1. Perusopetuksen arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Kansallisen opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Enontekiön koulujen päämääränä on tarjota lapsille hyvät mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kasvattaa hyväkäytöksisiä, yhteistyökykyisiä, itseensä luottavia ja yritteliäitä enontekiöläisiä. He kantavat vastuuta itsestään, lähimmäisestään ja kestävästä kehityksestä sekä siirtävät kotiseutumme kulttuuriperintöä tuleville sukupolville. 2. Kieliohjelma Enontekiön kunnan kieliohjelma on seuraava: Peruskoulussa ja lukiossa voi oppilaan äidinkielen oppiaineena olla suomi, saame/suomi tai saame. Milloin oppilas opiskelee äidinkielenä suomea ja saamea, hänelle opetetaan molempia kieliä yhtä paljon. Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla. Ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen voidaan opettaa vapaaehtoista saamen kieltä (A2), ja suomen kieltä (A2). 1.-6.-luokilla opetusta on yhteensä 9 vuosiviikkotuntia. Arvioinnissa on huomioitavaa se, että normaalin arvioinnin lisäksi 6 vuosiviikkotunnin suorittamisesta saa suoritusmerkinnän. Huoltajalla on myös oikeus pyytää, ettei numeroarvostelua käytetä lainkaan. Koulut voivat täydentää kielten opetusta kerhojen muodossa, esim. ruotsin kielen kerho. Kaikille yhteinen ruotsin kielen (B1) opetus alkaa 7. vuosiluokalla. Valinnaisen saamen kielen (B2) opetus voidaan toteuttaa vapaaehtoisen saamen (A2) yhteydessä. Vuosiluokalla 8 voi aloittaa vapaaehtoisen saksan kielen (B2) opiskelun. Lukiossa jatkuu kaikille yhteisenä kielenä englannin kieli (A1). Samoin lukiossa jatkuu yhteisenä kielenä ruotsi (B1). Peruskoulussa valinnaisena kielenä alkanut saamen kieli (B2) jatkuu lukiossa. Samoin peruskoulussa valinnaisena kielenä alkanutta saksaa (B2) voi jatkaa lukiossa. Saamen kielen opinnot valinnaisena kielenä (B3) voi aloittaa lukiossa. Samoin lukiossa voi aloittaa saksan kielen opinnot valinnaisena kielenä (B3). Kielten opetukseen käytettävät tuntimäärät ilmenevät valtakunnallisesta ja kuntakohtaisesta tuntijaosta. 3. Oppimisympäristö
Enontekiöllä oppimisympäristöjä muodostuu seuraavien elementtien yhteisvaikutuksesta: Koulurakennukset ja -alueet sekä ympäröivä luonto ja asutus Kuhunkin kouluun eri kylistä saapuvat oppilaat ja heistä muodostuvat erikokoiset oppimisryhmät Opettajat ja ohjaajat Oppimisnäkemykset, joihin opetuksen toteuttajat perustavat työskentelynsä Käytettävissä olevat toteuttamiskelpoiset toimintamuodot, esim. etäopetus ja kirjaston käyttö Enontekiöläisellä oppijalla on oikeus sellaiseen laadukkaaseen oppimisympäristöön, jossa hän voi turvallisesti kasvaa ja oppia ikätasonsa kehityksen mukaisesti. Hänellä on oikeus käydä koulua ilman kiusaamisen pelkoa. Kaikilla kouluyhteisön osapuolilla on vastuu oppimisympäristön henkisestä hyvinvoinnista. Käytössä olevat koulurakennukset ja -alueet on pidettävä hyvässä kunnossa, turvallisuudesta on huolehdittava, luokka- ja vapaa-ajan tilojen on oltava viihtyisät ja riittävän tilavat, hyviä työvälineitä ja materiaaleja on oltava tarpeeksi, jokaisella oppilaalla on oltava mahdollisuus tietokoneen, internetin ja kirjaston käyttöön, opetusryhmien pitää olla oppimisen kannalta toimivia kokonaisuuksia,... Enontekiöllä voidaan antaa oppilaille myös mahdollisuus hankkia kokemuksia ns. avoimista oppimisympäristöistä, esim. Opit-WSOY:n avulla. 4. Opetuksen painotukset 1. Yrittäjyyskasvatus Enontekiön kunnan opetussuunnitelman painopistealueeksi on valittu yrittäjyyskasvatus (koul. ltk. 2.10.2003 57 Kuntasuunnitelma 2004-2006). Yrittäjyys on opetussuunnitelmassa kirjattu aihekokonaisuudeksi nimeltään osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuus on sijoitettu kussakin oppiaineessa yrittäjyyskasvatukselle luontevimpaan kohtaan. Yrittäjyyskasvatuksen on näyttävä myös koulujen toimintakulttuureissa. Yrittäjyys sisältyy myös oppilaanohjaukseen ja työelämässä tutustumisen (TET) jaksoihin. Yrittäjyyskasvatuksen päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehitystä kohti sisäistä yrittäjyyttä. Siirryttäessä perusopetuksessa alemmilta vuosiluokilta ylemmille, painopiste siirtyy vähitellen sisäisen yrittäjyyden puolelta yrittäjämäisten toimintatapojen ulkoisen yrittäjyyden puolelle. Yrittäjyyskasvatus on sisällytetty peruskoulun opetussuunnitelmaan aihekokonaisuutena teemalla osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Sen päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää oppilaan valmiuksia osallistuvaan kansalaisuuteen, sekä luoda pohjaa yrittäjäksi ryhtymiselle. Yrittäjyyskasvatuksen kautta oppilas oppii kohtaamaan sekä käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, mutta myös toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti pitkäjännitteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yrittäjyyskasvatusopetuksella pyritään vahvistamaan oppilaan valmiuksia, motivaatiota ja uskallusta ryhtyä yrittäjäksi, mutta myös kasvattamaan ahkeria, oma-aloitteisia ja itseensä uskovia lapsia ja nuoria. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatus alaluokilla pyrkii herättämään oppilaan sisäistä yrittäjyyttä seuraavin tavoittein oppilas tuntee lähialueen yrityksiä oppilaissa kasvaa positiivinen asenne yrittäjyyteen oppilas osaa toimia ryhmässä ja ottaa vastuun omasta työstään oppilaan itsetuntoa kasvatetaan oppilaan oma-aloitteisuutta tuetaan Yläluokilla tavoitteena on pyrkiä sisäisestä yrittäjästä ulkoisen yrittäjyyden tukemiseen. Tavoitteena on, että
oppilas ymmärtää yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen oppilaan omaa yritteliäisyyttä tuetaan oppilaan yrittäjyystaitoja kehitetään Toimintatavat Alaluokilla oppilaiden sisäisen yrittäjyyden kehitystä voidaan tukea mm. seuraavin toimintatavoin ammattileikit luokkaretkikassan kerääminen yritys- / yrittäjävierailut vanhempien töiden esittely päämäärätavoitteinen projektityöskentely Yläluokilla oppilaan ulkoista yrittäjyyttä pyritään kehittämään esimerkiksi seuraavin tavoin TET- viikot luokkaretkikassan kerääminen yhteistyö yrittäjän/ yrityksen kanssa omat yritysideat (toimiala, kustannukset, markkinointi/mainonta, työpanos) yhteistyö matkailu- ja ohjelmapalveluyritysten kanssa Osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyttä edistetään myös jokapäiväisessä koulutyössä edellyttämällä oppilailta: hyvää ja kohteliasta käytöstä sitoutuneisuutta ja oma-aloitteisuutta omaan koulutyöhön eettisten arvojen kunnioittamista toisen omaisuuden kunnioittamista kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa 2. Yhtenäinen peruskoulu Enontekiön kunnan kouluverkkoa kehitetään kohti yhtenäistä peruskoulua. Kunnassa toimii tällä hetkellä yksi yhtenäistä peruskouluopetusta antava koulu Kilpisjärvellä. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa huomioidaan siirtyminen yhtenäiseen peruskouluun. Ainekohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa on kuhunkin ryhmään sijoitettu sekä luokan- että aineenopettajia. Näin saadaan ainekohtaisista opetussuunnitelmista joustava, ehjä jatkumo läpi perusopetuksen Aihekokonaisuuksien toteutuminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi) luokat 1-9 AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELESSÄ 1. - 2. luokat 1. Ihmisenä kasvaminen - ilmaisutaidon kehittyminen - luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - sadut, runot ja lorut - suomalainen ja saamelainen kirjallisuus - paikalliskulttuuri 3. Viestintä ja mediataito - kuuntelutaidon kehittyminen - vuorovaikutustaidon kehittyminen - eri viestimiin tutustuminen - viestien kirjoittaminen
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - mielipiteen ilmaiseminen - luokkien yhteisten tapahtumien järjestäminen - itsearviointi ja palautteen antaminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - hyvät tavat - omista ja yhteisistä tavaroista sekä työympäristöstä huolehtiminen - luokan yhteisten sääntöjen suunnitteleminen 6. Turvallisuus ja liikenne - koulun ja luokan yhteisten sääntöjen laatiminen 7. Ihminen ja teknologia - tietotekniikkaan tutustuminen - tiedonhankinta eri lähteistä Äidinkieli ja kirjallisuus VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Oppimisessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin erilaisissa vaiheissa. VUOROVAIKUTUSTAIDOT TAVOITTEET: tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin rohkenee, osaa ja haluaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa ryhmissä kuuntelee keskittyneesti ja eläytyen tilanteen mukaan kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan SISÄLLÖT: ENSIMMÄINEN LUOKKA PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN eläytyvän ja keskittyvän kuuntelun opettelemista puheenvuoron kunnioittamisen harjoittelemista omista arkielämän kokemuksista, tapahtumista ja elämyksistä kertomista oman mielipiteen ilmaisemista ilmaisu- ja esiintymistaitojen harjoittelua yksilöllisten ohjeiden mukaan toimimista ja yhteisten ohjeiden mukaan toimimisen harjoittelemista keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoituksia erilaisiin teksteihin, runoihin, loruihin tutustumista ja harjoittelua (myös ulkoa) TOINEN LUOKKA PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN aktiivista kuuntelua ja keskustelua puheenvuoron kunnioittaminen oman mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista yhteisten ohjeiden mukaan toimimista ilmaisu- ja esiintymistaitojen vahvistamista tapahtumista ja elämyksistä johdonmukaisesti kertomista keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelua erilaisiin teksteihin, runoihin ja loruihin tutustumista ja harjoittelua LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOT TAVOITTEET: oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä ymmärtää jatkuvan harjoittelun merkityksen tiellä kohti sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään
oppii nauttimaan kirjoitetusta ja kuullusta kielestä ja sen erilaisista piirteistä oppii suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa oppii käyttämään kirjoitettuun kieleen liittyviä sääntöjä ja sopimuksia oppii medialukutaitoja ja oppii viestimään myös tietotekniikan avulla SISÄLLÖT: ENSIMMÄINEN LUOKKA LUKEMINEN kielellinen tietoisuus: riimittely jne. lukemisen taidot yksilöllisessä opiskelutahdissa: äänne-kirjain -vastaavuus, tavut, lyhyet sanat, lyhyet lauseet ja tarinat ääneen lukemisen runsasta, päivittäistä harjoittelua luokkatasolle sopivien painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen TOINEN LUOKKA LUKEMINEN sujuvan mekaanisen lukutaidon vahvistaminen lukemisen monipuolista harjoittelua siirtyminen äänettömään lukemiseen ymmärtävän lukutaidon kehittäminen erilaisten strategioiden avulla lukutaidon käyttäminen tiedonhankintaan erilaisten kirjojen lukeminen luokkatasolle sopivien painettujen ja sähköisten tekstien avaamista niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee KIRJOITTAMINEN kirjoittamista opetellaan rinnan lukemisen kanssa ja harjoitellaan päivittäin monipuolisesti oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon opettelua silmän ja käden koordinaation vahvistamista tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoituksen harjoittelua erityisesti sanatasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla: totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia lauseiden alussa ja lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista kirjoittamisen solmukohtiin paneutumista: tavuttaminen, geminaatta, diftongit, pitkä vokaali, äng-äänne ja vierasperäiset kirjaimet (tunnistaminen) puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen opettelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy isojen ja pienten tekstauskirjainten opettelua omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa asiatekstien harjoittelua (esim. säännöt, ohjeet, pienet uutiset) KIRJOITTAMINEN oikeinkirjoituksen varmentaminen oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla: opitaan käyttämään isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkkejä sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua puheen ja ajatusten purkamista lauseiksi ja lyhyiksi teksteiksi omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa asiatekstien harjoittelua (esim. säännöt, ohjeet, pienet uutiset) tekstin tuottamista tietokoneella KIRJALLISUUS JA KIELI TAVOITTEET: tutustuu monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen kehittää kirjallisuuden avulla sana- ja ilmaisuvarastoaan sekä mielikuvitustaan lukee usein ja mielellään oppii löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa luettavaa
tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja SISÄLLÖT: ENSIMMÄINEN LUOKKA monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni kuvan lukemisen harjoittelua tieto- ja asiateksteihin tutustumista kirjaston/kirjastoauton käytön harjoittelemista aakkosjärjestyksen opettelua TOINEN LUOKKA monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan lukemana, itse lukien tai mahdollisuuksien mukaan myös teatterin, äänitteiden, elokuvien, videoiden ja tietokoneen avulla tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin innostamista erilaisten kirjojen lukemiseen kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn tieto- ja asiatekstien lukemista kuvan lukemista kirjaston monipuolista hyödyntämistä aakkosjärjestyksen käytön harjoittelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 1-2 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja myös oppilaan itsearvioinnista Arvioinnin pohjana toimii oppilaan hyvä osaaminen (8), joka on määritelty opetussuunnitelman perusteissa: KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella
osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Äidinkieli luokat 3-6 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä myös tuetaan oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. (Perusopetuksen OPS:n perusteet s.47) VUOSILUOKAT 3-5 Vuorovaikutustaidot TAVOITTEET: harjoittelee erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään. uskaltaa osallistua ilmaisutehtäviin, esittää ja näytellä. SISÄLLÖT: aktiivisen kuuntelemisen harjoittelua äänenkäytön harjoittelua erilaisissa yhteyksissä eri tilanteisiin liittyvien puhevuorojen ja kysymysten teon harjoittelua (keskustelu, väittely, mielipide, haastattelu) kertomisen ja selostamisen harjoittelua esiintymisen harjoittelua eri tilanteissa (puhelimessa asiointi, päivänavaus, puhe, esittelyt) ilmaisutehtäviä (sadut, runot, vuoropuhelut, pienet näytelmät) viestintätilanteen ja välineen huomioonottaminen Lukeminen ja tekstinymmärtäminen TAVOITTEET: harjoittelee erilaisten tekstien lukemista ja kuuntelemista keskittyneesti. löytää tekstistä pääasiat ja oppii arvioimaan itseään lukijana. tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetunymmärtämistä parantavia strategioita SISÄLLÖT: sujuvan lukutaidon kehittäminen runsaasti ääneen lukemalla
erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen ( kertomus, tietoteksti, mediateksti) kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) ennakoivan lukemisen harjoitteleminen tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen TAVOITTEET: osaa ilmaista itseään puhumalla ja kirjoittamalla. oppii käyttämään selkeää ja sujuvaa käsialakirjoitusta. oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti sekä tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan. SISÄLLÖT: käsialaharjoitukset; kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja käsialalla kirjoittaminen kaikissa aineissa oman tekstin suunnittelun harjoittelemista (tukisanat ja ajatuskartta) erilaisten tekstien runsas tuottaminen oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen (alkukirjaimet, loppumerkit) yleiskielen käytön vahvistaminen oman murteen vaaliminen palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoitteleminen tiedon etsiminen, tiivistäminen sekä kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalista) puhe-esityksen valmistaminen (tukisanalista) Tiedonhallintataidot TAVOITTEET: SISÄLLÖT: harjoittelee tiedonhakemista erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. alkeitten harjoittelemista kirjastossa (aakkostaminen ja kirjaston perusluokittelu) erilaisten tietokirjojen käytön ja tiedonhaun vaiheiden harjoitteleminen (sisällysluettelot, hakemistot, hakusanat) tiedon hakeminen tietoverkosta ohjatusti tosiasioiden ja mielipiteen erottaminen Kielen tehtävät ja rakenne TAVOITTEET: oppilas oppii ymmärtämään kieliopin perusasioita SISÄLLÖT: 3.lk 4.lk
monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni kuvan lukemisen harjoittelua tieto- ja asiateksteihin tutustumista kirjaston/kirjastoauton käytön harjoittelemista aakkosjärjestyksen opettelua monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan lukemana, itse lukien tai mahdollisuuksien mukaan myös teatterin, äänitteiden, elokuvien, videoiden ja tietokoneen avulla tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin innostamista erilaisten kirjojen lukemiseen kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn tieto- ja asiatekstien lukemista kuvan lukemista kirjaston monipuolista hyödyntämistä aakkosjärjestyksen käytön harjoittelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia 5.lk verbin aikamuodot pääluokat nominien taivutus pilkun käyttö vuorosanojen merkitseminen (lainausmerkit) kappalejako oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelemista Kirjallisuus ja muu kulttuuri TAVOITTEET: lukee paljon ja erilaista nuorten kirjallisuutta. oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa. Oppilaan kiinnostus lukemiseen säilyy. SISÄLLÖT: luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuunteleminen ja lukeminen oman lukukokemuksen jakaminen luettujen tekstien käsitteleminen (juonikaavio, tapahtuma-aika ja -paikka, päähenkilöt) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (seikkailukirjat, sadut, runot, näytelmät) suomalaiseen ja saamelaiseen kertomakirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustuminen elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5.luokan päättyessä löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004- kirjasta sivulta 49-50. Vuosiluokkien 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. (Perusopetuksen
OPS:n perusteet s.51) LUOKKA 6 Vuorovaikutustaidot TAVOITTEET: harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti puhujana, lukijana ja kirjoittajana sekä yksin että ryhmässä. harjoittelee palautteen hyödyntämistä omien taitojen kehittämisessä SISÄLLÖT: rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua omien viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen tiedostaminen, monipuolisten ilmaisutapojenkehittäminen ja arvioiminen Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen TAVOITTEET: saavuttaa sujuvan peruslukutaidon. opettelee etsimään pääasioita erilaisista teksteistä. SISÄLLÖT: sujuvan lukutaidon kehittäminen luetun tekstin analysoiminen ohjatusti ja luetusta keskusteleminen eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen, päätelmien tekoa ja arviointia) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen TAVOITTEET: hallitsee oman käsialan. harjoittelee oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä. SISÄLLÖT: käsialakirjoituksen käyttäminen oikeinkirjoituksen vahvistaminen omien tekstien tuottaminen käsin ja tietokoneella sekä niiden prosessoinnin harjoittelua yleiskielen, puhekielen ja murteen erottaminen sekä niiden tilanteenmukainen käyttö äänenkäytön ja erilaisen ilmaisun harjoittelua monipuolisesti Tiedonhallintataidot TAVOITTEET: SISÄLLÖT: pyrkii tuottamaan ohjatusti kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta käyttäen erilaisia lähteitä kirjaston käyttö halutun tiedon löytämiseksi
tiedonhankinnan suunnitteleminen ja lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioiminen yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua Kielen tehtävä ja rakenne TAVOITTEET: SISÄLLÖT: oppii ymmärtämään kieliopin perusasioita lauseenjäsenet subjekti, predikaatti, objekti oikeinkirjoituksen perusasiat nominien sijamuodot lausetajun kehittäminen (päälause, erilaiset sivulauseet, pilkku) sanojen johtaminen Kirjallisuus ja muu kulttuuri TAVOITTEET: Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu ja hän osaa kuvailla itseään lukijana. Myönteinen asenne lukemiseen säilyy. SISÄLLÖT: eri kirjallisuuden lajeihin ja kirjailijoihin tutustuminen Aihekokonaisuudet luokat 3-6 1. Ihmisenä kasvaminen - ilmaisutaidon kehittyminen (kirjoittaminen, lukeminen, puhuminen, esiintyminen) 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - suomalainen kirjallisuus: kansanrunous, kansansadut, kansalliskirjailijat - saamelainen kirjallisuus - paikallinen kulttuuri ja perinne 3. Viestintä ja mediataito - luokka-/verkkolehti 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - luokkien yhteisten tapahtumien ja retkien järjestäminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - hyvät tavat - yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen (käsikirjasto) 6. Turvallisuus ja liikenne - yhteiset säännöt ja toimintamallit 7. Ihminen ja teknologia - tietotekniikan käyttäminen (tekstinkäsittelyohjelmat) - tiedonhankinta eri lähteistä (kirjasto, internet) LUOKKA 7 TAVOITTEET OPPILAS KEHITTÄÄ VUOROVAIKUTUSTAITOJAAN OPPILAS OSAA TOIMIA RYHMÄSSÄ OPPILAS PUHUU, LUKEE JA KIRJOITTAA TAVOITTEELLISESTI
1. LUKEMINEN JA PUHUMINEN varmistuva lukutaito rohkea ja varma viestintätaito, hyvä tilannetaju kirjojen ja kirjailijoiden esittely kuvien luenta tekstit ja kuvat kirjoittamisen lähtökohtina 2. TEKSTIEN TEKOON kirjoittamistaidon hionta erilaiset tekstit: selostus, uutinen, tarina oikeakielisyys: alkukirjain, yhdyssanat sanaluokkien kertaus sijamuodot ja verbien persoonamuodot runojen ja kirjojen luenta ja niistä keskustelu 3. KERTOMUSTEN MAAILMA fiktion erittely keskeisten käsitteiden avulla kertomusten luenta ja niiden analysointi kuvauksia ja kertomuksia välimerkit subjekti, predikaatti ja objekti LUOKKA 8 TAVOITTEET OPPILAS OSAA TULKITA JA HYÖDYNTÄÄ ERILAISIA TEKSTEJÄ OPPILAS OPPII TUNTEMAAN ERILAISIA TEKSTEJÄ OPPILAS KEHITYY AKTIIVISEKSI JA KRIITTISEKSI LUKIJAKSI JA KUULIJAKSI OPPILAS OSAA ESITTÄÄ JA PERUSTELLA NÄKEMYKSIÄÄN 4. MINUN MIELESTÄNI kielen vaikutuskeinot palautteenanto vaikuttamaan pyrkivät kirjoitukset ja puheenvuorot modukset fantasia-, scifi-, kauhu-, jännitys- ja dekkarikirjallisuus 5. TEKSTIEN PARIIN erilaiset tekstilajit tiedonhankinta ja lähdekritiikki referointi adverbiaali, predikatiivi ja attribuutit lyriikka, epiikka ja draama 6.VIESTINTEN VÄLITTÄMÄÄ erilaisten mediatekstien laadinta viestimet vaikuttajina aineistosta kirjoittaminen kirjallisuus vaikuttajana nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet
LUOKKA 9 TAVOITTEET OPPILAS SYVENTÄÄ SUHDETTAAN SUOMEN KIELEEN, KIRJALLISUUTEEN JA MUUHUN KUL- TUURIIN 7. KOTIMAISTEN KIRJOJEN MAAILMA kotimaisen kirjallisuuden vaiheet kotimaisia merkkiteoksia murteet ja kielen sosiaalinen vaihtelu asiatyyli asiatekstin suunnittelu ja toteutus 8.SUURET TARINAT Kalevala kansanperinne ja sen kerääminen maailmankirjallisuuden klassikoita aineistopohjainen aine 9. MATKA OMAAN KIELEEN suomen kielen sukujuuret, erityispiirteet ja asema kieliopin perussäännöt moderni suomalainen kirjallisuus novellin ja runon erittely ja tulkinta tavallisimmat asiakirjat ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 7-9. perustuu tavoitteisiin kohdistuu eri kurssien erilaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin ja jatkuvaan havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itse arvioinnista PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmässä että yksin osaa kuunnella päättelevästi ja arvioivasti osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisutilanteissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen ja osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan: hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa