YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lohjan kaupungin ympäristölautakunta 5.2.2009 10 Dnro 300/67/678/2008 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2009

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lohjan kaupungin ympäristölautakunta 5.2.2009 10 Dnro 300/67/678/2008 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2009 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta koskien kuitusementtilevytehtaan laajentamista ja toimintaa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Cembrit Oy Käyntiosoite ja -toimipaikka: Mineraalintie 1 08680 LOHJA Postiosoite ja -toimipaikka: PL 46 08681 LOHJA Puh. (019) 287 61 (vaihde) Yrityksen kotisivu www.cembrit.fi Liike- ja yhteisötunnus: 0868769-5 Toimialatunnus: 26650 kuitusementin valmistus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rakennuslevyjen valmistus kuitusementistä ja niiden jälkikäsittely Nummenkylä (433), Minerit Rn:o 1:193 ja Nummenkylä (433), Mineraali Rn:o 1:196 Kiinteistössä Minerit; Rn:o 444-433-1-193 toimii kuitusementtilevytehdas. Kiinteistössä Mineraali; Rn:o 444-433-1-196 toimii kuitusementtilevyjen pintakäsittelytehdas. Molemmat toiminnot ovat aikaisemmin sijainneet ensin mainitussa kiinteistössä mutta toiminnan laajenemisen johdosta toiminnat on järjestelty uudelleen kahteen eri rakennukseen. KIINTEISTÖN HALTIJA JA KIINTEISTÖN SIJAINTI Cembrit Oy PL 46, 08681 LOHJA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 2. mom kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 kohta 8 h LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Koska toiminta sisältyy ympäristönsuojeluasetuksen (169/00) 7 :n laitosluetteloon, ratkaisee ympäristölupa-asian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lohjan kaupunginvaltuuston 24.9.2003 hyväksymän kaupunkisuunnittelukeskuksen johtosäännön mukaan ympäristölupahakemuksen käsittelee ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus ympäristölupaehtojen tarkastamiseksi (Minerit Oy) on jätetty Lohjan ympäristöyksikköön 4.4.2007. Cembrit Oy on peruuttanut tarkastushakemuksen 21.8.2008, koska ovat jättäneet ympäristölupahakemuksen toiminnan laajentamiseksi 27.6.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lohjan ympäristölautakunnan Oy Minerit Ab:n Muijalan teollisuuslaitokselle myöntämä ympäristölupapäätös 13.3.2002, Dnro 370/67/678/01. Ympäristötarkastaja on hyväksynyt Oy Minerit Ab:n ehdotuksen raskaspolttoöljysäiliön uusimisesta 10.4.2003 2 tekemällään viranhaltijapäätöksellä. Uudenmaan ympäristökeskuksen Oy Minerit Ab:n Muijalan teollisuuslaitokselle myöntämä ympäristölupapäätös (24.2.2005, No YS 230, Dnro UUS-2003-Y-536-111) ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee käytöstä poistettujen jälkisaostusaltaiden pilaantuneen maaperän kunnostamista. Tehtaalla on 1.1.1999 otettu If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n ympäristövahinkovakuutus. Tehtaan ilmansuojeluilmoituksista on tehty ratkaisut Uudenmaan lääninoikeuden päätöksellä 11.12 1986 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 26.4.1995 (Partek Oy Ab). Länsi-Suomen vesioikeus on antanut 31.5.1989 päätöksen tehtaan prosessi- ja saniteettijätevesien johtamisesta Ratametsän altaan kautta Arvolanojaan, jota päätöstä on muutettu 17.7.1990. Uudenmaan ympäristökeskus on todennut kannanottonaan 3.12.1998 (Dnro

3 0195Y0049-113), että jätevesien vaikutusta purkuvesistöön ja kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla yhteistarkkailuun osallistuen vuoden 2001 loppuun asti. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 24.2.2005 päätöksen YS 230 (Dnro UUS- 2003-Y-536-111) Minerit Oy Ab:n jäteveden käsittelyyn käytettyjen jälkisaostusaltaiden pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus on todennut kannanottonaan 15.11.2005 YS 1524 (Dnro UUS-2005-Y-296-11), että jälkisaostusaltaiden jälkeistä avo-ojan pohjaa, joka on todettu sinkillä ja mineraaliöljyillä pilaantuneeksi, ei ole tässä vaiheessa perusteltua kunnostaa massanvaihdolla. Kunnostus turmelisi kohteen luontoarvoja eikä haitta-aineista ole todettu aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskiä. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 15.11.2000 päätöksen YS 823 (Dnro 0100Y0255-18) Minerit Oy Ab:n tavarajunien lastauslaiturin asbestilla pilaantuneen alueen kunnostamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 31.5.2001 päätöksen YS 492 (Dnro 0100Y0255-18) Minerit Oy Ab:n maanalaisten polttoöljysäiliöiden alueella öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Minerit Oy:llä on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 30.10.1980 annettu lupa veden johtamiseen Lehmijärvestä ja Lehmijärven säännöstelyyn sekä 15.9.1975 annettu lupa veden johtamiseen Nälköönlammesta. Luvat on siirretty Minerit Oy:lle 30.11.1995. Uudenmaan lääninhallitus on hyväksynyt Partek kateaineteollisuuden nestekaasujen teknillisen käyttölaitoksen ja varaston 5.1.1990. Päätös on siirretty Minerit Oy:lle 19.4.2001. Alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Lisäksi Cembrit Oy:n toiminta-alue on merkitty merkitykseltään seudulliseksi vähittäiskaupan suuryksikön alueeksi. Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustaajamatoimintojen alueiden ulkopuolella. Alue sijaitsee pohjavesialueella. Laitoksen alue on Lohjan kunnanvaltuuston 9.12.1992 hyväksymässä yleiskaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen rakennuskaava on vahvistettu 26.1.2000 7 kaupunginvaltuustossa. Kaavassa alue on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Kiinteistön 444-1-196 reuna rajautuu koillisosassa, 23.4.2003 kaupungin valtuuston hyväksymän Muijalan 26. kaupunginosan korttelin 468 asemakaavan muutokseen. Asemakaavassa kiinteistön reuna-alue kolmen metrin matkalta on merkitty liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KLTY), jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueilla, jotka sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella, tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojeluun. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä.

4 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Luonnon tila Alueella on tehty vuonna 2003 Enviro Oy:n toimesta Nummenkylän osayleiskaavan luontoselvitys, jossa selvitettiin alueen luontoarvoja. Selvityksen mukaan alueella sijaitsee pääasiassa varttunutta männikköä, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja nuorempaa kuusta. Kasvillisuus on pääasiassa kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa yleisten lajien lisäksi sikojuurta. Alueella sijaitsee myös lähteikkö- ja lehtoalue. Junaradan varressa sijaitsee uhanalaisten ja silmälläpidettävien perhosten elinympäristöjä. Nummenkylän osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan laitosalueelta noin 70 metriä itään sijaitsee Lohjanharjun-Ojamonkankaan Natura 2000 -alue. Lohjanharjun itäosa on lähellä Cembrit Oy:n laitosaluetta. Lohjanharju kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Aluetta suojellaan EY:n luontodirektiivin perusteella (aluetyyppi SCI). Alueella on ilmoitettu tavattavan kolme erilaista luontodirektiivin luontotyyppiä: harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot sekä letot. Kyseisen alueen koko maaperä on hiekkaa. Maakunnallisesti arvokas Nummenkylän lähteikkö ja puronvarsilehto sijaitsee tehtaan entisten jätevesialtaiden välittömässä läheisyydessä. Lähteikön alueella esiintyy harvinaisia lähdesammalia. Lohjan seudulla on tutkittu vuodesta 1984 ilmansaasteiden vaikutuksia kasvillisuuteen. Viimeisin tutkimus on vuonna 2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisema Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005. Selvityksessä on seurattu ilman epäpuhtauksien aiheuttamia muutoksia männyissä ja niiden rungoilla kasvavissa jäkälissä. Seurantatutkimusta tehdään viiden vuoden välein. Kaikilta havaintoaloilta löydettiin vähintään yksi ilman epäpuhtauksista kärsivä jäkälälaji. Neulasten rikkipitoisuudet olivat Lohjan näytealoilla nousseet noin 10 % vuodesta 2001 ja pitoisuudet olivat suuremmat kuin tutkimusalueella keskimäärin. Neulasten typpipitoisuudet olivat selvästi kohonneella tasolla Vivamossa ja Tynninharjulla. Muilla Lohjalla sijaitsevilla näytealoilla typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopivalla tai välttävällä tasolla. IAPindeksi ja jäkälien lukumäärä olivat Lohjan kaupungin alueella alhaisempia kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Selvät muutokset sormipaisukarpeen vaurioissa ja jäkälälajien määrissä näyttivät keskittyvän pääasiassa Lohjan taajamissa ja valtatie 25 tuntumassa sijaitseviin havaintoaloihin. Huomattava määrä havaintoaloja luokiteltiin lajistoltaan köyhtyneeksi. Ilman laatu Lohjan kaupungin ympäristölupavelvollisten laitosten kokonaispäästöt vuonna 2007 olivat 291 tonnia rikkidioksidia, 705 tonnia typpidioksidia ja 99 tonnia hiukkasia. Lohjan liikenneperäisten lähteiden päästöt vuonna 2007 olivat 21 tonnia hiukkasia, 372 tonnia typen oksideja, 1 480 tonnia hiilimonoksidia, 183 tonnia hiilivetyjä ja 92 263 tonnia hiilidioksidia. Liikenteen rikkidioksidipäästöt olivat vain noin 0,5 tonnia.

5 Lohjan ilmanlaatua on seurattu mittauksin yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa vuodesta 1988. Ilmatieteen laitos on raportoinut Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuoden 2007 tuloksista 30.6.2008. Lohjan keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla mitataan ulkoilmasta jatkuvatoimisella automaattisilla analysaattoreilla typen oksidien (NO, NO 2 ja NO x ) ja halkaisijaltaan alle 10 µm suuruisten ns. hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia. Lohjan ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Lohjalla. Typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmat vilkkaimmin liikennöidyissä ympäristöissä eli Lohjanharjuntien (valtatie 25), Turuntien (valtatie 1) ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Pienhiukkasten voimakkaita kaukokulkeumia oli poikkeuksellisen vähän verrattuna edellisiin vuosiin. Myös otsonipitoisuudet olivat tavanomaista alhaisemmat. Kuitenkin YTV:n pääkaupunkiseudun mittausasemilla ja Neste Oil Oyj:n tausta-asemilla Kilpilahden ympäristössä mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyivät Lohjalla. (Uudenmaan ympäristökeskus, Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007, Edita Publishing Oy, Helsinki 2008). Alueen maaperä, pohjavesiolot ja muu hydrologia Oy Minerit Ab:lle 13.3.2002 myönnetyn luvan lupamääräyksissä on edellytetty laitosaluetta koskevan pohjaveden tarkkailusuunnitelman laatimista. Suunnittelukeskus Oy:n 6.11.2003 tekemässä Muijalan tehdasalueen pohjavesiselvityksessä ja pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa esitetään tarkka kuvaus alueen pohjavesistä ja muusta hydrologiasta. Seuraavassa esitetty alueen pohjaveden tilan kuvaus perustuu pitkälti edellä mainittuun selvitykseen. Cembrit Oy sijaitsee Lohjanharjun pohjavesialueella, I Salpausselkävyöhykkeeseen kuuluvan reunamuodostumaselänteen loivasti kaakkoissuuntaan viettävällä rinnealueella. Laitosrakennus ja siihen liittyvät nykyiset toiminnot sijaitsevat pohjavesiesiintymän varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Etäisyys tehtaalta Uusniityn vedenottamoon on noin 300 metriä etelään. Pohjaveden muodostumisalueella maaperä koostuu lajittuneista hiekka- ja soravaltaisista maakerroksista. Laitoksen alueella tehtyjen kairausten ja maanäytehavaintojen perusteella maaperän koostumus vaihtelee pintaosissa, pohjavedenpinnan yläpuolisella osuudella keskirakeisesta hiekasta hiekkaiseen soraan. Pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 10 metriä. Pohjavedenpinnan alapuolella maaperä koostuu 16,5-17,8 metrin syvyyteen saakka hiekkavaltaisista kerroksista, joiden koostumus vaihtelee hienosta hiekasta soraiseen hiekkaan. Karkeimmat, parhaiten vettä johtavat maakerrokset tavataan pohjavedenpinnan tasosta noin 14,2-14,5 metrin syvyyteen. Hiekkavaltaisten kerrosten alapuolella maaperä muuttuu hienojakoiseksi, koostumuksen vaihdellessa alimmissa maakerroksissa siltistä silttiseen saveen. Maakerrosten kokonaispaksuus ja hienojakoisten alimpien maakerrosten ulottumissyvyys on mitattu suurimmillaan olevan laitoksen etelänurkalla 29,3 metriä. Ohuimmillaan maakerrokset ovat laitoksen kaakkoispuolella, jossa lajittuneiden, hiekkavaltaisten maakerrosten paksuudeksi on tutkimuksissa todettu 8,1 metriä. Kallionpinta on laajalti paljastuneena laitoksen etelä-, kaakkois- ja itäpuolisella pohjavesialueen reunaosalla. Kallionpinta kohoaa alueella laajalti pohjavesitason yläpuo-

6 lelle, muodostaen pohjaveden virtausta ohjailevia kalliokynnyksiä. Tehdasalueen pohjaveden virtausolosuhteisiin vaikuttaa merkittävimmin laitoksen eteläpuolella oleva, pohjois-koillinen etelä-lounas -suuntainen kallioselänne, joka ulottuu Uusniityn vedenottamon eteläpuolelta tehdasalueen kaakkoisreunalle. Alueella tehtyjen kairausten perusteella kallionpinnan korkeustasovaihtelut tehdasalueella ovat yli 18 metriä (+63,71 +81,89). Toinen pohjaveden virtausta ohjaileva, pohjois-eteläsuuntainen kalliokynnys sijaitsee tehdasalueen itä-koillispuolella, noin 500 metrin etäisyydellä. Tehdasalueella ja sen lähiympäristössä pohjaveden pinta on tasolla +71,75 +85,50. Pohjaveden pinta on tutkimusten mukaan alimmillaan pohjavesialueen kaakkoisreunalla, tehdasalueelta noin 300 metriä kaakkoon. Ylimmillään pohjaveden pinta on laitoksen luoteispuolisella reunamuodostumaselänteen ydinalueella. Pohjaveden pinnan korkeushavaintojen, maaperäsuhteiden ja kallionpinnan topografiatietojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on tehdasalueella etelälounaaseen, kohti Uusniityn vedenottamoa. Pohjaveden virtauksen tehdasalueelta kaakkoon estää pohjaveden pinnan yläpuolelle kohoava kalliokynnys, sekä maakerrosten tiiveys laitoksen itäpuolisessa kallioperän painanteessa. Alueen pohjavedessä on todettu pieniä määriä tetrakloorieteeniä ja bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a. Laitosalueelta noin 350 metriä luoteeseen sijaitsee Nälköönlampi, jonka ympärillä sijaitsee Nälköönsuo. Nälköönsuolta vedet virtaavat kohti lounasta. Sekä Nälköönlammella että Nälköönsuolla kasvaa huomionarvoisia kasvilajeja. Alueella tehdyt maaperäselvitykset ja -kunnostukset Partek Oy Ab on teettänyt alueen maaperästä selvityksen vuonna 1995. Selvityksessä otettiin alueelta maaperänäytteitä neljästä pisteestä ja selvitettiin maaperän huokosilman hiilivetypitoisuutta sekä kahdesta näytteestä tutkittiin öljy- ja lyijypitoisuus. Vesi-Hydro Oy Ab:n 10.11.1995 valmistuneen raportin mukaan tehtaan alueella esiintyy ohjearvon ylittäviä öljypitoisuuksia. Tavarajunien asbestikuormien purkupaikkana toimineen alueen maaperä on kunnostettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen 15.11.2000 mukaisesti. Kunnostuksessa asbestilla pilaantunut alue on merkitty varoituskankaalla, peitetty maakerroksella ja asfaltoitu. Alueella vuosina 1964-1975 käytössä olleet raskaan polttoöljyn säiliöt ja niiden alueella ollut likaantunut maaperä on kunnostettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen 31.5.2001 mukaisesti. Turun uusi autokeskus on teettänyt Vesi-Hydro Oy Ab:n toimesta selvityksen tehtaan kahden jälkisaostusaltaan haitta-ainepitoisuuksista. Tutkimus tehtiin altaiden jatkokäyttömahdollisuuksien selvittämiseksi. 12.11.2001 päivätyn raportin mukaan kahdesta näytepisteestä tutkitut haitta-ainepitoisuudet olivat yli ohjearvotason lyijyn, sinkin ja mineraaliöljyjen osalta. Myös asbestista havaittiin jälkiä. Mineraaliöljyn ja sinkin pitoisuudet ylittivät myös maaperän likaantuneisuudelle asetetut raja-arvot.

