12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm



Samankaltaiset tiedostot
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma Ohjelman päivitys syksy 2012

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Selvitys Iitin kunnan ikääntyvien palvelurakenteesta ja palvelujen tarpeesta vuoteen 2030

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Ikäihmisten palvelut

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ikäihmisten palvelujen nykytila

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Koko kylä huolehtii. vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Ikääntyvät Päijät-Hämeessä nyt

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa AVI Liisa Niiranen, muutosagentti Lappi

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2010

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen

Koko kunta ikääntyneen asialla

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

myöntämisen perusteet ja kriteerit Vanhustyön johtajien työkokous Leila Mukkala Ikäihminen toimijana hankkeen projektipäällikkö

Perusturvalautakunta liite nro 6

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

SAVONRANNAN JA KERIMÄEN VANHAINKOTIEN JA KARPALOKODIN TOIMINNALLISET MUUTOKSET Jorma Hongisto Sosiaalipalvelujen tulosaluejohtaja

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone

LAITOSPAIKKOJEN MUUTTAMINEN TEHOSTETUKSI PALVELUASUMISEKSI RUISLUODON PALVELUKESKUKSESSA

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,3 % (430hlöä)

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Palveluasuntoja ikäihmisille

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Transkriptio:

Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1

YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille 2007-2040, 2040 Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (2008) ja Terveyskirjaston tietoihin dementian esiintyvyydestä eri ikäryhmissä. Lisäksi tietolähteenä on käytetty Stakesin vastikään ilmestynyttä julkaisua Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille (Saija Sormunen, Päivi Topo toim.). 2. Väestötietojen osalta - vuonna 2040 kaikki ns. suuret ikäluokat k ovat saavuttaneet t 75 vuoden iän - Ennusteiden mukaan ikärakenteessa tapahtuu vuosien 2030 ja 2040 välillä erityisen suuri muutos ikääntymisen suuntaan. Nykytilanteeseen verrattuna vuonna 2040 on lähes kaksinkertainen määrä +75 -vuotiaita henkilöitä. 3. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa asetetaan tavoitetasot ikääntyneiden eri asumismuodoille. Suosituksen mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä - 91-92 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen innin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin - 13-14% 14% saa säännöllistä kotihoitoa - 5-6% saa omaishoidon tukea - 5-6% on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3% on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 2

YHTEENVETO jatkuu Vuoden 2006 toteutuneiden palvelutilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä - 11 % sai säännöllistä kotihoitoa - 4 % sai omaishoidontukea - 4 % oli tehostetun palveluasumisen piirissä - 6 % oli pitkäaikaishoidossa laitoksessa 4. Keskivaikean ja vaikean dementian osalta Terveyskirjastossa on käytetty seuraavia mm. Minisuomitutkimuksessakin todennettuja väestöön suhteutettuja esiintyvyyslukuja: -30 64-vuotiailla 0,26 % - 65 74-vuotiailla 4,2 % - 75 84-vuotiailla 10,7 % -yli 85-vuotiailla ill 35 % Väestötutkimuksen mukaan vuonna 2005 Suomessa oli yhteensä noin 120 000 dementiaoireista henkilöä - n. 85 000 keskivaikeasti ja vaikeasti dementoitunutta henkilöä - n. 35 000 lievästi dementoitunutta henkilöä Yhden dementiaoireisen ihmisen laitoshoidon keskimääräiset vuosikustannukset ovat noin 36 300, kotona asuvan henkilön hoidon vuosikustannukset ovat noin 14 500. (Stakes) Presiksen nimi, pvm 3

Väestöennusteet ikäryhmittäin Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä 418 000:sta vuoteen 2012 mennessä 451 000:een (+8 %) Vuonna 2020 yli 75-vuotiaita on lta 556 000:een (+ 33 %) Vuonna 2030 yli 75-vuotiaita on lta 817 000 (+96 %) Yli 65-vuotiaiden ( työeläkeläiset) määrä kasvaa nopeasti jo lähivuosina Vuonna 2012 yli 65-vuotiaita on lta 1 020 000 (+14 % vuodesta 2008) Vuonna 2020 määrä on 1 280 000 (+ 43 %) Vuonna 2030 määrä on 1 490 000 (+ 68 %) Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2007-2040

Yli 75-vuotiaiden asuminen ja palvelut nykytila ja laatusuositus tulevaisuudessa Vuoden 2012, 2020 ja 2030 luvut perustuvat yli 75-vuotiaiden ituun määrään ja STM:n laatusuosituksen mukaisiin eritasoisiin asumisen paikkoihin Mikäli palvelut järjestetään laatusuosituksen mukaisesti pitkäaikaisen laitoshoidon osalta vuoteen 2012 mennessä paikkoja idaan tarvittavan noin puolet nykyisestä (13500 paikkaa )j vuoteen 2030 mennessä paikkamäärän idaan nousevan lähelle nykytasoa (24500 paikkaa ) Tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan vuoteen 2012 mennessä noin 10 000 lisäpaikkaa vuodesta 2012 vuoteen 2020 noin 6 000 lisäpaikkaa vuoteen 2030 mennessä noin 14 000 lisäpaikkaa Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2007-2040, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM julkaisuja 2008:3

Dementia: Tausta Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö jonka heikentää henkilöiden kykyä huolehtia itsestään ja asioistaan (Aromaa ym., 2005). Arvoilta noin 130000 suomalaista potee dementia oireita (www.alzhimertauti.net). Näistä noin 60% sairastaa Alzheimerin tautia. Yhteensä idaan, että Suomessa on 70000-90000 Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä. Seuraavaksi yleisin dementiasairaus on sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö (www.alzheimer.fi). Dementoivasta sairaudesta ei toistaiseksi voida parantaa, mutta lääkehoidolla voidaan lievittää potilaan oireita sekä hidastaa sairauden kulkua (www.alzheimer.fi). Dementian hoidolla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Suomessa idaan että dementian hoitoon kului välittöminä kustannuksina vuonna 2005 noin 1,7 miljardia euroa (www.demetiahoitoyhdistys.fi).

Dementian määrä nyt ja tulevina vuosina Mikäli dementian esiintyvyys säilyy nykyisellään vuonna 2012 on keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita 108 000 (+13 % enemmän kuin vuonna 2008) vuonna 2020 dementoituneita on lta 133 000 (+39 %) vuonna 2030 lta 175 000 (+82 %) Keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneista 60 % hoidetaan nykyisin laitoksissa. Mikäli tämä trendi jatkuu, tarvitaan dementoituneille vuonna 2012 65 000 laitospaikkaa (+7 000 nykytilanteeseen) vuonna 2020 tarve olisi 80 000 paikkaa vuonna 2030 105 000 paikkaa. Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2007-2040, Terveyskirjasto: Dementian esiintyminen.

Lähde: Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. Stakes 2008. Saila Sormunen ja Päivi Topo (toim.) Esimerkkejä dementiaoireisten ihmisten määristä noin 20 000 hengen kunnissa vuoden 2006 ikäryhmittäisten +65 v väkilukujen mukaan. Ikäryhmä, ä, vuotta Siilinjärvi Äänekoski Pieksämäki (dementian esiintyvyys %) 65-69 (2,3 %) 70-74 (4,2 %) 75-79 (8,6 %) 988 23 1 105 25 1 297 30 657 28 915 38 1 118 47 490 42 805 69 1 010 87 80-8484 300 39 522 68 723 94 (13,0 %) 85-89 (25,3 %) 105 26 229 58 345 87 90+ 47 16 95 32 148 50 (33,5 %) Yhteensä 2 587 174 3 671 290 4 641 395 (12,6 %)* (6,7 %) (18,0 %)* (7,9 %) (22,4 %)* (8,5 %) * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä 8

Lähde: Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. Stakes 2008. Saila Sormunen ja Päivi Topo (toim.). Tilastokeskus: Väestöennuste 2007-2040. Samojen kuntien dementiaoireisten ihmisten itu määrä vuonna 2020. Ikäryhmä, ä, vuotta Siilinjärvi Äänekoski Pieksämäki (dementian esiintyvyys %) 65-69 (2,3 %) 70-74 (4,2 %) 75-79 (8,6 %) 1 444 33 1 489 34 1 869 43 1 377 58 1 551 65 1 732 73 880 76 1 027 88 1 161 100 80-8484 620 81 715 93 843 110 (13,0 %) 85-89 (25,3 %) 307 78 419 106 542 137 90+ 139 47 236 79 308 103 (33,5 %) Yhteensä 4 767 372 5 437 466 6 455 565 (21,3 %)* (7,8 %) (27,3 %)* (8,6 %) (33,8 %)* (8,8 %) * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä 9

Kysymyksiä Kuinka suuri painoarvo ikääntyneiden id palvelutarpeen l innissa i i voi / pitää olla väestötiedoilla? Miten keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneiden asumisen palvelut voidaan parhaiten turvata? Miten paljon dementoituneita oikeasti on eri palvelumuodoissa? Mikä tulee olemaan lääkityksen kehittymisen merkitys ja vaikutus dementoituneiden palveluihin, hoitoon ja hoivaan? Miten realistinen on STM:n laatutavoite laitospaikkojen määrän puolittamisesta? Miten turvataan, ettei kyse tule olemaan vain takinkäännöstä ts. yksiköiden nimen muuttamisesta? Miten palvelurakenne oikeasti muutetaan asumispalveluja toteuttavaksi ja kotona asumista tukevaksi? 10