Investoi tulevaisuuteen SIVU 14 Eväät ammattiin urheilun ehdolla SIVU 40 Olli Herman & Keikkojen Savo SIVU 6 PEAK on Varkauden voimasana SIVU 16 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA Yrittäjien UkkoTahko SIVU 48
Meillä on töitä tarjolla! LASTENTARHANOPETTAJA PSYKOLOGI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ SAIRAANHOITAJA FYSIOTERAPEUTTI LASTENHOITAJA LÄHIHOITAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ LÄÄKÄRI Ja yli 600 muuta työpaikkaa Katso lisää osoitteesta www.kuopionalue.fi
Sisällysluettelo 06 Olli Hermanin & Keikkojen Savo 28 Mega Elektroniikka tähtää Kiinan markkinoille 42 Odottamaton kohtaaminen Antti Ruuskasen kanssa 08 Muuttajatarinat: Veera Kautto ja Annele Virtanen 30 Health Cities -konferenssi valtaa kesäisen Kuopion 44 Koululaisten polut kulttuurielämyksiin 12 Muuttajafaktaa Kuopion alueesta 32 Lihava ongelma 46 Brändilähettiläiden mansikkapaikat 14 Investoi tulevaisuuteen 33 Kalaa vai kalaöljyvalmisteita? 48 UkkoTahkon uusi tarina 16 Varkauden juhlavuosi 34 Tuloksia työterveydestä 50 Karita Tykän raakaherkut 20 Menestys putkessa, Rocsole 35 Ehkäisevän työn päivät nostaa SOTE-ammattilaisia esiin 52 English in Brief 22 Soinlahdesta rakennetaan bioteollisuuden keskittymää 37 Nopsaa polkua työelämään 54 Tunnelmia Odottamattomia kohtaamisia -seminaarista 24 INKA-hankkeella uusia innovaatioita 39 Rakennusarkkitehtikoulutus täyttää suunnittelutyhjiötä 26 Palvelut hyvinvointialan tulevaisuutena 40 Valmiudet työelämään ja urheilu-uralle Kuopion alue on uniikki yhdistelmä onnellisia ihmisiä, rentoa asennetta ja huippuosaamista: tiedettä, teknologiaa, taidetta, teollisuutta ja turvallisuutta. Kuopion, Tahkon ja lähiseutujen muodostamalla tärkeilyvapaalla vyöhykkeellä asuu jo lähes 250 000 asukasta. Tervetuloa nauttimaan työstä ja vapaa-ajasta! TOIMITUS Republic of Communications Oy TAITTO Kråka Design / Chribbe Aarnio PAINO Grano Oy KANSIKUVA Soile Nevalainen Odottamattomia kohtaamisia -julkaisu on osa Kuopion alueen markkinointiohjelmaa, jonka avulla viestitään maakunnan kärkivahvuuksista ja kilpailueduista. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 3
WWW.JAASKELAISENAUTO.FI PUH 017-3642 100 JOY@JAASKELAISENAUTO.FI FAX 017-3642 789 LÄHDE ILOISELLE BUSSIMATKALLE! TILAUSAJOT TAPAHTUMAMATKAT ISOJEN KUOMULLISTEN PERÄKÄRRIEN VUOKRAUS 1+8 -PAIKKAISTEN TILAVIEN PERHEAUTOJEN VUOKRAUS Pyydä tarjous tilausajoista ja autojen ja peräkärrien vuokrauksesta!
KOTONA KUOPION ALUEELLA On hetkiä, jolloin kokee voimakkaasti olevansa kotona. Minulle noita hetkiä tarjoaa erityisesti maisema pakkashuurteesta valkoisena hohtava Puijo tai laskeva aurinko Kallansilloilla. Koti on nykyisin kovin vahvasti Savossa. Vielä kymmenisen vuotta sitten yleissivistyksessäni oli Kuopion alueen kokoinen aukko. Kävin ensimmäisen kerran Kuopiossa, kun olimme muuttamassa kaupunkiin ja etsimässä asuntoa. Mielikuvat seudusta olivat vähäiset ja stereotypioiden leimaamat. Lähtökohta oli, että Kuopiossa viivytään korkeintaan pari vuotta ja sen jälkeen palataan nopeasti takaisin eteläisempään Suomeen. Toisin kävi, onneksi. Kuopion alue tarjoaa nimittäin odottamattomasti mahdollisuuksia muuttajalle. Lyhyet etäisyydet luovat helpot puitteet lapsiperheiden aikataulutetulle elämälle. Luonto tulee liki kaikkialla ja vesistöt ovat keskeinen osa tavallista arkea. Palvelut ja kulttuuritarjonta ovat parantuneet huikeasti viimeisten vuosien aikana ja kiinnostavat työtehtävät vievät mennessään. Savolaiseksi voi uskoakseni vain syntyä, mutta kuopiolaiseksi voi tulla muualta muuttanutkin. Tiedän, että näin on käynyt lisäkseni monille muillekin tulokkaille. Kuopion alue ei rajoitu kuntarajoihin. Itselleni kuopiolaisuuskin on aika laaja käsite, joka pitää sisällään kutakuinkin koko Pohjois-Savon. Syyt tähän ovat ilmeiset: alue on ilahduttavan moni-ilmeinen ja elinkeinoelämältään vireä etelästä pohjoiseen. Mielenkiintoisia elämän ja uran vaihtoehtoja on tarjolla Varkauden, Iisalmen ja Kuopion talousalueilla sekä maaseudulla. Varkauden seutua leimaa globaali energia- ja metsäteollisuus suuryrityksineen. Ylä-Savoon on sijoittunut vientiteollisuuden keskittymä, jossa elinvoimaa tuottavat yritykset kuten Olvi, Valio, Genelec, Ponsse ja Normet verkostoineen. Kuopio puolestaan on leimallisesti yliopistokaupunki, jonka kampusalueella kasvaa tuhansia asiantuntijoita työllistävä osaamisen keskus. Matkailu on mahdollisuus koko alueelle erityisesti Tahkon imussa. Työpaikkojen monipuolisuus ja arjen laatu näkyvät kasvuna. Moni uusi asukas on jo löytänyt tiensä alueelle. Pelkästään viime vuonna Kuopio kasvoi yli 1200 uudella asukkaalla ja koko maakunta on muuttovoittoinen. Kuopion alueeseen kannattaa tutustua. Omasta kokemuksesta voin todeta, että täältä voi yllätyksekseen löytää kotinsa. SILJA HUHTINIEMI toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari PÄÄKIRJOITUS Savolaiseksi voi uskoakseni vain syntyä, mutta kuopiolaiseksi voi tulla muualta muuttanutkin. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 5
OLLI HERMAN 6 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
OLLI HERMAN OLLI HERMAN & KEIKKOJEN SAVO Reckless Love keikkailee ahkerasti, mutta silti laulaja Olli Herman ehti istahtamaan alas Odottamattomia kohtaamisia -toimittajan kanssa. Musiikin ja TV:n parissa puuhaava mies piipahtaa silloin tällöin kotiseudullaan Kuopiossa. Kuva: Soile Nevalainen MITÄ TEILLE KUULUU, MISSÄ PÄIN LIIKUTTE TÄNÄ VUONNA? Uutta musiikkia on tulossa viimeistään syksyllä. Bändimme on äskettäin ollut keikoilla Pietarissa ja Moskovassa. Venäjä onkin kaiken kaikkiaan mukava uusi avaus ja pohdimme laajempia markkinoita alueelle, sillä Reckless Loven tyyppistä musiikkia ei juurikaan ole Venäjällä. Kysyntää kyllä löytyisi. Amerikka ei ole ollut mikään itseisarvo ja suuntaammekin enemmän itään, juuri Venäjälle ja Aasiaan. OLET OLLUT VIIME SYKSYN AIKANA MUKANA TV-OHJELMASSA, JOSSA JÄRJESTETTIIN IKIMUISTOISIA KOSINTOJA, MINKÄLAINEN KOKEMUS TÄMÄ OLI? Kokemus oli varsin mukava, koska olen romantikko itsekin. Oli mukava olla kosijan tukena alusta aina varsinaiseen kosintaan saakka. Ajatus tähän ohjelmaan mukaan lähtemisestä lähti Tähdet, tähdet -ohjelmasta. MINKÄLAINEN PAIKKA KUOPIO ON ALOITTELEVALLA ROCK-YHTYEELLE, SAITTEKO ITSE APUA AIKANAAN? Kuopio oli hyvä paikka harrastaa ja tehdä musiikkia, vaikka aina ei ollutkaan selvää, että minusta tulisi muusikko. Olin musiikkiluokalla seitsemän vuotta, kunnes koulu vaihtui Kuopion Lyseoon. MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT ALUEEN NUORILLE, JOTKA EHKÄ HAAVEILEVAT ROKKARIN URASTA? Pitää jaksaa yrittää omaa juttuaan. Kukaan ei ole seppä syntyessään, eli pitää jaksaa harjoitella ja kehittää itseään. Kuopiolaiset tietävät kyllä itse parhaiten, tärkeää on tehdä niitä asioita, joista tykkää. PARHAAT KEIKKAPAIKAT KUOPION ALUEELTA? Oppirahat on tullut maksettua keikoilla ympäri Suomen, mutta Kuopion Henry s Pubista on hyviä muistoja. Siellä on mukava keikkailla vielä tänäkin päivänä. Seuraava keikkamme Henry s Pubissa on 25. huhtikuuta ja Tahkolla 4. huhtikuuta. MITÄ OTTAISIT KUOPION ALUEELTA KEIKKAKIERTUEELLE MUKAAN, JOS VOISIT OTTAA IHAN MITÄ VAAN? Mitään ei tarvitse ottaa mukaan. Olen syntynyt ja kasvanut Kuopiossa, ja se kulkee aina mukana. Toivon, ettei kaupunki unohtaisi identiteettiään, sitä välittömyyttä, joka täällä on aina ollut. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 7
MUUTTAJAT Kuvat: Veera Kautto/Merenhelmi 8 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
MUUTTAJAT MERENHELMI KOTIUTUI KUOPIOON Blogit avaavat ovet ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin erilaisista asioista. Merenhelminimisen blogin takana on nuori ja aktiivinen Veera Kautto. Muutto Keski-Suomesta Kuopioon on tuonut uutta sisältöä päivityksiin sekä auttanut tutustumaan kaupunkiin. Kuopio on tuttu paikka Veera Kautolle jo vuosien takaa. Sukulaisvierailut ja lomailu kaupungissa tekivät nuoreen naiseen vaikutuksen. Siksi viimesyksyinen muutto Kuopioon tuntui luontevalta siirrolta. Kuopiolaiset ovat helposti lähestyttäviä ja kaupunki on muutoinkin aina tuntunut sopivan kokoiselta. Täältä on hyvät yhteydet sekä Keski-Suomeen että pääkaupunkiseudulle, jossa käyn jonkin verran bloggaajatapahtumissa. Kuopiosta lähteviä äkkilähtötarjouksiakin on mukavasti tarjolla. Olen viihtynyt paremmin kuin odotin, toteaa ahkera, blogiaan päivätyökseen kirjoittava ja samalla avoimessa yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Kautto. KAUPUNKI TUTUKSI Keskustassa asuva bloggaaja nauttii kaupungin vehreydestä sekä järvien läheisyydestä. Luonto piristää ja täällä on hyvät lenkkeilymahdollisuudet, sanoo Kautto. Hän käy päivittäin myös Huippu-kuntosalilla treeneissä sekä lihashuollossa. Se on nimensä mukaisesti huippu paikka. Siinä, missä työ ja opiskelu pitävät minut tiiviisti koneen äärellä, on salilla ollut kiva tavata ihmisiä. Sieltä on tullut hyviäkin tuttavuuksia. Paikan ilmapiiri on mahtava, hän kiittelee. Veera kiertelee ja tutkii uutta kotikaupunkiaan aktiivisesti. Vaikka tunsin kaupunkia entuudestaan, olen tutustunut nyt paikkoihin eri tavalla. Lukijoiltani on tullut toiveita, että voisin tehdä enemmän Kuopiota koskevia päivityksiä, hän sanoo. Kirppikset kiehtovat bloggaajaa. Niitä kiertäessä vierähtää helposti useampikin tunti. Kirpputoreilta voi tehdä löytöjä, mutta ylipäätään kierrätys ja ekologisuus ovat minulle tärkeitä asioita. CityPörssi ja Sesonkitori ovat Veeran suosikkikohteita. Myös kaupungin kirjasto asiakaspalvelutiimeineen saa bloggaajalta kiitokset. BLOGI ELÄÄ KIRJOITTAJANSA MUKANA Kaupunki on vaikuttanut Merenhelmi-blogiin jo monella tapaa. Lisää muutoksia on luvassa. Minulla on suunnitelmia blogini varalle. Hyvinvointi korostunee entistä enemmän ja tyylipäivityksiä teen todennäköisesti lisää. Suuremmista muutoksista voi lukea lisää blogistani, kun niiden aika tulee, myhäilee bloggaaja. Muutto on siis ollut vasta alkua uudelle. Merenhelmi-blogia voi lukea osoitteessa www.merenhelmi.com. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 9
MUUTTAJAT Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen apulaisprofessori Annele Virtanen viihtyy uudella kotiseudulla. Kuva: Raija Törrönen 10 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
MUUTTAJAT HIUKKASET HOUKUTTELIVAT TUTKIJAN SAVOON Suosittu Puijon torni toimii vierailukohteena, mutta myös Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen tutkimusasemana. Orgaaniset aerosolit kiehtovat laitoksen apulaisprofessoria Annele Virtasta, joka muutti työn perässä Kuopion alueelle pari vuotta sitten. Annele Virtanen sukkuloi puoli vuotta Kuopio Tampere-väliä, kunnes vuonna 2012 kotipaikaksi valikoitui Siilinjärven Kasurila. Asuimme kaupunkiympäristössä Tampereella Pispalassa. Kun muuttopäätös oli tehty, lähdimme tietoisesti etsimään erilaista asumisvaihtoehtoa ja löysimme kodin maaseutumaisemasta lammen rannalta, Virtanen kertoo. Olemme sopeutuneet tänne hienosti. Hyvät harrastusmahdollisuudet sekä paikkakunnalla asuvat appivanhemmat ovat osaltaan auttaneet kotiutumisessa. Alppihiihdosta tuli täällä nuoremmille lapsillemme uusi harrastus ja nyt he edustavat paikallista PHS Alppia. Vanhemman tyttären kanssa hankimme haaveilemamme hevosen. Tutkijamaailmassa on totuttu muuttamaan, sillä työpaikan vaihtaminen kuuluu urapolun rakentamiseen. Itä-Suomen yliopiston tarjoama paikka kiinnosti, sillä ryhmän tutkimusprofiili istui omiin tutkimuksiini. Lisäksi tutkimusfasiliteetit olivat erinomaiset. Esimerkiksi Puijon tornin ollessa pilvessä pääsemme tutkimaan aerosolien vuorovaikutusta vesihöyryn kanssa aidossa ympäristössä. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole kovin monessa paikassa maailmassa, avaa Annele Virtanen tornin merkitystä tutkijan näkökulmasta. SUOJAAVAT PILVET Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen aerosolifysiikan ryhmässä keskitytään metsiin ja liikenteeseen. Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään muun muassa pilvien muodostumista. Pilvet ovat tärkeitä, sillä ne viilentävät ilmastoa vähentämällä maahan tulevan säteilyn määrää. Pilvitutkimus auttaa osaltaan ilmastomuutoksen ennustamisessa, tiivistää Annele Virtanen. Metsätyypeillä tiedetään jo olevan eroa ja havumetsät ovat tehokkaita aerosolihiukkasten tuottajia. Tutkimuksemme tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, miten metsien tuottamat hiukkaset vaikuttavat pilvien määrään ja laatuun sekä millaisia säteilyvaikutuksia näillä taas on. KEHITTYVÄ TUTKIJAYHTEISÖ Annele Virtanen vetää työkseen yhteensä 25 hengen aerosolifysiikan tutkimusryhmää. Hänen tehtäviinsä kuuluvat tutkimuksen ohjaaminen ja rahoituksen järjestäminen. Virtasen ryhmä on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisissä tutkimuspiireissä. Se osallistuu muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin hankkeeseen, missä tutkitaan galaktisten kosmisten säteiden vaikutusta hiukkasmuodotukseen ja pilviin. Aluksi mietin, miten saamme rekrytoitua hyviä tutkijoita ryhmäämme, mutta ei sijainnilla ole loppujen lopuksi isoa merkitystä. Kansainvälisten yhteyksien ylläpitäminen onnistuu nykytekniikalla hyvin täältäkin käsin. Ryhmämme tunnettuus on omalta osaltaan lisännyt yhteydenottoja sekä väitöskirjavaiheessa olevilta että väitöskirjan jälkeistä tutkimusta tekeviltä asiantuntijoilta. Kun Suomeen asti lähtee, on sama pysähtyykö kone Helsingissä vai Kuopiossa. Etunamme aerosolitutkimuksen osalta ovat erinomaiset fasiliteetit sekä laaja-alainen osaaminen, sillä kampukseltamme löytyy muun muassa tutkimuskohteena oleviin metsiin liittyen kasvi- ja kasviekologian tuntemusta, summaa Annele Virtanen. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 11
MUUTTAJAT MUUTTAJAFAKTAA Kuopion alue on ammattilaisten ja opiskelijoiden kiikarissa. Pohjois- Savon liiton mukaan Pohjois-Savon väestömäärä on kääntynyt kasvuun ja se on yksi Suomen viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavuttaneista maakunnista. Syitä tähän ovat olleet alueella tarjolla olevien työpaikkojen määrän kasvu läpi 2000-luvun sekä Ylä- ja Sisä-Savon teollisuuden vahvistunut asema. Muuttajakysely kertoo alueelle muuttaneiden olevan tyytyväisiä uuteen kotipaikkaansa ja suosittelevan tätä myös muille. Kuopion alueella lanseerattiin viime vuonna sähköinen muuttajakonsepti. Se tarjoaa yhden palvelun kautta kaiken tarpeellisen tiedon uudesta asuinkunnasta. Palvelu on saanut hyvän vastaanoton. Konseptia hyödyntäneille tehtiin erikseen kysely, jonka avulla haluttiin selvittää, miten esimerkiksi arkielämä uudella kotipaikkakunnalla on vastannut muuttajien odotuksia. Opiskelu- tai työpaikan saanti ovat tekevät usein jo pitkään suunnitellusta muuttohaaveesta totta. Muuttopäätös itsessään on monivaiheisen arviointiprosessin tulos. Kuopion alueen kohdalla muuttajien päätökseen vaikutti muun muassa alueen miellyttäväksi koettu imago. Myös tarpeita vastaavien asuntojen saatavuus ja palvelujen läheisyys tukivat muuttajien halukkuutta suunnata juuri tälle alueelle. Yli puolella kyselyyn vastanneilla ei ollut entuudestaan sukulaissiteitä alueeseen. Eniten muuttajia alueelle saapui pääkaupunkiseudulta, Jyväskylästä ja Joensuusta. Elinkustannusten, asuntojen hintatason ja palvelujen saatavuuteen osalta alue vastasi muuttajien odotuksiin. Esimerkiksi terveyspalvelujen tarjonta koettiin hyväksi. Ylipäätään muuttajat kokivat saavansa parempaa asiakaspalvelua eri toimialojen edustajilta. Liikuntamahdollisuudet saivat niin ikään kiitosta. Perheellisten muuttajien keskuudessa lapset viihtyivät jopa odotuksia paremmin uudella kotipaikkakunnalla. Moni muuttaja oli valmis suosittelemaan uutta asuinpaikkaansa myös muille. Alue koettiin Suomen mittakaavassa tarpeeksi suureksi ja ilmapiiriltään kansainväliseksi. Seutu tarjosi kyselyyn vastanneille kaiken tarpeellisen aina monipuolisista ostosmahdollisuuksista houkutteleviin lomakohteisiin. Muuttajien mielestä alueen maantieteellinen sijainti oli hyvä ja sijaintia tuki monipuoliset liikenneyhteydet. Lisäksi luonnon läheisyyttä ja ihmisten välittömyyttä arvostettiin. Ohessa on muutamia vastaajien antamia syitä, miksi he suosittelisivat aluetta muille: keskustaa on kunnostettu paljon ja satama on kaunista aluetta, ihmisillä on maalaisjärki tallella, sopivan kokoinen hallittava kaupunki upeissa maisemissa, luonnon ja vesistön läheisyys, kohtuullisen edulliset isot asunnot. ALUEESEEN TUTUSTUMINEN MUUTTOMIELESSÄ KANNATTAA ALOITTAA OSOITTEISTA www.kuopionalue.fi/kotikuopionalueelta 12 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
YARA BON APATIT! Siilinjärvellä sijaitsee Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Kaivoksesta louhittava fosfaattimalmi rikastetaan apatiitiksi, joka käytetään fosforihapon valmistukseen ja jatkojalostetaan lannoitteeksi. Fosfori on yksi tärkeimmistä NPK-lannoitteiden raaka-aineista. Lannoitteista saatava fosfori on viljelyssä tärkeä satokasvien tarvitsema ravinne. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat moninaiset suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon hyötyessä laadukkaista raaka-aineista, myös kuluttajat saavat parhaan mahdollisen hyödyn suomalaisen elintarvikeketjun puhtaiden tuotteiden muodossa. Siilinjärven apatiittiesiintymä on noin 15 kilometriä pitkä ja lähes kilometrin leveä. Esiintymän alueella on toiminnassa kaksi avolouhosta: Särkijärven päälouhos on 3 kilometriä pitkä ja 240 metriä syvä. Saarisen satelliittilouhos on 800 metriä pitkä ja syvyyttä vasta 50 metriä. Siilinjärven esiintymä löytyi rautatien rakennustöiden yhteydessä 1950-luvulla. Lannoite- ja siihen liittyvä raaka-ainetuotanto aloitettiin vuonna 1969 ja kaivos avattiin 70-luvun lopulla. Fosfaatin hyödyntämisen arvioidaan olevan kannattavaa vuoteen 2035 asti, mahdollisesti jopa myöhempäänkin, sen näyttävät tulevat tutkimuskairaukset. Ratkaisevaa on kaivostoiminnan ja siihen liittyvän jatkojalostuksen kannattavuus kokonaisuutena. Louhokselta saatava kiviaines, fosfaattimalmi, rikastetaan päälouhoksen vieressä sijaitsevalla rikastamolla apatiitiksi, joka jalostetaan korkealaatuisiksi lannoitteeksi Yaran omilla tehtailla. Lannoitetuotanto on Yaran Siilinjärven toimipaikan ydintoimintaa. Kasvit tarvitsevat fosforia muun muassa aineenvaihdunnassa ja energiataloudessa. Lannoitteiden puhtaus on ruokatuotannon lähtökohta. Täällä louhittu apatiittimalmi on maailman puhtainta, toteaa kaivoksen tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää. Käytännössä Siilinjärvellä ollaan Kivestä leipää lähteellä ja hyvää ruokahalua voisi toivottaa sanoilla Bon apatit louhittavaa malmia mukaillen. JALOSTAMISEN MONET HYÖDYT Apatiittimalmista jatkojalostetaan Siilinjärvellä noin 80 prosenttia, loput viedään muille Yaran tehtaille. Fosforihapon tuotantoon liittyvien elementtien hyödyntäminen on mietitty tarkkaan. Apatiitin rikastaminen tapahtuu vaahdottamalla, josta syntyy 350 MILJOONAA EUROA Yara on investoinut Siilinjärven kaivokseen ja tehtaisiin vajaan kymmenen vuoden aikana. 500 000 TONNIA Siilinjärven tehtailla tuotetaan lannoitteitta vuodessa pääosin kotimaan peltoviljelyyn. 750 HENKILÖÄ Yhteistyökumppaneiden henkilöstö mukaan lukien Yaran Siilinjärven kaivos tehtaineen työllistämisvaikutus. sivutuotteena vedestä ja hiekasta muodostuvaa hiekkalietettä, rikastushiekkaa. Lietteen sisältämä vesi kierrätetään takaisin rikastusprosessiin rikastushiekka-altaiden kautta. Altaiden pölyämisen estämiseksi alueelle on kylvetty ohraa, kauraa ja rypsiä, mistä johtuen rikastushiekka-altaista on tullut suosittu lintualue. Lintubongareiden siivekäs harrastus on näin saanut tukea mielenkiintoisessa muodossa. Lannoitteiden valmistamiseen käytettävää fosforihappoa toimitetaan myös eläinrehuteollisuudelle. Fosforihapon valmistuksen sivutuotteena syntyy fluoripiihappoa, jota myydään alumiinivalmistuksen raaka-aineeksi. Fosforihapon valmistukseen tarvittava rikkihappo tuotetaan toimipaikalla ja rikkihapon valmistuksen sivutuotteena syntyvä rautapasute myydään Kiinaan raudanvalmistajille. Tehtailla syntyvästä korkeapainehöyrystä tuotetaan noin puolet tehtaiden tarvitsemasta sähköenergiasta. Lisäksi tehtaan kaukolämmön toimitus kunnan kaukolämpöverkkoon vastaa arviolta 2500 omakotitalon vuosittaista lämmitystä. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 13
INVESTOI TULEVAISUUTEEN Tutustu Kuopion alueen tämän hetken mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Muuttovoittoinen alue tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia yrittäjille ja pääomasijoittajille. Vieremä Kiuruvesi 1 Iisalmi Sonkajärvi Rautavaara Lapinlahti Pielavesi Keitele Maaninka Tervo Vesanto Rautalampi 5 Siilinjärvi KUOPIO Suonenjoki 9 3 5 2 5 Juankoski 9 4 Leppävirta Kaavi Tuusniemi KUNNAN RAJA RAUTATIE VALTATIE Varkaus 6 14 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
1 SOINLAHDEN BIOTEOLLISUUSLAAKSO 2 TARINAN SAIRAALA 3 Katso juttu sivuilta 22-23. SAVILAHTI 2025 Kuopion Tiedepuistossa toimii jo 200 teknologia- ja palveluyrityksiä, useita kansallisia tutkimuskeskuksia ja lukuisia testaus- ja analyysilaboratorioita. Tiedepuisto on ainutlaatuinen terveys-, ympäristö- ja hyvinvointialojen muodostama keskittymä vahvistettuna ICT- ja sensoriteknologian osaamisella. Kasvukumppaneiksi haetaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä pääomasijoittajia ja kaupallisia tahoja. Valtatie 5:n varrella, 22 000 asukkaan Siilinjärvellä sijaitsevan historiallisen Tarinan sairaalan toiminta loppuu 2015 aikana ja viisi sairaalarakennusta (kerrosalaa yht. 11 279 m 2 ) vapautuvat uuteen käyttöön. Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat kävelymatkan päässä. Sijoittajalle tarjottava kiinteistökokonaisuus soveltuu monenlaiseen yritystoimintaan. Sijoittajalle tarjottava kiinteistökokonaisuus soveltuu monenlaiseen yritystoimintaan. 5 Kasvukumppaneiksi haetaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä pääomasijoittajia ja kaupallisia tahoja. ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO Kallispuiston kansallisen ja kansainvälisen tunnettuuden ja näkyvyyden tueksi haetaan sijoittajia ja kaupallisia tahoja kehittämään alueen perusinfrastruktuuria sekä toteuttamaan uudenlaista vuorovaikutteista virtuaaliympäristöä. Sadan kilometrin säteellä on jo 300 000 potentiaalista kansallispuistokävijää. 4 6 VESILEPPIKSEN LOMARINNE Suositun Sport & Spa Hotel Vesileppiksen ympärille Leppävirralle suunnitellaan uutta loma-asuntoaluetta, joka täydentää monipuolista urheilu- ja aktiviteettipalvelujen keskittymää. Rakentamatonta loma-asuntoaluetta on noin 20 000 m 2, jossa rakennusoikeutta 3 500 m 2. Tilaa on myös liike- ja myymälärakentamiselle. VARKAUS Katso juttu sivuilta 16-18. ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 15
TEOLLISUUS PEAK-KONSEPTI VAUHDITTAA VARKAUTTA Varkaus elää kotimarkkinoihinsa nähden poikkeuksellista kasvukautta. Tämä on pitkäjänteisen strategisen kehitystyön tulosta. Kaupunki, seudun teollisuus ja yrittäjät ovat rakentaneet yhdessä alueesta monialaisen ja kansainvälisen osaamiskeskittymän. Seudun teollisen toiminnan 200-vuotinen historia on tarjonnut näkökulmia ja käytännön tietotaitoa tulevaisuuden rakennusaineiksi. Kuvat: Navitas Kehitys Oy, matkailu Varkauden kehitysjohtaja Rauno Asikainen tuntee seudun aina historiaa myöden. Hän kertoo maailmanmarkkinoiden tahdittaneen Varkauden seudun toimintaa jo siitä lähtien, kun vapaaherra Gustaf Wrede sai vuonna 1815 senaatilta luvan perustaa Huruskosken rannalle masuunin, kankirautavasaran ja ahjon. Wreden tähtäimessä oli 1800-luvun alkupuolella voimakasta kehityskauttaan eläneen Pietarin rautatuotteiden markkinat. Taipaleen kanavan ja Saimaan kanavan valmistuminen vuosina 1840 ja 1856 oli omiaan kasvattamaan ruukin toimintaa. Viipurilaisen kauppahuoneen omistajan Paul Wahlin omistajuuskaudella yhtiö laajeni kattamaan myös konepaja- ja laivanveistämötoiminnan. Laivanrakennuskautta kesti lähes 100 vuotta aina viimeisiin sotakorvausaluksiin saakka. Vahva höyrykattilaosaaminen on valjastettu sittemmin seudun energiateollisuuden käyttöön. Vuonna 1909 Wahlin Varkauden tehtaat, maat ja metsät siirtyivät A. Ahlström Osakeyhtiölle. 1920-luku oli voimakasta teollistumisen aikakautta. Tällöin käynnistyivät uusi konepaja, vaneritehdas ja paperikoneet 1 ja 2. Ahlström kehitti Varkauden yksiköstään modernin monialakonsernin. Ahlströmin aikakautta kesti aina vuoteen 1986, jolloin yhtiö myi suurimman osan metsäteollisuuden tuotantolaitoksistaan Enso-Gutzeit Oy:lle, joka itse asiassa oli aikoinaan kilpaillut Ahlströmin kanssa Wahlin teollisuuslaitoksista. Ahlström oli kehittänyt paperiteollisuuden lisäksi kansainvälisestikin merkittäviä tuotantoyksiköitä Varkauteen. Näitä olivat mm. seulalevytehdas, Pyropower eli nykyiset voimalaitoskattilat, selluteollisuu- 16 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
TEOLLISUUS den koneet ja laitteet sekä automaatioyritys, Altim Control Oy. Kaikki nämä yksiköt siirtyivät 1990-luvulla alalla toimivien kansainvälisten yritysten omistukseen. Nykyisin koko Ahlströmin metsäteollisuus on osa StoraEnso Oyj:tä, seulalevytehdas osa japanilaista Aikawa Fiber Technologies Oy:tä, voimalaitoskattilateollisuus (kierto- ja leijupetikattilat) osa Foster Wheeler Energia Oy:tä ja selluteollisuuden koneet ja kattilat ym. osa Andritz Oy:tä ja automaatio osa Honeywell Oy:tä. KIRJAINYHDISTELMÄSTÄ NOUSUKIITOON PEAK on englanninkielinen vastine sanalle huippu. Ei ole sattumaa, että se kuvaa Varkauden seudun teollisuuden kehityskonseptia. Kirjaimet tulevat kehitysjohtaja Rauno Asikaisen mukaan seudun voima-aloista eli puunjalostuksesta, energiasta, automaatiosta sekä konepaja- ja teknologiaosaamisesta. Alueella on keskitytty näiden alojen toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Seudun yrityksissä palvellaan monia markkinoita. Eri alueiden kehityssykleissä eläminen vakauttaa toimintaa. Vaikka toiset alueet hiipuisivat, toisten kohdalla vienti vetää, summaa Asikainen. Varkauden alueen kärkiyritysten tilauskannat ovat tästä syystä myös Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen vahvat. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä seudun PEAK-konseptin kaikki neljä peruspilaria ovat elin- ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA 17
TEOLLISUUS voimaisia. StoraEnso Oyj investoi seudulle 160 miljoonaa euroa. Nämä kohdistuvat muun muassa nykyisen paperikoneen muuttamiseen kartonkia valmistavaksi koneeksi sekä uuteen puisten rakennuselementtien tuotantolinjaan. Andritz puolestaan valmistaa parhaillaan maailman suurinta soodakattilaa. Arvoltaan Indonesiaan suuntaava tilaus on 120 miljoona euroa. Andritz on mukana rakentamassa myös Riikinvoiman Leppävirralle sijoittuvaa jätteenpolttolaitosta. Cleantech-osaamista edustava laitos muuttaa Pohjois- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Kainuun kotitalousjätteet edelleen energiaksi. Muita alueen suurprojekteja ovat Foster Wheeler Energia Oy:n kiertopetikattila Etelä-Koreaan ja Turkkiin toimitettava kattilatilaus sekä Sahala Works Oy:n toteuttama, Ruotsiin toimitettava lämmönsiirrintilaus. MAHDOLLISUUKSIA MYÖS UUSILLE TOIMIJOILLE Varkaudessa pedataan jo lisäpaikkoja alueesta kiinnostuneille. Valtateiden 5 ja 23 risteysalueelle sijoittuva Kuvansinjoen teollisuusalue palvelee jo joukkoa korkean teknologian yrityksiä. Infraa on rakennettu edelleen muun muassa suurteollisuutta edustavia yrityksiä silmällä pitäen. Alueella on valmiudet sekä satamalle että rautatieyhteydelle. Valtatien 5 ja Kiertotien liittymässä sijaitseva Warkauden Portti tarjoaa niin ikään potentiaalisen sijoittumiskohteen monille eri alojen yrityksille. Alueella on entuudestaan tällä hetkellä noin 300 työpaikkaa tukku- ja erikoistavarakaupoissa sekä logistiikka- ja palveluyrityksissä. Kuvansinjoen teollisuusalueella rakentamatonta alaa on 19 hehtaaria, Warkauden Portin alueella 40 hehtaaria. Varkaudessa satsataan tutkimusrahoitukseen siinä missä infrastruktuuriinkin. Sekä Savonian ammattikorkeakoulun että Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Tutkimus avaa osaltaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Puun uudet mahdollisuudet on yksi mielenkiintoisista tätä aluetta koskevista tutkimushankkeista. Itä-Suomen yliopisto on keskeinen kumppani tällä saralla, toteaa Rauno Asikainen. Hyvän kierre vei mukanaan Jarkko Karvinen, Navitas Kiinteistöjen toimitusjohtaja ja Varkauden kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja, näkee Varkauden alueen teollisuus - uutisten nostaneen alueen positiivista henkeä entisestään. Teollisuuden julkistamat investoinnit ovat upeita asioita. Niillä on myönteinen vaikutus myös alueen muihin yrityksiin. Vaikkeivat ne liittyisi suoraan näihin investointeihin, saavat uutiset yrittäjät miettimään, miten he voivat hyötyä alueeseen kohdistuvasta vetovoimasta. Nyt ollaan todella eri tilanteessa kuin viisi vuotta sitten. Tuolloinkaan alueella ei toisaalta kuitenkaan jähmetytty. Esimerkiksi energiateollisuuden tilanne on ollut kohtuullinen. Kattiloille on riittänyt kysyntää, sillä vanhoja on pakko uusia ja toisaalta uudet ympäristösäädökset ohjaavat kattiloiden hankintaa. Lisäksi näiden huoltopuolen palveluille on tasaista kysyntää. Toisaalta vaikka metsäpuolella oli hiljaisempaa, Varkauden yksikössä keskityttiin huolehtimaan sen kilpailukyvystä. Muun muassa tämän työn kantamaa hedelmää meillä on nyt mahdollisuus nauttia, summaa Karvinen. Hän muistuttaa myös, että Varkauden alueella on vahva osaamisen leima. Meidän pitkää teollisuushistoriaamme ja sen kautta ammennettua ammattitaitoamme arvostetaan ympäri Suomea sekä kansainvälisillä markkinoilla. KOKONAISVALTAINEN KEHITYSSUUNNITELMA Osaamisen ohella Karvinen painottaa Varkauden alueen sijaintia. Materiaalista suurin osa kulkee edelleen kumipyörillä. Tähän nähden Varkauden sijainti valtateiden 5 ja 23 varrella on erinomainen. Lisäksi tänne on myös rata- ja vesiyhteys, sanoo Karvinen. Lentokenttätoiminnan tukeminen, kuten muutkin logistiset asiat ovat esillä Varkauden elinkeinoväen tämän kevään eduskuntavierailun aikana. Karvinen kiittää alueen kansanedustajia seudun kehityskohteiden esittelemisestä ja edistämisestä valtakunnan tasolla painottaen, että positiivinen kierre syntyy useiden tahojen yhteistyöstä ja myös hyötyjiä on useita. Karvinen uskoo vakaasti seudun yritteliäisyyteen ja positiiviseen henkeen. Hyvän kierre on vasta aluillaan. Stora Enson tekemät investointipäätökset on tehty 15, jopa 25 vuoden aikajänteellä. Työllisyysnäkymät ovat alueella hyvät, mikä lisää Varkauden kiinnostavuutta uusien mahdollisten asukkaiden silmissä. Muuttoliikkeeseen liittyvät realiteetit ovat hallussa. Meidän on tarjottava työtä ja palveluja monipuolisesti. Teollisuuden ohella myös kaupan ja palvelualojen työpaikkojen määrää tulisi kasvattaa, jotta mahdolliset puolisotkin voivat työllistyä. Meidän pitää pystyä tarjoamaan myös päivähoitopaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia. Hyvä lukio sekä korkeatasoinen toisen asteen opetus ammattikoulupuolella ovat tärkeitä ammattikorkeakouluopetuksen ohella. Karvinen toteaa, että seudulla on kapasiteettia vastaanottaa tulijoita. Tiloja esimerkiksi teollisuudelle on jo olemassa ja infraa kehitetään tarpeen mukaan. 18 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
Digin ja printin toteuttaja. grano.fi
TEOLLISUUS MENESTYS PUTKESSA Rocsole Oy:n toimitusjohtaja Pasi Laakkonen ja yhtiön valmistama sensori. Kuva: Noora Räsänen/Rocsole 20 ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA