaste tiderna. Det är säkert sant, att ett flertal sjömän är överviktiga och har dålig kondition, såsom jag själv är. Men är all orsak sjöfararens egen? Om man gör 14-timmars arbetsdagar sju dagar i veckan, då orkar de flesta av oss inte mera motionera efter det eller ens ta en promenad tur iland de få gångerna det är möjligt utan man väljer kojen istället för att sova all den möjliga fritiden. I de mindre fartygen kan det vara svårt att bygga gym. Självfallet finns det de sjöfarare som klarar av att också efter en 14 timmars arbetsdag sköta om sig. De mindre fartygens problem är också att de saknar en egen kock; kosten kan lätt bli korv och smörgåsar som snabbt syns runt midjan. När det gäller att orka är jag också orolig över Non EU-sjömännens orkande. Deras arbetsperioders längd varierar mellan sex och nio månader. Om en person kör 6/6-vakt sju dagar i veckan nio månader i sträck kommer detta garanterat att påverka ens vitalitet- och motivationsnivå. Utöver detta upplever ofta sjöfarare från varmare breddgrader att kylan och mörkret samt isförhållandena mycket tunga. Naturligtvis är detta ett internationellt problem, som förbundets alla medlemmar bör ta starkare ställning till, men jag önskar också att redarna och myndigheter bör vara berörda av ärendet. Petri Suominen Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, petri.suominen@seacommand.fi, 0400 596071 TOIMI- TUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT PRENUMERA- TIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVAL- KOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD 1.950 e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU SIDA PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA 3 000 TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Huikea konferenssimatka Tasmaniaan Suomen talvimerenkulku herätti ihailua Sydneyn helteet jäävät taa ja Jetstarin lento JQ745 on laskeutunut Launcestonin kentälle Australian Tasmaniaan. Olen saanut kunnian edustaa kouluamme kansainvälisessä IAMU AGA 15- konferenssissa. Vastassa on paikallisen koulun, Australian maritime college/university of Tasmanian puolesta vastassa Hadi Ghaderi. Hadi on asunut ympäri maailmaa ja suorittaa tohtorintutkintoaan ja toimii tuntiopettajana paikallisessa merikoulussa. Edustajia on lähinnä Aasiasta ja Amerikan mantereelta. Euroopasta meitä ei ole kuin minä ja Kroatian Luka. Kovaa tasoa Washingtonin porukalla on siistit, mustat univormut arvomerkkeineen, samoin japanilaisilla, korealaisilla ja kiinalaisilla. Ei siinä jääkarhujen maasta kotoisin oleva karski ja parrakas seilori niin kuin myöhemmin minusta todettiin kiinalaisten toimesta, voinut kun todeta että VAU! Moni ei-australialainen tuntui suorittavan tohtorintutkintoaan Launcestonissa. Tilaisuuden teemana on koulutus, mutta esityksiä oli laidasta laitaan, johtamisesta Washingtonin koulun esittelyyn. Illalla paikallisen oluen äärellä juttelimme merenkulun tilanteesta nykypäivänä sekä eri maiden koulutuksen eroista. Ulkona kaasugrillillä kengurua ja wallabia, joka on siis kengurun näköinen, mutta paljon pienempi. Otan varovasti, sillä seuraavana päivänä on oma vuoroni pitää esitelmä. Terveisiä Suomesta Aamiainen kampuksen ruokalassa, jonka jälkeen otetaan porukasta virallinen yhteiskuva päärakennuksen edessä. Kuvan ottamisen jälkeen on oman esitelmäni, jonka aiheena oli kehittyvä merenkulunkoulutus. Esitelmässäni otin kantaa kasvaneisiin harjoittelupäiviin. Puhun muutenkin koulutuksen suunnasta ja siitä, miten tekniikan kehitys on vaikuttanut koulutukseemme. Esitykseni A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
toisella sivulla oli kuva jäätä murtavasta jäänmurtaja Kontiosta tekstin Greetings from Finland! kera. Tämä jo pelkästään toimi varsinaisena huomion kiinnittäjänä, varsinkin kun aasialaisten kollegojen ilmeitä seurasi. Kaikki olivat ihmeissään siitä, kuinka paljon ja monipuolisesti suoritammekaan neljän vuoden aikana. Oman esitelmäni jälkeen esitelmänsä piti Kiinan edustaja, nuori nainen nimeltään Alverda Xinna Zhu. Hänen esitelmänsä kertoi naisten asemasta merenkulussa, mikä oli erittäin mielenkiintoista kuultavaa ja vaikutti asialta, joka kannattaa ottaa merenkulun piireissä puheeksi. Naisten asema nimittäin tuntui olevan erittäin alhainen ja määrä kaikista Kiinan merenkulkujoista vain prosentin murto-osia. Hienoja pienoismalleja Kierros alkoi mallien testauslaboratoriosta, joka käytännössä oli suuri allas, jossa saatiin luotua realistiset olosuhteet pienoismalleille. Laboratorio on niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin käytössä. Kavitaatiolaboratorio olikin sitten valtavan kokoinen tila, jossa oli tuulitunnelia muistuttava rakennelma. Siinä vettä pumpattiin kovalla paineella ja läpinäkyvässä osassa voitiin tarkkailla potkurien, jettien, peräsimien ja pitkälti minkä vain veden alla olevan osan kavitaatiota. Mallit joita kokeissa käytetään, ovat pienoismalleja varsinaisista mutta prikulleen samanlaisia, täydellisiä kopioita. Laboratoriossa on tutkittu niin eri runkorakenteiden kavitaatioita, kuin kehitetty hiljaisempia potkureita laivastojen sukellusveneisiin. Hinaustankkisimulaattorin pienoismallien avulla tutustuimme alusten käyttäytymistä aallokossa, koulun simulaattoreihin kapteeni Richard Dunhamin johdolla. Oli mielenkiintoista painella tykkiveneellä Sydneyn keskustaan! Tähtäimessä tohtorintutkinto Taso oli kova, kun esimerkiksi Yapa Mahindan ja Paul Brownin esitelmät tähtäsivät tohtorin tutkintoon. Vapaassa seurustelussa tuli jatkuvasti ilmi, että kaikkialta maailmasta tulevat osallistujat olivat ihmeissään ja ihastuksissaan siitä kuinka Suomi voi olla niin vahva merenkulunkansa, kun meillä on merikin jäässä ison osan vuodesta. Ystäväkseni tulleen Lukan kone kohti Kroatiaa lähti. Jatkoimme kanadalaisten kanssa kentältä kohti Boag s breweryä, opastettua kierrosta. Lopulta edessä oli 37 tuntia matkustamista Melbournen, Dubain ja Lontoon kautta Helsinkiin. Reissu oli onnistunut täydellisesti. Lassi Koivunen Satakunnan ammattikorkeakoulu 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Svindlande konferensresa till Tasmanien Finlands vintersjöfart väckte beundran Värmen i Sydney ligger bakom oss och Jetstars flyg JQ745 har landat på Launcestons flygplats på Tasmanien i Australien. Jag har fått äran att representera vår skola på den internationella IAMU AGA 15-konferensen. Där möter jag Hadi Ghaderi, som representerar den lokala skolan Australian Maritime College/University of Tasmania. Hadi har bott i hela världen och avlägger nu sin doktorsexamen. Han arbetar även som timlärare på den lokala sjöskolan. De flesta representanterna kommer från Asien och Amerika. De enda som är från Europa är jag och Luka från Kroatien. Hög nivå Gruppen från Washington har prydliga, svarta uniformer med gradbeteckningar, precis som japanerna, koreanerna och kineserna. Jag, som senare kallas en barsk och skäggig sjöman från isbjörnarnas land av kineserna, har bara en sak att säga