ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Vesilahden kunnassa 25.9.2012.

VESILAHDEN KUNTA Rakennus- ja ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Antopäivä 16.10.2013 1 ASIA Kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupa olemassa olevan toiminnan olennaiseen muuttamiseen (toiminta-alueen laajentaminen) HAKIJA Vesilahden Kalliomurske Kaussanmäentie 30 37470 Vesilahti TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toistaiseksi voimassa olevaa lupaa haetaan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen olemassa olevalla kiviaineksen ottamisalueella ja sen laajennusalueella. Hakija hakee samanaikaisesti maa-ainesten ottamislupaa ympäristölupahakemuksen kohteena olevalle alueelle kymmeneksi vuodeksi. Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Vesilahden kunnassa, Järvenrannan kylässä sijaitsevilla tiloilla Metsälä (922-409-3-39) ja Vähäkallio (922-409-1-68) sekä määräalalla tilasta Kaussa (922-409-1-55). Alue sijaitsee Vesilahden keskustasta noin 2 km lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7c ja 7e mukaan (kallionlouhinta, kiinteä tai tietylle alueella sijoitettava siirrettävä murskaamo). Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7a ja 7b kohtien nojalla kivenlouhimoa ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Vesilahden kunnassa 25.9.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Ensimmäinen maa-aineslupa alueelle on myönnetty vuonna 1993 ja ensimmäinen ympäristölupa vuonna 1997. Tällä hetkellä voimassa oleva maa-aineslupa on myönnetty vuonna 2003 tämän lupahakemuksen kohteena olevalle osa-alueelle. Lupa on voimassa 16.12.2013 asti. Tällä hetkellä voimassa oleva ympäristölupa on myönnetty vuonna 2003 tämän lupahakemuksen kohteena olevalle osa-alueelle. Lupa on voimassa 30.6.2018 asti. Hakijalla on vireillä Vesilahden kunnassa myös maa-aineslain mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottoon laajennetulle alueelle. Hakijalla on vuoteen 2017 asti voimassa oleva Tampereen alueurakan aliurakkasopimus YIT Rakennus Oy:n kanssa tienpidon talvihoidosta. Sopimus sisältää auraustoiminnan, sorastuksen ja hiekoituksen. Suunnitelma-alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnitelma-alueelle on osoitettu merkintä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue MAv021 (Vesilahden kulttuurimaisema). Alu-

2 eella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa, mutta välittömästi alueen koillispuolella on voimassa Vesilahden oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Vähäjärven ranta-alueella. Vähäjärven suunnittelualueen puoleinen ranta-alue on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja ja rakennuslain (RL) 31 nojalla alueella on rakentaminen kielletty sekä luonnon- ja maisemallisia arvoja, joiden perusteella alueella on voimassa RL:n 124a toimenpidekielto. Alue sijaitsee Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan suunnittelualueella. Kaavoitus on edennyt kaavaluonnoksen laatimisvaiheeseen. Alustavassa rakennemallitarkastelussa nykyisen maanottoalueen ympäristöä on suunniteltu työpaikka-alueeksi, jolla varaudutaan asemakaavan laatimiseen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTO Noin 11,0 hehtaarin toiminta-alue sijaitsee Järvenrannan kylässä Koskenkyläntien pohjois-/koillispuolella. Kiviainesten ottamisalueella korkeusasema vaihtelee välillä +93.50 - +113.50. Louhinta- ja murskaustoiminta tapahtuu maa- ja metsätalousalueella. Lähimmät vakituisen asumisen kiinteistöt sijaitsevat noin 420 metrin etäisyydellä suunnitelmaalueen luoteis-, pohjois- ja lounaispuolella. Lähin vapaa-ajan kiinteistö on alueen lounaispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Alueelle on olemassa kulkuyhteys Koskenkyläntieltä. Suunnittelualueella on tehty maisemaselvitys (17.4.2013, Katriina Koski, Etelä- Suomen maa- ja kotitalousnaiset / MKN Maisemapalvelut ProAgria Etelä-Suomi). Toiminta sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Vesilahden kulttuurimaisemat - alueella. Vesilahden kulttuurimaisemat edustavat Keski-Hämeen loivasti kumpuilevaa ja jo varhaishistoriallisesti arvokasta viljely- ja järvimaisema-aluetta. Näkymät vesistöön ja pitkien viljelysten poikki ovat merkittävä osa maisema-alueen arvoa. Kiviaineksen ottopaikka sijaitsee tällaisen maisema-alueen keskiosassa, metsäisellä reunakaistaleella. Maisemaselvityksen mukaan alue ja sen lähiympäristö on maastonmuodoiltaan tyypillistä vesilahtelaista pienipiirteisesti vaihtelevaa maastoa alavine peltomaineen, kumpareineen ja kallioineen. Vaikka korkeuserot eivät ole suuria, pinnanmuodot vaihtelevat paikoitellen äkkinäisen jyrkästi. Metsäiset mäet eivät ole tasaisia, vaan kumpuilevat erikorkuisina mäkinä. Suurmaisemassa korkeuserot vaihtelevat, josta johtuen maa-aineksen ottopaikka ei erotu merkittävästi kaukonäkymässä. Lähimaisemassa nykyinen maanottopaikka on erottuva. Selvityksen mukaan laajennusosa ei muuta maisemaa merkittävästi. Alueen välittömässä läheisyydessä pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Vähäjärven luonnonsuojelualue. Järvi on linnustollisesti arvokas kohde, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on kokonaisuudessaan perustettu yksityismaan luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi suunnitelma-alueen koillispuolella sijaitsee arvokkaaksi luontokohteeksi luokiteltu Vähäjärven purolehto (kohde 15, Vesilahden arvokkaat luontokohteet, Kari Laamanen 2010). Osittain maan alla kulkeva puro laskee hieskoivukorvesta Vähäjärven etelärannalle. Lähin Natura 2000 ohjelmaan kuuluva kohde, Onkemäenjärvi (FI0351001), sijaitsee noin 2,5 kilometriä etelään. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 10 km louhosalueelta luoteeseen.

