POHJARAKENNESUUNNITELMA

GEOPALVELU OY TYÖ N:O 14063 SKOL jäsen SUOMUSSALMEN HOITOKOTI Välskärinkuja 4 89600 SUOMUSSALMI 30.06.2014 - liitteenä 5 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pintavaaitus ja pohjatutkimusasemapiirros 1:200-002 pohjatutkimusleikkaus A-A 1:200/1:100-003 pohjatutkimusleikkaus B-B 1:200/1:100-004 pohjatutkimusleikkaus C-C 1:200/1:100-005 pohjatutkimusleikkaus D-D 1:200/1:100 Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus 0719989-2 Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET... 3 1.1. TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE... 3 1.2. TEHDYT TUTKIMUKSET... 3 1.3. TUTKIMUSKOHTEEN YMPÄRISTÖ... 4 1.4. PINTASUHTEET... 4 1.5. POHJASUHTEET... 4 1.6. MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS... 5 SUUNNITTELUOHJEET... 6 1.7. RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA... 6 1.8. KANTAVIEN RAKENTEIDEN PERUSTAMINEN... 6 1.9. GEOTEKNINEN KANTAVUUS... 6 1.10. ALAPOHJAT... 6 1.11. RADON... 6 1.12. ROUTIVUUS... 7 1.13. RAKENNUSPOHJAN KUIVATUS... 7 1.14. PUTKIJOHDOT... 7 1.15. PIHAN LIIKENNEALUEET... 7 2. TYÖOHJEET... 8 2.1. YLEISTÄ... 8 2.2. KAIVU- JA TÄYTTÖTYÖT... 8 2.3. KAIVOT JA KANAALIT... 9 2.4. SALAOJAT... 9 2.5. PIHAN LIIKENNEALUEET JA MUUT RAKENTEET... 10 2.6. LAADUNVALVONTA... 10 2 (12)

SUOMUSSALMEN HOITOKOTI Välskärinkuja 4 89600 SUOMUSSALMI 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1. TOIMEKSIANTO JA TUTKIMUSKOHDE Suomussalmen kunnan toimeksiannosta olemme tehneet pintavaaituksen, kartoituksen ja pohjatutkimuksia suunnitellulla Suomussalmen hoitokodin sekä hoitokodin ja nykyisen terveyskeskusrakennuksen välisen yhdyskäytävän rakennuspaikoilla Suomussalmella. Tutkitulle rakennuspaikalle rakennetaan 2-kerroksinen, osin kellarillinen hoitokoti. Kellarikerroksen ja viereiseen terveyskeskuksen välille rakennetaan lisäksi maanalainen huoltotunneli. Käytössämme oli rakennussuunnitelmia. 1.2. TEHDYT TUTKIMUKSET Rakennuspikka lähiympäristöineen vaaittiin ja kartoitettiin VRS GPS- ja takymetrimittauksella. Korkeusjärjestelmä on N60. Maakerrosten laatua ja kovan pohjan syvyyttä tutkittiin heijarikairauksin 19 tutkimuspisteessä. Lisäksi rakennuspaikalla tehtiin 3 porakonekairausta, joilla varmistettiin että kallion pinta on perustamistasoa syvemmällä. Kahdesta tutkimuspisteestä otettiin sarja häiriintyneitä maanäytteitä, jotka on tutkittu laboratoriossamme. Näytteenottopisteisiin asennettiin tutkimuksen aikaiset pohjaveden havaintoputket. 3 (12)