7 Oy Minerit Ab on teettänyt Vesi-Hydro Oy Ab:n toimesta jälkisaostusaltaiden maapohjan haitta-ainepitoisuustutkimuksia aikaisempaa laajemmin. Samalla tutkittiin, oliko altaiden seinämän läpi päässyt kulkeutumaan haitta-aineita altaiden vieressä olevaan ratapenkereeseen ja edelleen sen alapuolella olevaan maastoon. 3.2.2003 päivätyn raportin mukaan kuudessa näytepisteessä sinkin pitoisuudet ylittivät ohjearvon ja yhdessä pisteessä raja-arvon. Mineraaliöljyjä todettiin kahdessa näytepisteessä, toisessa ohjearvon ylittävänä ja toisessa raja-arvon ylittävänä. Asbestikuitujen määrä oli kaikissa näytepisteissä haitattomalla tasolla. Jälkisaostusaltaiden pilaantuneen maaperän kunnostaminen on aloitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 24.2.2005 antaman päätöksen YS 230 (Dnro UUS-2003-Y- 536-111) mukaisesti eristämällä ja täyttämällä puhtailla maamassoilla viiden vuoden kuluessa. Työn valmistuttua alue asfaltoidaan ja käytetään varasto- tai paikoitusalueena. Ympäristölupapäätöksen edellyttämä avo-ojan pohjan likaantuneisuustutkimus suoritettiin 29.6.2005 avo-ojan alkuosan ja Hyvinkää-Karjaa radan ratapenkereen välisellä osuudella Ramboll Finland Oy:n 13.6.2005 laatiman ohjelman mukaisella tavalla huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskuksen 17.6.2005 tekemän lisäyksen kolmannen tutkimuspisteen sijoittamisesta. 23.8.2005 päivätyssä tutkimusraportissa osoitettiin pohjan olevan puhdas lyijystä ja asbestikuiduista. Sinkkiä oli jokaisessa kolmessa pisteessä ja mineraaliöljyjä kahdessa ylimmässä näytepisteessä. Ympäristölupapäätöksen määräyksen 2. mukaan avo-ojan maaperän kunnostamisesta on laadittava YSL 78 :n mukainen ilmoitus, jos ojassa todetaan päätöksessä annettuja raja-arvoja korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Oy Minerit Ab laati Uudenmaan ympäristökeskuksen pyynnöstä riskinarvion avo-ojan pohjan haitta-aineiden ympäristövaikutuksista. Riskinarviossa viitataan Ratametsän purouoman veden laadun tutkimuksiin. Asian taustalla oli Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös YS 781 / 31.10.2000, joka koski Ratametsän altaan pilaantuneen maaperän puhdistamista. Altaan alue kunnostettiin, mutta tehdasalueelta tulevan purouoman pohjan maaperää ei saatu kunnostettua kohteen vaikeakulkuisuuden vuoksi. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kunnostamatta jättämisen muutospäätöksellään YS 1420 / 4.12.2001, mutta edellytti purouoman veden tarkkailua kahdesti vuosina 2002 ja 2003. Toinen näytteenottopisteistä sijaitsi lähellä paikkaa, jossa avo-ojan pohja todettiin kesällä 2005 pilaantuneeksi. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kannanotossaan YS 1524 / 15.11.2008 tehdyn riskinarvion (Ramboll Finland Oy, 13.10.2005) perusteella avo-ojan kunnostamatta jättämisen toistaiseksi, koska haitta-aineista ei ole todettu aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskiä ja kunnostus turmelisi kohteen luontoarvoja. Pintaveden ja pohjaveden laatua tarkkaillaan ympäristölupapäätöksessä YS 230 / 24.2.2005 edellytetyn mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt täydennetyt pintaveden ja pohjaveden tarkkailuohjelmat, eikä avo-ojan kunnostamatta jättäminen edellytä lisätarkkailua. Häiriintyvät kohteet Laitoksen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat laitoksen pohjoispuolella sijaitsevat rivitalot (Asunto Oy Lohjan Portti, aikaisemmin nimellä As Oy Lohjan kunnan vir-

8 kailijat), jotka sijaitsevat laitosalueen rajalta noin 70 metrin päässä Mineraalintiellä. Lohjanharjuntien toisella puolella, noin 110 metrin päässä laitosalueen rajalta sijaitsee myös kolme kiinteistöä, jotka voivat häiriintyä laitoksen toiminnasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen pohjois- ja luoteisosassa kulkee valtatie 25, paikalliselta nimeltä Lohjanharjuntie. Alueen pohjoispuolella noin 150 metrin päässä sijaitsevan uudistuneen E18- moottoritien myötä osa Cembrit Oy:n alueelle kulkevasta liikenteestä on siirtynyt uudelle moottoritielle Lohjanharjuntien sijaan. Alueen lounaispuolella kulkee Muijalannummentie. Laitoksen etelä- ja itäpuolella kulkee Hanko-Hyvinkää junarata, jossa kulkee tavaraliikenne. Toiminta-alueelle johtaa tieyhteys, joka on liittymän osalta yhteinen Asunto Oy Lohjan Portti - asuntojen ja muiden alueella toimivien yritysten kanssa. Alueella on aiemmin toiminut Ormax Lafarge Braas Oy:n kattotiilitehdas, joka on sittemmin lopettanut toimintansa. Lisäksi laitosalueella on toiminut MTB-Siivouspalvelu Oy, joka käsitteli sähkö- ja elektroniikkaromua. Laitos on sittemmin muuttanut toisaalle. Kiinteistöllä toimivat vuokralaiset ovat tällä hetkellä: Markkinointi Taina Lahti Oy, Triolab Oy, Tietotekniikkapalvelut Getafix Oy/Data-Info ja Lohjan kaupungin jätevedenpumppaamo. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Cembrit Oy on toiminut aikaisemmin nimillä Minerit Oy (30.12.1991-12.5.1992) ja Oy Minerit Ab (13.5.1992-1.5.2008). Toiminta nykyisellä toiminimellä Cembrit Oy on alkanut 2.5.2008. Tehdas valmistaa erilaisia ilmakuivattuja kuitusementtilevyjä rakennusten ulko- ja sisäverhoukseen. Levyt muodostuvat sementistä, joka on vahvistettu lyhyillä kuiduilla. Kuidut aikaansaavat levyihin vahvuutta ja joustavuutta. Tehtaalla on ollut kuitusementtilevyjen tuotantoa vuodesta 1959, jolloin Suomen Mineraalin tuotanto tehtaalla käynnistyi. Tehtaan henkilökunnan määrä on vuonna 2008 vaihdellut välillä 140-150. Tehtaalla on voimassa oleva ympäristöasioiden hallintaa ohjaava ISO 14 001: 2004 järjestelmä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tehtaan myyntituotteita ovat erilaiset ulko- ja sisäverhouslevyt, kuten mm. Luja A (palamaton ja äänieristävä sisäseinämateriaali) ja Luja Classic (vaikeasti syttyvä ja paloa levittämätön julkisivulevy ulkokäyttöön). Cembrit Oy:n voimassa olevan ympäristöluvan maksimikapasiteetti on 46 900 tonnia. Toiminnanharjoittajan tarkoituksena on kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetti vuoden 2009 aikana. Cembrit Oy:n laajennushanke toteutetaan vaiheittain. Alussa investoidaan kuivatuslinjaan, mikä nostaa tuotantokapasiteettia noin 60 000 65 000 tonniin. Seuraavaksi yritys investoi uuteen pintakäsittelylinjaan, jolla voidaan pintakäsitellä noin 2 000 000 m 2 nykyisen 600 000 m 2-700 000 m 2 sijaan. Viimei-

9 nen laajennushanke on investointi uuteen tuotantolinjaan, jolla laitoksen tuotantokapasiteetti voidaan nostaa 80 000-100 000 tonniin. Laitoksen maksimikapasiteetti on 100 000 tonnia vuodessa. Toiminnanharjoittajan mukaan uusi kuivauslinja valmistunee käyttöön syksyllä 2008. Uusi levynvalmistustuotantolinja tullaan ottamaan käyttöön kesällä 2009. Uuden kuivauslinjan ja tuotantolinjan prosessiperiaatteet ovat aikaisemmin toteutettujen prosessien kaltaisia. Suunnitelmien mukaan vanhin tuotantolinja pysähtyy toistaiseksi vuoden 2008 syksyllä. Myös käytössä oleva pinnoituslinja tulee jäämään pois käytöstä kun uusi pintakäsittelylinja valmistuu. Uudella pintakäsittelylinjalla käytettävät laitteet ja suurelta osin myös raaka-aineet tulevat olemaan vastaavanlaisia kuin aikaisemmin. Pintakäsittelylinjan prosessiin tullaan tekemään joitain yksittäisiä muutoksia. Maalin kovettamisessa ei enää käytetä lisälämpöä vaan maali kuivuu ajan mittaan huoneenlämmössä. Pintakäsittelypuolella tullaan hyödyntämään syntyneet jätevedet prosessikierrossa samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Pintakäsittelylinjalla tullaan käyttämään ainoastaan vesipohjaisia maaleja. Uusi pintakäsittelylinja tullaan ottamaan tuotannolliseen käyttöön vuoden 2009 alussa. Toiminnanharjoittajan mukaan laajennushankkeen myötä tehtaalla ei tulla ottamaan käyttöön uusia kemikaaleja. Toiminnanharjoittajan mukaan laitoksen laajennushankkeen myötä raaka-aineiden ja jätteiden määrä samoin kuin energian ja veden kulutus tulee kaksinkertaistumaan. Tehtaalle laaditaan palotekninen suunnitelma 30.9.2008 mennessä. Tehdas Prosessit Tehtaalla on tällä hetkellä kaksi tuotantolinjaa, joista vanhempi (levykone 3) on valmistunut 1966 ja uudempi (levykone 4) vuonna 1999. Tehtaan prosessina on sementtipohjainen lieteprosessi (jatkuva), joka muistuttaa paperinvalmistusta. Lopputuotteena on levymäinen tuote. Prosessissa raaka-aineet sekoitetaan veteen kuitusementtilietteeksi, joka pumpataan laimennettuna levykoneelle. Levykone levittää lietteen konehuovan päälle. Huovalta valuu alussa vettä pois painovoimaisesti ja loppuvaiheessa imujen avulla poistetaan vettä. Muodostuva raina kerätään useina kerroksina keräyssylinterille sopivan paksuisen (esim. 8 mm) levyn saamiseksi. Vuota katkaistaan halutun paksuuden saavuttamisen jälkeen ja levy oikaistaan sekä sahataan heti märkänä lähelle oikeaa mittaa. Jätepalat kierrätetään takaisin prosessiin. Tuote nostetaan öljyttyjen välipeltien väliin ja ylimääräinen vesi poistetaan hydraulisella puristimella. Puristusprosessissa on erotin, joka erottaa veden ja öljyn toisistaan. Öljy kierrätetään takasin puristusprosessiin ja vesi kiertää takaisin laitoksen prosesseihin. Puristamisen jälkeen levyjen annetaan esikovettua noin 10 tuntia ja sen jälkeen niput voidaan purkaa ja levyt kuljetetaan karkaisuun.

10 Karkaisuhallissa levyjä pidetään karkaisussa noin 2 viikkoa, jonka aikana sementti kovettuu. Tämän jälkeen levyt kuivataan kuumailmalla kuivurissa noin 100 200 ºC:n lämmössä. Kuivauksen jälkeen levyt jälkisahataan ja tarvittaessa pohjamaalataan sekä kosteiden tilojen levyt pintakäsitellään vedeneristeellä. Tarvittaessa levyt toimitetaan myös asiakkaan haluamiin mittoihin valmiiksi sahattuina, mikä vähentää rakennusjätteen syntymistä. Pinnoituslinjalla levy lakataan tai maalataan. Levyjen maalaus tehdään alihankintatyönä, paitsi pohjamaalaus, joka tapahtuu tehtaalla konetelalla vesiohenteisilla maaleilla. Lisäksi käytetään jonkin verran liuotteetonta UV-kovetteista lakkaa. Käytettävä vedeneriste on vesiohenteinen. Valmiit levyniput pakataan puulavoille, jotka päällystetään muovikalvolla (polyeteeni) ja kääritään muovikelmuun (polyeteeni). Käytetty polyeteeni on kierrätyspolyeteeniä. Raaka-aineet Taulukko 1. Tehtaan raaka-aineiden kulutus vuonna 2007 ja arvioidut maksimikulutukset sekä raaka-aineiden varastointi ja luokitukset. Raaka-aine Raaka-aineiden kulutus Varastointi Varasto Luokitus t/a 2007 maksimi maksimi Portland sementti 26 672,41 55 000 200 m 3 Siilo Xi 0 kalkkikivijauhe 1 145,580 2 400 200 m 3 Siilo kiille (flogopiitti) 2 463,150 5 100 125 m 3 Siilo alumiinisilikaatti 1 290,970 2 700 400 t Säkki / siilo selluloosa (kuiva) 3 492,450 7 200 500 t paali muovikuitu (PVA) 149,400 310 80 t paali stearaatti 220,300 460 60 t säkki / lava pigmentti 118,339 250 50 t Kontti lakat ja maalit 145,944 700 20 t Fluid bag peltiöljy 55,740 120 10 t kontti flokki 11,400 30 5 t säkki/ lava muovi päällikalvo 19,409 40 10 t Rulla/lava kiristekalvo 36,982 80 15 t Rulla /lava Käytettävä sementti on tavallista (ns. Portland) sementtiä. Mineraalisina täyteaineina käytetään mm. hienoksi jauhettua kalkkikiveä, lentotuhkaa sekä kiillettä. Mikään käytettävistä aineista ei ole hakijan mukaan terveydelle vaarallinen ja tuotteet voidaan rinnastaa sementtiin. Asbestin käyttö levyissä lopetettiin vuonna 1988. Suurinta mahdollista tuotantomäärää (100 000 t/a) vastaavat kemikaalien ja raakaaineiden kulutusmäärät kaksinkertaistuvat vuoden 2007 kulutusmääriin verrattuna.