Suunnittelualueella on tehty suppea luontoselvitys. Selvityksen mukaan hankealue on osin maa-aineksen ottamistoiminnassa olevaa aluetta ja osin käsiteltyä havupuuvaltaista talousmetsää. Maastokartoituksen, joka tehtiin 7.11.2012, ja entomologisten retkien yhteydessä suunnittelualueelta lähiympäristöineen ei ole havaittu uhanalaisluokiteltuja tai rauhoitettuja lajeja eikä luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia ympäristötyyppejä. LAITOKSEN TOIMINTA Louhinnan valmistelu Ottoalueen pintamaat kuoritaan ja käytetään alueella jo olevien sekä alueelle tehtävien kallioluiskien maisemointiin. Louhinta ja murskaus Kiviaineksen ottamistoimintaa jatketaan olemassa olevan louhosalueen kaakkois-, etelä- ja lounaispuolelle. Hakemuksen mukainen noin 11 ha:n suuruinen ottamisalue pitää sisällään vanhan luvan mukaisen noin 4,1 ha suuruisen alueen ja noin 6,9 ha suuruisen laajenemisalueen. Kaikkiaan otettava kiviainesmäärä alueella on 700 000 k-m 3 kalliota ja 180 000 k-m 3 moreenia. Vuosittainen ottamismäärä on maksimissaan 36 000 k-m 3. Vuosittainen kiviainestuotanto on 60 000-100 000 t. Ottoalueen alimmaksi ottotasoksi on määritelty +93.50 ja korkeimmillaan maasto kohoaa noin 20 m ottotason yläpuolelle. Kallion porauksia tehdään vuosittain korkeintaan kolmessa jaksossa vaunuporalla kallion päältä. Porausjaksossa alueelle porataan noin 100 150 panostettavaa reikää. Räjäytykset tehdään sähköttömällä nonel sytytysjärjestelmällä, jolla räjäytykset tapahtuvat millisekuntien välein sarjassa. Näin pyritään vähentämään tärinää, melua ja pölyä. Räjäytys suoritetaan siten, että kallio kaatuu viipaleina avoimeen suuntaan, jolloin kivien sinkoilu on vähäistä. Räjäytystyö suoritetaan laaditun suunnitelman mukaisesti ammattihenkilöiden toimesta. Liian suuriksi jääneet lohkareet rikotaan hydraulisella iskuvasaralla porausjakson aikana. Vasarassa käytetään kumivuorauksia. Kiviaineksen murskaus tehdään siirrettävällä kolmivaiheisella murskauslaitteistolla, jossa tapahtuu esi-, väli- ja jälkimurskaus. Murskauspaikka sijoitetaan kallioleikkauksen pohjalle jo tehtyjen varastokasojen suojaan. Yhden työpäivän aikana murskattava kiviainesmäärä on noin 2000 5000 tonnia. Vuositasolla kiviainesta murskataan noin 60 000 100 000 tonnia. Valmiin murskeen kuormaaminen varastokasoihin ja lastaus tehdään tarvittavalla määrällä pyöräkuormaajia. Laitoksen toiminta-aika Kiviaineksen louhintaa ja murskausta tehdään vuosittain korkeintaan kolme neljän viikon mittaista jaksoa, maksimissaan 60 vrk. Työjaksot ajoittuvat aikavälille 1.8. 14.4. Neljän viikon mittaisessa jaksossa tehdään poraus- ja panostustöitä arkipäivisin 4-5 vuorokauden aikana klo 6.00 22.00. Poraus- ja panostustöiden yhteydessä tehdään yksi räjäytys valoisaan aikaan klo 8.00-18.00 ja isojen lohkareiden rikotusta klo 6.00 22.00. Kiviaineksen murskausta suoritetaan kahdessa vuorossa arkipäivisin ma to klo 6.00 22.00 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 6.00-18.00. Tuotetun kiviaineksen kuormaamista ja kuljetusta toteutetaan ympärivuotisena arkisin klo 6.00 22.00 välisenä aikana ja lauantaisin klo 7.00 18.00. Tienpidollisista syistä johtuen urakointisopimukseen liittyvää hiekoitushiekkaa ja tiemursketta pitää 3

saada kuljettaa myös poikkeuksellisina aikoina. Lisäksi lauantaikuljetukset ovat tärkeitä omakotitaloasukkaiden ja kesämökkiläisten tarpeiden tyydyttämiseksi. 4 Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja lisäaineet Toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen lisäksi muualta ei tuoda kiviainesta käsiteltäväksi. Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan tukitoiminta-alueen hallin läheisyydessä sijaitsevasta omasta rengaskaivosta. Vettä käytetään noin 3 m 3 /vrk. Toiminnassa käytetään vuosittain kevyttä polttoöljyä keskimäärin 70 000 l. Räjähdysaineena käytetään Kemiitti 510-emulsiota ja räjäyttimenä dynamiittia. Räjähdysaineen vuosikulutus on noin 12 t. Arseeni Alueen kallioperän arseenipitoisuutta on tutkittu soranäytteistä. Hakijan 11.1.2013 toimittaman tutkimustodistuksen mukaan suunnittelualueelta otettujen soranäytteiden arseenipitoisuus oli 3,5 mg/kg (pieni rakoko) ja 1,4 mg/kg (suuri raekoko). Geologian tutkimuskeskuksen TAPIR-taustapitoisuusrekisterin mukaan arseenin suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) ovat Pirkanmaan alueella karkeilla maalajeilla 25-29 mg/kg. Varastointi Murskatut kiviainekset varastoidaan siten, että varastokasat jäävät ottoalueen pohjoispuolelle suojaksi vesistön ja asutuksen suuntaan. Raekooltaan erilaiset murskeet sijoitetaan omiin varastointikasoihin. Tuotetut kiviainekset pyritään toimittamaan eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja tuotantovauhti pyritään mitoittamaan vastaamaan kiviaineksen kysyntää, jolloin varastointiajat pysyvät lyhyinä, arviolta alle vuoden mittaisina. Työmaalla ei varastoida polttoaineita, kemikaaleja tai räjähdeaineita. Räjäytystyössä tarvittavan poravaunun poltto- ja voiteluaineet tuodaan paikalle pakettiautolla kaksivaippaisessa muovialustalla olevassa tankissa. Myös pyöräkuormaajat tankataan kaksivaippaisesta säiliöstä, joka tuodaan kuljetusautolla paikalle. Murskauskone käyttää sähköä, joka tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Polttoaine tuodaan paikalle tähän toimintaan hyväksytyllä säiliöautolla. Kalustoa säilytetään tukitoiminta-alueen hallissa. Murskaustyössä tarvittava pölyntorjuntavesi tuodaan paikalle tankkisäiliössä jokaisena työpäivänä. Liikenne Raskaan liikenteen määrä on keskimäärin enintään noin 9 ajoneuvoa/vrk. Kiireisimpinä ajankohtina voidaan ajaa jopa kymmeniä kuormia, mikä toisaalta pienentää muiden vuorokausien ajoja. Alueelle johtava yksityistie on suljettu puomilla silloin, kun työmaatoimintaa ei ole. Vedenhankinta ja viemäröinti Kiviaineksen ja kuljetusreittien pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi saadaan tukitoiminta-alueen lähellä olevasta kaivosta. Ottoalueen pintavedet kulkeutuvat alueen koillisreunalla sijaitsevaan laskeutusaltaaseen, josta ne purkautuvat Vähäjärven soistuneeseen osaan laskevaan ojaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan parasta mahdollista tekniikkaa niin, että laitteiden, niiden sijoittelun ja ympärillä oleva luonnon huomioonottaminen on koko toiminnan peruslähtökohta.

