KEROSENOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)
LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. 1 Uoma 1, pituusleikkaus 5.2 Uoma 1, pituusleikkaus 5.3 Uoma 2, linjaus muutos 5.4 Uoma 2, pituusleikkaus 6. 1-6.3 Uoma 1 ja 2, poikkileikkauksia LISÄLIITTEET Putousportaan periaatekuva
1 KEROSENOJAN PERUSKUIVATUS RAAHE OJITUSSUUNNITELMA 1. Hakemus ja asiankäsittely Maveplan Oy on sopinut Raahen Jokelanperän ja Olkijoen tilusjärjestelyalueen uusjakoon liittyvästä Kerosenojan kunnostamissuunnitelman laatimisesta. Maveplan Oy on suorittanut uoman maastotutkimukset ja laatinut suunnitelman. Suunnitelman karttapohjat ja uomien leikkauskuvat on laatinut ins. AMK. Satu Miettinen. Hankkeen maastotutkimukset on suoritettu pääosin v. 2015. Maastomittaukset on suorittanut salaojateknikko Jarmo Nissinen. Tämä suunnitelman sisältää Kerosenojan alaosan ja yhden sivuhaaran uomasuunnittelun. Kuivatushyötyalueen kokonaispinta-ala on 86,65 ha. 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Raahen kaupungin, Pattijoen Jokelanperällä. Kerosenoja sijaitsee Pattijoen valuma-alueella (84.090). Kunnostettavien uomien pituus on yhteensä noin 4,6 km. Kerosenoja laskee Pattijokeen. Pattijoki laskee mereen n. 6 km päässä Kerosenojan ja Pattijoen yhtymäkohdasta. Hankealueen pellot sijaitsevat Kerosenojan varrella. Hyötyalue koostuu pääosin peltoalueista. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesi- tai suojelualueita. Kerosenoja laskee Pattijokeen, jossa esiintyy purotaimenta. Hankkeeseen kuuluva uoma on osittain tukkoinen ja mataloitunut. Alavimmat peltoalueet kärsivät vajaasta kuivatuksesta. 3. Varhaisemmat vaiheet Kerosenojalle on laadittu 1954 kuivatussuunnitelma, jonka jälkeen hanke on toteutettu.
2 4. Nykyinen kuivatustilanne Uoma on aikaisempien kaivutöiden jälkeen jonkin verran mataloitunut ja pellot ovat painuneet sekä uoman luiskiin on kasvanut virtausta haittaavaa puustoa ja pensaikkoa. Tukkopaikat aiheuttavat uomassa haitallista padotusta. Em. syistä johtuen alavimmat peltoalueet kärsivät kuivatushaittaa etenkin ylivirtaama aikoina. Hankealueen pellot on nykyisin osittain salaojitettu ja hankealueelle tullaan laatimaan uusia salaojasuunnitelmia. 5. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on saada alueen peltolohkoille salaojituksen vaatima kuivavara ja parantaa uomien vedenjohtokykyä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueiden viljeltävyyttä rumpu- ja ojajärjestelyillä. Hankkeen toimenpiteillä varmistetaan toimivat kuivatusedellytykset alueen maataloudelle. 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Suunnitelma vahvistetaan uusjaon yhteydessä. 7. Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen ja suunnittelijan kesken on sovittu tutkittavista ja perattavista uomista. Uomat on suunniteltu salaojitussyvyyttä vastaavaksi. Uomia, joihin on suunniteltu kunnostuksia, on 2 kpl. Putkituksia ei tehdä. Uomaan 1 tehdään kaksi linjauksen muutosta ja yksi uomaan 2, joilla parannetaan peltolohkojen käyttöä. Avouoman kunnostusta suoritetaan n. 4,6 km. Rummut uusitaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Rikkoutuvat salaojien laskuaukot korjataan. 8. Hyötyalue Hyötyalueeksi on rajattu se alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja jolle hankkeesta koituu hyötyä. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritelty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20 cm/100 m sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Hyötyalueeseen on rajattu myös uomaan rajoittuvia peltoalueita, joiden kuivatustilanne varmistuu kunnostuksen yhteydessä. Jos yläpuolisten peltoalueiden viljelyedellytykset paranevat kuivatuksen johdosta, rajataan hyötyraja peltokuvion reunaan saakka.
