Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Eteläinen asemakatu 2 11130 RIIHIMÄKI Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 1.2.2011 Viite 82125243 09 RIIHIMÄKI, KYNTTILÄTIE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
RIIHIMÄKI, KYNTTILÄTIE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 1.2.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 31.1.2011 Hannu Kilponen Minna Koivula Hannu Kilponen Ismo Läspä Rakennettavuusselvitys Viite 82125243 09 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
RAKENNETTAVUUSSELVITYS SISÄLTÖ 1. TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET 1 2. NYKYTILANNE JA MAAPERÄOLOSUHTEET 1 3. RAKENNETTAVUUS 2 4. PIHOJEN, KATUJEN JA PUTKIJOHTOJEN PERUSTAMINEN 3 5. MAANRAKENNUSTYÖT 3 6. KUIVATUS JA ROUTASUOJAUS 3 7. RADONIN HUOMIOIMINEN 3 8. LISÄTUTKIMUSTARVE 4 PIIRUSTUKSET 82125243-09.1 Yleiskartta 82125243-09.2 Tutkimus- ja rakennettavuuskartta 1:500 82125243-09.3 Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:200/1:200 82125243-09.4 Leikkauspiirustus, leikkaus B-B 1:200/1:200 82125243-09.5 Leikkauspiirustus, leikkaus C-C 1:200/1:200 82125243-09.6 Leikkauspiirustus, leikkaus D-D 1:200/1:200 82125243-09.7-9 Maanäytteiden tutkimustulokset
RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 1. TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET Riihimäen kaupungin toimeksiannosta olemme tehneet rakennettavuusselvityksen Riihimäellä, Kynttilätiellä sijaitsevalla tonttialueella. Tutkimus palvelee alueen asemakaavan muutosta. Alueelle harkitaan sijoitettavaksi teollisuusrakennuksia. Tutkimuskohteen sijainti näkyy yleiskartalla piir.nro 82125243-09.1 Maaperäolosuhteiden selvittämiseksi alueella tehtiin 29.12.2010 10.1.2011 seuraavat tutkimukset: kairauspisteiden maastoon merkintä ja tutkimusalueen kartoitus painokairauksia 12 tutkimuspisteessä kovaan pohjaan siipikairaus yhdessä tutkimuspisteessä väliaikaisten pohjavesiputkien asennus kairauspisteisiin 2, 7 ja 12 häiriintyneiden maanäytteiden otto kolmesta kairauspisteestä 2, 7 ja 12, yhteensä 12 kpl. Kairauspisteiden sijainnit näkyvät tutkimus- ja rakennettavuuskartalla piir.nro 82125243-09.2ja kairaustulokset leikkauspiirustuksilla piir.nrot 82125243-09.3-6. Maanäytteiden tutkimustulokset näkyvät lomakkeilla numerot 82125243-09.7-9. 2. NYKYTILANNE JA MAAPERÄOLOSUHTEET Tutkimusalue on rajattu tutkimus- ja rakennettavuuskarttaan. Tutkimusalue sijoittuu Kynttilätien itäpuolelle. Kynttilätien ympäristössä sijaitsee tällä hetkellä teollisuusaluetta. Tutkimusalue on rakentamatonta. Alueen halki kulkee noin 1 m levyinen, matala oja. Alueen eteläpuolella kulkee 20 kv korkeajännitelinja ja alueen itäpuolella keskijännitelinja. Kynttilätien vieressä kulkee myös maakaasulinja. Tutkimusalue oli hyvin tasainen. Alueen korkein piste oli tasolla + 90.23 ja alin piste tasolla +89.49. Tutkimusalueen lisäksi kartoitettiin Kynttilätien korkeustasot, jotka olivat välillä +89.37 +91.84. Alueen maakerrokset ovat ohuimmillaan tutkimusalueen luoteisnurkassa ja paksunevat itään ja etelään päin. Ohuimmillaan luoteiskulman irtomaakerrosten paksuus on 0,8 m ja paksuimmat kerrokset ovat koilliskulmassa pisteen 12 kohdalla noin 19,7 m. Alueen maaperä on pohjatutkimusten perusteella seuraavanlaista: Alueella 1 irtomaakerrokset ovat ohuet, 0,8 2,7 m paksut, minkä jälkeen alla on tiivis moreeni tai kalliopinta. Leikkausten B-B, C-C ja D-D kohdalla on maan pinnassa 1,0 2,0 m paksu pehmeä turvekerros. Turvekerroksen alapuolella on 0,7 7 m löyhää silttiä ja savista ja hiekkaista silttiä. Leikkauksen A-A kohdalla heti maan pinnasta alkaa 2,7 7,8 m paksu silttikerros, jonka tiiveys vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Pisteen 12 kohdalla turvekerroksen alapuolella on 10,6 m pehmeää savea, jonka alapuolella on 2 m löyhää silttiä ja tämän alla 4,9 m hiekkaa, jonka tiiveys vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Koko alueella savi- ja silttikerrosten alapuolella on 0,6 2,8 m tiivistä soraa ja moreenia ennen arvioitua kalliopintaa. Pisteissä 4 ja 8 arvioitu kalliopinta on lähellä maanpintaa, noin 0,8 2,2 m syvyydellä.
RAKENNETTAVUUSSELVITYS 2 Maanäytteiden perusteella maaperä koko alueella on routivaa. Silttikerroksen vesipitoisuus vaihtelee välillä 31,2 54,6 %, pisteessä 12 olevan savikerroksen vesipitoisuus välillä 61,0 71,0 % ja turpeen vesipitoisuus välillä 729,5 971,6 %. Pisteessä 6 tehdyn siipikairauksen perusteella löyhän silttikerroksen leikkauslujuus tutkimuspisteessä on noin 30 50 kpa. Osassa aluetta siltti on kuitenkin löyhempää ja leikkauksen A-A kohdalla hieman tiiviimpää, joten siipikairauksen perusteella ei voida tehdä koko aluetta koskevia päätelmiä. Pohjavesipinta havaittiin väliaikaisesta pohjavesiputkesta pisteestä 12 syvyydellä +85.5, noin 4 m maanpinnan alapuolella. Pisteisiin 2 ja 7 asennetuista pohjavesiputkista vesipintaa ei havaittu tasoilla +85.7 ja +83.4. 3. RAKENNETTAVUUS Tutkittu alue on jaettu rakennettavuudeltaan kolmeen alueeseen, jotka on esitetty tutkimus- ja rakennettavuuskartalla piir.nro 82125243-09.2. Alueiden väliset rajat ovat suuntaa antavia ja tiedot edustavat alueiden keskimääräisiä olosuhteita. Alue 1 Alueella arvioitu kalliopinta tai tiivis moreenikerros on suhteellisen lähellä maan pintaa, noin 0,7 2,7 m syvyydessä. Ennen rakentamista tulee osassa aluetta maan pinnassa oleva turvekerros poistaa kokonaisuudessaan. Alueelle voidaan rakentaa teollisuusrakennuksia, joiden anturat voidaan perustaa louhitun kalliopinnan tai tiiviin moreenikerroksen varaan. Geotekninen kantavuus on tasauskerroksen päällä 400-500 kn/m, jos alla on kallio ja 200 kn/m 2, jos perustaminen tehdään moreenikerroksen varaan. Rakennusten lattiat voidaan perustaa kallion- tai moreenin varaisten täyttöjen päälle maanvaraisesti. Alue 2 Alueella on ylimpänä 1-2 m pehmeää turvetta, joka poistetaan ennen rakentamista ja korvataan massanvaihdolla. Turvekerroksen alla on 2,5 7,8 m löyhää silttiä. Silttikerroksen alla on n. 0,6 2,0 m paksu moreenikerros sekä arvioitu kalliopinta. Alueelle voidaan rakentaa kevytrakenteisia teollisuusrakennuksia maanvaraisille anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus on vähintään 0,5 m paksun, tiivistetyn anturanalustäytön päällä 60 kn/m. Rakennusten lattiat voidaan perustaa maanvaraisina. Raskaammat rakennukset tulee perustaa tukipaaluille. Alue 3 Alueella on ylimpänä maakerroksena 2 m paksu, pehmeä turvekerros, joka on poistettava ennen rakentamista ja korvattava massanvaihdolla. Turpeen alla on 10,6 m pehmeää savea, jonka alapuolella on 2 m löyhää silttiä ja tämän alla 4,9 m hiekkaa, jonka tiiveys vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Aluetta ei suositella rakennusten sijaintialueeksi. Alueen geotekninen kantavuus on < 40 kn/m 2. Alueen mahdolliset rakennukset tulee perustaa massanvaihdon ja paalujen varaan kantavin lattioin.
RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3 4. PIHOJEN, KATUJEN JA PUTKIJOHTOJEN PERUSTAMINEN Alueella 1 arvioitu kalliopinta on osalla aluetta lähellä maanpintaa ja tällöin pihat ja kadut perustetaan louhitun tai luonnon kalliopinnan varaan. Osalla aluetta 1 ja alueilla 2 ja 3 pihat ja kadut voidaan perustaa maanvaraisesti, kun maan pinnassa oleva turvekerros on ensin poistettu ja korvattu massanvaihdolla. Kallionvaraisten ja maanvaraisten rakennekerrosten muutoskohtaan tulee rakentaa siirtymäkiilat. Alueella 1 putkijohtojen perustamisessa tulee varautua louhintaan. Putkijohdot perustetaan louhitun kalliopinnan tai tiiviin moreenin päälle, vähintään 0,15 m paksun tasaussorakerroksen varaan. Alueilla 2 ja 3 putkijohdot voidaan perustaa normaalisti maanvaraisesti vähintään 0,3 m paksun kiviainesarinan päälle, joka ympäröidään suodatinkankaalla N3. Rakennekerrosten ja putkilinjojen alta poistetaan turvekerrokset ja löyhät pintamaakerrokset. 5. MAANRAKENNUSTYÖT Rakennusalueella on maan pinnassa 1-2 m paksu löyhä turvekerros, joka tulee poistaa ja korvata massanvaihdolla ennen perustamista. Pintaveden pääsy kaivantoihin on estettävä ja tarvittaessa poistettava häiriintynyt maa-aines kaivannoista. Mahdollinen vesi pumpataan pois kaivannoista uppopumpuilla. Alueilla 2 ja 3 kaivantojen luiskakaltevuus voi vaihdella silttikerroksessa kaivannon syvyyden mukaan seuraavasti: < 1,2 m = pystysuora, 1,2 2,0 m = 1:1, 2 2,5 m = 1:2, tätä syvemmät kaivannot on tuettava. Täyttötyöt on tehtävä huolellisesti kerroksittain tiivistäen käyttökohteeseen kelpaavista materiaaleista. Maarakennustöissä on noudatettava julkaisun RIL 132 2000, Talonrakennuksen maarakenteet - ohjeita. 6. KUIVATUS JA ROUTASUOJAUS Rakennukset tulee salaojittaa koko tutkimusalueella maaperän huonon vedenläpäisevyyden vuoksi. Kaikki irtomaa on routivaa alueilla 1-3, joten perustukset on routasuojattava, mikäli perustusten alaisten mursketäyttöjen alapinnan tasot jäävät valmiista maanpinnasta routarajan yläpuolelle. Routimaton perustamissyvyys on lämpimillä rakennuksilla seinälinjoilla 1,4 m ja rakennuksen nurkissa 1,8 m. Kylmillä rakenteilla routimaton perustamissyvyys on 2,1 m. Kalliopohjalla perustuksia ei tarvitse routasuojata. 7. RADONIN HUOMIOIMINEN Tutkimusalueen perusmaa (savi, hiekkainen ja savinen siltti) on huonosti radonia läpäisevää, joten rakennukset eivät tarvitse radonin poistoa. Jos rakenteiden alle tulee yli 1 m paksu täyttökerros sorasta tai murskeesta, tulee radon ottaa huomioon rakenteita suunniteltaessa. Tällöin radonhaittojen ehkäisemiseksi alapohjarakenteet tulee tiivistää ja maata vasten olevien lattioiden salaojakerrokseen rakentaa radonputkisto, jossa tulee varautua koneelliseen ilmanpoistoon.