KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET 20 935 VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 936

STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX 20 935 'RAPPORTS' ANNUELS PUBLIES PAR L' IlDMINISTRIlTION, DES SERVICES ncdniques MUNICIPIlUX HELSINKI 936, TYÖVÄEN KIRJAPAINO

SISÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... '"........................................ Kaasulaitos...,... 7 Sähkölaitos..... :................................................................................... 37 Siv. T ABLE DES MA TIERES Page Administration des services techniques municipaux... ~. V Service des eaux...:... Usine. gaz... 7 Usine d'eiectricite... 37

Helsingin kaupungin teknillisten kertomus vuodelta laitosten 935. hallituksen Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana, toimitsija Lauri Mikkonen varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder. ja seppä Yrjö Salo jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 9 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 293 asiaa. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, huhtikuulla 936. B. Wuolle. Il~ri lvordberg.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 935. Vuonna 935 on suoritettu muutamia suurehkoja vesijohtotöitä. Heikinkadun järjestely työn takia hyljättiin vanha 400 mm johto ent. Itä Heikinkadussa. Aleksanterin- ja Arkadiankatujen välisellä matkalla ja sen sijaan laskettiin 600 mm teräsjohto samalle välille, mutta: niin, että se kulkee Aleksanterin- ja Kaivokatujen välillä Heikinkadun itäisen ajotien alla ja Kaivokadulta Arkadiankadulle Heikinkadun läntisen ajotien alla. Uudesta Turuntien pääjohdosta puuttuu siis vielä osa Kansallismuseo-Arkadiankatu. Simonkadun ja L. Heikinkadun alentamisen vuoksi' vähän matkaa mainittujen katujen kulmasta länteen, itään ja etelään päin oli myöskin entiset 600 mm johdot mainituissa kaduissa ja samoilla matkoilla alennettava..- Vuonna 934 aloitettua johtotyötä pohjoisella Turuntiellä, jolloin laskettiin 300 mm johto Kuusitieltä Tilkan sairaalan portille, jatkettiin vuonna 935 ja ulotutettiin johto saman suuruisena aina vanhan Turuntien risteykseen saakka Uuden pellon luona ja asetettiin vesiposti vähän syrjään sen päästä Ruskeasuon asukasten vedentarpeen tyydyttämiseksi. Tilkan sillan luona johto kulkee sifoonimuotoisena, laskeutuen sillan molemmilla puolilla alas erityisissa kniluissa ja kulkien sitten sillan alla olevan kadun poikki. - Muut vuonna 935 lasketut. vesijohdot ovat vähäpätöisempiä. Edellisen vuoden kertomuksessa" jäi e"rehdyksessä mainitsematta, että laitoksen putkimestari Johannes Aijälä, joka aina vuodesta 887 saakka, ensin työmiehenä ja sittemmin, vuodesta 903, putkimestarina, harvinaisella uskollisuudella oli palvellut vesijohtolaitosta, sairauden takia erosi toimestaan, eläkeikänsä saavutettuaan. huhtikuun p:nå 934. Herra Äijälän jälkeläiseksi nimitettiin laitoksen entinen apulaisputkimestari Urho Helenius.. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padonkynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vuo sl ja kuukausi 935 Vedenkorkeus Vantaassa, ml) Laitoksen kos- Bähkölaltokselta. kivoimalla kehtsaatu energia, tetty energia. Keskiarvo Suurin arvo I Pienin arvo kwh kwh I :;' i!!- Keskllämpö- E :::l EI aste, EI "".,."., EI 'tl C 'tl.... Dl Dl Tammikuu... -0.07 +0.8 - -0.5 04,540 207,300 Helmikuu... -0.02 +0.88-0.8 99,970 96,950 Maaliskuu... +0.5 +0.85 +0.040 66,50 4,400 Huhtikuu... +0.78 +.80.-0.05 40,790 45,700 Toukokuu... +0.2 +0.45-0.20 58,070 35,800 Kesäkuu... -0.07 +0.09-0.22 95,790 59,050 Heinäku u... -0.08 +0.0-0.20 20,090 227,250 Elokuu... +0.09 +0.60-0.9 5,420 30,600 Syyskuu... +0.2 +0.75-0.2 47,240 40,050 Lokakuu... +0.76 +.88 +0.47. 48,940 72,50 Marraskuu... +0.26 +0.57 +0.05 32,660 83,000 Joulukuu... +0.37 +.00 +0.0 5,90 5.800 Koko vuosi... +0.22 +:38-0.22,480,850,99,050 6 40.5-4. 23 54.40-3.7 44.0 -.8 77.5 + 3. 2 0.6 + 7.40 5 56.8 +4.8 2 76.7 +6.8 6 3.6 +5.0 8 04.6 +0.7 23 25.2 + 7. 3 25.5 + 3.4 2 84.8 + 0.4 9 832.2 + 5.8 ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat kuitenkin turbiinien käytön vuoksi säädön alaisia.. 3) Tähän on laskettu vain ne päivät jolloin sademäärä on ollut vähintään b,l mm.

2 Jää lähti sillan ja putouksen väliltä huhtikuun 9 p:nä, mutta lähtö tapahtui keinotekoisesti "räj ähdyksen avulla. Muuten jää olisi lähtenyt ehkä vasta s.k. 2 p:nä. Vanhojen merkkien mukaan olisi yleinen jäänlähtö tapahtunut 6 päivää myöhemmin, eli huhtikuun 8 p:nä. Rakennuskonttori rupesi kuitenkin auttamaan sitä huhtikuun 5 p:nä räjähdyksillä. S. k. 8 p:nä lähtivät viimeiset jäälautat. - Syksyllä pyrki suppo vaikeuttamaan käyttöä vedenottamolla marraskuun 22 ja 23 p:nä, mutta syöttämällä höyryäottamoon 6 tunnin aikana ylläpi- dettiin' käyttöä helposti. Vähitellen joki jäätyi, ollen marraskuun 25 p:nä kokonaisuudessaan jäässä. Leutojen ilmojen takia jää taas lähti joulukuun 2 p:nä. S. k. 9 p:nä joki uudelleen jäätyi ottamon yläpuolella olevasta puomista ylöspäin, mutta vasta 7 p:nä kokonaisuudessaan. Sillä välillä syntyi myöskin suppohäiriöitä. Vuodesta 886 lukien jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 8 p:nä; aikaisin jäänlähtö tapahtui maaliskuun 29 p:nä v. 890 ja myöhäisin (keväällä) toukokuun 3-5 p:nä v. 929. Vedenpuhdistus. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on sterilisoitu kloo~ rilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 4,007,908 m 8 Eri pumpuilla pumputut vesimäärät kuin myös keski-, suurin ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kuukausittain olivat seuraavat: Kuukausi Turbllnlpumput, mb Pumppuamlnen vuorokaudessa KesklpakolB- Yhteensä, pumput, mb mb KeSklmäärä, Suurin määrä, I Pienin määrä, ms ms ms Tammikuu... 49,888 Helmikuu... 06;084 Maaliskuu... 99,025 Huhtikuu... 237,7 Toukokuu:... 244,635 Kesäkuu...:... 234,38 Heinäkuu... 92,7 Elokuu... 244.754 Syyskuu... 235,032 Lokakuu...... 247,464 Marraskuu...... 230,03 Joulukuu....... 242,624,024,745,74,633 37,89 4,92 25,826 979,33,085,45 35,765 42,588 28,456,009,234,208,259 38,976 42,35 28,23 942,839,80,550 39,352 43,369 26,888 967,649,22,284 39,06 43,458 27)02 838,072,072,20 35,740 46,705 2,988 866,55,058,722 34,52 38,64 2,206 846,9,090,873 35,89 4,70 2,900 942,945,77,977 39,266 43,885 25,655,026,584,274,048 4,098 44,244 29,283,022,08,252,84 4,739 45,644 29,930 978,29,220,753 39,379 45,897 25,972 Koko vuosi..................... 2,563,629,444,279 4,007,908 38,378 46,705 2,206 Vesi mittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 89:llä ja oli niitä vuoden 0- pussa 4,08 kpl. erittelystä : Läpimitat näkyvät seuraavasta Aukon läpimitta... 3 20 25 Lukumäärä... 888 596 55 30 40 50 75 00 50 mm 535 80 48 86 33 kpl. Näistä on 0 kpl. 50 mm, 29 kpl. 75 mm ja kpl. 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,00, ja syyt vaihtoon olivat seuraavat:

3 Vailidettu säännöllisen vaihdon tai liian' suuren käytön takia Vaihdettu isompiin tai pienempiin mittareihin..... Vaihdettu halutun kokeen takia... Vaihdettu epävarman käynnin takia... Vaihdettu pysähtymisen takia... 5 90 Vaihdettu taaksemenon takia... Vaihdettu viim takia osoittimessa tahi taulu3sa.... Vaihdettu vuodon takia..... Vaihdettu jäätymisen takia... 20 44.0 Poistettu lakkautetun käytön takia...:... 237 ~,383 kpl., eli 34.4 % 257 ~ 6.4 t 7 O.ll * ~..8 ~ 2.2 ~ o 0.6 *.» 0.. 2» 5.0 ~ ------------------------- Yhteensä 2,00 kpl., eli 52.ll % Kaikista asetetuista mittareista Uusia mittareita on a~etettu 340 kpl., joista 46 ainoastaan ~esäksi. Vedenkulutus. Kaikki vesi jaetaan mittarien kautta. Näiden mukaan kulutetut vesimäärät olivat seuraavat: Yksityiskulutus.. -9 kaupunginosassa... :..... 0-2 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella, mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella, olevilla alueilla.... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla... :.... 3-5 ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu..... Suomenlinnassa....'.... Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella)..... Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.... Laitoksen oma kulutus... '.... 6,34,043 m 8, eli 43.79 % 3,53,462» 252,746 2,337,264 5;655 46,506 52,007» & ------------------------------------» & *»» 22.62». 80 ~ 6.68» 0.87» 0.38» 0.87» Yksityiskulutus 2,027,683 m a, eli 85.86 % 99,678m 8, eli 89,600.»'» 7.08 % 0.64 ~ Mittarien mukaan 3,08,96 m a, eli 93.68 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä flaiauksiin mittarien näy tässä... 898,947 m 8, eli 6.4.2 % ----------------------------------~ Yhteensä 4,007,908 m 8, eli 00.00 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna 935... :... 3,08,96 m a, eli 93.68 % koko pumputusta määrästä. Vuonna 934 kulutettiin.... Vuonna 935 on kulutettu..... Lisäys vuonna 935... :.... Keskikulutus vuorokaudessa oli... :.... Suurin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 4 p:nä (säiliön pesu).. ~..... Pienin kulutus vuorokaudessa, heinäkuun 4 p:nä.... 3,207,290m 8, 4,007,908 '» 800,68» 38,378» 46,705». 2,206» Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viim.e ja edellisiltä vuosilta:

Vedenkulutus, m 8.. 4.. Kesklkul~tus 8.. henkeä!." Maksavat kuluttajat kohti vuorokaudessa, l ;II > Mlttarlen mlttaama kulutus Ii:: <' S V U 0 8 c g o :::: I<'~ o.. <' ~ <' >4 K~upungln ;0;' s ä e.~ e,; YksItyIs- LaItoksen e,.. c 0 c :::: ".. kulutus oma kulutus..... velolttama c ~ " ~'; ~ ;; ~' " ;;, kulutus.. P:~.. ;* 895... 846,466-632,0,478,567 55.6 3.8,73 900...,3,556-70,348 2,02,904-60. 39.2,286 905...,786,352 808,665 2,595,07 62.2 42.8,452 90... 2,83,997 - -,423,943 4,255,940-80.6 53.6,650 95... 4,963,329 54,703 9,625 857,956 6,382,63 86.56 99.6 77.4-2,06 920... 5,36,52 470,77 40,809 790,67 6.663,349 88.8 93.2 75.0 2,59 925... 6,898,46 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 08.9 90. 2,445 926... 7,372,483 62,748 50,808 989,649 9,034,688 89.05 5.8 94. 2,567 927... 7,956,230 604,908 53,52 827,786 9,442,445 9.23 7.8 99.8 2,707 928... 9,6,379 60,724 46,90,44,66 0,954,629 89.&& 32.7 l0.9 2,86 929... 0,994,740 700,26 55,084.36,22 2,355,862 88.98 45.5 20.8 2,90 930... 0,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250,34 92.00 39.0-20.9 2,922 93... 0,562,263 778,934 63,283 963,222 2,367,702 92.2 34.4-4.7 2,945 932... 0,80,740 908,43 87,032 850,065 2,647,250 93.8 3.8 2. 2,993 933... 0,92,940 90,47 73,44 755,096 2,660.948 94.0. 29.9 2. 3,05 934...,385,958 979,54 77,356 764,462 3,207,290 94.2 33.8 5.8 3,04 935... 2,027,683 99,678 89,600 898,947 4,007,908 93.58.. 3;40 ~ I<'o~ e.s., ~~~ -.. c ~ ~~ ~.l"'"" - - - 46 62 90 96 98 205 208 223 22 235 245 244 26 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset. Vuonna 935 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, niinittäin: a) Vuoden menosäännön määräärahoilla.' Vesimittarien osto... Vesijohto Humaliston- ja Rajasaarenkatuihin )... Vesijohto Turuntiehen Kuusitieltä Tilkan sillan eteläpäähän sekä saman sillan pohjoispäästä Tilkan sairaalan portille ).::.. :.:...:...!.... Vesijohto Kivelänkatuun )...;... Vesijohdon uusiminen Unioninkadussa E. Makasiini- ja Bernhardinkatujen välillä ) ja Bernhardinkadussa os. N:o 7 edustalla ) sekä Yrjönkatuun Lönnrotinkadulta Kalevankadulle päin (38 m 5" johtoa).... Vesijohdon uusiminen P. Esplanaadikadussa Katariinankadulta Helenankadulle (75 m 8 N ja 5 m 6" johtoa).. :...,... Vesijohto Turuntiehen Tilkan sillan portilta vanhan Turuntien risteykseen Ruskeasuolla (53 m 2" ja 49 m 80' johtoa)... Vesijohto TUfuntien itäpuoleen pääasiallisesti Tilkan sillalta pohjoiseen päin (5 m S#.ja 26 m 5# johtoa)...:..... Vesijohto Käpyläntiehen Arabiankadulta Pohjolankadulle (232 m 6 N ja 97 m 5# johtoa). Vesijohto Hietasaarenkatuun Tarmokadulta eteläänpäin (262 m 5" johtc;>a)... :.. Vesijohto Mittaajankatuun Melkönkadulta IV Poikkikadulle ( m 8" ja 42 m 6" johtoa) 9,88: 20 220,938: 40 303,63: 40 22,034: 0 94,754: 30 50,70: 65 557,795: 60 0,430: 55 30,866: - 23,862: 25 sekä viimeiksimainittuun katuun Mittaajankadulta Saukonkadulle (73 m 5" johtoa) 06,738: 05 2,03,579: 50 b) Kaupunginhallitukse't myöntämillä määrärahoilla.' Vesijohto Dagmarinkatuun Freesenkadulta Temppelikadulle päin (6 m 4" johtoa).... 6,45: 45 ----~~~~~~~ Smk. 2!9,724: 95 ) Työt suoritettu kokonaan tai pääasiallisesti v. 934.