Alueen jälkihoito Työn päätyttyä ottoalue maisemoidaan ympäristöön varastoidulla moreenimaalla ja kasvukerroksella. Maisemointi tehdään siten, että jyrkät luiskat loivennetaan 1:2 kaltevuuteen. Lopuksi alueen annetaan metsittyä tai tarvittaessa aluetta metsitetään. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Tukitoiminta-alueen hallin jätevedet kerätään 5000 litran umpisäiliöön ja urakoitsijan sosiaalitilojen jätevedet urakoitsijan omaan umpisäilöön. Säiliöt tyhjennetään tarpeen mukaan ja jätevedet toimitetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Aluetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi. Räjäytyksissä käytetään veteen liukenematonta Kemiittiä, jonka aiheuttama ympäristökuormitus on vähäistä. Emulsioräjähdeaineen käytöstä ei synny myöskään hävitettävää pakkausmateriaalia. Louhoksen pintavedet kulkeutuvat alueen pohjoisosaan, jossa on kooltaan noin 5 m x 20 m laskeutusallas. Laskeutusaltaan mitoituksen mukaan se pidättää halkaisijaltaan 0,015 mm hiukkaset. Allas tyhjennetään määrävälein. Laskeutusaltaasta hulevedet kulkeutuvat laskuojaa myöden Vähäjärven rantaan, jossa ne suotautuvat pintavalutuksena rantakasvillisuuden läpi järveen noin 50 metrin matkan. Kiviainestoiminnan vesistövaikutusten arvioinnin (Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho, 5.4.2013) mukaan kiviainestoiminnasta aiheutuvalla kuormituksella ei arvioida olevan vaikutuksia Vähäjärven alueen luonto- tai suojeluarvoihin. Vähäjärvi on erittäin umpeenkasvanut järvi, jonka kasvimassan määrä on suuri. Kasvimassa itsessään pitää yllä merkittävää ravinteiden kiertoprosessia. Louhokselta tulevan kiintoaine- ja typpikuormituksen arvioidaan olevan pieniä suhteessa järven kokonaiskuormitukseen ja kuormituksen vaikutusten arvioidaan jäänevän paikallisiksi laskuojan suualueelle. Selvityksessä esitetään, että mikäli seurantatulosten mukaan lähtevä vesi on hyvin sameaa, allasta voidaan suurentaa. Päästöt maaperään Toiminta-alueella noudatetaan yleistä siisteyttä ja varovaisuutta. Jätteet, joita muodostuu, kerätään välittömästi niille kuuluviin astioihin. Työkoneet ja laitteistot tarkistetaan ennen työn aloitusta. Työkoneiden tankkauksesta mahdollisesti aiheutuvia polttoainevuotoja varten työmaalla säilytetään imeytysainetta. Kaluston huollot murskauslaitosta lukuun ottamatta suoritetaan tukitoiminta-alueella sijaitsevassa hallissa sisätiloissa. Työmaa-alueella tarvittavat voiteluöljyt, trasselit ym. säilytetään kontissa, joka täyttää vaarallisille jätteille asetetut vaatimukset. Päästöt ilmaan Laitosalue on käytännössä suuri, ympäröivän maanpinnan alapuolella oleva tasanne. Tuulisina kuivina ajanjaksoina kiviaineksia kastellaan murskauksesta ja varastokasoista ilmaan nousevan kivipölyn sitomiseksi. Myös alueen teitä kastellaan pölypäästöjen vähentämiseen. Alueelle johtava tie on päällystetty noin 30 metrin matkalta Koskenkyläntieltä lähtien, mikä auttaa tien siistinä pitämineen. Kivenmurskaustoiminnan pölypäästöjen vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä muille kuin työmaan työntekijöille. Pölyhaitat ovat suurimmillaan 2 5 metrin etäisyydellä seuloista, jossa pölypitoisuudet saattavat olla jopa 1000 50000 mg/m 3. Tämä huomioidaan työturvallisuusasiana. 5

6 Pölyn ohella muiden päästöjen, kuten typenoksidien, rikkidioksidien ja hiilidioksidin merkitys on vähäinen eikä niistä ole esitetty arviota. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu melua louhinnasta (poraus), rikotuksesta, murskauksesta, maa-ainesten kuormauksesta sekä työmaaliikenteestä. Kiviainesten murskaus suoritetaan koko toiminnan ajan ympäröivän maanpinnan alapuolella olevalla tasanteella. Meluntorjuntaa tehostaa lisäksi murskatun kiviaineksen varastokasat. Toiminnassa käytetään hyväksi julkaisun 25/2010 Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa mukaiset keinot, joilla eri toimintojen haitalliset meluvaikutukset minimoidaan. Insinööritoimisto Matti Jokinen on suorittanut alueella kartoitustöitä ja laatinut alueelle melun leviämismallinnuksen (12.9.2012). Tarkoituksena oli mallintaa kiviaineksen ottamis- ja jalostamistoiminnan aiheuttaman melun leviäminen ottoalueen ympäristössä. Melumallinnus on tehty DataKustik GmbH CadnaA 4.2 ohjelmistolla. Laskenta tehtiin kahdessa eri tilanteessa: nykytilanteessa ja tilanteessa, jossa toiminta laajentuu kohti Koskenkyläntietä. Lisäksi demonstroitiin erikorkuisten meluesteiden vaikutusta melun leviämiseen Tehdyn melulaskennan perusteella kiviainesten ottamisesta ja jalostamisesta ei aiheudu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) tai valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) mainittujen melutason ohjearvojen ylittymistä lähimpien kiinteistöjen luona. Laskennan mukaan melutaso voi pahimmassa tilanteessa (ottamisen laajennus, ei meluesteitä) olla vakituisen asumisen lähikiinteistössä enintään L Aeq, 7-22 44 db. Lähimmässä vapaa-ajan kiinteistössä enintään L Aeq, 7-22 44 db. Yöaikaan toiminnasta ei aiheudu melua. Kiviainestuotannosta aiheutuvaa tärinää ei voida kokonaan poistaa, mutta räjäytyssuunnitelman oikealla laadinnalla tärinää voidaan vaimentaa. Tärinän suuruus kasvaa, jos kallion purkaminen on estetty. Hakemuksessa arvioidaan, että todennäköisesti jo vuosien ajan tehdyt räjäytykset ovat lisänneet kalliossa olevien railojen määrää ja tehneet ns. heilahdusajat merkityksettömiksi. Lisäksi arvioidaan, että ilmanpaine ei aiheuta vaikutuksia. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Sekalainen yhdyskuntajäte, jota muodostuu sosiaalitiloissa tukitoiminta-alueella, kuljetetaan jätehuollon osoittamiin keräyspaikkoihin. Siirrettävän murskaamon käytöstä saattaa syntyä vähäisessä määrin rautaromua, joka kerätään ja toimitetaan hyötykäyttöön. Öljyä sisältävät vaaralliset jätteet syntyvät konehuoltojen yhteydessä tukitoimintaalueen korjaamohallissa. Hallissa on öljynerotuskaivo. Öljyä sisältävät jätteet viedään asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaat, kivipöly tai kivituhka sekä vesiseulontaja selkeytysaltaiden hienoainekset käytetään luiskien maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet haketetaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnasta tehdään käyttötarkkailua ja murskaustoiminnasta pidetään päiväkirjaa. Tietoon jää massamäärät ja polttoainemäärät. Häiriötilanteet merkitään päiväkirjaan. Häiriötilanne tarkoittaa poikkeavaa melua tai päästöjä ilmaan. Korjaustoimen-

