Päättäjien Metsäakatemia Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Juha Laitinen Toiminnanjohtaja Mhy Keskipohja ry.
Sisällysluettelo 1. Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 1.1 Metsäpoliittinen selonteko 1.2 Eduskunnan kirjelmä 13/2014vp 1.3 Metsästrategia 2025 2. Metsälainsäädännön kokonaisuudistus 2.1 Metsälaki taustaa uudistukselle 2.2 Uudistettu metsälaki käytössä 3. Metsätuholaki 4. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 5. PEFC metsäsertifiointiin muutoksia 6. Metsät ja monimuotoisuus 7. Soidensuojelun täydennysohjelma 8. Sähköntuotantotuen lakimuutos 9. Hallitusohjelma? 10. Metsäbiotalouden edistäminen vaatii investointeja ja toimivia markkinoita 11. Riittääkö Suomessa puu? 11.1 Metsätase 11.2 Puun käytössä on kasvun varaa 11.3 Yhteenveto hakkuumahdollisuuksista 12. Yhteenveto LÄHTEET: METLA, MTK (JUHA MARTTILA, JUHA HAKKARAINEN, MARKO MÄKIHAKOLA, LEA JYLHÄ)
Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050
Metsäpoliittinen selonteko Metsien kestävä käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Strategiset päämäärät: 1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille. 2. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. 3. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä.
Eduskunnan kirjelmä 13/2014vp 1. maamme luontaisia edellytyksiä ja metsäalan osaamista nykyistäkin tehokkaammin hyödyntämällä vahvistetaan maamme asemaa maailman johtavana metsämaana; 2. maamme metsät kattavalla kestävällä hoidolla ja hyödyntämisellä mahdollistetaan puun käytön lisääminen ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ehkäisten ilmastomuutoksen haittavaikutuksia - metsien hoidon ja käytön tulee olla hyväksyttävää ja tavoiteltavaa; 3. metsien monipuoliseen käyttöön perustuvaa aktiivista yrittäjyyttä edistetään muun muassa helpottamalla sukupolvenvaihdosten toteuttamista sekä edistämällä yhteismetsien muodostumista, joilla toimenpiteillä samalla ehkäistään metsälöiden pirstoutumista;
Eduskunnan kirjelmä 13/2014vp jatkoa 4.metsäalan kilpailukykyä lisäämällä luodaan edellytykset alan uusille investoinneille ja puunkäytön lisäämiselle; 5.metsäalan uudistumisen ja monipuolistamisen tueksi vahvistetaan monitieteistä tutkimusta ja 6.panostetaan nykyistä voimakkaammin ja määrätietoisemmin aloitteellisuuteen, koordinaatioon, johdonmukaisuuteen ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen EU:n ja kansainvälisen metsä- ja ympäristöpolitiikan metsiä koskevien asioiden valmistelussa metsien monipuolisen käytön varmistamiseksi.
Metsästrategia 2025 1. Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy 2. Raaka-aineiden saatavuus mahdollistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investoinnit 3. EU:n metsäasiat ja kansainvälinen metsäpolitiikka edistävät metsien käytön 4. hyväksyttävyyttä sekä puun ja metsien kilpailukykyistä käyttöä 5. Metsäalan osaaminen on monipuolista ja vastaa muuttuvia tarpeita 5. Hallinto on joustava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen 6. Metsätalous on yritysmäistä ja aktiivista 7. Metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vahvistuvat
Metsälainsäädännön kokonaisuudistus Metsähallinnon uudistus: - Suomen metsäkeskus aloitti 1.1.2012 siirtymäaika v.2014 loppuun => Otso ja Tapio yhtiöittäminen 2015 Metsäkeskuslain muutos 2014 -Metsähallituslain muutos -Luonnonvarakeskus 2015 (Metla + MTT + RKTL) -Uusi Metsälaki voimaan 1.1.2014 -Metsänhoitoyhdistyslaki voimaan 2014-2015 -Metsätuholaki voimaan 1.1.2014 -Puutavaranmittauslaki voimaan 1.7.2013 -Kestävän metsätalouden rahoituslaki v. 2014
Metsälaki taustaa uudistukselle - Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle - Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudelllisten - tavoitteiden ohella myös virkisty-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia - Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa - Myös yhteiskunnan tavoitteet ovat monipuolistuneet
Uudistettu metsälaki käytössä Uudistettu laki astui voimaan 1.1.2014 => Metsänomistajien valta ja vastuu metsien käytössä ja hoidossa kasvoi esim. - uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuivat - pienaukkohakkuut ja ns. jatkuva kasvatus sallitaan - uudistamisvelvoite vähätuottoisilta ojitetuilta soilta poistuu Kuinka suuri muutos on käytännössä, näkyy vasta myöhemmin. Tällä hetkellä vaikutukset pieniä.
Metsätuholaki Sovelletaan samalla alueella kuin metsälakia Lakimuutoksessa tavoitteena huomioida myös energiapuu ja ilmastonmuutos Kuusipuutavarapinojen poiskuljettaminen aikaistui Etelä- ja Keski-Suomessa Myös kesäaikaan korjattu kuusipuu on kuljetettava pois 30 päivän kuluessa Etelä-Suomessa Vaurioutunut puu (tuulenkaadot) korjattava pois, jos yli 10m3/ha Koskee tyviläpimitaltaan yli 10 cm runkoja Kannot kuljetettava pois 2 vuoden kuluessa
Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki Uudistuksen tavoitteet - Kannustavuus - Tehokkuus - Oikeat työt oikeaan aikaan - Järjestelmän yksinkertaistaminen - Pois turha byrokratia Lakiesitys vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. EU:n valtiontuensuuntaviivat tuovat lisäbyrokratiaa (jälkirahoitteisuus ei enää mahdollista)
PEFC metsäsertifiointiin muutoksia Toteutusmalli muuttuu Sertifikaatin haltijana toimivat mo-liitot poistuvat => Kestävän metsätalouden yhdistys Alueellinen ryhmäsertifiointi säilyy Metsäsertifiointi mhy-jäsenpalvelu Vaihtoehtoiset toteutustavat yleistyvät (esim. metsäteollisuusyritysten palvelusopimusasiakkaiden ryhmäsertifikaatit) Metsäsertifiointistandardi päivitetään Standardiesitys valmistui 6/2014 Käyttöön kv. hyväksymisen jälkeen vuonna 2016
Metsät ja monimuotoisuus Metsänomistajat investoivat 50 65 milj. /vuosi monimuotoisuuteen (säästöpuut, suojakaistat jne.) Kolmannes metsänomistajista suojellut omaehtoisesti kohteita metsissään Metsälakikohteet: 120 000 kpl yksityismetsissä 75 000 hehtaaria Talousmetsien luonnonhoidon laatuarviointi: 95 % kohteista säilynyt ennallaan tai lähes ennallaan Perhemetsistä 95 % sertifioitu PEFC standardin uudistaminen käynnissä METSO-ohjelma: ~ 57 000 ha suojeltu (2008 2013)
Soidensuojelun täydennysohjelma Perustuu hallitusohjelmaan sekä suo- ja turvemaastrategiaan Tavoite 100.000 ha uutta suojelualaa Suojeltua suota 1,2 milj. ha Valtakunnallisesti merkittävät luonnonarvot (suot) Täyden korvauksen periaate metsät ja suot Maanomistajakuuleminen 13.10 14.11. Valtioneuvosto alkuvuosi 2015 Toimisi myös METSO-ohjelman kaltaisilla keinoilla
Sähköntuotantotuen lakimuutos Hallitus antoi 29.1.2015 esityksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Esitys on osa kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseksi annettua kokonaisuutta Esityksen tavoitteena on edistää kuitu- ja tukkipuun käyttöä jalostuksessa sen sijaan että ne ohjautuisivat metsähakkeeksi ja polttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon Esitys vähentäisi kuitupuun hintapaineita ja varmistaisi, että tuotantotuella ei tarpeettomasti vääristetä kilpailua. Esitys parantaisi metsäteollisuuden ja muun puuta jalostavan teollisuuden edellytyksiä investoida. Lausuntokierroksella käytäntöä ymmärtävät toimijat tyrmäsivät esityksen äänin 37-1. Lausuntojen mukaan esitys lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä pahimmillaan edistää kivihiilen käyttöä. Mallissa ei nähty mitään hyvää. Esityksen tyrmäsivät niin Maa- ja metsätalousministeriö, järjestöt, energiatoimijat sekä maakunnalliset sidosryhmätkin Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen 9.3.2015 äänin 87 puolesta ja 81 vastaan.