5 c) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla ;) Vesijohdon uusiminen Heikinkadun itäisessä' ajotiessä Aleksanterinkadulta Kaivokadulle (55 m 24", 4 m l6 H, 4 m 2" ja 75 m 6" johtoa), vesijohto saman kadun läntiseen ajotiehen Simonkadulta Arkadiankadulle (93 m 24 H, 36 m 8"', 3 m 6", 3 m 8", m 6" ja 224 m 5" johtoa), Kaasutehtaarikatuun (75 m 8" ja 3 m 6" johtoa) sekä Postitontin itärajaa pitkin (83 m 6" johtoa)...... 875,774: 20 Smk. 875,774: 20 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 934..., Uudisrakennukset vuonna 935.... 05,664,500: - 2,9,724: 95 Poistot kuoletuksen vuoksi.................. 4,496,2lO: - 07,784,224: 95 Ylimääräiset poistot.............................. 3,04: 95 4,499,224: 95 Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 935... Smk. 03,285,000:- Jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa; Arvo "'/.. 93.,000,000: - 860,300: - 00,000: - 5,000: - 5,000: -,22,300: -,300,00: - 476,lOO: - 2,800: - 97,300: - 2,95,600: - 649,700: - 380,500: - 3,79,000: - 45,000: -,354,00: - 78,700: - 364,00: - Lisäykset Kuoletukset 38,000: - 72,600: - 26,300: -,000: - Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 300 hv.., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori.... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori instrumenteerauksineen ja kattiloi-. neen... ~.... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamöon.... Hiilivaja y. m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot.... 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimiå ynnä johdqt (746 m 2 suodatuspinta-alaa).... Moottorit ja sähkömoottoripumput... Sähkömuuntajat, sähkökaapelit ja instrumenteeraus... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... Ympyriäiset altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella.... Kloorikaasukoje... Kivisilta Vantaan joen yli... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putki- 39,500:- 42,300: - 45,800: - '73,400: - 33,500: - 46,500: -,400: - 8,300: - Arvo "'/.. 935,000,000: - 860,300: - 00,000: - 5,000: - 5,000: ---:,74,300: -,27,500: - 449,800: -,800: - 93,800: -,783,300: - 503,900: - 307,00: - 3,657,500: - 45,000: - 0,892,600: - 67,300: - 355,800: - johtosillat... 2,958,700: - 20,600: - 2,757,00:-. Varastorakennukset Siltasaarella......... 66,800: - 4,300: - 62,500: - Myllyrakennus...:... 39,600: - 3,400: - 36,200:- Kemistin asunto hirsistä... 00,900: - 7,700: - 93,200:- Kemistin apulaisen asunto hirsistä...:... 5,200: - 7,200: - 8,000:- Asuinrakennus tiilistä... 48,500: ~,300: - 37,200: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen...... 78,500: - 3,500: - 65,000: - ----------~--------------~--------~---- Siirto 28,39,800: -,772,600: - 26,547,200':- ) Ei ole viety päaoma-arvoon.

irvo Il/", 934 Usiykset Kuoletukset Arvo 8./", 936 Siirto 28,3~,800; -,772,600: ----: 26,547,200:-. Asuinrakennus hirsistä (myllärinrakennus)...:... 7,600: -,400: - 6,200: - Pesutupa ja sauna tiilistä...,... 28,400: - 2,400: -.26,000: - Vesisäiliö Eläintarhassa... ;... 0,368,500: - 248,000: -.0,20,500:- Vartijanasunto hirsistä...,400: -,000: - 400: - Vartijanasunto tiilistä... 382,900: - 8,000: - 374,900: - Vesiiohtotyöpaia tiilistä korttelissa' n:o 79... 30,000: - 30,000:- Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... 2,700: - 2,700:- Vesipostit satamissa...,... 86,000: - 50,500: - 35,500:- Vapaakaivot....... 74,000: - 8,00: - 55,900:- Hevosten iuomakaukalot... 3,000: -,700: -,'300:-. Putkiverkko :...:.:..."... 64,235,900: -,999,906: 75 2,009,006: 75 64,226,800:- Vesimittarit...... 849,900: - 9,88: 20 73,48: 20796,300: - Kalustot, työkalut ia automobiilit...,64,400: - 23,00: - 95,300:- ------------~~------------------------------ Smk. 05,664,500: - 2,9,724: 95 4,499,224: 95 03,285,000:- Viime vuonna laskettujen ja hyljättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja OD QI......... en Q... '" EI ~ ~ EI m m m läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavasta taulukosta: S 0 "d m... '"........... I!. Q Q Q en... E. QI en... '" '8 eä EI EI ti a;;; ~ ~ EI ~ EI ~.. P=~ i! "" II' m m m m m m m kpj.. kpi. Jouluk. 3 p:nä 934... 5,44 5,669 4,52 5,409 7,299 27,266 43,980 50,927 4,972 74,8.8,376,558 Lisäys v. 935 )... - 49 36 7 535 254 692,06 6 3,47 3 50 Vähennys v. 935 B)... - 82-400 - - 53 27 55 87 7 2 Jouluk. '3 p:nä 935... 5, 446,Q784,885,0267,83427 ;52044,5952,0064,83377,48,400,596 Putkiverkon keskiläpimitta on 262 mm ja tilavuus 9,576 m a. Eläintarhan vesisäiliön tilavuus on n. 2,500 m a ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN.. Taloudellinen tulos. Hinta. KJiutetun veden yksikköhinta on ollut Snik. 2: 40, miiie hhmalle on laskettu alennusta 5, 0 ja 5 % niistä määristä jotka ylittävät 00, 300 ja 600 m a vuosineljänneksessä. Kaupunginvaltuuston maaliskuun 0 p:nä 94 vahvistaman taksan mukaisille mittarivuokrille ja muille maksuille on laskettu 700 % korotus.. Satamaposteista, jotka satamakontlori vuonna 922 on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamalautakunnan määräämällä hinnalla, ~ markalla kuutlometriitä..' ) Tilastoon on myöskin otettu ne johdot mitkä laskettiin Simon- ja Heikinkadun risteyksestä vähän matkaa länteen, etelään ja kaakkoon päin, kun Heikinkatua alennettiin (43 m 24 6, 0 m 6" ja. 24 m 5" johtoa). Työt tehtiin Rakennustoimiston laskuun.. Sitäpaitsi on tilastoon otettu johto-osia Taivaskalliontiessä (2 m 6" ja 28 m 5 H ), Tähtitiessä (34 m 56) ja Kunnalliskodin omakotialueella (39. m 6 6 ), mitkä laskettiin v. 935 ja joiden kustannukset väliaikaisesti vietiin yksityisten töiden tiliin. 8) Heikinkadun järjestelyn ja siihen laskettujen uusien johtojen vuoksi hyljättiin eräät vanhat johdot.