7 piteet keskeyttävät prosessin. Liikenteen tarkka määrä selviää autonkuljettajien päiväkirjoista. Päästö- ja vaikutusarviointia suorittavat kaikki työntekijät ja raportoivat Vesilahden Kalliomurskeen johdolle ja työmaan päällikölle. Viranomaiselle toimitetaan määräajoin tiedot alueen toiminnoista ja toteutuneista kivi- ja maa-ainesmääristä. Laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa näytteenottoon perustuen. Tarkkailu teetätetään ulkopuolisella asiantuntijalla. Pohjaveden laatua ja pinnan tasoa tarkkaillaan asentamalla pohjaveden tarkkailuputki. Pinnan korkeutta tarkkaillaan koko ympäristöluvan voimassaoloajan. Lisäksi ottoalueen ympäristöstä on tehty talousvesikaivokartoitus. Kartoituksen mukaan alueen läheisyydessä, noin kilometrin etäisyydellä kiviainesten ottamisalueesta, on 23 rengaskaivoa ja 3 porakaivoa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kiviainestuotannossa ympäristöriskit liittyvät polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn ja varastointiin, joista voi vuotojen tai vahinkojen seurauksena aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Mahdollisen laitevuodon varalta alueella säilytetään imeytysturvetta. Mikäli polttoainetta tai öljyä jostain syystä joutuu maaperään, kuoritaan maakerros välittömästi ja toimitetaan suodatinkankaan päälle tukitoiminta-alueelle. Tästä raportoidaan valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa pilaantunut maa-aines toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen. Kalusto ja polttoaineet sijaitsevat tukitoiminta-alueen hallissa. Alue sijaitsee syrjäisellä alueella ja ilkivallan mahdollisuus otetaan huomioon. Polttoaineet kuljetetaan ja säilytetään lain edellyttämissä vaarallisten aineiden kuljetuksiin soveltuvissa tarkastetuissa säiliöissä. Polttoaineet ovat jatkuvassa vartioinnissa. Toiminnanharjoittaja on erikoistunut kaikenlaisiin kuljetuksiin ja henkilökunta on koulutettu vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Räjäytystyössä käytetään henkilöstöä, jolla on työhön tarvittava pätevyys ja räjäytyslainsäädännön tuntemus. Myös murskaustyöntekijöillä on työhönsä vaadittava pätevyys. Riskienhallinta on oleellinen osa jokaisen työntekijän perehdyttämistä. Toimintaa seurataan jatkuvasti ja havaittaessa poikkeavaa, asia korjataan toiminnanharjoittajan määräyksestä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan seuraavasti: - 7.11.2012, Alueen suppea luontoselvitys - 22.11.2012, Selvitys jätevesien keräämisestä - 11.1.2013, Kiviainesnäytteiden arseenitutkimustulokset - 18.2.2013, Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma - 8.4.2013, Vesistövaikutusten arviointi - 18.4.2013, Maisemaselvitys - 13.5.2013, Selvitys pinta- ja pohjavesien tarkkailusta, otettavan maaainesmäärän ja vuotuisen maksimiottomäärän tarkennus - 5.6.2013, Haettujen toiminta- ja kuljetusaikojen korjaaminen - 28.8.2013, Korjaus haetun luvan voimassaoloajan voimassaoloaikaan - 24.9.2013, Lähialueen kaivokartoitus Täydennysten tiedot on esitetty kertoelmaosassa.

Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vesilahden kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 6.6. 5.7.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 10.6.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä 6.6. 30.6.2013 välisenä aikana Vesilahden kunnan teknisessä toimistossa ja aikavälillä 1.7.-5.7.2013 Vesilahden pääkirjastossa. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta, Vesilahden kunnan kaavoittajalta ja Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköltä. 1) Pirkanmaan ELY-keskus on 15.3.2013 antamassaan lausunnossa todennut, että lähin häiriintyvä asuinrakennus on alle 500 m päässä murskaamon sijoituspaikasta ja tulevasta louhinta-alueesta. Tästä syystä ELY-keskus huomauttaa, että lupamääräyksissä on syytä rajoittaa alueen toiminta-aikoja valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 mukaisesti. Lisäksi ELY-keskus on todennut, että ympäristölupapäätöksessä on hyvä käyttää alueella louhittavista ja murskattavista kiviaineksista maksimimääriä, jotta valvonta olisi selkeämpää eikä mahdollinen määrien ylittyminen jäisi tulkinnanvaraiseksi. Hakemusasiakirjoissa olevan luontoselvityksen laatimisajankohdan osalta ELYkeskus huomauttaa, että marraskuu on liian myöhäinen ajankohta asiamukaisen luontoselvityksen laatimisen kannalta. ELY-keskuksen mukaan noin 60 metriä hankealueen pohjoispuolella sijaitseva linnustollisesti arvokas Vähäjärvi on ilmakuvatarkastelun myös sovelias EU:n luontodirektiivin liitteen IV a mukaisen, nk. tiukkaa suojelua edellyttävän viitasammakon elinympäristöksi. Viitasammakon lisääntymisja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Melun osalta ELY-keskus on lausunut, että toiminnassa on torjuttava melua ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla valtioneuvoston asetuksen 800/2010 6 3 mom mukaan. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että hankkeen meluvaikutusta Vähäjärven luontoarvoille tulee ehkäistä rajaamalla melua aiheuttavat toiminnot (louhinta, räjäytykset ja murskaus) aiempien lupien mukaisesti lintujen pesimäajan (1.4.-31.7.) ulkopuolelle. ELY-keskus edellytti, että hakijan tulee täydentää hakemustaan selvityksellä hankkeen vesistövaikutuksista Vähäjärven suuntaan. Vesientarkkailusta ELY-keskus on lausunut, että laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua on tarkkailtava heti toiminnan alettua ja sen jälkeen vuosittain kevään tai syksyn ylivirtaamakautena toteutettavalla näytteenotolla. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. ELY-keskus lausuu, että nykyinen liittymä yhdystielle 2985 (Koskenkyläntie) ei ole nykyisten liittymäohjeiden mukainen eikä ELY-keskuksen rekistereiden mukaan kyseisellä liittymällä ole liittymälupaa kyseistä käyttötarkoitusta varten. Jotta maaainesten ajoa liittymän kautta voidaan jatkaa, tulee liittymä saattaa nykyohjeiden mukaisesti turvallisemmaksi ja yksityistien tienpitäjän tulee hakea liittymälupaa Pirkanmaan ELY-keskukselta. 8