11 Polttoaineet Polttoaineena prosessin kuivausuunissa ja kattilalaitoksessa (3,6 MW) on vuoden 2006 alussa siirrytty käyttämään maakaasua. Aikaisemmin tuotannossa käytettiin polttoaineena propaania ja kattilalaitoksessa raskasta polttoöljyä. Vuonna 2007 maakaasun kulutus tehtaalla oli tuotantoprosessin osalta 1 058 910 m 3 ja kiinteistön lämmityksen osalta 380 160 m 3 eli yhteensä 1 439 070 m 3. Laitosalueella sijaitsee 50 m 3 :n kokoinen kevyt polttoöljysäiliö. Öljysäiliö on asennettu vuonna 2003. Säiliö putsattiin vuonna 2006, kun varapolttoaineeksi vaihdettiin kevyt polttoöljy raskaan polttoöljyn sijaan. Kyseinen öljysäiliö jää alueelle laitoksen varaenergialähteeksi. Säiliössä pidetään kerrallaan öljyä keskimäärin 25 m 3. Laitosalueella käytetään myös tarvittaessa 2 m 3 :n ja 5 m 3 :n kokoisia siirrettäviä kaksoisvaippaisia öljysäiliöitä. Trukkien tankkaus tapahtuu ulkona siirrettävästä 5 m 3 :n säiliöstä. Kyseisiä säiliöitä säilytetään samassa valuma-altaassa 50 m 3 :n säiliön kanssa. Laitoksella on ollut aikaisemmin 220 m 3 raskas polttoöljysäiliö, joka on poistettu vuonna 2003 lämmitysöljysäiliön uusimisen yhteydessä. Laitoksella on saneerattu öljynkäsittelyjärjestelmä kesällä vuonna 2001 kellarissa tapahtuneen öljykonerikon seurauksesta uusimalla öljyputkisto koneikolta polttimille sekä asentamalla vuotohälyttimet. Tehtaan lämpölaitoksen yhdistelmäkattilat on suunniteltu siirrettäväksi tehtaan katolle rakennettavaan uuteen lämmönjakohuoneeseen vuoden 2008 syksyn aikana ennen mahdollisia pakkasia. Lämpökeskuksen siirtämisellä laitoksen yhteyteen pyritään tehostamaan tuotetun lämmön hyödyntämisastetta. Lämpökeskuksen kahden kattilan kokonaisteho tulee muutoksen jälkeen olemaan yhteensä 1,5 MW (0,5 MW ja 1,0 MW). Kattiloiden piippujen korkeudet ovat kattilan 2 osalta 10 metriä ja kattilan 1 osalta 15 m. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Laitoksella on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14 001:2004. Viimeisin auditointi on tehty 7.11.2008. Energian käyttö Taulukko 2. Energian ja veden kulutus vuonna 2007 ja arvioidut maksimikulutukset. Energia ja vesi Kulutus vuonna 2007 Arvioitu maksimikulutus sähkö 12 052 199 kwh 25 000 000 kwh maakaasu 1 456 116 m 3 3 000 000 m 3 vesi 24 020 m 3 50 000 m 3 kevyt polttoöljy 6 784 l - Tehtaan tuotannon ja lämmityksen energiana käytetään maakaasua. Kevyt polttoöljy on varapolttoaineena ja sitä käytetään trukkien polttoaineena. Maakaasuun siirtymisen jälkeen alkuvuoden 2006 jälkeen ei tuotannon tai lämmityksen energiana ole käy-

12 tetty muuta kuin maakaasua. Kevyttä polttoöljyä on käytetty vain trukkien polttoaineena. Korjaamotilat Tehtaan korjaamotiloja käytetään mm. trukkien pesuun ja huoltoon. Korjaamotilat on varustettu öljynerotuskaivoilla, joiden yhteinen tilavuus noin 4 m 3. Trukkien pesuvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta sisäiseen prosessivesikiertoon. Korjaamotiloissa säilytetään vain käyttöä varten tarvittavat öljyt. Muut prosessit Raakaveden otto ja käyttöveden puhdistus Tuotantoprosessissa on siirrytty osittain käyttämään kaupungin vesijohtovettä oman järvivesipumppaamon rinnalle. Prosessivesikierto on kuitenkin täysin suljettu vuoden 2000 alusta lähtien, joten prosessista ei johdeta vettä viemäriverkostoon. Raakavettä tarvitaan korvaamaan tuotteen mukana poistuvan veden määrää. Vuonna 2007 prosessiveden kulutus oli 24 020 m 3. Prosessivettä otettiin Nälköönlammesta 15 181 m 3 ja kaupungin vesijohtoverkosta 8 839 m 3. Vuonna 2007 otettiin saniteetti- ja juomavettä kaupungin vesijohtoverkosta 3 953 m 3. Tehtaalla on veden kierrätykseen sisätiloissa noin 70 m 3 :n allas. Tarvittaessa prosessivettä voidaan johtaa ulkona oleviin 250 m 3 :n ns. kratzer -altaisiin ja palauttaa sieltä takaisin prosessiin. Altaat ovat teräsbetonia ja ne ovat rakennettu 1960-luvun vaihteessa. Tarvittaessa vedet johdetaan altaisiin teräsbetonisen avokanaalin tai vuonna 2008 rakennetun muoviputkilinjan kautta. Tuotannon raakavetenä käytetään myös trukkien pesuvedet, jotka johdetaan öljynerotuksen kautta prosessivesikiertoon. Samoin tuotannon raakavedeksi otetaan ns. kratzer -altaisiin kertyneet sade- ja sulamisvedet. Laitoksella on vesioikeuden lupa vedenottoon sekä Nälköönlammesta että Lehmijärvestä. Lehmijärvestä ei ole vielä koskaan otettu vettä. Jätevedet Tehtaalla on suljettu prosessivesikierto, joten prosesseista ei synny päästöjä vesistöihin eikä viemäreihin. Laitoksen sisätiloissa oleva varastoallas tyhjennetään lietteestä pari kertaa kuukaudessa ja ulkona olevia ns. kratzer -altaita ei varsinaisesti tyhjennetä koskaan, vaan niihin kertyneet sade- ja sulamisvedet samoin kuin ylivuotovesi johdetaan takaisin prosessivesikiertoon. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Varastointi Piha-alueet on käytännössä pinnoitettu ja sadevedet on viemäröity lähiojan kautta maastoon. Piha-alueella ei ole merkittävää ulkovarastointia. Ulkona säilytetään kuormalavoja ja jäteastioita. Tuotannon raaka-aineet säilytetään pääasiassa siiloissa tai säkeissä raaka-ainevarastossa tuotantohallin toisessa päässä. Kemikaalit säilytetään ongelmajätevaras-