7 Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... 25,26,638: 25 Siirto 28,65,074: 90 satamaposteista jaetusta vedestä... 02,27: 55 Maa-alueiden vuokrat... 5,600:- kaupungin kulutuksesta... 2,04~,40: 0 & vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä.... Tulot laitoksen omasta vedenkulutuksesta Vesimittarien YUQkrC\.t.... Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... 39,737: 85 29,360: - 27,578,003: 75 509,879: -:- 7,577: 50 Voitto tehdyistä asennustöistä: Tulot..... 2,520,084:- Menot... 2,044,07: 70 475,976: 30 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 99,442: 5 Menot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunriossapidosta... Tulot satamapostien hoidosta 75,754: 75 23,687:.40 ja kunnossapidosta... 08,396: 30 Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 52,445: 35 55,950: 95 --==="'"""'-----=...;:..:..:...:...:..:...:. Siirto 28,65,074: 90 A. Hallinto. Osuus hallituksen menoista... Palkat... Tarverahat: Kaluston kunnossapito... 2,038: 65 Painatus ja sidonta... 7,87: 60 Puhelinmaksut... 9,042: 20 6,427: 40 295,40: - Autokulut... 3,65: 50 -, Sekalaista.:... 39,832: - Mittaukset y:m.s... 4,985': 35 96,25: 30 B. Kassa- ja tilivirasto. Palkat Huoneistomenot Stnk. 407,88: 70 Smk. 646,393: 75 22,024: 45 858,48: 20 Menot. Tulot viemärijohtojen k~tsastuksista, ja niiden ehdotusten tarkastuksista.... Luontoisedut.... Korkoja konttokuranttitilistä.... Myydyistä vesimittareista.... Sekalaiset tulot.... 32,427: 50 08,828: - 97,449: 90,892: - 848:35 Smk. 28,898,20: 65 Kuten' näkyy on nyt ensimäisen kerran laitoksen omakin vedenkulutus otettu tuloksi. Tulot vesikuutiometriltä mggdgst4 vedestll, p:iä Vedestä...,.. 20.876 Mittarien vuokrista....3.890 Tehdyistä asennustöistä... 3.83 Muut tulot... 2.550 Yhteensä 220.4.4.8 pamputasla vedestä, p:ir 96.87> 3.640 3.898 2.888 206.299 Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra Smk. 26: 90 vuodessa kustakin mittarista. Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen: a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista... 0,000: --: Koneenhoitajat ja apulaiset... 6,465: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset... 5,827: - Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito 32,90: 0 --------------~-- Smk. 209,482: 0 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,563,629 m 8 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 8.7 penniä kuutiometriitä.. C. Käyttö. ) Laboratorio: Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 66,590: - Bensiini, kemikaliat, tarve aineet ja muut menot... 9,552: 75 Smk. 86,42: 75 b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan. sähkövirta osaksi koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattoristd. ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat:

8 Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Höyryturbiinilaitoksen kä yttökustannukset...:... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 66,300: - 93,305: - 30,80:.25 40,368: 55 2,55: 05 ------,984,850 kwh:sta......... 908,3: 50 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset............ 7,7.0: 40 S:n menot laitoksen valaistuks. 6,574: 20 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 3,650: 90,24,60: 35 37,935: 50 ---------- Smk.,203,665: 85 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkö laitoksesta saatu virta,984,850 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta...,480,850 Yhteensä 3,465,700 kwb Jokainen kwh on siis keskimäärin maksanut 35.88 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Veden pumppuamiseen saostusaltaisiin 620,230 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 2,762,80 Suodatinhiekan pesuun... 29,825 Koko laitoksen valaistukseen...:...:.: 35,998 Pikku moottoreihin... 6,846 Yhteensä 3,465,700 kwh Kun energiankulutus. (82,669 k Wh) suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön ja koko laitoksen 'valaistukseen on maksanut Smk. 37,935: 50, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin.... Pumppuaminen kil.upunkiin.... 220,674: 80 982,99: 05 ----------- Smk.,203,665: 85 eli 8.689 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua,444,279 m S vettä ja.676 penniin kuutiometriltä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 4,007,908 m a, joka viiiil:e vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin'. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 0.088 penniä kuutiometriitä, kun vuosikustannukset, Smk.,43,47:95, jaetaan 'vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälle. 3) Suodatus : Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset.... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito... 7,000: - 24,960: - 32,822: 50 64,27: - 20,576: 05 -~------- Smk. 49,629: 55 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie,.068 penniä kuutiometriltä. Tämä meno on noussut paljon, kuri laitoksen omakin vedenkulutus nyt on merkitty menoksi. 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista.... Vedenkulutus.... Aluminiumisulfaattia.... Sammuttamatonta kalkkia, 2,276.6 hl.... Klooria, 9.77 tonnia.... Kloorikalkkia kloorina.06 tonnia.... Sähköenergiaa.... Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen,<:orjaus ja kunnossapito.... 7,000: - 84,075: - 223,228: 55 49,56: -,43,399: 75 00,827: 45 40,273: 45 2,6: 90 3,650: 90,438: 50 --------- Smk.,.775,526: 50 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 2.676 penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa:. Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus.... Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus.... Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä...:...:... Kustannukset asuinrakemiusten poltto~ 72,297: 25' 3,034:.55 5,542: 95 6,372: 0 32,588: 05 02,437:...:. aineista ja lämmityksestä... 36,459: 80 ---------- Siirto 342,73: 70./

'9 Siirto 342,73: 70 Siirto 64,500: - Kustannukset seikeytysaitoksen poltto- Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset aineista ja lämmityksestä....... 20,02: 05 sekä inventtaus... 274,253: 4e Kustannukset Siltasaaren laitoksen poltto- Mittarien vaihto, kofjaus ja oikaisu... aineista ja lämmityksestä... 20,379: 60 Työpajarakennusten ja aitain. korjaus ja 344,465: 70 Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitok- kunnossapito......... 39,00: 70 sen ja muitten rakennusten polttoaineista Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 23,548: 35 ja lämmityksestä... 7,679: 35 Valaistus... 5,78: 30 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista... 2,299: 45 Lämmitys ja polttoaineet... 8,448: 75 Kustannukset sähkövalovirrasta... 6,574: 20 Vedenkulutus... 3,507: 50 Kustannukset vedenkulutuksesta...,828: 50. Yövartija ja sekalaiset menot... 5,84: 70 ------------------ Kustannukset yövartijasta... 25,63: - Smk. 778,78: 40 Sekalaiset kustannukset... 6,582: 05 ========== ------------------ Smk. 443,249: 90 tehden 3.84 pennin menon jokaiselta kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Käyttömenot nousevat Smk. 3,967,696: 65 -ja jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä 28.324 penniin. D. Putkiverkko ja vesisäiliö. Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 35 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisten läpinlltat... 30 40 50 75 00 25 50 mm Lukumäärä... 4 30 4 42 39 3 3 kpl. putkiverkkoinsinööri, palkka.... I tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka.... Työnjohto.... Sulkuventtiilien j a palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu.... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito.... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä suikuventtiilin, arkun ja hananhatun koljaus ja hoito.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus.... Vedenkulutus.... Sekalaiset kustannukset.... Smk. 77,00: - 60,275: - 65,0: - 80,049: 45 80,269: 55 3,84: 95 7,786: 20 0,642: 5 0,237:- 4,832: 30 692,07: 60 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 5 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 0 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja.varasto. insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... :.. 64,500: - ------~~~----- Siirto 64,500: - F. Yleiset sekalaismenot. '. Osuus kaupungin suorittamiin eläkkeihin.... Vuokra ja vero.... Työkalujen ja kaluston hankinta.... Poistot ja palautukset.... Vakuutusmaksut.... Työntekijä~ erinäiset edut.... Ansiomerkkejä eräille viranpitäjille ja työmiehille... ;.... G. Kuoletukset ja korko. o 238,64: - 85,442: - 99,462: 90 6,980: 45 5,493: 60 42,997: 45 2,025:- Smk. 690,565: 40 Kuoletukset sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammik. 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukset, siv. 5-6...... 4,499,224: 95 7 % korko pääoma-arvolle tammik. p:nä 935 Smk:lle 06,375,78: 30......... 7,446,304: 70 Smk.,945,529: 65 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko:

0 Vuoden ]935 menot Ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. A. Hallinto... :...,'.:... B. K.a~sa- ja tilivirasto... C. Käyttö: ) laboratorio.... 86,42: 75 2) vedenpumppuaminen....,43,47: 95 3) suodatus.... 49,629: 55 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys...:....,775,526: 50 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 443,249: 90 D. Putkiverkko ja vesisäiliö... 692,07: 60 E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto... 778,78: '40 F. Yhteiset sekalaismenot... 407,88: 70. 858,48: 20 Penniä vesikuutlometrilti.329 0.088.068. 2.675 3,967,696: 65 3.64-4.94.l,470,826: - 5.669 690,565: 40 Smk. 7,395,324: 95 G. Kuoletukset ja korko...,945,529: 65 Yhteensä Smk. 9,340,854: 60 2.92' 6.28 28.324. 0.500 4.930 52.794, 85.277 38.07 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 3,08,96 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä.ovat 47.5'39 penniä. Voitto- ja tappiotfll. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 7... Smk. 28,898,20: 65 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 7-9... 7,395,324: 95 Kuoletus ja korko pääoma-arvolle s:n siv. 9...,945,529: 65 Vuoden nettovoitto... 9,557,266: 05. - Bruttoylijäämä... 2,502,795: 70 2,502,795: 70 Smk. 28,898,20: 65 Tila joulukuun 3 p:nä 935. Varat. Pääoma-arvo edellä olevan erittelyn mukaan...:.... Uudistyöt kaupunginvaltuuston.myöntämillä etuantivaroilla.... Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat ja konttokuranttitili.... Tarvikevarasto...,...'....-.... Kassa...:... Saatavat.... Pankkitilillä olevat vakuusmaksut... 03,285,000: - 875,774: 20 0,202,554: 70 3,476,975: 70 39,524: 0 8,038,09: 5 88,600: - -------------------- Smk. 26,799,59: 85..

Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka.... Velkoja eri henkilöille... :.... Talletettuja vakuuksia.... 7 % korko pääoma-arvolle / 935, Smk. 06,375,78: 30... 7,446,304: 70 Pääoma-arvon kuoletukset... 4,496,20:- Ylimääräinen kuoletus....22: 95.. 4,497,332: 95 Ylimääräinen kuoletus myytyjen ja rikkijäätyneiden vesimittarien vuoksi,892: - 4,499,224: 95,945,529: 65 Nettovoitto...,... :... :... 9,557,266: 05 04,75,286: 95. 239,87: 20 882,250: - B~uttoyliiäämä... 2,502,795: 70 2,502,795: 70 Smk. 26,799,59: 85 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 935, vaan myöskin muutamina aikaisempina vuosina, on yhdistelty liitteeseen n:o. Helsingissä, maaliskuussa 936.. Albin Skog.

2 Liite n:o. Otteita vesljohtolaltoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets årsberätmser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudisrakenvesimäärä oma~arvo ft nukset vuoden Kuoletukset ja korko pääkuluessa Hallinto. käyttö y.m. oma-arvolle ) Yhteensä menoja V uo 8 I Uppfordrad Verkets kapltal-. vattenvärde ~en Nyanläggnln- Fllrvaltnlng, drlft ete. Amorterlngar oeh ränta Summa utglfter Ar mängd gar under året på kapltalvärdet ) p:lä I p:lä I p:lä m" Smk. - Fmk Smk. - Fmk Smk. - Fmk I m 3 :Itä Smk. _ I?mk m 3 :Itä Smk..- Fmk ms:iui. p: per m S p: per m 3 p: per m 3 9... 4.50,509 5,880,008 04 377,5425 37,246 7 8.247 402,94 58 8.95 774,88 29 7.98 95... 4,382,63 7,583,558 09,92287 443,635 9 R96 583,739 77 9.46,027,374 96 6.097 920... 6,663,349 7,405,705 -,295,628 55 2,600,455 29 39.026 55,030 80 8.270 3,5,56 09 47.296 925... 8,338,022 2,845,45 72 3,94,238 79 4,267,6 33 5.77 977,876 08.728' 5,245,037 4 62.905 926... 9,034,688 6,98,444 87 3,96,829 78 4,960,953 3 54,90,273,976 89 4.0 6,234,930 02 69.0 926 )....9,034,688 59,405,424 87 3,96,829 78 4,960,953 3 54,90 6,488,254 39 7.85,449,207 52 26.725 927... 9,442,445 6,58,894 5 0,4,903 5,335,4 05 56.602 6,707,792 37 7.038 2,042,933 42 27.540 928... O,954~629 78,668,864 4 0,796,396 67 6,40,092 28 58.54 8,560,62 58 7846 4,970,73 86 36.660 929... 2,355,826 86,46,596 54 22,46,42 73 7,,904 35 57.559 9,2,90 02 74.555 6,323,805 37 32.4 930... 2,250,34 05,75,000 - ~,057,966 24 6,877,628 33 56.4,4,373,96 24 92.846 8,25,544 57 48.990 93.... 2,367,702 2,358,382 50 6,0,734 60 7,030,607 68 56.847,888,00390 96.2 8,98,6 58 52.968 932... 2,647,250 5,075,062 85,623,247 35 6,225,95 80 49.228 2,46,064 60 98.72 8,642,06 40 47.400 933... 2,660.948 2,524,309 35 962,942 80 6,48,085 60. 5.90 2,294,453 80 97.05 8,775,539 40 48.295 934..... 3,207,290 09,069,500 -,038,22 75 6,508,870 65 49.282 2,077,987 75 9.449 8,586,858 40 40.73 935... 4,007,908 05,664,500-2,9,724 95 7,395,324 95 52.794,945,529 65 85.277 9,340,854 60 38.07 I Tulot-Inkom8ter VedenmyyntI Muut tulot Yhteensä tuloja Vu 08 Vattenfllrsäljnlngen övrlga lnkomster Summa inkomster Ar NettovoItto Nettovlnst p:lä I p:lä 'p:lä % pääoma- - Fmk m 8 :tä - Fmk m 8 :IUl. m 8 :ltä arvosta Smk. Smk. Smk. - Fmk Smk. - Fmk % pl!. anl. p:lper m 8,p:l}>er m 8 p: per m 8 kapltalet I 9... 930,0 72 20.660 87,885 45 :952,07,897 7 22.62 243,708 88 4.4 95...,525,267 82 23.897 83,37 59.306,608,585 4 25.203 58,20 45 7.66 920... 3,98.838 36 48.006 352,277 43 5.287 3,55,5 79 53.293 399,599 70 5.40 925... 9,952,270 99 9.360 820,947 69 9.846 0,773,28 68 29.206 5,528,8 27 43.04 926...:... 4,847,500 5 64.338 976,344 77 0.808 5,823,845 28 75.46 9,588,95 26 59.20 926 )... 4,847,500 5 64.338 976,344 77 0.808 5,823,845 28 7,5.46 4,374,637 76 7.36 927... 5,92,00 24 68.57 975,42 87 0.327 6,887,243 78.844 4,844,309 69 7.92 928... 8,058,29 22 64.846,239,94 8.38 9,298,34 03 76.64 4,327,420 7 5.60 929... 20,72,794 45 63.265,22,44 02 9.082 2,294,938 47 72.347 4,97,33 0 5.75 930... 20,8,804 95 69.890,lq9 54 9.072 2,923,096 49 78.962 3,67,55 92 3.47 93... 20,9,592 80 69.082,069,942 03 8.76 2,98,534 83 77.733 3,062,923 25 2.73 932... 23,884,582 0 88.862,070,453 90 8.464 24,955,036-97.36 6,33,09 60 5.49 933... 24,977,658 40 97.28,04,879 55 8.727 26,082,537 95 206.008 7,306,998 55 6.49 934..... 26,044,00 45 97.95,68,68 30 8.848 27.22,69 75 206.043 8,625,833 35 7.9 935... 27,578,003 75 96.875,320,6 90 9.424-28,898,20 65 206.299 9,557,266 05 9.04 ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7%; sitä ennen 5% korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet ocb räntan 7 %; därförinnan enda.<lt 5 % ränta.

