Minne menet Metsäpeura: metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) kannanseuranta ja sitä tukeva tutkimus Antti Paasivaara (Suurpeto ja riistaseurannat/luonnonvarat ja Biotuotanto)
Esityksen sisältö: 1. Luke:n metsäpeurahankkeet 2. Yleistä 3. Metsäpeuratilanteita Kainuussa, Venäjän Karjalassa ja Suomenselällä I.Kojola J.Sahlgren 2
Metsäpeuran kannanseuranta ja sitä tukeva Lentolaskenta tutkimus Syksyinen laumarakennelaskenta Vasatuotto, Kainuussa Rotupuhtaustyön tukeminen Metsäpeura-LIFE (2017 2023) GPS pantamerkintä Tilankäyttö ja liikkeet kuolleisuus ja vasatuotto Kuolinsyyseuranta 3 Photos: P. Timonen and A. Juntunen
Metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) alalajin maailmankanta 1300 Kainuu 700 2400 Karjala Arkangeli 1500? Komi 2500? Suomenselkä Kojola et al. 2011, D. Panchenko et al. 2014, Paasivaara unpubl. data) 4
Metsäpeuran taksonominen asema Rangifersuvun alalajina Eroaa muista peuran (Rangifer tarandus) Pohjois- Eurooppalaisista alalajeista: Morfologisesti: Nieminen & Helle 1980. Variations in body measurements of wild and semi-domestic reindeer (Rangifer tarandus) in Fennoscandia. Annales Zoologici Fennici 17: 275 283. Geneettisesti: Røed ym. 2008. Genetic analyses reveal independent domestication origins of Eurasian reindeer. Proc. R. Soc. B. 275: 1849-1855. Flagstad & Røed 2003. Refugial origins of reindeer (R. tarandus L.) inferred from mitochondrial dna sequences. - Evolution 57: 658 670. - Käyttäytymiseltään: esim. Nieminen 2013. Rangifer 33. 5 22.1.2016
Nykyisen kannan esiintymisalue Suomessa Euroopan Unionin diretiivilajien raportti 2013 GPS- paikannusten alueellinen jakauma (n 0.5 milj.) noin 200 vaatimesta (A. Paasivaara, unpubl. data) 6
Metsäpeuran kesäelinympäristöt Suomessa 7 (S. Kaartinen & A. Paasivaara julkaisematon aineisto)
Metsäpeuran talvielinympäristöt 8 (S. Kaartinen & A. Paasivaara julkaisematon aineisto)
Pantapeurojen elinalueet kesällä ja talvella GPSpaikannusten mukaan Punainen = kesä Sininen = talvi Paikannuksia 0,6 milj. Erilliset talvi- ja kesälaitumet 9 LUKE: julkaisematon aineisto
Total number of animals Suomenselän peurakannan koko ja kehitys lentolaskennan mukaan 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 1250-1300 yks. Vasa% = 14 (huom! kaikista yksilöistä) 10 LUKE:n julkaisematon aineisto ja http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/metsapeura/)
Kumulatiivinen sukupuuttoriski Total number of animals Kainuun peurakannan kehitys ja elinkyky 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Kainuun lentolaskenta v. 2015 700 yks. ja Vasa% 13 Sukupuuttoriski Kainuun metsäpeurakannalle Elinkykyanalyysi (Count based PVA): Kainuun kanta romahtaa 50 % todennäköisyydellä alle sadan yksilön noin 25-30 vuoden kuluessa Populaation kasvukerroin = - 0.07 10 0 10 1 10 2 10 3 10 4 10 5 10 6 10 7 10 8 10 9 10 10 10 11 10 12 10 13 10 14 10 15 0 10 20 30 40 50 11 LUKE:n julkaisematon aineisto ja http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/metsapeura/) Vuosi
% vasallisten naaraiden osuus Vasallisten naaraiden osuudet syksyn kiimatokkalaskennan mukaan vuosina 1996 2015 Kainuussa 60 50 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 - Vasallisten naaraiden osuus elokuun lopussa keskimäärin 33 % - Vasaprosentti vuosina 2002-2015: 27 % - Vasaprosentti vuosina 1996 2001: 46 % - Vuonna 2015 : vasallisten naaraiden osuus 22 % (LUKE ja Riistakeskus, julkaisematon aineisto) 12 22.1.2016
Kainuun pantanaaraiden vasomisen todennäköisyydet ja vasojen selviytyminen elokuun loppuun asti n = 100 11 11 9 8 15 19 11 26 19 21 14 22 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Vasoneiden naaraiden osuus tiedetyistä naaraista vasallisten vaatimien osuus syyskuussa 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Mean - Keskimäärin 86 % pantanaaraista vasoo (n = 217 naarasta) - Vasallisten naaraiden osuus elokuun lopussa keskimäärin 36 % - 2011 2015 Panta-aineiston kuolinsyytutkimus: Vasat pääsääntöisesti häviävät jälkiä jättämättä - kuitenkin useita viitteitä suurpedoista ja petokontakteista (LUKE ja Riistakeskus, julkaisematon aineisto)
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Metsäpeuran kannankehitys ja elinkyky Venäjän Karjalassa 19501965197019831985198619891990199219941995200220092014 Elinkykyanalyysi (Count based PVA): Kanta pienenee 50 % todennäköisyydellä nykyisestä kannasta puoleen noin 20 vuoden Counts kuluessa Populaation kasvukerroin 2400 yks. = - 0.05 Panchenko et al. 2014 14
Metsäpeuran vuotuiset lumijälkilaskennat Venäjän Karjalan alueilla vuosina 1969-2014 Panchenko et al. 2014 15
Suurpedot ja metsäpeura - Susi käyttää metsäpeuraa ravintonaan, erityisesti jos hirviä ei ole saatavilla (Kojola ym. 2011: Susi hirven ja metsäpeuran saalistajana. Metsästäjä 1: 36 39) Sudelle sopivan elinympäristön määrä (Kaartinen, Kojola, Antikainen 2015) - Suden tehoseurantajaksoilla Kainuun peura-alueilla noin suden 35-40 % saalisyksiköistä (aikuisia ja vasoja) on peuroja ja loput hirveä sekä vähän pienriistaa Negatiivinen yhteys susitiheyden ja metsäpeuran vasatuoton kanssa (Kojola ym. 2009) 0.5 0.5 vasoja/ vaadin 0.4 0.4 0.3 0.3 0.2 1995 2000 2005 2010 0.2 0 1 2 3 4 5 susitiheys (ind./1000 km 2 )
Suurpedot ja metsäpeura Pannoitettujen metsäpeuravaatimien kuolinsyyt Kainuussa 2009 2015 (n = 55 löydettyä pantanaarasta) Susilaumat 2008 Lopetus 4 % Tuntemat on tai muu 24 % Liikenne 14 % Susilaumat 2015 Ahma 2 % Ilves 9 % Karhu 9 % Susi 38 % (LUKE, julkaisematon metsäpeuran panta-aineisto) 17 22.1.2016
Näennäiskilpailu monilajisessa petosaalisyhteisössä: harvalukuiset saalislajit katoavat muuntuneissa ekosysteemeissä Pohjois-Amerikan hirvi-valkohäntäkauris-metsäkaribu-susi-puuma-karhuahmayhteisö: Hebblewhite and Smith 2005, Latham et al. 2013, Wittmer et al. 2012, Serroya et al. 2015: Pohjois-Amerikassa laaja tuki näennäiskilpailuteorian puolesta Elinympäristön muutokset suosivat joitain lajeja Vahvat saalislajit hirvi- ja valkohäntäkauriskannat sekä petokannat runsastuvat, mutta harva metsäkaribukanta laskee tai häviää Yleensä kytkentä peto-saalissuhteessa ravinnon määrä rajoittaa petoja pedon ja saaliin yhteinen kannanvaihtelu- tai kehitys Ei kytkentää petokannan ja harvalukuisen saaliin välillä Esimerkkejä Suomen peto-saalisyhteisöistä (dominoiva saalislaji lihavoitu): Kainuu: hirvi-metsäpeura-susi-karhu-ilves-ahmayhteisö Suomenselän eteläosat: Hirvi-valkohäntäkauris-metsäkaurismetsäpeura-susi-karhu-ilves-ahma-yhteisö Lappi: Poro-hirvi-metsäkauris-ahma-karhu-susi-ilves-yhteisö Mikä on suurpetojen lisäruokinnan eli haaskojen vaikutus em. systeemissä? Kiihtyykö harvalukuisen saaliin häviäminen? Katoavatko kaikki peto-saaliskytkennät? 18 22.1.2016
Kainuun Metsäpeurojen kesälaitumet 1966-2001 (Heikura) 19
Pannoitettujen metsäpeuravaatimien vasomispaikkojen muutokset vuosina 2011 2015 (n = 103 vasontapaikkaa) Vasontapaikat 2011-2013 Vasontapaikat 2014 2015 20 Suomen puolen itärajan tuntuma lähes tyhjentynyt: Ulvinsalo, Elimyssalo ja muut isot Itä-Kuhmon Natura-alueet
Haaskatiheys (Haaskarekisteri), pantavaatimien vasomispaikat 2011-2015 ja vasojen selviytyminen elokuun loppuun 21 22.1.2016
Syksyn 2015 laumarakennelaskennan tulokset - Koko Kuhmo: Vasallisten vaatimien osuus kaikissa laumoissa n. 22 % kaikista vaatimista - Kuhmon ympäristö: Taajaman lähistö, Vepsä, Saunajärvi, Lammasperä ja Seilonen n. 25 % - Timoniemen seutu n. 30 % - Kuhmo Luode: n. 22 % - Kuhmo - Suomussalmi tieosuuden itäpuoli: n. 14 % - Venäjä: n. 13 % Vasalaskentatulokset tukevat pantahavaintoja - Erityisen alhainen vasatuotto, peurojen siirtyminen muualle ja vilkas haaskatoiminta menevät ajallisesti ja alueellisesti päällekkäin 22 22.1.2016
Muutoksia Suomenselän metsäpeurojen esiintymisessä: uusi lisääntymisalue Pohjois- Pohjanmaalle (GPS-pantahavainnot) 23 22.1.2016
Suomenselän uhkakuvia lähitulevaisuudessa: - Petovaikutuksen kasvu petokannan ja hirvikannan vaihteluiden myötä - Rakentaminen: tuulivoima ja turpeenotto vasomisen ydinalueilla - haaskaruokinta 24 22.1.2016
Pohjois-Pohjanmaa Uhkakuvia: 25 22.1.2016
Kiitos! Mukana peuratöissä mm. Arto Juntunen, Petri Timonen, Markku Gavrilov, Sanna Kokko, suurpetotiimi sekä Riistakeskus 26 22.1.2016