Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Samankaltaiset tiedostot
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Metsäpolitiikka arvioitavana

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

MMM JA LUONNONVARATALOUDEN AJANKOHTAISTA

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Alueellisen toiminnan strategia

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kainuun metsäohjelma

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Bio- ja ympäristökysymykset

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Suomen biotalousstrategia -tavoitteet ja toimenpiteet Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö biotalous.fi

Kansallinen metsästrategia Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Keliakialiiton strategia

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Talouden seuraava aalto on biotalous

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Biotalous-INKA

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Miten julkaisutoiminnan muuttuva tilanne näkyy tutkimuslaitoksen kirjastossa

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Luonnos

Luke luo pohjaa biotalouden nousulle

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Lataa Uusi luonnonvaratalous. Lataa

Transkriptio:

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof.

Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät todelliseen muutokseen, rakentamaan biotaloutta. Biotalouden kulmakiviä ovat kestävästi kasvatetut biomassat, energiatehokkuus ja hiilineutraali talous. Metsäpoliittisen selonteon visio: Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. Metsävaramme ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin: - Puuston tilavuus on viimeisen 50 vuoden aikana lisääntynyt lähes 60 % - Puuston tilavuus nykyisin 2 332 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 104 miljoonaa kuutiometriä - Viime vuosina metsät ovat tuottaneet vuosittain puuta noin 35 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luonnonpoistuman kautta Biomassasta voidaan tehdä melkein kaikkea ellei kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Suomella on suunnaton raaka-aineresurssi metsissämme ja siihen liittyen huikeat mahdollisuudet rakentaa menestyvä biotalous hyvinvointimme pohjaksi.

Ilmastonmuutos ja metsäbiotalous Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää metsiemme kasvua, mutta uhkana on myös altistuminen tuhoille. Osa tuhonaiheuttajista (esim. kirjanpainaja ja juurikääpä) hyötyvät ilmastonmuutoksesta, kun taas toiset (esim. lumihomeet, versosurma) todennäköisesti taantuvat. Ilmaston lämmetessä uusia tuhonaiheuttajia leviää meillekin, minkä seurauksena tuhoriskit kasvavat. Kaupan globalisaation seurauksena tuontitaimet muodostavat yhä suuremman riskin: uusia vierasperäisiä tauteja ja tuholaisia leviää ja niiden seurauksena tuhoriski kasvaa. Metlan tutkijat ovat äskettäin esittäneet uuden mallin kansainväliseen kauppaan: lisenssejä myyvä rahasto, jonka varoista korvattaisiin vierasperäisten tautien ja tuholaisten aiheuttamat tuhot maanomistajille.

Luonnonvarakeskus (Luke) biotalouden suunnannäyttäjä Pyrkimys siihen, että päätökset ja toiminta pohjautuvat tutkittuun tietoon. Yhteiskunnan ongelmat vaativat yhä kokonaisvaltaisempia ja integroidumpia toimintatapoja, joissa raja-aidat tulisi unohtaa. Tiedon ja osaamisen kokonaisvaltaisemmalla hallinnalla saavutetaan suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vahvempi vaikuttavuus ja toiminnallinen tehokkuus tavoitteena myös uudistettaessa valtion tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta (VN:n periaatepäätös 5.9.2013). Luonnonvarakeskuksen perustaminen lähti maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta ja kirjattiin valtioneuvoston periaatepäätökseen valtion tutkimuslaitoksen ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta (5.9.2013). Luke = MTT + Metla + RKTL + TIKEn tilastot Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos VTT:n jälkeen

Luonnonvarakeskuksen strategia Toiminta-ajatus Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle ja kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle sekä tukee yhteiskunnan päätöksenteko Visio Olemme biotalouden suunnannäyttäjä - osaamisemme luo perustan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille Strategiset vaikuttavuusalueemme Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat biomassapohjaiset tuotteet ja energia ruokajärjestelmä ja -turva hyvinvointi ja terveys kestävä luonnonvaratalous ja -politiikka Strategiset päämäärämme Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille. Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä. Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomien arvojen hyödyntämisellä. Biotalous on ylivertainen kestävien, resurssitehokkaiden ja hiilineutraalien kulutus- ja tuotantotapojen sekä teknologioiden älykäs kehittäjä. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa. Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja-alaiseen tietoon ja osaamiseen. Toiminnalliset päämäärämme (LUONNOS) Asiakkuus on toimintamme keskiössä. Parannamme toiminnallista tehokkuuttamme rakenteellisten muutosten kautta. Profiloimme kansallisen ja kansainvälisen rahoitus-rakenteemme. Toimintakulttuurimme tukee osaamista ja jatkuvaa oppimista. Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. 8.5.2014 5

Kiitos