ELY-keskus tarkasti hakijan toimittaman selvityksen vesistövaikutusten arvioinnista ja ilmoitti sähköpostitse 18.4.2013, että selvitys on riittävä. Samalla ELY-keskus esitti, että laskeutusaltaan suurentamista tehokkaammin poistuvan veden laatua voi parantaa rakentamalla altaan päätyyn sora-hiekkapadon (suotopenger), jonka sisus on tehty hienojakoisesta aineksesta. ELY-keskus tarkasti hakijan toimittaman selvityksen maisemavaikutusten arvioinnista ja ilmoitti sähköpostitse 26.4.2013, että selvitys on asianmukainen ja että selvityksessä esille tuodut asiat on tarpeen huomioida lupaharkinnassa. 2) Vesilahden kunnan kaavoittaja, aluearkkitehti Leena Lahtinen, toteaa lausunnossaan (27.6.2013), että alue ei sijaitse kaava-alueella tai alueella, jolla olisi voimassa toimenpiderajoitusta kaavan laatimista tai muuttamista varten. Alue kuitenkin rajautuu rantaosayleiskaava-alueeseen, jonka määräykset tulee ottaa huomioon. Koskenkylän ympäristön osayleiskaavaa laadittaessa joudutaan ottamaan huomioon nykyinen ja mahdollisesti laajeneva maa-ainesottoalue. Uuden asumisen sijoittuminen tullaan suunnittelemaan siten, että etäisyys maa-ainesten ottoalueeseen on vähintään nykyisen asutuksen kanssa sama. Asutuksen laajenemisalueet on suunniteltu Koskenkyläntien varteen sekä Tähtientien kaakkoispuolelle sekä Rimmintien pohjoispuolelle. Toiminta vaikuttaa maankäytön suunnitteluun sen lähialueella. Toiminnan laajenemisesta ei saa olla kohtuutonta haittaa naapurikiinteistöjen omistajille siten, että se vaikeuttaisi maankäytön suunnittelua ja lupaa myönnettäessä on huomioitava toiminnan mahdollisesti aiheuttama häiriö nykyiselle asutukselle. Toiminta ei saa tuottaa merkittävää maisemahaittaa ja suunnittelualueen maisemointiin niin Kirkonkylän kuin muihinkin suuntiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminta-alueen ja naapurimaanomistajien välille tulee muodostaa metsäiset kaistat siten, että ne sijaitsevat toiminnanharjoittajan mailla. Lisäksi toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää nykyisten sorakasojen alueen metsittäminen, kuten tehdyssä maisemaselvityksessä suositellaan. 3) Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö toteaa lausunnossaan (14.6.2013), että terveydelliseltä kannalta hakemuksesta ei ole huomautettavaa, kun 1. toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä lähimmän asuinkiinteistön pihassa klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 db eikä loma-asuntojen pihassa vastaavaa arvoa 45 db, pintamaista muodostettavat meluesteet on tehtävä heti toiminnan alkuvaiheessa. 2. murskauksen päivittäiset toiminta-ajat ovat ma-pe enintään klo 07-22 ja iskuvasaran käyttö sekä räjäytykset 08-18 3. murskauksen, seulonnan ja kiviaineskuljetuksen aiheuttamaa pölyhaittaa estetään aktiivisesti kastelemalla ja/tai koteloimalla, kasteluvettä on tuotava tarvittaessa paikalle säiliöllä 4. alle 500 m etäisyydellä olevien talousvesikaivojen veden laatu selvitetään luvanhakijan kustannuksella ennen toiminnan aloittamista ja tarvittaessa toiminnan aikana. Muistutukset 1. AA ( Rantala, 922-409-5-4) toteaa muistutuksessaan, että kallionlouhinta on jo muutaman vuoden ajan aiheuttanut melkoista pölyhaittaa. Kun tuuli käy etelälounaan suunnalta, järven päälle muodostuu näkymää haittaava pölypilvi ja pölyä 9

10 kulkeutuu sisälle taloon. Murskausääni tuntuu kauhealta ja talo tärisee aina, kun murskaus on käynnissä klo 6-22. Räjäytykset tuntuvat pelottavilta. Niiden ansiosta astiat helisevät kaapissa ja tapettiin on tullut repeämiä. Kaivo on ehkä lopullisesti mennyt piloille. Vesi on joka toisella räjäytyksellä mennyt sameaksi ja joka toisella kirkastunut, mutta nyt vesi on jäänyt sameaksi. Muistuttaja ei ole uskaltanut käyttää kaivon vettä talousvetenä. Asunnon radonpitoisuutta on mitattu kahdella radonpurkilla (530 Bg/m 3 ja 1080 Bg/m 3 ) 24.11.2009 24.1.2010. Muistuttaja on ostanut myös oman radonmittarin ja tehnyt sillä mittauksia. Makuuhuoneessa vuoden keskiarvolukema on 335 Bg/m3. Kuluneena talvena suurin arvo oli 27.12.2012 683 Bg/m 3. Kerran mittarin lukema oli ollut räjäytyksen aikaan 9999 Bg/m 3. 2. BB ja CC ( Plakkari, 922-409-2-41) toteavat, että melumallinnuksen perusteella mahdollisesti heidän kiinteistölleen toiminnasta kantautuva ääni lisääntyy laajennuksen yhteydessä. Muistuttajat toivovat, että heillä on murskauksen aikana mahdollisuus huomauttaa melusta, mikäli se aiheuttaa heidän elämää häiritsevää haittaa. Muistuttajat ovat sopineet hakijan kanssa, että hakija korvaa heidän kaivovetensä tutkimukset ainakin kolmen vuoden välein alkaen vuodesta 2013. Lisäksi muistuttajat toivovat, että mikäli heidän kaivoveden laadussa tai riittävyydessä tapahtuu merkittäviä muutoksia, selvitetään, onko sillä yhteyttä Vesilahden Kalliomurskeen toimintaan. Samoin muistuttajat toivovat, että haetun toiminnan vaikutukset asumisterveyteen, kuten pölyn aiheuttama terveydelle haitallinen hengitysilman huononeminen tai vaikutus kaivoveteen, huomioidaan asianmukaisesti ja niitä seurataan säännöllisesti sekä ilmoitetaan, mikäli tietoon tulee toimintaan liittyviä terveysriskiä aiheuttavia asioita. Muistuttajat haluavat, että räjäytysten vaikutuksia rakennuksiin seurataan jatkossakin ja mahdollisuuksien mukaan mittauksista raportoidaan muistuttajille. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Vastineen lisäksi hakija täydensi hakemustaan suunnitellusta toiminta-alueesta noin kilometrin etäisyydellä olevien kaivojen sijaintitiedoilla sekä korjauksella haetun luvan voimassaoloaikaan. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Hakija toteaa toimivansa vastuullisesti ja ottavansa huomioon toimintansa vaikutukset hakemusalueen ympäristössä. Toiminta alueella ei ole uutta ja ihmisillä on kokemus menneiltä vuosilta. Hakemukseen asetettavat lupaehdot ja määräykset otetaan käyttöön toiminnassa. Toimintaan kohdistuvat parannusehdotukset otetaan mielellään vastaan ja toteutetaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Alla ovat hakijan yksilöidyt vastaukset annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 1.Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija toteaa 13.5.2013, että Ympäristötekniikan Insinööritoimisto Jami Aho on laatinut Vähäjärveä koskevan vesistövaikutusten arvioinnin. Jälkihoito- ja maisemaselvityksen on laatinut Katriina Koski Pro Agriasta. Pohjaveden laadun ja pinnan tason tarkkailemiseksi hakija ilmoitti asentavansa pohjaveden tarkkailuputken. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle annetaan tehtäväksi tarkkailla kaksi kertaa vuodessa laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua ottamalla vesinäyte laskuojasta. Otettava maa-aines on 700 000 k-m 3 kalliota ja moreenia 180 000 k-m 3. Maksimi vuotuinen otto on 36 000 k-m 3. Lähialueen kaivoista tehdään kartoitus. 2. Vesilahden kunnan kaavoittajan, aluearkkitehdin lausuntoon hakija toteaa 28.8.2013, että on erittäin hyvä, että tulevaisuuden kaavoitus- ja rakentamishankkeissa otetaan huomioon maa-ainesten ottotoiminta. Hakemuksen yhteydessä on