3 Hyötyalueen kokonaispinta-ala on 86,65 ha, josta peltoa 85,68 on ha ja metsää/tonttia 0,97 ha. Alue, joka voidaan toteuttaa erillisenä muista alueista riippumatta, muodostaa kuivatusalueen. Hyötyalue käsittää kaksi (2) kuivatusaluetta (K= Kuivatusalue ). Kuivatusalue Hyötyalue (ha) K1 71,37 K2 15,28 Yhteensä 86,65 Kuivatusalueilla maalaji on pääasiassa Hietaa/Hiesua. Kuivatuskartta on liitteenä 4.1. 9. Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Lisäksi on hyödynnetty maanmittauslaitoksen tekemää korkeusmallia. Maastotutkimuksissa kartoitettiin uomat. Mittaukset suoritettiin GPS-mittauksena. Rummut mitattiin ja kartoitettiin. Tutkimustiedot on esitetty N2000 korkeusjärjestelmässä. 10. Uomat ja vedenkorkeudet Uoman tutkimuksissa v. 2015 suoritettiin myös uoman vedenkorkeuden mittauksia. Uoman pituus- ja poikkileikkaukset on esitetty liitteissä. 11. Valuma-alueet ja virtaamat Kerosenojan kokonaisvaluma-alue on noin 15,8 km 2. Kunnostusalueen ulkopuolelle jäävän Kerosenojan yläosan valuma-alue on n. 11,9 km2. Uoma, pl valuma-alue (km 2 ) mitoitusvaluma 1/20 (l/s*km 2 ) mitoitusvirtaama (m 3 /s) 1/0+00 15,8 178 2,8 1/34+30 13,0 177 2,3 2/0+00 0,30 170 0,05 12. Suunnitellut avouomien perkaukset Avouoma on suunniteltu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu myös alueen salaojituksen asettamat vaatimukset sekä työn toteuttamiseen vaikuttavat seikat.
4 Uoman mitoituksessa on huomioitu lisäksi maalajien asettamat vaatimukset uomien pituus- ja luiskankaltevuudelle sekä pohjanleveydelle. Avouomien kaivumassat jakaantuvat seuraavasti: Pituus(m) Massat (m 3 ktr) H/Mr massat 1 3710 9300 2 900 800 4610 10100 Nykyisen uoman(t) perkausalueella massapoistuma on keskimäärin n. 0,8-1,3 m3ktr/jm. Massapoistuma on kokonaisuudessaan uomansiirrot mukaan lukien noin 2,2 m 3 ktr/jm. Perattavan uoman varrella sijaitsevien viljelysteiden kohdalla uoma perataan siten, että tien paikka ei muutu. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana. Ylivirtaama-aikoina ei kaivutöitä saa suorittaa. Uoman 1 plv. 1+00-4+20 sekä plv. 22+30 27+30 suoritetaan linjauksen muutos. Uomaan 2 tehdään linjauksen muutos uoman alaosalle. Uoman 1 plv. 6+55 9+10 suoritaan siivouskaivu ja raivaus, uoman 1 plv. 30+70 33+05 raivaus. Uoman kaivu toispuoleisena suoritetaan plv. 9+00-15+50 sekä 17+50 22+50. Yleisen tien varteen kaivettavat linjauksen muutokset tehdään tiealueen ulkopuolelle, vähintään 10 m tien reunasta mitattuna. Uoman loppusiivouskaivu suoritetaan noin 1 vuoden päästä varsinaisesta kaivusta. Uomaan rakennetaan suunnitelman mukaiset putousportaat ja kiveys. Putousportaaseen asennetaan kiveys 15 m matkalle. 5 m putouskohdan yläpuolelle ja n. 10 m putouksen alapuolelle. Luiskissa kiveys ulotetaan 0,5 m ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle. Linjauksen muutoskohtiin asennetaan suunnitelman mukaiset kiveysvahvistukset. 13. Raivaukset Ennen uoman kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus käsittää puuston ja pensaikon poistoa noin 2,5 ha alueella. Yksittäisiä puita voidaan jättää maisemapuiksi kaivumaiden levityspuolelle. Raivattu ja työalueen läheisyyteen kasattu puusto jää maanomistajalle. Hankkeen toimesta voidaan sopia puun jatkokäytöstä. Metsäalueilla risut jätetään kaivumassojen alle. Peltoalueilla risut ajetaan läjitysalueelle tai esim. murskataan. 14. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely Uomaa kaivettaessa eloperäiset ja hienojakoiset kivennäismassat levitetään peltoalueilla enintään 30 cm kerrokseen.. Halkaisijaltaan yli 30 cm suuruiset kivet, kannot,
5 louhintamassat sekä karkeat kivennäismassat ajetaan läjitysalueille tai vähäisemmät määrät metsäalueille tasattavien kaivumassojen yhteyteen. Levitetyt kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 000 kg/ha. Kaivumassoja ei saa sijoittaa ennen levitystä 3 m lähemmäs luiskan reunaa (sortumavaara). Metsien kohdalla kaivumassat tasataan ja noin 20 50 m välein jätetään taustavesien laskuaukot. Sivulta tulevien ojien päät aukaistaan. Kaivumassojen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. 15. Arvio ympäristövaikutuksista 15.1 Alueen suojeluarvot Kerosenojan perkaussuunnitelma on laadittu 1954, jonka jälkeen perkaus toteutettu. Kunnostettavat ja aikaisemmin peratut uomat sijaitsee lähes kokonaan peltoalueella. Uoman läheisyydessä ei ole suojelualueita. Kerosenoja laskee Pattijokeen. Pattijoessa esiintyy purotaimenkanta, jota on elvytetty istutuksin. Kohdassa 17. on esitetty hankkeen vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. 15.2 Arvio perkauksen happamuusvaikutuksista Hankealuetta ympäröivällä alueella ei ole todettu Gtk:n yleiskartoituksen näytepisteissä happamia sulfaattimaita. Aluemaisen tasoluokituksen mukaan happamien sulfaattimaiden esiintyminen on hyvin pieni. Toimenpidealue on varsin pieni Kerosenojan kokonaisvaluma-alueeseen nähden ja sekä Pattijoen valuma-alueeseen nähden. Hankealueen kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 t/ha. Uomien kaivusyvyys on nykyisen uoman linjauksilla vähäinen, huomioiden kuitenkin kuivatuksen vaatima minimikuivatussyvyys. Linjauksien muutoksilla uomasyvyydet ovat pääosin nykyisen pääuoman syvyydellä. Kerosenojann kokonaisvaluma-alue on 15,8 km2. Pattijoen valuma-alue on Kerosenojan liittymäkohdan alapuolella n. 126 km2. Kerosenojan kokonaisvaluma-alue on n. 12,7 % Pattijoen valuma-alueesta uomien liittymäkohdan alapuolella. Pattijoen kokonaisvalumaalue on 141 km2. Kerosenojan kaivettava osuus on uoman kokonaisvaluma-alueeseen nähden vähäinen, joten voidaan olettaa, että perkauksen johdosta ja Gtk:n yleiskartoituksen mukaan sulfaattimaan vaikutus jää Pattijokeen vähäiseksi.
6 16. Ympäristötoimenpiteet Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uoman reunoja pitkin. Peltoalueilla kaivumassat levitetään ja metsäalueilla tasataan maastoon soveltuvaksi. Läjitysalueille siirrettävät kaivumassat muotoillaan ja tasataan. Hankealueella työkalustolla liikkuminen ja töiden suorittaminen on pyrittävä tekemään tarpeetonta haittaa aiheuttamatta. Mikäli haittoja aiheutuu, on ne korjattava tai korvattava haitan kärsijälle. 17. Vesiensuojelu Uoman luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus eri kaivusyvyyksillä. Uomien pituussuuntaiset kaltevuudet on suunniteltu pääosin nykyisten uomakaltevuuksien mukaisiksi vähäisestä kaivusyvyydestä johtuen. Perattavan uoman molemmin puolin tulee perustaa vähintään 1 m levyinen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Kaivutyöt tulee suorittaa mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeumat ovat mahdollisimman vähäiset. Olosuhteiden salliessa uomat perataan ensisijaisesti ylhäältä alaspäin. Uomaan tehdään kaivujen ajaksi uoman reunoilta kaadetuista risuista virtaushidasteita (risupatoja) soveltuviin kohtiin n. 200 m välein, joilla vähennetään kiintoaineksen etenemistä uomassa. Kerosenojan alaosan kaivu suoritetaan työn loppuvaiheessa, jolloin nykyisen uoman alaosa toimii työn aikana kiintoaineksia pidättävänä tekijänä. Uomien toispuoleisilla kaivuilla vähennetään kiintoainesten irtoamista uoman luiskista. Kaivettujen uomien luiskien yläosaan (keskimääräisen vesirajan yläpuolelle) ja suojakaistan alueelle kylvetään soveltuva siemenseos. Siemennyksellä luodaan luonnonmukaisempi ja vakaampi luiskapinta. Lähialueelle on suunniteltu myös uusjaon toimesta Huopakinojan ja Jängenojan peruskuivatus, jotka laskevat Pattijokeen. Hankkeiden kaivutyöt tulisi pyrkiä toteuttamaan eriaikaisesti. Uomien kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 t /ha. 18. Sillat ja rummut A. Yleiset tiet Vesilain 5 luvun 13 :n mukaan yleisen tien silta tai rumpu perustuksineen on tienpitäjän tehtävä ja kunnossapidettävä.
7 B. Yksityiset tiet Yksityistien sillat ja rummut on vesilain mukaan ojitushankkeen toimesta uusittava vähintään entisen veroiseksi. Sillan ja rummun kunnossapitäminen on tienpitäjän asia. Yksityisteiden sillat ja rummut uusitaan / kunnostetaan hankkeen toimesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Uoma Paalu Rumpu/Silta Tietyyppi Nykyinen tilanne Suunnitelma tyyppi Yleinen/ yksityinen (aukko/pituus) (aukko/pituus) 1 0+07 silta yhteinen silta nostetaan, kiveys vahv. 1200mm,1400mm 1 4+22 rumpu yleinen 10m ei toimenpit. 1 8+79 rumpu yksityistie 1400mm*2, 14 m ei toimenpit. 1 15+42 rumpu yksityistie 1400mm*2, 12 m ei toimenpit. 1 16+63 rumpu yksityinen 1000 mm,12 m poistetaan 1 34+31 silta yksityinen silta 1800mm/8m 1 40+34 rumpu yksityinen 600mm, 6m 600mm, 10 m 2 0+20 rumpu yksityinen (uusi linja) rumpu uusitaan 800mm/10m 2 0+68 rumpu yleinen VR rumpu 800 mm/19m ei toimenpit. 2 7+18 rumpu yksityinen 800mm, 6 m ei toimenpiteitä Suunnitelmassa esitetyt uudet rummut ovat PEH T4/T8 muovirumpuputkia. Rumpuina voidaan käyttää myös teräsputkia, joissa on riittävä suojaus happamuutta vastaan. Mikäli rumpuja siirretään esim. rajalle, määrä ja paikat on tarkistettava. Uoman 1 yläosan linjauksen muutokselle tehdään ajoluiska pl. 2+30. Ajoluiska tehdään myös uoman 1 pl noin 27+50. Ajoluiska tehdään noin 8 m levyisenä, alle asennetaan suodatinkangas ja päälle kiveys noin # 100-250 mm louheesta. Luiskankaltevuus on noin 1:4-1:5. 19. Vahingot ja haitat Hankkeen alueella suoritettavat työt on pyrittävä suorittamaan kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Hankkeen alueella työkoneilla liikkuminen pyritään suorittamaan ensisijaisesti uoman varsia pitkin. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollisen korjaamaan tien entisen veroiseksi tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
8 20. Ojituskustannukset Rakennustyön aikaiset ojituskustannukset muodostuvat pääosin perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys-/tasaus töistä, loppusiivouskaivusta ja rumpujen uusintatöistä. Kustannukset kuivatusalueittain: Kuivatusalue Kokonaiskustannus, alv 0 % ( ) Kokonaiskustannus, sis. alv ( ) K1 75 100 93124 K2 18300 22692 Yhteensä 93400 115816 Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on esitetty liitteessä 1. 21. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus Hyötyalue muodostuu niistä maa-alueista, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. Kustannusten osittelun perusteena oleva hyöty arvioidaan kaksijyvämenetelmällä. Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Kuivatusjyvä puolestaan ilmaisee maankäytön parantumista kuivatuksen ansiosta. Näiden jyväarvojen tulo, hyötyluku ilmaisee tiluskuvioin suhteellisen hyödyn. Hyötyluvun ja tiluskuvion pinta-alan tulo ilmaisee kuviolle koituvan hyödyn parhaana pidettävänä kuivatettuna peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Tarkastelussa on kuivatusjyvänä käytetty keskimäärin 0,1-0,3 ja maanarvojyvänä peltoalueilla 0,9 1,0. Peltohehtaarin hintana on käytetty 5200. Hyötyalue muodostuu yhdestä kuivatusalueesta. Kuivatusalue Pinta-ala (ha) Muunn.heht. (mha) hyöty (e) kustannukset (alv 0 %) hyötyluku K1 71,37 11,82 61464 75100 1,22 K2 15,28 3,09 16068 18300 1,14 Yhteensä 86,65 14,91 77532 94300 1,22 Lisäksi lisähyötyä koituu uomien siirroista peltokuvioiden paranemisen seurauksena. Hyötyluku yhteensä koko alueelta 1,22. 22. Uomien ja rakennelmien kunnossapito Perustetun ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja tehdyt rakenteet pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Yksityis-, tilus-ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille.
9 23. Työn toteuttaminen Hanke tulisi toteuttaa roudattomana ja vähävetisenä aikana. Työn toteuttamisessa tulee huomioida erityisesti vesiensuojelulliset toimenpiteet. Työt tulee toteuttaa kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Ennen kaivutyön aloittamista tulee työn toteuttajan selvittää ja merkkauttaa alueella olevat maakaapelit sekä vesijohto- ja viemärilinjat niistä vastaavan laitoksen toimesta. MAVEPLAN OY Oulu 1.4.2016 Suunnittelija Tarkastanut Rkm Tarmo Kämä Toimitusjohtaja DI Mika Mikkola