om det WOW! Många icke-australier tycks avlägga sin doktorsexamen i Launceston. Temat för konferensen är utbildning, men föredragen är mycket breda, från ledarskap till en presentation av skolan i Washington. På kvällen tar vi en öl och pratar om dagens läge inom sjöfarten och skillnaderna mellan utbildningen i olika länder. Utomhus grillas det känguru och vallaby, som ser ut som en känguru men är mycket mindre. Jag tar det försiktigt eftersom det är min tur att hålla föredrag nästa dag. Hälsningar från Finland På morgonen äter jag frukost i matsalen på campus. Därefter tar vi en officiell gemensam bild av alla framför huvudbyggnaden. Sedan är det dags för mitt föredrag, som har utvecklande sjöfartsutbildning som tema. I det tar jag ställning till de allt fler praktikdagarna. Jag talar även om vart utbildningen är på väg och hur teknikens utveckling har påverkat vår utbildning. På andra bilden i min presentation visar jag en bild på isbrytaren Kontio i arbete tillsammans med texten Greetings from Finland!. Det räcker för att få deras uppmärksamhet, vilket jag ser när jag studerar framför allt de asiatiska kollegornas ansiktsuttryck. Alla är förvånade över hur mycket och hur varierat vi arbetat på fyra år. Efter mitt föredrag är det dags för Kinas representant, en ung kvinna vid namn Alverda Xinna Zhu, att hålla sitt. Hennes föredrag handlar om kvinnornas ställning inom sjöfarten, vilket är mycket intressant att lyssna till och verkar som något som man bör ta upp inom sjöfarten. Kvinnor tycks nämligen ha en mycket låg ställning, och av alla sjöfarare i Kina är bara bråkdelen av en procent kvinnor. Fina miniatyrer Rundturen börjar i ett modelltestlaboratorium, som i praktiken är en stor bassäng där man kan skapa realistiska förhållanden för miniatyrerna. Laboratoriet används av såväl studerande som forskare. Kavitationslaboratoriet är i sin tur en enorm lokal med en konstruktion som påminner om en vindtunnel. Där pumpar man in vatten med högt tryck för att kunna studera kavitationen i propellrar, jetsystem, roder och det mesta under vatten i en genomskinlig del. Modellerna som används i testerna är exakta miniatyrer av riktiga fartyg. I laboratoriet har man studerat kavitationen i olika stomkonstruktioner och även utvecklat tystare propellrar för flottans ubåtar. Under ledning av kapten Richard Dunham får vi med hjälp av miniatyrerna i skolans bogserbåtssimulator se hur fartygen beter sig i sjögång. Det är intressant att åka kanonbåt till centrala Sydney! Doktorsexamen i sikte Nivån är mycket hög till exempel Yapa Mahindas och Paul Browns föredrag siktar på en doktorsexamen. När vi umgås framkommer det hela tiden att deltagarna från hela världen är förundrade och förtjusta över hur Finland kan vara en så stark sjöfartsnation med tanke på att även havet är fruset en stor del av året. Luka, som blivit min vän, flyger tillbaka till Kroatien. Jag och kanadensarna fortsätter från flygplatsen till Boag s Brewery för en guidad tur. Slutligen har jag en 37-timmars resa framför mig till Helsingfors via Melbourne, Dubai och London. Det har varit en mycket lyckad resa. Lassi Koivunen Satakunda yrkeshögskola FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