Hallitusohjelma? Kehitetään metsätilarakennetta sekä aktiivista ja yrittäjämäistä metsätaloutta. Selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus ja luvitus poistuvat. Ekosysteemipalveluiden ja monimuotoisuuden turvaaminen perustuu vapaaehtoisiin ja sopimuksellisiin toimintamalleihin. Biotalouden kasvupanosten turvaaminen strategisissa ohjelmissa ja talousarviossa Metsäsektorin toimintaedellytykset otetaan huomioon EU-tason ja globaaleissa politiikkaprosesseissa Kehitetään liikenneinfrastruktuuria ja kohdennetaan määrärahoja alemman tieverkon kunnostukseen
Metsäbiotalouden edistäminen vaatii investointeja ja toimivia markkinoita Kasvavat biomassavarat antavat Suomelle mahdollisuuden lisätä niihin pohjautuvaa hyvinvointia Biomassapotentiaalin vapauttaminen vaatii kuitenkin asennemuutoksen -> tulevaisuudessa politiikan täytyy siirtyä rajoittamisesta edistämiseen -> investointiedellytykset ja markkinat kuntoon -> energiapuun tukeen kaavailut tukirajoitukset olisivat myrkkyä puumarkkinoiden toimivuudelle Biomassoihin liittyvä elinkeinonäkökulma on tuotava vahvemmin esiin Biotalous vaatii konkreettisia toimia, joilla edistetään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, metsätaloudessa tärkein on SPV-järjestelmä
Metsätase Lähde: Metsäntutkimuslaitos
Puun käytössä on kasvun varaa Hakkuumahdollisuudet: Metla Hetemäki, L. ja Hänninen, R. 2009. Metlan työraportteja 122. Kärhä, et.al, TEM julkaisuja Energia ja Ilmasto 66/2010.
Yhteenveto hakkuumahdollisuuksista Tukki- ja kuitupuun (ainespuun) suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio vuosille 2011 2020 on Suomessa puuntuotannon metsämaalle 75,2 miljoonaa kuutiometriä, ja energiapuun kertymäarvio on 20,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio kasvaa kolmenkymmenen vuoden aikana 77,9 miljoonan kuutiometriin vuodessa. Energiapuukertymä säilyy noin 21 miljoonan kuutiometrin tasolla. LÄHDE: (Luke/ VMI 11.)
Yhteenveto Suomessa riittää puuta monenlaisiin biotalouden investointeihin Kaavoitus ja muut maankäytön rajoitukset (suojelu) siirtävät metsiä talouskäytön ulkopuolelle, ellei puuvaroille löydy kysyntää Ensiharvennusrästit n. 60000ha/v. -> kertymä 3,0 milj.m3 mikäli olisi kysyntää Tiestön ja rataverkon kunto rapistuu hälyttävästi Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on onnistuttava, ettei sieltä tule rajoitteita puuvarojen käytölle Puuta riittää niin uusiin selluinvestointeihin kuin energiakäyttöönkin