3 Liit~ n:o 2. Selostus vedenpuhdistuksesta Vanhankaupungln vesjohtolaitoksella vuonna 935. Saostus, selkeytys ja sterilisolntl. Vuonna 935 on saostusaltaita tyhjennetty ja puhdistettu 2 kertaa. Tällöin on 72,000 m 3 kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Viime VUOnna on puhdistettu 4,503,30 m 3 vettä, eli keskimäärin 39,735 m 3 vuorokaudessa,ei 459.9 sekuntilitraa. Suurin määrä, 5,000 m a (=590.3 sekuntilitraa), puhdistettiin tammikuun 8 p:nä. ja pienin, 2,200 m a (=245,4. sekuntilitraa), heinäkuun 27 p:nä. Vuonna 934 puhdistettiin 3,645,500 m a vettä; lisäys oli siis 857,700 m 3, eli 6.3 %. Veden puhdistukseen on kulutettu: Grammaa m B kohti Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumisulfaattia 897,708 kg 62.4. 03.9 35.2 Kalsiumioksiidia 240,463 kg... 6.7 25.3 9.4. Klooria 9,445.kg... 0.66.4 0.28 Aluminiumisulfaatissa on keskimäärin ollut 7.2 % aluminiumioksiidia. Kloorikaasua on käytetty 9,206 kg. Muu kloorimäärä, 239 kg, johtuu kloorikalkin käytöstä. Suodatus. Vuoden alussa käytettiin ainoastaan suuria suodattimia, mutta huhtikuulla otettiin myös pienet suodattimet käytäntöön. Samalla suodatusnopeus alennettiin 5 metristä tuntia kohti 4 metriin. Pienien suodattimien kuntoonpanemiseen käytettiin,400 m 3 kemiallisesti käsiteltyä vettä. Jokaisen suuren suodattimen pinta-ala on 32.8 m 2 ja pienen suodattimen 2. ml!. Suodattimia on kumpaakin suuruutta 4 kpl., eli 2s yhteensä. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettllna suodatettiin 4,49,980 m 3 vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Pienet suodattimet Suuret suodattimet S:n s:n suodatinta kohti tunnissa...:... Suodatinpesujen luku... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesqn välillä on suodatettu m 2:iä kohti suodatinpinta-alaa... Käyntiaika. kahden pe- Sun välillä.... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesu vesimäärä.... Pesu vettä pesua kohti... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku.... Huuhteluaika kerrallaan Otaksuttu huuhteluvesimäärä.... S:n s:n huuhtelua kohti.. Pienet suodattimet 87.7 m 3 855 5,39 m a 255,4 m a 6 h 30' 5' 7" 93,550 m a 09.6 m a 2.03%,09 2' 8" 9,450 m a 7.4. m a Suuret Buodattimet 45.7 m 3,333 7,32 m a 227.2 m a 50 h ' 5' 6" 254,550 m 8 9.0 m 8 2.6%,707 0' 48 N 44,450 m 8 26.0 :ri:t B Suurien ja pienien suodattimien pesuvesimäärä yhteensä on 2.4.3 % suodatetusta vesimäärästä. Laitoksessa kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin.... Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä... Pienien suodattimien kuntoonpanemiseen kulutettu vesi... Suodattamien käyttöön: pesuja huuhteluvettä.... 4,007,90 m a, eli 96. 69 % 72,000 ),400 ) --------------------------- Yhteensä 4,503,3Om B,elilOO.oo% 42,000 ) 2.84 % Aika minkä suodattimet ovat olleet kä~issä.. 52,578 h 66,890 h Laboratorlotyösken~ely Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaan laskettuna) vesijohtoveden kokoomukset... 4,609,570 m 3 9,746,50 m a ja edellisinä vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:

4 Valon läpäi- Permangasykyky 00 Värllsyys- naatln kulu- LIuenneIta AlkaJlteettl, Vapaata hll- Vetylonl- Tehokasta Kovuusaste Vuo 8 mm kerroksen aste, tus, suoloja, lihappoa, eksponenttl, klooria, (saksala!- läpi, nen) cm3l, % mg/l Pt mg/l KMnO. mg/l n/io HCI mg/l CO. ph mg/cl Vantaan V e s i 930... 27 292 68.8 49.0 4.8 4.8 7.0 -. 7 9 93..... 45 227 63.8 54.8 4.49 5. 7.0 -.80 932... 32 275 73.0 50. 3,94. 5. 6.9 -.8 933... 36 236 6.9 63.9 5.0 5.8 7.0-2.08 934... 34 277 77.6 57.9 4.24. 5.8 6.9-2.H 935... 29 276 79.7 47.4 3.70 5. 6.8 -.67 Suurin 64.940 40.0 72.0 6.80 9.4 7. - 2.84. Pienin 0.9 20 35.4. 25.~.60 2.8 6.4 - l.a I 930... >90 2 3.8 89.. 93.... >90 3.8 90.8 932... >90 5.7 9. 933... >90 0.4. 3.9 0.0 934... >90 7.0 0.8 935... >90 5.7 92. Suurin 0 32.8 2.8 Pienin >90 0 9.2 60.4. Suodatetfu v e s i 3.76 3.7 7.0 0.07 2.87 4.28 4.& 6.9 0.07 2.8& 3.82 3.6 7. 0.09 2.96 5.07 3.6 7. 0'.09 ~t89 4.0 3.8 7.0 0.06 3... 8 3.9... 2.8 7. 0.06 3.2 6.80 6.6 8... 0.3 3.93.5lI 0 6.7 0.0.97 I Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja. 24 ~nalyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä.. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Vantsan Suodateltu vesi vesi Lämpöaste, C... 7.0 7.2 Valon läpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi... 30 > 90 Värillisyysaste. mg/l Pt... 273 0 Liuennutta happea. o~. mg/l... '.6 2... Kyllästysaste. %:ssa... 92.6 99.8 Sähkönjohtokyky. X8 0 x 0-8.... 64.6 22.3 Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja. mgfl... 48.6 9:7 Haihdutusjäännös 80 o :ssa. mg/l.... 2.... 97.3 Hehkutusjäännös. mgjl...:... 85.2 78.8 Hehkutushäviö. mg/l... 36.2 8.6 Permanganaatinkulutus. KMnO,. mg/l. 77.8 5.6 Albuminoidiammoniakkia. NH... mg/l. 0.88 0.09 Tehokasta klooria. Cl,.mgfl... 0.06 Vantsan Suodatettu vesi vesi Piihappoa. SiOa mg/l... 29... 6.s Aluminiumia. AI. mg/l... 8.6.2 Rautaa. Fe. mgfl...:..... 3.7 0. Kalsiumi-ioneja. Ca. mgfl.... 6.0 6;7 Magnesitimi-ioneja. Mg". mg/l... 3.6 3.4 Ammoniumi-ioneja. NH,. mgfl... O.~ll 0.0 Sulfaatti-ioneja. SO,... mg/l... 6.8 34.7 Kloori-ioneja. CI'. mgfl... 5.2 5.9 Nitraatti-ioneja, NOa'. mg/l..... 2.6 2.6 Nitriitti-ioneja. NOa'; mg/l..... 0.06 0 Bikarbonaatti-ioneja. HCOs'. mg/l..... 22.8 24.~ Metyylioranssialkaliteetti, cmafl. n/ lo... 3.74-4.06 Vapaata hiilihappoa. CO g mg/l... 5. 2.7 Vetyionieksponentti. ph... 6.8 7. Kokonaiskovuus. saksal. asteissa.67 3.2 Karbonaatti» &).06.3 Kivennäishappokov.» 0.87. 97 Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurinlmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraavasta taulukosta:

5 Bakteerlpesäkkelden luku cma :ssä Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 52 kertaa, eli jokivettä, selkeytynyttä vettä ja suodatettua vettä käsittävälle sarjalle' kerran viikossa. Tulokset näkyvät seuraavasta yhdistelmästä: Myönteisiä tuloksia %:ssa. Vuosi KuuUosentUmetrlä 00 50 25 0. 5 2.~.0 0.6' 0.26 0.0 0.06 0. 026 0.00. Vantaan v e s i 930... 00.0 00.0 94.8 7. 65.4-46.' 25.0 5.4..6 93... 00.0 90.' 82.7 76.9 59.6 40.4. 25.0 9.6 5.8 932... 00.0 98. 88.' 7. 53.8 38.6 7.8 5.' 7.7 933...:... 96.8 90.4-7.2 63.5 42.8 25.0 2.2 7.7 5.8 934... 98. 98. 88.8 75.6 50.9 32. 7.0 7.6.9 f935... 98. 88.5 84.8 67.8 6.5 32.7 2. 9.6.9 Selkeytynyt, kloreeraamaton vesi 930... 25.0 23. 3.6 7.7 93...:... 34.8 32.7 23. 3.8 932... 9.2.6 7.7 3.8 933... 28.8 7.8 5.8 3.8 934... 28.3 24.6 8.9 5.7 935... 38.6 38.6 30.8 7.7 930..........9.0 93....9.9 932... 0 0 933... 0 0 934... 0 0 935... 0 0 Suodatettu vesi

6 L~boratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä vesianalyysejä... 48 näytteestä Käyttötarkkailun vuoksi...,059 Erilaisia määräyksiä......... 49 Bakteriologisia vesianalyysejä: a) bakteeripesäkkeiden luvun maaräämisiä.... b) Bacterium colin määräämisiä.... Analyysejä kemikalioista.... kemikaliliuoksista.... Yhteensä 5,506 näytteestä 780 0. 8» 7,470näytteestä Knut Allthan.

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 935. Kuluneena vuonna 93;; kului umpeen kaasulaitoksen 75:s toimintavuosi. Vuonna 860 perustettiin nimittäin kaasulaitos yksityisen yhtiön toimesta, ja saman vuoden marraskuun 4 päivää voidaan pitää kaasulaitoksen syntymäpäivänä, koska silloin sytytettiin ensimmäiset kaasulamput kaupungin kaduilla. Lokakuun päivänä 900 otti kaupunki kaasulaitoksen haltuunsa, joten laitos saattoi samalla myöskin viettää 35-vuotisjuhlaansa kaupungin laitoksena. Kaasulaitoksen 75-vuotisen toiminnan johdosta vietettiin torstaina marraskuun 4 päivänä 935 kaupunginvaltuuston istuntosalissa muistojuhla, johon oli kutsuttu kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenet, muita kaupungin toimihenkilöitä, laitoksen eläkkeellä olevat viranhaltijat ja työntekijät ja ~oko henkilökunta. Juhlassa jaettiin keskuskauppakamarin ansiomerkki 30-vuotisesta palveluksestf!. 6:e ja 25-vuotisesta palveluksesta 23:lle laitoksen palveluksessa olevalle henkilölle. Varhemmin laitos oli jakanut keskuskauppakamarin korkeimman ansiomerkin entiselle kamreerilleen A. Melleniukselle 50-vuotisesta palveluksesta ja entiselle konemestarilleen K. Strömstenille 40-vuotisesta palveluksestä sekä sitäpaitsi ansiomerkin 30-vuotisesta palveluksesta lo:e laitoksessa toimivalle henkilölle. Lyhyt katsaus kuluneisiin toimintavuosiin on esitetty liitteinä tämän toimintakertomuksen lopussa. Kaasunkulutus v. 935 oli 23,732,00 m a, s. 0.507,900 m 9 eli 2.8 % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna ostanut 25,39 m 8 Kuluneena vuonna kaasulaitoksen ei ole tarvinnut suorittaa mitään uudistöitä käyttöosastollaan Sörnäisissä. Sitävastoin ovat kesäkuun lopussa v. 934 aloitetut 550-450 mm vahvan painejohdon asennustyöt kaasutehtaalta Sörnäisissä Hallitus- ja Fabianinkadun risteykseen rakennetulle säätäjäasemalle saatu loppuun suoritetuiksi; laitteet otettiin käytäntöön lokakuun 25 p:nä. Tämän johdon kautta saadaan nyt tarpeeksi kaasua kaupungin keskiosiin ja Katajanokalle, missä painesuhteet aiemmin olivat huonot. Kaasukojeet kuluttajilla mainituissa kaupunginosissa toimivat nyt moitteettomasti, samoin myös katulamppujen syttyminen ja sammuminen, jotka tapahtuvat automaattisesti painesysäyksellä. Kustannukset tästä painejohdosta nousivat Smk:aan 2,494,6: 7, mikä määrä edustaa pääomaa, jota on pidettävä edullisesti sijoitettuna, koska sen kautta saavutetaan huomattava säästö kaasun pumppuamiskustannuksissa ja varmuus kaasunjakelussa keskikaupungille. Bruttoylijäämä v:ta 935 oli Srnk. 6,763,43: 4, laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus Smk.,35,266: 55 ja nettovoitto Smk. 5,42,64: 59. Kaasu~ perushinta oli sama kuin ennen, nimittäin Smk. : 30 m 8 :tä, samoin olivat perusteet mittarinvuokran. määräämiselle samat kuin edellisenä vuonna. Sitävastoin ovat kaasunhinnan alennusperusteet entisestään muuttuneet. Vuoden alusta lähtien on sovellettu seuraavaa Kvston lokakuun p:nä 934 vahvistamaa kaasutariffia: Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että vuoden 935 ensimmäi<,estä Iukemisjaksosta alkaen kaasusta on maksettava kulutuksen ollessa: - 200 m a kaasua n. 5 viikon mittarin luke miskautena Smk. 20-600»» 5 60-2000»» 5» 200--4000»» 5 ja yli 400»» 5 Kaasunvalmistus. : 30 m 8 :tä : 5 :- 0: 85» 0:70 Kaasulaitos on v. 935 valmistanut 23,598,609 m 8 kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä...:... 69,050,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut SrD.k. 77: 87 metritonnilta. ~.OOO kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 34. 7 m 8;.

8 Suplstelma sivutuotteiden valmistuksesta ja myynnistä v. 935. Koksla I Tervaa I Ammoniakkia I 25 % Bensolla Varasto vuoden alussa... :... kg 5,233,00 I 40,200 I 3,280 I 88,440 Valmistus.,...» 54,358,590 2,079,905 55,456) 24,702 ) kg I 69,59,690 I 2,220,05 I 58,736 I 330,42 Myyty... kg 39,706,500 2,03,505 27,736) 262,64') Omiin tarpeisiin käytetty... ~ I 5,047,990-43,26 kg I 54,754,490 I 2,03,505 I 27,736 I 305,902 Varasto vuoden lopussa... kg I 4,837,200 I 88,600 I 3,000 I 24,240 Tulo myydyistä sivutuotteista... Smk.,7,228: 25,370,090: 65 347;822: 95 862,77:85 Keskimyyntihinta... Smk. 280:- -:67.4.4. 2:72 3:28 tonnilta kilolta kilolta.. kilolta Kaasunkulutus.. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 23,732,00 m 3 :iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 507,900 m 3 eli 2.8 %. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 23 p:nä, jolloin se nousi 9,900 m 3 :iin. Vähin määrä kaasua, niriiittäin 23,200 m 3, kulutettiin' kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus...,.... 7.77 %,842,848 m 3 Kaupungin' satarnavalaistus...,... 0.69.) 39,98 ~ Yksityinen kulutus... 87.07» 3) 20,662,798 ')» Kaasulaitoksen oma kulutus...,.... 0.57.) 35,397.» Vuoto ja tiivistyminen..,... :... :... 4.00» 95,39 ------------------------------- Yhteensä 00.00 % 23;732,00 m 8 Yksityinen kaasunkulutus. Vuoden 935 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 2,322 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumitta~ rien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 55,43 kpl., joista 24,922 kpl. tavallisia ja 30,49 kpl. polettimittareita. Mittarien kautta on' kaasua kaikkiaan myyty 20,662,798 m a, mistä määrästä 3,335,558 m 8 tavallisilla ja 7,327,240 m 8 polettimittareilla. Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Smk. : 30 ms:ltä. Kuluttajille, joiden kuukausikäyttö on noussut yli 200 m 8 :n, on myönnetty kulutusalennusta Kvston lokak. p:nä 934 määräämän tariffin mukaan. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousee vuoruia 935 Smk:aan,680,78: 90. Kaasumittarien vuokra.. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu Kvston huhtik. 6 p:nä 924 antaman taksan mukaan. Kaasumittarien vuokratulot olivat vuonna 935 Smk. 20,240: 20, ) Määrään sisältyy: 6,479 kg. ammon.-sulf. 2) Määrään sisältyy: 3,260 kg, jäteöljyä., 3) Yksityinen kaasunkulutus, joka v. 934 osoitti vastoin todellisuutta vähennystä, sen tähden että,. vuoden viime~nen polettimittarien luenta päättyi tavallista aikaisemmin, johtuen tilivuonna tapahtuneesta siirtymisestä neljästi vuodessa suoritetusta mittarinlueniiasta kolmasti toimitettavaan luentaan, osoittaa tilivuonna' 935 vastaavaa lisääntymistä. yli varsinaisen normaalikasvun. ' ') Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 48,5 ma.

9 Katu- ja satamavalaistus. Kaupungin kaduille ja satama-alueille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa 7,867 ja lamppujen lukumäärä,968. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 7,859 ja,987. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyy allaolevasta taulukosta: Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön Vuonna 935..!<i..!<i..!<i..!<i..!<i;::;-..!<i~..!<i~..!<i~..!<i~..>: ~ ~Q)..>:..>:..>: ]+..>:I~..>:IC') CD..>:I..>:8..>:..>: Q) Q).~ ~ ~ JJ.~ ~+.~ +.~ + ~+ ~+.~ ;.:l ;.:l - ~ ;;i;, l'... CD Q) ~=.. C')~ '''' CD- Q)~ ~~ ~ C')...~..!<i..!<i ~ ~ IC') I'C')....}"II) :!:.. ;b dl.~ ~ /....... 540 24 4 6 42 284 [ 7 50 488 392 20 2 2 4 8/ 2...... 528 24 4 6 42 28 6 50 492 385 20 2 2 4 Kaupunkiin asetetuista lampuista on,79 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 249 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana,680 tuntia ja kokoyön lamppujen 3,50 tuntia lamppua kohti. Vuoto ja tiivistyminen. Ilmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 27 kpl., joista 7 kpl. on ollut putkimurtumien ja 20 kpl. liitoskohdissa ilmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia. Tiivistymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli 95, 39 m 8. Laajennuksla ja arvonlisäyksiä. Pääjohtoverkko. Vuoden kuluessa asetettu uusia johtoja: Turuntiehen, Tilkan alueen kohdalta vanhalle tielle Ruskeasuolla 533,8 m. 200 mm. M.M.-ptk. 22.5 ') 50 24.2.) 00 Kalastajatoriin, Hietalahden laivatelakan alueen rajalle... 68.".) 50» I. Heikinkatuun, Kaasutehtaankadulta Erottajalle.... 288.0.) 250 vlr-ptk. 255.0 ') 200 5.5.) 50 88.5.) 50 M.M.-ptk. L. Heikinkatuun, Salomonkadulta Bulevardille 6.0.) 200» 8.8» 50» 47.0 50 vlr-ptk. 404.2 00 M.M.-ptk. P. Hesperiankatuun, tontin N:o 484 kohdalla.... 99.0» 00 Sörnäisten rantatiehen, Siltasaarenkatuun, Unioninkatuun, Hallituskatuun ja Fabianinkatuun Hakaniementorilta Aleksanterinkadulle...:.... 862..) 500 vlr-ptk. 525.6» 450 Postikatuun,. Heikinkadulta Kaasutehtaankadulle...,... 58.0.) 00» M.M.-ptk. TykistökatuuT' Runeberginkadulta Töölönkadulle... 29.9 ') 00 Sturenkatuun, Aleksis Kivenkadulta tontin N:o 7 kohdalle... 28.7 ') 50» 2.7» 50 vlr-ptk. Yhteensä 3,92.9 m.