Tietoa Hilkka Kotkamaa Lisää älyä merelliseen Helsinkiin Aalto yliopiston tutkija Martti Mäntylä: Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun Helsinki on merikaupunki. Helsinki on merenkulkukaupunki ja se Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein kappaletavarasatama sekä lentorahtiasema. Vuosaaren sataman kautta kuljetettu tavaraliikenne edustaa arvoltaan lähes kolmasosaa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja määrältään neljäsosaa meritse kuljetetun kappaletavaraliikenteen määrästä. Nyt merellisyyden on lopullisesti huomannut myös Helsingin kaupunki, joka on käynnistänyt mittavan hankkeen nimeltään Merit. Helsinkiin ja lähialueille keskittyy myös yksi valtakuntamme merkittävimmistä meriklusteriyritysten keskittymistä. Alueelta löytyvät tärkeimmät tutkimuslaitokset, kuten VTT, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto. Samoin täällä ovat useat merenkulkuun liittyvät insinööritoimistot. Merit-sanan alku tarkoittaa merta ja loppu it tarkoittaa merenkulun tietokoneistettua teknistä kehitystä, älykästä meriteollisuutta, jota kaupunki haluaa tukea. Hankkeen päämääränä on mm. lähentää alan uusinta tutkimusta ja alan yrityksiä niin että yhteisvoimin kehitettäisiin keinoja merenkulun ja meriteollisuuden mahdollisuuksista kehittyä tietoliikenteen avulla. Mukana ovat Helsingin kaupunki, alan yritykset sekä tutkijat Aalto yliopiston johdolla. on, mutta tiedon kulku vaatii panostuksia. Me kutsumme tätä ristikkäistä tiedonkulkua teolliseksi internetiksi. Se tarkoittaa keinoa siirtää tietoa järjestelmästä toiseen tai tuotekokonaisuudesta toiseen, sanoo Martti Mäntylä tietotekniikan professori Aalto yliopistosta. Laitteiden yhteensopivuus ja yhteen pelaaminen on erityisen tärkeää merenkulussa, jossa sujuva tiedonkulku on turvallisuustekijä. Siten saadaan myös kustannussäästöjä ja voidaan säästää energiaa ja ympäristöä. Tehokas tiedonkulku nopeuttaa myös työtä ja vähentää operoinnissa materiaalin ja laitteiden kulumista. Mäntylän mukaan tiedonkulussa ei useinkaan ole kyse tiedon puutteesta, vaan sen käytön sujuvuudesta. Ongelma on, että yksi yritys kerää tietoa ja toinen tarvitsee sitä. Miten nämä löytävät toisensa sujuvasti ja toimivat keskenään, siinä tarvitaan teollista internetiä. Energiaa basaarista Meillä on jo kyky kerätä dataa, laittaa sensoreita, syöttää tietoliikennettä, älyä ja mikroprosessoreita, mutta käyttöä voi kehittää helpommaksi ja halvemmaksi. Meidän on opittava rakentamaan yhä parempia järjestelmiä, joilla voimme hyödyntää kerättyä dataa. Eri tahojen sovittamisessa yhteen on kyse rahasta, tekniikasta, byrokratiasta, tiedonkulusta ja asenteesta. Niistä ainakin. Olen saanut tukijana parhaiten sanomani perille kertomalla, miten teollisen internetin soveltaminen säästää energiaa. Haluaisin kutsua sitä energiadatabasaariksi. Siinä on koossa eri tahoilla tuotettu tieto ja kukin poimii siitä sen, mistä kullekin on eniten hyötyä. Varustamoille ja hallitukselle Martti Mäntyjä on vetänyt vuoden verran Aalto yliopistossa hanketta, jossa on mukana eri 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
alojen professoreita. Mukana ovat esimerkiksi konerakennustekniikan ja säätö- ja automaatiotekniikan laitokset, sekä yhteydet Kauppakorkeakouluun. Tämän työn tuloksin lähestymme merenkulun ja teollisuuden toimijoita. Olen työssäni huomannut ilokseni, että nuori sukupolvi suhtautuu kiinnostuksella ja ennakkoluulottomasti tietoteknisiin asioihin. Nuoret ovat fiksuja, eikä heille tarvitse sanoa montaa sanaa, kun he jo ymmärtävät mistä on kyse. Samalla nuori polvi näkee työmahdollisuuksia uuden tekniikan parissa. Varustamot hoi, te voisitte tarjota hyviä tutkimusaiheita opiskelijoille. Terveisiä myös maan hallitukselle: nyt kun puhutaan paljon, millä keinon saadaan Suomi nousuun, tässä on mielestäni hyvä esimerkki, Mäntyjä vinkkaa. E Tietoa on merenkulussa runsaasti, mutta tiedonkulku tökkii. Sujuvuutta voi parantaa tutkimuksella, sanoo professori Martti Mäntylä. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