11 keskitytty asukkaisiin ja Vähäjärven suojeluun. Tutkimuksissa selvisi, että toiminnan Vähäjärveä kuormittava vaikutus on erittäin pieni. Maanviljelys on suurin kuormittava tekijä. Aluearkkitehti on kiinnittänyt huomiota asioihin, jotka tullaan toteuttamaan esimerkiksi metsitysten osalta. Metsäiset kaistat jäävät Vähäjärven puoleiseen reunaan. Toimintaa varten hankitulta hakemuksessa mukana olevalta määräalalta puusto on kuitenkin poistettava. Kunta on suorittanut rajanaapurina päätehakkuun. Lähialueen asukkaiden piha-alueilta on suoritettu melumittaukset ja kaikessa pyritään ottamaan huomioon asukkaiden viihtyvyys toiminta-alueen läheisyydessä. 3. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön lausuntoon hakija toteaa 28.8.2013, että terveystarkastaja on ottanut esille lainsäädännössä olevia arvoja melun suhteen ja ottaa kantaa toiminta-aikoihin. Hakemuksiin ei haluta tehdä muutoksia toiminta-aikojen suhteen. Kahdessa vuorossa tapahtuva murskaus taas lyhentää toimintapäivien määrää. Talousvesikaivoista kunta on tehnyt Eino Paavilaisen allekirjoittaman ja hyväksymän kyselylomakkeen, joka on lähtenyt maanomistajille maa-ainesottopaikan läheisyyteen. Alue on halkaisijaltaan kaksi kilometriä. Perusselvitys on hyvä ja sen avulla saadaan tietoa kaivojen laaduista ja rakennuksiin tapahtuvasta johtamistavasta. 4. AA:n muistutukseen hakija toteaa 28.8.2013, että muistuttaja kiinnittää huomiota vakaviin asioihin ja on ikävää, jos hänen elämänsä alueella on muodostunut maaainestoiminnan vuoksi vaikeaksi. Hän viittaa menneeseen toimintaan ja tapahtuneisiin kovaäänisiin murskauksiin ja pölyhaittoihin. Lupahakemuksesta selviää, että vuosittaiset murskaukset ajoittuvat siten, että pölyhaitat ovat mahdollisimman pienet. Toiminnan aikana suoritetaan myös pölynsidontaa vedellä. Murskausta tapahtuu koko toiminnan kannalta erittäin rajoitetulla ajanjaksolla. Hakija toteaa myös, että toiminnalla ei voi olla sellaisia vaikutuksia, että tapetit repeävät tai että kaivoveden korkeudet tai laatu muuttuisi maa-ainestoiminnasta ja räjäytyksistä johtuen. Radonin mittaukset näyttävät talviaikana tulokset, joita tulee tarkastella. Muistuttajan ilmoittamilla kesäarvoilla ei ole merkitystä, kun radon purkautuu tuolloin laajemmilta alueilta. Mittaustulokset, joita muistuttaja on suorittanut, osoittavat, että arvojen nousuun ei räjäytyksillä ole osuutta. Talvella arvot ovat korkeat ja jos radonia on maaperässä niin paljon, on ryhdyttävä toimenpiteisiin talon rakenteissa. 5. BB:n ja CC:n muistutukseen hakija toteaa 28.8.2013, että alueella ei ennen nykyisiä hakemuksia ole suoritettu melumallinnuksia. Muistuttajat ymmärtävät, että melutaso heidän kiinteistöllään nousee. Hakemuksen mukainen toiminta laajenee heiltä katsottuna etäämmälle ja mittaukset osoittavat melutason pysyvän kohtuullisella entisellä tasolla. Murskaustoimintahan suoritetaan jo otetun ottoalueen pohjalta ikään kuin kaukalosta ja kallioseinämät toimivat meluvallina. Kaivojen vedenlaadun seurantaan ja korkeuksien tarkkailuun otamme vastaan ne toiminnalliset määräykset, jotka lupaehdoissa tullaan osoittamaan ja sama koskee laitoksen toimintaaikoja. Meille tärkeätä on, että murskaustoiminta voidaan suorittaa päivittäin kahdessa vuorossa. Tarkastukset Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 27.9.2013. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin ja muistiossa esitetyt tiedot on esitetty kertoelmaosassa. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Vesilahden Kalliomurskeelle ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen tiloilla Metsälä (922-409-3-39) ja Vähä-

12 kallio (922-409-1-68) ja määräalalla tilasta Kaussa (922-409-1-559) Vesilahden kunnan Järvenrannan kylässä lupahakemuksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupahakemuksesta ilmenee. LUPAMÄÄRÄYKSET Kapasiteetti, raaka-aineet ja toiminta-aika 1. Louhintaa ja louheen murskausta saa tehdä siten, että vuotuinen maksimilouhintamäärä on 36 000 k-m 3 ja murskattavan kiviaineksen maksimimäärä on 100 000 tonnia. 2. Louhintaa ja murskausta ja muuta niihin liittyvää melua aiheuttavaa toimintaa saa alueella tehdä vuosittain 1.8. - 31.3. välisenä aikana siten, että - kallioporausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00 21.00 välisenä aikana - räjäytyksiä saa tehdä arkipäivisin klo 8.00 18.00 välisenä aikana - kallioaineksen rikotusta saa tehdä arkipäivisin klo 8.00-18.00 välisenä aikana - murskaamista saa tehdä arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7.00-22.00 ja arkiperjantaisin sekä aattopäivinä klo 7.00 18.00. - alueella ei saa olla louhinta- tai murskaustoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhäisin Kallion louhinnan ja murskauksen aloittamisesta on kunkin toimintajakson alussa ilmoitettava kirjeitse alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueelta sijaitsevien asuttujen rakennusten tai yritystoiminnan käytössä olevien kohteiden omistajille. Lisäksi räjäytyksistä on ilmoitettava erikseen vähintään 1 vrk ennen räjäytysten suorittamista puhelimitse alle 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta sijaitsevien asuttujen rakennusten sekä em. etäisyydellä toimintapaikasta olevien muiden häiriintyvien kohteiden omistajille. Toiminnanharjoittajan tulee etukäteen ilmoittaa Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun louhinnan ja murskauksen aloittamisesta ja arvioitu kestoaika aina, kun uusi louhinta-/murskausjakso aloitetaan. 3. Valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa. Kuljetuksia saa tehdä arkipäivisin klo 6.00 22.00 ja lauantaisin klo 7.00 18.00. Louhittavan alueen pintamaiden kuorintaa ja kalliopinnan puhdistusta saa tehdä 1.8. 31.3. välisenä aikana arkipäivisin klo 6.00 22.00. Melu 4. Toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ekvivalenttimelutason 55 db (L Aeq 7.00-22.00). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää ekvivalenttimelutasoa 45 db (L Aeq 7.00-22.00). 5. Louheen käsittely ja murskaus tulee sijoittaa ottotoiminnan edetessä aina alimmalle mahdolliselle tasolle ja kalliorintauksen suojaan niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Melusuojaukset on pidettävä riittävän korkeina suojaamaan asutusta häiritsevältä melulta.