1.3. TUTKIMUSKOHTEEN YMPÄRISTÖ Tutkittu rakennuspaikka sijaitsee terveyskeskuksen puistomaisella piha-alueella terveyskeskuksen lounaiskulmalla. Rakennuspaikalla on muutamia puita sekä asfaltti-, kivituhka- ja hiekkapintaisia pihateitä. Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä on maanalaisia putkistoja ja kaapeleita. Rakennuspaikan ympäristö on pääosin rakennettua aluetta. 1.4. PINTASUHTEET Tutkittu rakennuspaikka on maanpinnaltaan tasaista terveyskeskuksen piha-alutta. Vaaitulla alueella maanpinnan korkeus vaihtelee noin tasojen +201,2 ja +203,9 välillä. 1.5. POHJASUHTEET Pintamaina rakennuspaikalla on pihamaan nurmikkopintainen humuskerros sekä pihateiden asfaltti-, kivituhka- ja hiekkapintaiset täyttökerrokset. Pintakerrosten alla on moreeni, jonka tiiviys kairausvastuksen perusteella vaihtelee löyhähköstä tiiviiseen. Näytteistä määritetyt perusmaan vesipitoisuudet vaihtelivat 6 24 %:iin kuivapainosta laskettuna. Maalajeiksi määritettiin silttinen hiekkamoreeni ja hiekkamoreeni. Pisteeseen 4 asennetussa pohjavesiputkessa ei tutkimusajankohtana 11.04.2014 havaittu vettä tason +196,13 yläpuolella eli noin 6,7 m syvyydessä maanpinnasta eikä pisteeseen 7 asennetussa pohjavesiputkessa tutkimusajankohtana 10.04.2014 tason +199,47 yläpuolella eli noin 3 m syvyydessä maanpinnasta. Heijarikairaukset päättyivät 2 8 m syvyydessä maanpinnasta moreenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Porakonekairaukset lopetettiin määräsyvyyteen 7,3 m syvyydessä maanpinnasta. Kalliopintaa ei havaittu määräsyvyyttä ylempänä. Perusmaakerrokset ovat routivia. 4 (12)

1.6. MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS Tutkitulla rakennuspaikalla ei ole tehty pilaantuneisuusselvitystä. Vanhoja täytemaakerroksia poistettaessa tulee maaperän laatua tarkkailla aistinvaraisesti kaivutöiden yhteydessä ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli kaivumaissa havaitaan pilaantuneisuuteen viittaavaa. Muilta osin maaperä voidaan olettaa puhtaaksi. 5 (12)

2. SUUNNITTELUOHJEET 2.1. RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusasemaa valittaessa on huomioitava pintavesien johtaminen pois rakennusten seinustoilta. Rakennuksen 1. kerroksen lattiatasoksi on suunniteltu +203,60, kellarin lattiatasoksi +200,37, ja yhdyskäytävän +200,37 +201,06 (vanhan osan kellari). Rakennusta välittömästi ympäröivät maanpinnat muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäviksi. Sopiva vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20. 2.2. KANTAVIEN RAKENTEIDEN PERUSTAMINEN Rakennus voidaan perustaa anturaperustuksin perusmaana olevan moreenin päälle rakennettavan, vähintään 0,3 m paksun, kalliomurskeesta # 0/32 tai # 0/63 tehtävän arinakerroksen ja täytön varaan. Nykyisen rakennuksen ja yhdyskäytävän liittymäkohdassa yhdyskäytävä on perustettava samaan syvyyteen kuin vanha osa. Yhdyskäytävä ja vanha osa on rakenteellisesti erotettava toisistaan liikuntasaumalla. 2.3. GEOTEKNINEN KANTAVUUS Geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää perusmaana olevan moreenin päälle kalliomurskeesta # 0/32 tai # 0/63 tehtävän arinakerroksen ja kalliomursketäytön varaan perustettaessa p < 200 kpa. 2.4. ALAPOHJAT Lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina moreenin/mursketäytön päälle tehtävän kapillaarikerroksen varaan. Kellariin rajoittuvat 1. kerroksen lattiat on rakennettava kantavina rakenteina. Välittömästi maata vasten valettavien lattioiden alle on tehtävä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva, > 0,3 m paksuinen kerros sepelistä # 6 8/16. 2.5. RADON Alapohjarakenteet on tehtävä radonturvallisiksi. 6 (12)

2.6. ROUTIVUUS Perusmaakerrokset ovat routivia, joten rakenteet on routasuojattava. Mitoittava pakkasmäärä F 50 = 58000 Kh. Routaeristeen paksuus mitoitetaan RIL 261-2013 Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet mukaan, erikseen lämpimille ja kylmille rakennuksen osille sekä rakennuksen nurkille. 2.7. RAKENNUSPOHJAN KUIVATUS Rakennus on vajovesien poisjohtamiseksi salaojitettava. Salaojien ylin kuivatustaso (lähtökorkeus) on oltava vähintään 0,2 m anturan alapintaa syvemmällä. 2.8. PUTKIJOHDOT Putkijohdot voidaan rakentaa maanvaraisesti vähintään 0,2 m paksun arinakerroksen välityksellä. Kantavien lattioiden alla putkijohdot on ripustettava alapohjan varaan. 2.9. PIHAN LIIKENNEALUEET Pihan liikennealueiden rakennekerrosten paksuudeksi suosittelemme alla olevan mukaisesti vähintään 1,2 m. Rakennekerrokset: Kivituhka/Asfalttibetoni AB 16/125 50 Tasausmurske KaM # 0/16 32 100 Kantava kerros KaM # 0/63 250 Jakava kerros M # 0/100 400 Eristyshiekka 400 Kuitukangas N2 -------------- kerrospaksuus yhteensä 1200 mm Kivi- tai betonikivipäällystealueilla piha on routaeristettävä. Eriste asennetaan eristyshiekkakerrokseen niin, että eristeen päälle tulee suojaava hiekkakerros. 7 (12)