13 tossa lukuun ottamatta työpisteissä tarvittavia kemikaalimääriä. Ongelmajätevarastona toimii varoaltaalla varustettu lukittava teräskontti. Öljyjen varastointiin on varattu varoaltaallinen teräskontti. Kemikaaleja säilytetään työpisteissä 5-200 litran astioissa ja maaleja ja lakkoja 20-1 000 litran astioissa. Paikoissa, missä kemikaaleja ym. käytetään, on tehdashallin lattia pinnoitettu tiiviillä pintamateriaalilla. Tuotantotiloissa ei ole viemäreitä. Pinnoitteina käytetään vesiohenteisia tai liuotinvapaita pintakäsittelyaineita. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vuonna 2007 tehtaan prosessivedenkulutus oli reilu 24 000 m 3 ja saniteetti- ja juomaveden kulutus noin 4 000 m 3. Tehtaan prosessivedet ja saniteettivedet on aikaisemmin johdettu tehtaan pihalla olevien kahden jälkisaostusmaa-altaan kautta Ratametsän altaaseen ja sieltä edelleen Arvolanojaan. Tehdas siirtyi suljettuun vesikiertoon 1.1.2000. Prosessivesi kiertää tehtaan sisällä tarkoitusta varten rakennetuissa vesisäiliöissä (70 m 3 ). Kiertävän veden määrä on noin 200 m 3. Tehtaan pihalla on kaksi 250 m 3 varasto-allasta (kratzer), joihin voidaan esimerkiksi häiriötilanteessa johtaa prosessivedet ennen niiden palauttamista prosessiin. Altailta ei ole johdettu vesiä eteenpäin maa-altaiden kautta maastoon suljettuun vesikiertoon siirtymisen jälkeen. Tehtaan alueelta sade- ja pihavedet johdetaan altaiden ohi maastoon. Maa-altaat on tyhjennetty suljettuun vesikiertoon siirtymisen jälkeen ja massat on kuljetettu Lohjan aseman kaatopaikalle helmikuussa 2000. Altaiden täyttö on aloitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen YS 230 / 24.2.2008 mukaisesti. Saniteettijätevedet on johdettu kaupungin viemäriverkkoon vuodesta 2000. Saniteettivesien määrä oli vuonna 2007 vajaa 4 000 m 3. Vaikutus pintavesiin Laitoksen siirryttyä 1.1.2000 suljettuun prosessivesikiertoon prosessivesiä ei päästetä tehdasrakennuksesta ulos ja saniteettijätevesien osalta liityttiin kaupungin viemäriverkkoon. Laitoksen jätevesien osalta ei vaikutuksia pintavesiin enää ole. Pintavesien ottamiseen Lehmijärvestä ja Nälköönlammesta on erilliset vesioikeuden luvat. Vedenottoa Lehmijärvestä ei ole jouduttu lainkaan suorittamaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Tehtaan toiminnalla ei hakijan mukaan ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen paitsi Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikalle vietävän materiaalin osalta. Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen ja kuivausprosessin polttoaineen vaihdosta maakaasuun johtuen on hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt käytännössä loppuneet. Kattilalaitoksen ja kuivausprosessin päästöjä ei ole mitattu maakaasuun siirtymisen jälkeen. Tehtaalla on yksi poistopuhallin katolla, joka tulee levynkuivauslinjalta. Kuivauslinjassa ei ole läm-

14 möntalteenottoa. Cembrit Oy on liittynyt ilmanlaadun tarkkailun yhteistyöryhmään keväällä 2008. Vuonna 2007 Cembrit Oy:n päästöt ilmaan olivat noin 6,2 tonnia typenoksideja ja 2 850 tonnia hiilidioksidia. Laitoksella on siirrytty vuoden 2006 alusta käyttämään maakaasua kevyen polttoöljyn sijasta. Kevyt polttoöljy otettiin varapolttoaineeksi vuonna 2006. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt olivat noin 1,5 tonnia. Laitoksen arvioidut maksimipäästöt ilmaan ovat noin 13 tonnia typenoksideja ja 5 940 tonnia hiilidioksidia. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt maksimissaan arvioidaan olevan noin 7 tonnia vuodessa. Taulukko 3. Ilmanlaadun seurannan tulokset vuosilta 2003-2007. Päästölähde Vuosi SO 2 Minerit Oy:n Muijalan tehtaan lämpökeskus 2003 2004 2005 2006 2007 t/a 6,7 6,1 5,5 0,4 NOx (NO 2 ) t/a 2,3 2,1 1,9 1,3 6,2 Hiukkaset t/a 0,9 0,8 0,7 0,05 CO 2 t/a 1076 969 914 615 2849 VOC t/a Huom. Alkuvuodesta 2006 siirryttiin käyttämään maakaasua raskaan polttoöljyn sijasta Taulukossa 3. vuoden 2007 päästöjen merkittävä typenoksidien ja hiilidioksidin määrän nousu verrattuna aiempiin vuosiin johtuu siitä, ettei aiemmissa tuloksissa ole huomioitu tuotannon silloisia propaanipäästöjä. Vuoden 2007 päästöissä on huomioitu sekä tuotantoon että lämmitykseen käytetty maakaasun määrä. Muut päästökohdat Pölynpoistojärjestelmä kattaa sahalinjat ja siilot. Muualta tuotannosta ei synny merkittävässä määrin pölyä. Raaka-ainesiiloissa on sukkasuodattimet (3 kpl sisällä ja 9 kpl ulkona), jotka uusitaan kerran vuodessa. Sahauspölyn suodattimet on uusittu vuoden 2008 aikana. Uusissa laitteissa on paine-erokontrolli, jonka avulla suodattimet voidaan vaihtaa tarpeen mukaan niiden täytyttyä. Sahauksessa muodostuva pöly suodatetaan ja kerätään säkkeihin. Kerätty pöly käytetään uudelleen raaka-aineena. Vuonna 2007 sahauspölyä syntyi noin 235 tonnia. Uusien pölynpoistoyksiköiden pölypitoisuudeksi poistoilmassa on arvioitu olevan < 5 mg/m 3. Poistoilma palautetaan tuotantohalliin 100 %:sesti. Melu ja tärinä Tehtaalla on käytännössä yksi poistopuhallin katolla, joka ei hakemuksen mukaan aiheuta meluhaittoja. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu melu- eikä tärinähaittoja ympäristöön. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

15 Toiminnanharjoittajan mukaan laajennushankkeiden myötä laitoksen jätteiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Laitoksen jätehuoltosuunnitelma on valmistunut Lassila & Tikanojan toimesta huhtikuussa 2007. Tehtaan tuottamien jätteiden määrät vuonna 2007 on esitetty alla olevassa taulukossa 4. Taulukossa on esitetty myös arvio jätteiden määrästä kokonaistuotantomäärän kasvaessa maksimissaan 100 000 tonniin investointien toteutumisen jälkeen. Kuitusementtilevyjen tuotannossa käytetään täyteaineena kevyt filleriä (alumiinisilikaattipalloja), joka on jalostettu lentotuhkasta. Kevyt filleri on tuotteistettu ja siitä on laadittu käyttöturvallisuustiedote. Se sisältää amorfista alumiinisilikaattilasia (100 %) ja pieniä määriä muita oksideja kuten Fe 2 O 3 (rautaiiioksidi, hematiitti). Täyteainetta kuluu 1 300 2 700 tonnia vuodessa. Täyteaine tuodaan Kiinasta suursäkeissä ja varastoidaan raaka-ainevarastossa alle 500 tonnin erissä. Kevyt fillerin sisältämän lentotuhkan vuoksi sen käyttö katsotaan jätteen hyötykäytöksi, vaikka täyteaine on tuotteistettu. Lentotuhkan jätemääritelmä ei katoa tuotteistamisen yhteydessä. Tehtaalla kerätään kuormalavoja ja muuta vastaavaa puutavaraa. Puujäte haketetaan ostopalveluna noin 10 kertaa vuodessa. Haketus tapahtuu siirrettävällä (kuormaauton lavalla olevalla) haketuslaitteistolla. Yksi haketuskerta kestää noin puoli tuntia ja siitä ei synny merkittäviä melupäästöjä. Hakettaja vie hakkeen laitosalueelta mennessään. Taulukko 4. Tuotannon jätemäärät vuonna 2007 ja arvioidut maksimijätemäärät. Jätteet Jätteiden määrä, t/a 2007 maksimi kuivajäte 1 169,8 2 500 märkäjäte 674 700 kiinteä öljypitoinen 1 2 jäte maali liima lakka 4 10 Vuonna 2007 tehtaalta on toimitettu levymursketta kierrätykseen 5 500 t. Laitokselle on laadittu jätehuoltosuunnitelma huhtikuussa 2007. Ohjeita noudatetaan L&T:n suorittamissa ympäristönhuoltopalveluissa. Jätemäärät ovat vuonna 2007 toteutuneita määriä: 1. Levyjäte koostuen märästä massasta (674 t), hylkylevyistä, koepaloista ja reklamaatiokappaleista sekä sahauksen levykappaleista (noin 1 172 t), kerätään levyjätelavalle ja toimitetaan kaatopaikalle. 2. Sahauspöly (235 t), kerätään säkkeihin ja toimitetaan kaatopaikalle tai käytetään uudelleen raaka-aineena. 3. Energiajäte koostuen puusta, paperista, kartongista, pakkausmuoveista (ei PVC), styroksista ja likaisesta pahvista (52,2 t), kerätään 25 m 3 puristimeen ja toimitetaan energiajätteenä hyödynnettäväksi. 4. Yhdyskuntajäte lähinnä ruokalasta (31,76 t), kerätään kolmeen 600 litran sekajä-