6. Murskauskaluston meluntorjunnassa on käytettävä kumituksia, kotelointeja tai muita vastaavia ääniteknisesti parhaita meluntorjuntatoimia. Tärinä 7. Ennen räjäytystöiden aloittamista kohteelle on laadittava louhintatöiden riskianalyysi. Riskianalyysissä tulee määritellä sopivat räjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla vaikutuksia. Riskianalyysissä on määritettävä alue, jossa suoritetaan kiinteistökatselmukset ja esitettävä tärinänmittaussuunnitelma. Kiinteistökatselmusalueen tulee koskea ainakin alle 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta sijaitsevia asuinrakennuksia sekä muita tärinälle herkkiä rakenteita ja laitteita. Riskianalyysiin tulee sisältyä myös toimintaohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille. Räjäytyksistä on tiedotettava erikseen ainakin alle 500 metrin etäisyydellä louhintaalueesta sijaitsevien asuttujen rakennusten sekä muiden häiriintyvien kohteiden omistajille viimeistään räjäytysten suorittamista edeltävänä päivänä. Riskianalyysi ja siihen liittyvä valvonta on teetettävä ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus mm. tärinämittauksista. Riskianalyysi on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Päästöt ilmaan 8. Laitoksen kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Louhimolta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää raja-arvoa 50 µg/m 3 vuorokauden keskiarvona määritettynä. 9. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan kiviaineksen pudotuskorkeus on säädettävä mahdollisimman pieneksi. 10. Kivenporauksessa syntyvän pölyn leviäminen on estettävä porausvaunuihin asennettavilla pölynkeräyslaitteilla tai muulla vastaavantehoisilla menetelmillä. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käytettävä pölyn torjumiseksi muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 11. Varastokasat, ajoneuvojen kuormat ja toiminta-alueen liikennealueet on hoidettava siten, että niistä ei aiheudu haitallista pölyämistä. Pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä. Myös kiviaineksen kuljetuksista aiheutuvat pölyhaitat on estettävä laitosalueelta poisjohtavalla yksityistiellä. Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 12. Valumavesien käsittelyyn tarkoitettu selkeytysallas on tyhjennettävä tarvittaessa sinne laskeutuneesta kiintoaineesta. Mikäli selkeytysaltaasta purkuojaan johdettavan veden laadun tarkkailun tulokset edellyttävät valumavesien käsittelyn tehostamista, on selkeytysaltaan toimintaa parannettava rakentamalla altaaseen suotopenger. Suotopenkereen rakentamista koskeva suunnitelma on hyväksytettävä etukäteen Vesilahden kunnan ympäristönsuojelussa. 13

14 13. Poltto- ja voiteluaineiden säilytykseen ja käsittelyyn tarkoitetun alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Alueiden kuivaus on järjestettävä siten, että mahdollinen päästö maassa voidaan havaita ja poistaa. Suunnitelma alueen tiivistämisestä tulee esittää valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen rakentamista ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valumaaltaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista vaikutusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttonesteiden kuljetukseen käytettävän säiliön on täytettävä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 369/2011 (Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä) mukaiset vaatimukset. 14. Kalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Murskauslaitoksen ja poravaunun huolto- ja tankkaustoimissa (tukitoiminta-alueen ulkopuolella) on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään. 15. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa varastoida räjähdeaineita. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 16. Luvan saajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Alueesta ei saa muodostua sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. 17. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava hyötykäyttöön. 18. Vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviisti suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa ja suljetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne siten, että vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Ulkopuolisten pääsy astiavarastoon on estettävä. 19. Jätteet (ml. umpikaivoliete) on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisella tavalla. Vaarallista jätettä ja umpikaivolietettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :n mukaiset tiedot jätteistä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 20. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa

tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. 15 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 21. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. 22. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista öljyistä, polttoaineista ja kemikaaleista on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan hätäkeskukseen (112) sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueelle varattava riittävästi imeytysmateriaalia sekä tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vastuuhenkilö 24. Luvan saajan on nimettävä louhinta- ja murskaustoimintaan vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilö vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä asianmukaisista toimenpiteistä poikkeustilanteissa. Vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun ennen toiminnan aloittamista. Mikäli vastuuhenkilön nimi- tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun tiedoksi. Tarkkailu Käyttötarkkailu 25. Kaluston kuntoa, polttoaineiden tankkaus- ja varastointipaikan sekä vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Melu 26. Hakijan tulee selvittää toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (LAeq) - ja maksimimelutaso (LAmax) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mittauksin. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima suunnitelma melumittauksesta tulee toimittaa Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi vähintään yhtä kuukautta ennen mittausten aloittamista. Mittaus tulee tehdä viimeistään vuoden sisällä siitä, kun louhinta on edennyt laajennusalueelle. Kallion porauksen ja kiviaineksen rikotuksen sekä kiviaineksen murskauksen on oltava käynnissä mittauksen aikana. Melumittaukset tulee suorittaa ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittausraportit tulee esittää kunnanympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. Tulosten perusteella toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin, mikäli lupamääräyksen 4 mukaiset melutasot ylittyvät kiinteistöillä. Rakennus- ja ympäristölautakun-

ta voi antaa lisämääräyksiä haittojen vähentämistoimenpiteistä ja uusintamittauksista mahdollisten valitusten perusteella. 16 Pöly 27. Toiminnanharjoittajan tulee mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla toiminnasta syntyvää pölyä mittaamalla hengitettävät hiukkaset (PM10) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset on tehtävä laitoksen toiminnan ollessa normaali viimeistään vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tutkimustulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehtyjen pölymittausten tulosten tai lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää uusia tarkkailutoimenpiteitä. Tärinä 28. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä kiinteistökatselmukset ja mittauttaa toiminnasta syntyvää tärinää lähimmissä asuinkiinteistöissä louhintatöiden riskianalyysin mukaisessa laajuudessa. Tärinän mittaustulokset on toimitettava välittömästi valmistumisen jälkeen tiedoksi kiinteistöjen haltijoille ja Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Mittauksessa saatuja tuloksia on verrattava riskianalyysissä esitettyihin raja-arvoihin ja mikäli ne ylittyvät, toiminnanharjoittajan tulee esittää selvitys tilanteesta. Pohja- ja pintavesi 29. Luvansaajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. Toimintaalueen välittömään läheisyyteen pohjaveden virtaussuuntaan on asennettava pohjaveden tarkkailuputki. Suunnitelma putken sijoituspaikasta ja sijoituspaikan valitsemisen perustelut on lähetettävä tiedoksi Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun vähintään kaksi viikkoa ennen putken asentamista. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on selvitettävä pohjaveden pinnan taso pohjaveden tarkkailuputkessa sekä enintään 1 kilometrin etäisyydellä louhinta-alueesta käytössä olevissa talousvesikaivoissa (kiinteistön omistajan suostumuksella, mahdollisuuksien mukaan). Ennen ottamistoiminnan aloittamista on selvitettävä pohjaveden laatu pohjaveden tarkkailuputkessa sekä alle 500 m louhinta-alueen reunasta olevien kiinteistöjen juomavesikäytössä olevista talousvesikaivoista. Vesinäytteistä tulee määrittää: lämpötila, haju, sameus, väri, ph, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, sulfaatti, kloridi, arseeni, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset bakteerit ja E.coli-bakteerit. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Tarkkailun tulokset on toimitettava välittömästi valmistumisen jälkeen tiedoksi kiinteistöjen omistajille ja Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Ottamistoiminnan aikana pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla alueelle asennetusta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Alle 500 m louhinta-alueen reunasta olevien kiinteistöjen juomavesikäytössä olevista talousvesikaivoista pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tulee tarkkailla kolmen vuoden välein syksyllä. Ottamistoiminnan aikana pohjaveden laatua tulee tarkkailla pohjavesiputkesta kerran vuodessa syksyllä ja alle 500 m louhinta-alueen reunasta olevien