Hilkka Kotkamaa Mer intelligens i maritima Helsingfors Helsingfors är en havsstad. Helsingfors är en sjöfartsstad och en knutpunkt för den nationella och internationella logistiken i Finland. Finlands viktigaste styckegodshamn och flygfraktstation finns i området. Godstrafiken som löper via Nordsjö hamn motsvarar till värdet nästan en tredjedel av värdet på Finlands utrikeshandel och till volymen nästan en fjärdedel av volymen för den sjöledes transporterade styckegodstrafiken. Nu har till slut Helsingfors stad också upptäckt havsnärheten och inlett ett omfattande projekt vid namn Merit. En av våra viktigaste koncentrationer av företag inom det maritima klustret finns också i Helsingfors och dess närområden. I området finns de viktigaste forskningsinstituten såsom Teknologiska forskningscentralen VTT, Finlands miljöcentral SYKE, Meteorologiska institutet och Aalto-universitetet. Dessutom finns här många ingenjörsbyråer med anknytning till sjöfart. Ordet Merit kommer från finskans meri, som betyder hav, och it, som står för datoriserad teknisk utveckling inom sjöfarten intelligent marinindustri vilket staden vill stödja. Målet med projektet är bl.a. att föra den senaste forskningen inom området och företag i sektorn närmare varandra så att de med gemensamma krafter kan ta fram sätt att utveckla sjöfartens och marinindustrins möjligheter med hjälp av IT. Deltar gör Helsingfors stad, företag i sektorn och forskare under ledning av Aalto-universitetet. Martti Mäntylä, forskare på Aalto-universitetet: Tillväxt i Finland Informationen finns, men informationsflödet kräver satsningar. Vi kallar detta korsgående informationsflöde för industriellt internet. Det är ett sätt att överföra information från ett system till ett annat eller från en produkthelhet till en annan, säger Martti Mäntylä, professor i IT på Aaltouniversitetet. Att olika enheter är kompatibla och fungerar ihop är ytterst viktigt inom sjöfarten, där ett smidigt informationsflöde utgör en säkerhetsfaktor. På så sätt sparar man även in på kostnader och kan spara energi och miljön. Ett effektivt informationsflöde snabbar också upp arbetet och minskar slitage på material och apparater under drift. Enligt Mäntylä handlar det oftast inte om brist på information i informationsflödet, utan om hur smidigt det används. Problemet är att ett företag samlar information och ett annat behöver den. Hur ska de hitta varandra på ett smidigt sätt och fungera sinsemellan? Till det behövs industriellt internet. Energi från basaren Vi vet redan hur man samlar data, sätter ut sensorer och matar datatrafik och har redan intelligens och mikroprocessorer. Däremot kan vi utveckla användningen så att den blir enklare och billigare. Vi måste lära oss bygga bättre system som vi kan använda för att utnyttja datan som vi samlat in. Sammanförandet av olika parter handlar om pengar, teknik, byråkrati, informationsflöde och attityd. Åtminstone dem. Som forskare har jag bäst fått fram mitt budskap genom att berätta hur tillämpningen av industriellt internet sparar energi. Jag skulle vilja kalla det en energidatabasar. Där samlar man information som olika parter producerat, och var och en plockar det som den har störst nytta av. För rederier och regeringen Martti Mäntylä har i ungefär ett års tid drivit ett projekt på Aalto-universitetet som innefattar professorer från olika sektorer. Deltar gör t.ex. institutioner för maskinbyggnadsteknik och regler- och automationsteknik. Dessutom har man kontakt med Handelshögskolan. Med hjälp av resultatet från detta arbete närmar man sig aktörer inom sjöfarten och industrin. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