3. TYÖOHJEET 3.1. YLEISTÄ Tämän kohdekohtaisen työohjeen ja suunnitelmien lisäksi maarakennustöissä on huomioitava seuraavat määräykset ja ohjeet: - Suomen rakentamismääräyskokoelma B 3, Pohjarakennus - Suomen rakentamismääräyskokoelma C 2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet 1998 - Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen maatyöt MaaRYL 2010 - Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL 132-2000 - Pohjarakennusohjeet RIL 121-2004 - Kaivanto-ohje RIL 263-2014 - Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL 126 2009 - Pihojen pohja- ja päällysrakenteet Suunnittelu- ja rakentamisohjeet RIL 234-2007 - MaKu 2001, Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas - Putkikaivanto-ohje RIL 194-1992 - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Asennusohjeet RIL 77 2013 - InfraRYL 2010, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 - InfraRYL 2006, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Osat 2-4 3.2. KAIVU- JA TÄYTTÖTYÖT Rakennuspaikalta kaivetaan ensin pois kaikki humus- ja täyttömaat sekä kannot ja juuret ja sen jälkeen tasakärkikauhalla kaikki roudan löyhdyttämät pintakerrokset. Sen jälkeen tehdään rakenteiden edellyttämä maankaivu vähintään tasoon anturan alapinta -0,3 m. Kaivun on perustamistasossa ulotuttava 1 m anturan ulkoreunasta ulospäin ja siitä kaltevuudessa 1:1 kaivupohjalle saakka. Ennen täyttötöihin ryhtymistä rakennuspohjalla on pidettävä pohjakatselmus. Kaivupohjalle asennetaan kuitukangas N2. Koko rakennuspohjan alueelle tehtävät perustusten alustäytöt rakennetaan kerroksittain tiivistäen puhtaasta, kantavasta ja hyvin tiivistyvästä kalliomurskeesta # 0/32 tai # 0/63, jonka rakeisuus täyttää oheisen liitteen mukaisen kantavan kerroksen materiaalivaatimuksen. Täyttömateriaalin, kerrospaksuuden ja tiivistyskertamäärien suhteen on noudatettava RIL 132 "Talonrakennuksen maarakenteet" kohtaa 4. Täytöt. Jos työ ajoittuu pakkaskauteen, on täytöt rakennettava kuivasta sepelistä, jonka vesipitoisuus on < 3 %. 8 (12)

Tiivistettävä täyttö on ulotettava täytön pohjalla vähintään etäisyydelle 1 metri perustuksen reunasta ulospäin + täytekerroksen paksuus. Perustamistasossa (anturan alapinnan tasossa) tiivistetyn täytön on ulotuttava vähintään metrin anturan reunan ulkopuolelle. Perustamistasosta ylöspäin tehtävät maanvaraisten lattioiden alustäytöt rakennetaan kerroksittain tiivistäen puhtaasta, kantavasta ja hyvin tiivistyvästä murskeesta. Kerralla tiivistettävän täyttökerroksen paksuus saa olla korkeintaan 0,3 m. Välittömästi maata vasten valettavien lattioiden alle on tehtävä kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva, > 0,3 m paksuinen kerros sepelistä # 6 8/16. Rakennuksen vierustoille on tehtävä sokkelin vastainen, > 0,2 m paksuinen salaojituskerros (RIL 132-2000 Kohta 4.22) esim. sepelistä # 6 8/16. 3.3. KAIVOT JA KANAALIT Kaivojen asennusalusta ja ympärystäyttö tehdään murskeella # 0/16, asennusalustan paksuus 200 mm ja ympärystäyttö kaivon ympärille 400 mm. Lopputäyttö tehdään kaivannon viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. Putkikanaalien asennusalusta ja alkutäyttö tehdään murskeella # 0/16, asennusalustan paksuus 150 mm ja alkutäyttö vähintään 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Lopputäyttö tehdään kanaalin viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. Kaapelikanaalien asennusalusta ja alkutäyttö tehdään suodatinhiekalla. Asennusalustan paksuus on 200 mm, alkutäyttö vähintään 200 mm ylimmän putken tai kaapelin suojakourun yläpuolelle. Hiekka ympäröidään kuitukankaalla. Lopputäyttö tehdään kanaalin viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. 3.4. SALAOJAT Salaojituskerros putkien ympärille tehdään sepelistä # 6 8/16, sivuille vähintään 100 mm ja päälle vähintään 200 mm. Sepeli ympäröidään kuitukankaalla. Salaojat asennetaan suoraan kuitukankaan päälle. Lopputäyttö tehdään rakenteen edellyttämällä täyttömateriaalilla. Salaojien paikkaa saa siirtää sivusuunnassa suunnitelmissa esitetystä korkeintaan 500 mm, suurempiin sivuttaissiirtoihin on saatava suunnittelijan lupa. Salaojaputkien sallitut poikkeamat ovat vaakasuorasta linjasta +50 mm ja suunnitelmien mukaisesta korkeudesta +20 mm. 9 (12)

3.5. PIHAN LIIKENNEALUEET JA MUUT RAKENTEET Maanpinnat on muotoiltava rakennusten seinustoilta laskeviksi kaltevuudessa 1:20 vähintään 3 m lukuun ottamatta sisäänkäyntien edustoja. Pihan liikennealueiden rakennekerrosten paksuudeksi suosittelemme alla olevan mukaisesti vähintään 1,2 m. Rakennekerrokset: Kivituhka/Asfalttibetoni AB 16/125 50 (tai kivipinta, paksuus tuotteen mukaan, Tasausmurske KaM # 0/16 32 100 alle asennushiekkaa n. 50 mm, tasaus- Kantava kerros KaM # 0/63 250 mursketta tällöin n. 50 mm) Jakava kerros M # 0/100 400 Eristyshiekka 400 Kuitukangas N3 -------------- kerrospaksuus yhteensä 1200 mm Kivi- tai betonikivipäällystealueilla piha on routaeristettävä. Eriste asennetaan eristyshiekkakerrokseen niin, että eristeen päälle tulee suojaava hiekkakerros. 3.6. LAADUNVALVONTA Perustusten alustäyttö on vaativuudeltaan laatuluokkaan II kuuluva, jossa täytön tiiviys on osoitettava kantavuus- tai tiiviyskokein (RIL 132). Täytön tiivistymistä valvotaan täyttökerroksittain tehtävillä kantavuuskokeilla. Anturoiden alla vaadittava kantavuusarvo E1 50 MN/m 2 ja maanvaraisten lattioiden alustäytössä E1 40 MN/m 2. Suhteen E2/E1 on oltava 2,2. Liikennealueiden rakennekerrosten materiaali- ja mittavaatimukset RIL:n julkaisun: Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL 132-2000 kohdan 4.14 Rakennekerrokset mukaan. Liikennealueilla jakavassa kerroksessa vaadittava kantavuusarvo E2 80 MN/m 2 ja kantavassa kerroksessa vaadittava kantavuusarvo E2 100 MN/m 2. Suhteen E2/E1 on oltava 2,2. Kantavuuskokeet on tehtävä levykuormituslaitteella tai pudotuspainolaitteella. 10 (12)

Tampereella 30. päivänä kesäkuuta 2014 GEOPALVELU OY Geotekninen suunnittelija Markku Varje projektipäällikkö, RI LIITTEET: - Materiaalivaatimus - Rakennetyypit 11 (12)

LIITE Maanvaraisten perustusten alustäytön materiaalivaatimus Tässä kohteessa perustusten alustäyttömateriaalina käytetään kalliomursketta # 0/32 tai # 0/63. Käytettävän materiaalin rakeisuuskäyrän tulee olla alla olevan kuvan ohjealueella. Murske # 0/32 Murske # 0/63 Kiviainekset eivät saa sisältää epäpuhtauksia. 12 (12)