17 kiinteistöjen juomavesikäytössä olevista talousvesikaivoista kolmen vuoden välein syksyllä. Vesinäytteistä tulee määrittää: lämpötila, haju, sameus, ph, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus ja nitraatti. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Tarkkailun tulokset on toimitettava välittömästi valmistumisen jälkeen tiedoksi kiinteistöjen omistajille ja Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Mikäli tulosten perusteella havaitaan, että maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohjaveden laadun heikkenemistä tai määrän olennaista vähenemistä on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin kyseisten haittojen poistamiseksi. Rakennus- ja ympäristölautakunta voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä haittojen vähentämistoimenpiteistä ja uusintamittauksista. 30. Pintavesivaikutusten tarkkailemiseksi selkeytysaltaasta pois johdettavan veden laatua on tarkkailtava heti toiminnan alettua ja sen jälkeen vuosittain kevään ja syksyn ylivirtaamakautena toteuttavalla näytteenotolla. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, ph, kloridi, sähkönjohtavuus, COD Mn, rauta, sulfaatti, arseeni ja öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ). Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Kirjanpito- ja raportointimääräykset 31. Luvan saajan on pidettävä toiminnastaan kirjaa. Laitoksen toiminnasta on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto, josta ilmenee: - tiedot tuotannosta, kuten louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä - tiedot louhinnan ja murskauksen toiminta-ajoista ja työpäivien määristä - polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot - selvitys sellaisista toimintahäiriöistä, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet - jätehuoltoa koskevat tiedot: vaaralliset jätteet ja muut jätteet sekä niiden toimituspaikat - pohjaveden ja pintavesien tarkkailun tulokset - tiedot toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, kemikaali- ja polttoainetoimitukset ja mahdollisuuksien mukaan tiedot sääoloista tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan ja ne tulee voida pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 32. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen

suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 18 Lupamääräysten tarkistaminen 33. Luvan saajan on esitettävä uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.10.2023, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Toiminnan muunlaisesta muuttamisesta, toiminnan supistamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 2 mom mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin kohdan 2 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 ), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 ) ja meluntorjunnasta (6 ). Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) ja sen mukaan ohjeena on mm., että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaava ohjearvo 45 db. Jos melu on luonteeltaan impulssimaista/ kapeakaistaista, laskentatulokseen lisätään 5 db en-

nen sen vertaamista ohjearvoon. Asetuksen 800/2010 mukaisessa toiminnassa melutason ohjearvot ovat sitovia raja- arvoja. 19 Luvan myöntämisen edellytykset Kun otetaan huomioon suunnitelma-alue ja sen ympäristön tila ja käyttö, kallion louhinnasta ja murskauksesta, tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnan sijoittuminen Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 mukaan kivenlouhimo ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että niiden etäisyys mm. asuinrakennukseen on vähintään 300 metriä. Lähimmät vakituisen asumisen kiinteistöt sijaitsevat noin 420 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen luoteis-, pohjois- ja lounaispuolella. Lähin vapaaajan kiinteistö on alueen lounaispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät melumallinnuksen mukaan ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melumallinnuksen mukaan toiminnan eri vaiheissa toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso LAeq ei ylitä 55 db vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla eikä 45 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Toiminta-aikaa koskevien rajoitusten lisäksi melun leviämistä on määrätty ehkäisemään meluestein ja murskaimen sijoittamisella maastollisesti mahdollisimman matalaan paikkaan. Pölyn leviämisen estämiseksi on annettu pölyntorjuntaa koskevat määräykset. Sijoituspaikan kaavallinen soveltuvuus Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnitelma-alueelle on osoitettu merkintä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue MAv021 (Vesilahden kulttuurimaisema). Alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa, mutta välittömästi alueen koillispuolella on voimassa Vesilahden oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Vähäjärven ranta-alueella. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Maisemaselvityksen mukaan nykyisen kiviaineksen ottamisalueen laajennusosa ei muuta maisemaa merkittävästi. Toiminnan vaikutukset alueen luontoarvoihin Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Louhosalueen hulevedet johdetaan kallistuksella alueen pohjoisosassa sijaitsevaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta hulevedet kulkeutuvat laskuojaa myöden Vähäjärven rantaan, jossa ne suotautuvat pintavalutuksena rantakasvillisuuden läpi järveen noin 50 metrin matkan. Hankkeesta tehdyn vesistövaikutusten arvioinnin mukaan hankkeesta Vähäjärveen kohdistuvan pintavesikuormituksen merkitys on vähäinen eikä kuormituksella arvioida olevan vaikutuksia alueen luonto- tai suojeluarvoihin. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia, jotka vaikuttaisivat Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyyn hyvän tilatavoitteen saavuttamiseen.

Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat toiminnanharjoittajan hakemuksen mukaisesti. (lupamääräys 1) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan toiminta ei saa aiheuttaa naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta, kuten melua. Toiminta-aikaa on rajoitettu valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisesti. Lisäksi toiminta-ajan rajoittaminen on tarpeen lähiasutuksen häiriöttömän asumisen ja Vähäjärven linnustoarvojen turvaamiseksi. Kallion räjäyttämisestä aiheutuu ympäristöön äkillistä melua ja tärinää, joten räjäytyksistä ennakolta ilmoittamista koskeva määräys on katsottu vielä erikseen tarpeelliseksi. Etukäteen tapahtuva ilmoittaminen on tärkeää, jotta lähinaapurit voivat varautua äkilliseen meluun ja tärinään. (lupamääräys 2) Hakija on esittänyt sellaisia erityisiä syitä, kuten tienpidon talvihoitoon liittyvien kuljetusten järjestäminen, joiden perusteella kuormaus ja kuljetukset on sallittu myös lauantaisin valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisesti. (lupamääräys 3) Kallion poraus, räjäytykset, räjäytyksen varoitusäänet, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus, työkoneiden peruutusäänet sekä kuljetukset aiheuttavat ympäristöön melua. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 7 :n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Louhinnan etenemisen suunnittelulla ja murskaimen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Rakennettavan meluvallin sijaintia koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi lähialueen asutukseen kohdistuvan meluhaitan torjumiseksi. Tilapäisin meluestein voidaan vähentää porauksesta aiheutuvaa melutasoa. (lupamääräykset 4-6) Räjäytyksiä koskee oma lainsäädäntönsä eikä ympäristöluvassa ole erikseen tarpeen antaa määräyksiä esim. räjäytysaineen määristä tai räjäytettävien kenttien enimmäiskoosta. Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuu maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Sen sijaan ilman kautta välittyvät ilmanpaine- ja äänivaikutukset ulottuvat etäämmälle. Hakemusasiakirjoissa ei ole mainintaa laitoksen toiminnasta aiheutuvan tärinän suuruudesta eikä myöskään kohteen louhintaräjäytyksissä käytettävästä suurimmasta momentaanisesta räjähdysainemäärästä. Ympäristöluvassa on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys riskianalyysin tekemisestä. (lupamääräys 7) Määräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että poraamisesta, louhinnasta, murskauksesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 4 :ään. Määräyksessä annettu päästörajaarvo perustuu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011), jossa on annettu mm. hiukkaspitoisuudelle raja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 8-11) Louhinta- ja murskausalueen hulevesistä saattaa aiheutua ravinne- tai kiintoainekuormitusta valuma-alueiden pintavesiin. Lisäksi hulevesivirtaamien vaihtelut voivat olla luonnontilaista aluetta suurempia. Johtamalla hulevedet tarvittaessa suo- 20