genom smidigt informationsflöde I mitt arbete har jag till min stora glädje upptäckt att den unga generationen visar intresse för datatekniska saker på ett fördomsfritt sätt. Ungdomar är smarta, man behöver inte säga många ord förrän de förstår vad det handlar om. Samtidigt ser den unga generationen arbetsmöjligheter med den nya tekniken. Hallå rederier ni skulle kunna erbjuda studerande bra forskningsämnen. Hälsningar även till landets regering: nu när det talas mycket om hur man ska skapa tillväxt i Finland har vi enligt mig ett bra exempel här, tipsar Mäntylä. H Det finns mycket information inom sjöfarten, men informationsflödet är dåligt. Det skulle kunna bli mycket bättre genom forskning, säger professor Martti Mäntylä. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Mikko Laitinen Neljä miestä rautakehässä Vintturien ja köysien keskellä... Tärinää, raakaa voimaa ja rasvan hajua päivästä toiseen, elon potkuri jauhaa... Tästä päivästä, todellisesta merenkulkijan työstä aina merenkulun ankaraan historiaan ja romanttisiin kuviin. Tässä haarukka, johon mahtuu tuoreen runokirjan sisältö. Mistä tuuleni tulet? merirunoja on Mikko Laitisen esikoiskirja. Kaikesta näkee, että tekijänä on merenkulun ammattilainen, termit ovat kohdallaan ja meren tuoksu on aito. Kemissä syntynyt jäänmurtajan perämies Mikko Laitinen on opiskellut merikapteenin tutkinnon Turussa ja työskentelee tällä hetkellä jäänmurtaja Urholla, talvisin pääosin kotiseudullaan Perämerellä. Työ vie kuitenkin muillekin murtajille, ja jopa kaukomaille. Merikaupungin kasvatti Alun perin ryhdyin kirjoittamaan runoja käsin hamppukantiseen kirjaseen. Runoja on syntynyt ainakin parinkymmenen vuoden ajalla ja kirjassa ne ovat melko lailla alkuperäisessä järjestyksessä. Ajattelin pitkään, että joku päivä runot haluaisi saada muillekin luettavaksi. Meri on aihepiirinä luonteva näille teksteille. Meri on tärkeä osa elämääni ja työtäni, ja olenhan myös kasvanut merikaupungissa. Meri on muokannut ajatusmaailmaani ja se näkyy runoissa, mutta aloitin kirjoittamisen jo kauan ennen kuin merestä tuli itselleni ammatti. Isoisän perintöä Mikko Laitisella on kokemusta ennen jäänmurtajia laivaston ohjusveneistä, sisävesialuksista, muutama vuosi autolautoilla Viking Linella, sitten Boren rahtilaivoilla ja viime vuodet jäänmurtajilla, myös monitoimimurtajilla. Monet runoistani ovat syntyneet omista kokemuksistani, ja reissun päällä, joten tarkkasilmäinen pystyy ehkä lukemaan joistain runoista, missä on menty. Tositapahtumat ja kokemukset ovat joskus siellä pohjalla. Isoisäni oli merikapteeni ja hän työskenteli viimeiset vuotensa 70-luvulla Kemissä, jossa hän toimi satamakapteenina Ajoksessa. Hän harrasti merikirjallisuutta ja minä olen saanut tutustua hänen merikirjojen kokoelmansa, vaikka henkilökohtaisia muistikuvia ei olekaan. Vaalin tätä perinnettä lämmöllä. Kemin papaltani jäi myös muutamia runoteoksia, joissa on vanhanai- 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