16 teastiaan ja toimitetaan kaatopaikalle, biojäte kerätään erikseen (39 t). 5. Paperijäte (noin 2 t/a) kerätään laatikoihin ja palautetaan prosessiin. 6. Pahvijäte (noin 5 t/a) koostuen pakkauspahvista ja hylsyrullista, toimitetaan energiajätteeksi. Lokakuussa 2008 aloitetaan erilliskeräys pahveille. 7. Korjaamolla ja huolloissa käytetään kierrätyspyyhkeitä, jotka toimitetaan Lindströmille pestäviksi. 8. Muovijäte (noin 2 t/a) toimitetaan energiajätteeksi. Lokakuussa 2008 aloitetaan erilliskeräys muoville. 9. Rauta- ja metalliromu kuten sahanteräjäte, metallilangat ja maali-, ym. pakkaukset (noin 7,8 t/a), kerätään metallijätelavalle ja toimitetaan metallinkerääjille. 10. Puujäte (noin 50-100 t/a) lähinnä kuormalavoja, kerätään piha-alueelle ja haketetaan. Ongelmajätteet 1. Asbestipohjainen rakennusjäte muun muassa asbestipohjaiset rakennusaineet kiinteistön korjaamisesta ja purkamisesta (noin 6 t/a), kerätään erikseen ja toimitetaan kaatopaikalle. 2. Mustekasetteja (noin 100 kg/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille kerran vuodessa. 3. Öljyjätteet (noin 130 kg/a) kerätään erilliseen astiaan ja toimitetaan Ekokemille. 4. Paristot ja akut (noin 420 kg/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille. 5. Loisteputket (noin 140 kg/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille. 6. Maalit ja liuottimet (noin 4 t/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille. 7. Tuotannon öljyiset vedet puhdistaan ja kierrätetään 100 %:sesti. 8. Sähkö- ja elektroniikkaromu kerätään ongelmajätehuoneessa 600 litran astiaan ja toimitetaan hyödyntäjille. Kuitusementtijätteen kaatopaikkakelpoisuudesta on VTT:n lausunto Dnro 340-98/KET36. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Pohjavesi

17 Suunnittelukeskus Oy on 6.11.2003 tehnyt Oy Minerit Ab:lle Muijalan tehdasalueen pohjavesiselvityksen ja pohjaveden tarkkailusuunnitelman. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaan laitosalueella tulee tehdä pohjavedenpinnan korkeusaseman mittaus sekä ottaa pohjavesinäytteet kahdesta eri pohjavesiputkesta (HpA ja HpC). Tarkkailumittaus sekä näytteenotto suoritetaan laitosalueella kahdesti vuodessa, toukokuun ja marraskuun alussa. Lisäksi Uusniityn vedenottamon havaintoputkesta 3 mitataan pohjavedenpinnan korkeusasema sekä otetaan pohjavesinäyte pumppaamorakennuksen sisällä olevasta vesihanasta. Uusniityn vedenottamon tarkkailumittaukset suoritetaan kolmen vuoden välein marraskuun näytteenoton yhteydessä. Havaintoputkista (MinA ja MinC) sekä Uusniityn vedenottamolta otetuista pohjavesinäytteistä määritetään ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, KMnO 4 -kulutus, kloridi, kalsium, kalium, natrium, sulfaatti, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mineraaliöljyt. Lisäksi pohjaveden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen YS 230 / 24.2.2005 mukaisesti. Ympäristölupapäätöksen mukaan pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta ja lisäksi pohjaveden pinta mitataan vielä kahdesta pohjavesiputkesta MinA ja MinC. Havaintoputkista Hp1, LemA4 ja HpD määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, ph-arvo, alkaliteetti, kokonaiskovuus, COD Mn, sulfaatti, rauta, THC -analyysi mineraaliöljyjen selvittämiseksi, sinkki ja lyijy. Pintavesi Tehdas on lopettanut jätevesien johtamisen Ratametsän altaan kautta Arvolanojaan vuonna 2000 tehtaan siirryttyä prosessissa suljettuun vesikiertoon ja liittyessä jätevesiviemäriin. Tehtaan velvoite Siuntionjoen yhteistarkkailuun raukesi Lohjan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan 13.3.2002 48 myötä. Nykyisin laitoksen pintaveden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen YS 230 / 24.2.2005 mukaisesti. Pintavesinäytteitä otetaan kunnostettavien jälkisaostusaltaiden koillispuolella sijaitsevasta avo-ojasta kahdesta eri pisteestä. Pintavedestä määritetään lämpötila, ph-arvo, sähkönjohtavuus, yleinen ulkonäkö, sameus, kiintoaine, sulfaatti, THC -analyysi mineraaliöljyjen selvittämiseksi, lyijy, sinkki ja kromi. Kattilalaitos Toiminnanharjoittajan mukaan maakaasukattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa sen toimintavarmuuden vuoksi. Valvontatoimenpiteistä tarvitsee tehdä vain häiriötilanteissa. Kattilalaitoksessa on automaattinen kaasuhälytys, joka on kytketty tuotannon kuivurin hälytysjärjestelmään. Nämä hälytykset valvotaan kuivurin valvomossa. Kirjanpito Laitoksen ympäristönsuojelun tasoa arvioidaan tarkkailun avulla. Säännöllisessä tarkkailussa ovat muun muassa: - jätteiden ja ongelmajätteiden määrät - tuotantomäärät ja käyntiajat - veden ja energian kulutus