teki tuulesta kirjan kaista merirunoutta. Merenkulku on muuttunut, mutta jotain samaa siinä on edelleen jäljellä. Moni merialan termi on hyvin vanhaa perua, aina purjelaivakaudelta asti. Eräissä runoissani olen tavoittanut samantyylistä, vanhempaa merirunoutta, kuin vaikkapa Tuulikki Soinilla, Heikki Asunnalla tai Joni Skiftesvikillä. Säiden haasteet ja pitkät vahdit Merimiehen työ vaatii venymistä, joskus äärimmäisyyksiin. Kärsivällisyyttä, voimaa ja kykyä selviytyä nopeistakin muutoksista. Mikko Laitisen mielestä runous sopii hyvin laivatyön pitkien vahtien ja ajoittain ankarien kelien vastapainoksi. Merellä on työkuorma sellainen, että itsestään on pidettävä hyvää huolta. Kotiasioita ei kannata ajatella liikaa, vaan parempi on merellä keskittyä laivaelämään, vaikka se ei ole nykyisen tieto- ja viihdetulvan aikaan niin helppoa. Myös kuntosali ja hyvät unenlahjat auttavat jaksamista. Alkoholia käytetään uskoakseni stressin purkuun paljon vähemmän kuin entisinä aikoina. Ei silti, kyllä merirunon aihe voi löytyä kapakastakin. Luonnon armoilla Merenkulussa säätilan seuraaminen on tärkeää ja luonnon ilmiöt korostuvat merirunoudessa. Meren arvaamattomuus, järkähtämättömyys ja voima ovat olennainen osa merielämää. Luonto on usein haaste, jonka kanssa on pärjättävä, vaikka hetkittäin tuntuisi ettei pärjääkään. Tämän vuoksi merta on myös kunnioitettava. Meren mahti ja luonnonvoimat ovat merirunouden kantava teema, väri ja mauste. Minulle luonto on suuri innoituksen lähde kirjoittamiseen. Ihmisen ja luonnon yhteydessä riittää pohtimista. Tässä viitteessä yksi suosikeistani on kemiläinen Niilo Rauhala. Vanhoja merirunoilijoita, merenkulkijoiden elämäkertoja ja matkakertomuksia olen löytänyt esimerkiksi turkulaisista antikoista. Mikko Laitisen merirunokirja julkaistiin alkuvuonna Uudessakaupungissa, ja jonkin verran palautetta on ehtinyt tulla. Ensimmäinen sadan kappaleen painos osoittautui liian pieneksi, mutta kirjan kustantanut Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys teetti jo lisäpainoksen, joten kirjaa on saatavilla. Työkaveritkin ovat huomioineet ja kommentoineet kahvipöydässä. pitkään. Voisin kuvitella joskus saavani kansien väliin myös matkakertomuksia tai jopa kokonaisen romaanin, mutta aika näyttää. - Merenkulkijat ovat kyllä monipuolisia kulttuuriharrastajia. Sen näkee esimerkiksi Mepan näyttelyissä, jossa on maalauksia, valokuvia, käsitöitä jne. Enää ei voi entiseen malliin harrastaa kulttuuria työaikana, sillä työtahti on kova ja vähäinen vapaa-aika menee usein nukkumiseen. Mutta aikaa ja mahdollisuus keskittyä on pidemmillä vapailla, jolloin moni harrastaa vahvastikin kulttuuria. Kuuden viikon kulkumiehet Meri mitannut aikaa päivät paahtaneet pintaa syvemmältä tuhlattavaksi asti kertynyt merkityksettömiä minuutteja metallinmakuisia maihinnousuja Hamburg, Immingham, Marseille laiskasti täyttyy lokikirja kuuden tuuman köysistössä Kansainvälinen radiohiljaisuus kahdeksalla kielellä kuumassa kitunut kone sylkenyt kuonaa ja umpirautaa vanhennuttu vuosi viiden päivän matkalla päivämessi tallentanut meren miesten monologin Kirjoittaminen, lukeminen ja kuvaus Runojen lisäksi kirjassa on Mikko Laitisen ottamia valokuvia. Kaikki kuvat on otettu Grönlannin ja Huippuvuorten arktisissa maisemissa, joissa omalaatuinen valo on tehnyt kuvausta harrastavaan Laitiseen vaikutuksen. Voi sanoa, että kaksi pitkäaikaista harrastustani lyövät kirjassani kättä. Olen kuvannut ja kirjoittanut jo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13