18 - kratzer-altaiden vesimäärät - kemikaalien ja raaka-aineiden kulutus PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kuitusementtilevytehtaille ei ole laadittu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsittelevää asiakirjaa, ns. BREF -dokumenttia. Toiminnanharjoittaja esittää parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviossaan muun muassa, että kuitusementtilevyjä valmistetaan sekä sisä- että julkisivukäyttöön. Pääasialliset raaka-aineet ovat sementti, kalkkikivifilleri, kiillettä ja selluloosakuitua. Koska raaka-aineet ovat samankaltaisia kuin betonissa, ne ovat turvallisia käyttää eikä aiheuta ympäristölle vaaraa. Levyjätteelle on kaatopaikkakelpoisuuslausunto joka sallii sen käyttöä pengerryksessä ja maarakennuksessa. Tuotannossa syntyvä sahauspöly kierrätetään omassa tuotannossa ja käytetään uudelleen raaka-aineena. Alueet missä kemikaaleja, öljyjä tai muita apuaineita varastoidaan tai käytetään, ovat varustettu asianmukaisilla varoaltailla tai lattiat ovat päällystetty tiiviillä pinnalla. Yhdessä viemäröiden puuttumisen ja suljetun prosessivesikierron takia mahdolliset aineiden vuodot ympäristöön ovat minimoitu. Arviossa esitetään muun muassa, että levytuotannossa on täysin suljettu prosessivesikierto, mikä tarkoittaa, ettei tuotannosta pääse mitään jätevesiä ulos tehtaasta. Vesi käytetään yhä uudelleen tuotannossa ja se poistuu joko kosteutena tuotteessa tai haihdutuksen kautta kuivausuunissa. Cembrit Oy on todennäköisesti ainoa kuitusementtivalmistaja maailmassa, joka pystyy toimimaan jatkuvasti täysin suljetussa prosessivesikierrossa. Suljettu prosessivesikierto on ollut käytössä vuodesta 2000 lähtien. Energianlähteenä kuitusementtituotannossa käytetään maakaasua ja sähköä. Maakaasua käytetään sekä kiinteistön lämmityksessä että tuotannon kuivausprosessissa. Maakaasuun siirryttiin heti 2005 kun oli mahdollista liittyä jakeluverkkoon. Maakaasun käyttö vähensi päästöt ilmaan minimiin verrattuna aikaisempaan nestekaasun ja raskaan polttoöljyn käyttöön. Lisäksi maakaasulla toimivaan kuivauslinjaan on asennettu lämmöntalteenotto, jonka avulla saadaan huomattava määrä kiinteistön lämmitysenergiasta. Lisäksi arviossa esitetään muun muassa, että lähes koko tehtaan sähköjärjestelmää on uusittu vuonna 2007 ja lähiaikoina myös suuri osa tuotantolinjoista. Tämä johtaa siihen että hyötysuhde parantuu ja sähkönkulutus optimoituu uusien laitteiden avulla. Lisäksi Cembrit Oy:n sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät vaativat yrityksen jatkuvasti kehittyvän sekä raaka-aineiden käytön tehokkuudessa, energiatehokkuudessa että jätteiden ja päästöjen vähentämisessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tehtaalla on olemassa pelastautumissuunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Pelastautumissuunnitelmassa on käyty läpi työpaikan vaaratilanteet ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi, suojautumismahdollisuudet sekä toimintasuunnitelma erilaisissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Suunnitelmassa on tarkat ohjeet esimerkiksi ajoneuvon öljyvuodon ja kemikaalivuodon varalta.

19 Pelastautumissuunnitelman mukaan öljyvahinkojen varalta on hankittu öljyntorjuntaaineita ja -välineitä. Ympäristövahingon torjuntaan on hankittu erilaisia työkaluja, tarvikkeita ja suojavälineitä, joilla pyritään varautumaan mahdolliseen öljy- tai kemikaalivuotoon ja siitä aiheutuvaan aineen leviämisen estämiseen esim. lastauskentällä tai sen läheisyydessä. Pelastussuunnitelman mukaan haitallisten aineiden pääsy viemäriin pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti. Avain apuvälineitä sisältävään laatikkoon on lastaajilla ja kiinteistön työnjohtajilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty tarkastuksen yhteydessä 20.8.2008 ja 18.12.2008 sekä sähköpostitse 21.8.2208, 22.8.2008, 11.9.2008, 29.9.2008, 3.10.2008, 26.11.2008, 27.11.2008, 2.12.2008, 10.12.2008 ja 15.12009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lohjan kaupungin ilmoitustaululla 19.9.2008-3.10.2008 sekä Länsi-Uusimaa -lehdessä 19.9.2008 (YSL 38 mom. 1). Hakemus kuulutettiin uudelleen toiminnanharjoittajan jättäessä YSL 101 :n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksesta kuulutettiin uudelleen 3.10.2008-3.11.2008 sekä Länsi-Uusimaa - lehdessä 4.10.2008 (YSL 38 mom. 1). Laitoksen naapureille on toimitettu tieto hakemuksesta erityistiedoksiantona (YSL 38 mom. 2). Tarkastukset Kiinteistöllä on suoritettu ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tarkastus 20.8.2008. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta. Uudenmaan ympäristökeskus viittaa 7.11.2008 antamassaan lausunnossaan aiemmasta ympäristölupahakemuksesta 18.5.2001 antamaansa lausuntoon, jossa muun muassa todetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää maaperän ja pohjaveden puhtautta edistäviin lupamääräyksiin kuten öljysäiliön ja muiden siihen liittyvien laitteistojen varmistamista kaksoispidätyksen periaatteella koko polttoaineen kulkureitin osalta, maaperän tiivistämistä, vaarallisten aineiden purkupaikkojen tiivistämistä ja muotoilua ja kemikaalivarastojen tiivistämistä ja viemäröimättömyyttä. Laitokselta tulee lausunnon mukaan edellyttää selvitystä maaperän ja pohjaveden nykytilasta sekä tarkkailuohjelmaa pohjaveden laadun seurannasta. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen 7.11.2008 antamassa lausunnossa esitetään, että muun muassa jäteveden puhdistukseen käytettävien altaiden kunto tarkistetaan ja altaiden sekä niiden putkistojen tulee olla nestetiiviitä. Lattioiden kunto ja kallistukset tarkistetaan lattioiden kautta tapahtuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Lat-

20 tiat tulee tarvittaessa pinnoittaa vähintään sellaisilta alueilta, joissa käsitellään ja varastoidaan öljyjä ja kemikaaleja. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa 27.10.2008 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista Cembrit Oy:n ympäristölupahakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa ympäristölupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin 12.11.2008 päivätyllä kirjeellä. Toiminnanharjoittajan 2.12.2008 päivätyssä vastineessa todetaan muun muassa, että ns. katzer -altaat eivät ole varsinaisessa jatkuvassa tuotannon käytössä, eivätkä ne liity jätevesien puhdistamiseen. Altaat ovat varoaltaita johon ohjataan prosessivettä vain häiriö- tai hätätilanteessa. Vedet johdetaan altaisiin betonisten avokanaalien kautta ja pumpataan putkia pitkin takaisin. Tarvittaessa kesällä voidaan altaiden ja kanaalien kuntoa tarkistuttaa. Lattioiden kautta mahdollisesti tapahtuvien päästöjen ehkäisemisestä todetaan muun muassa, että parin viimeisen vuoden aikana on pinnoitettu suuri osa tuotannon lattioista laajennuksen yhteydessä. Lattiapinnoite on korkealujuussementtipohjainen vesitiivis, kemikaali- ja kulutuksenkestävä pinnoite, joka on asennettu betonilattioiden päälle. Lattioiden pinnoitus voidaan tarkistaa tarvittaessa. Lisäksi vastineessa todetaan muun muassa, että toiminnanharjoittaja on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja Lohjan kaupungin kanssa Lohjanharjun pohjaveden yhteistarkkailun yhteydessä sovittanut yhteen eri ympäristölupien pohjaveden tarkkailuvelvoitteita. Tilannetta voidaan edelleen selkeyttää kokoamalla yhteen dokumenttiin kaikki ympäristöluvat ja niiden seurantavelvoitteet, jotta seurannan ylläpito olisi selkeämpää. Koontidokumentin pohjalta voitaisiin arvioida tarkkailuohjelmien sisältöä uudelleen. Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien käyttöturvatiedotteet on toimitettu 27.11.2008 valvontaviranomaiselle tarkastamista varten. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lohjan kaupungin ympäristölupaviranomaisena ympäristölautakunta on tutkinut hakemuksen ja päättää myöntää Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi jäljempänä mainituin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi