Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman 2006-2012 kuulumisia - Matti Salminen 22.9.2011 Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat? Miten istutusten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa? RKTL - tietoa kestäviin valintoihin
RKTL:n istutustutkimusohjelman 2006 2012 tavoitteet 1. Selvitetään erityisesti lohi- ja meritaimenistutusten tulosten heikkenemiseen vaikuttaneet tekijät 20 16 12 8 % POHJANLAHTI SUOMENLAHTI 2. Etsitään keinoja, joilla saalistuloksia voidaan parantaa 4 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 ISTUTUSVUOSI Palautusprosentin kehitys lohen Carlin - merkinnöissä 1980-2008 Pohjanlahdella ja Suomenlahdella
Lohen istutustyypit Istutukset kalastuksen ylläpitämiseksi (kompensaatioistutukset; sea-ranching ) Vaelluspoikasia jokiin, jokisuihin ja mereen Tavoitteena ympäristövahinkojen, erityisesti jokien patoamisen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kompensointi ja saaliiden kasvattaminen Kotiutus- ja elvytys/tuki-istutukset Mätiä sekä vaellus- ja jokipoikasia jokihabitaatteihin Tavoitteena luonnossa tapahtuvan lisääntymisen palauttaminen ja tukeminen ja laajemmin lohikantojen monimuotoisuuden ylläpito Kotiutustuskohteita mm. Kiiminki-, Perhon-, Kyrön- ja Pyhäjoki Tuki-istutuksia tehdään Simojoella
Lohen vaelluspoikasistutukset Velvoitteet Kemijoki 615 000 yksilöä Iijoki 310 000 Oulujoki 200 000 Kokemäenjoki 14 000 Kymijoki 100 000-150 000 RKTL:n sopimuskasvatus* Perämeri 56 600 yksilöä Selkämeri 144 700 Saaristomeri 37 300 Suomenlahti 171 800 Perhonjoki Tornionjoki Simojoki Kuivajoki Kiiminkijoki Kokemäenjoki Kyrönjoki Merikarvianjoki Kymijoki Aurajoki Vantaanjoki Paimionjoki *Vuosi 2010
Suomenlahden lohi-istutusten kustannukset saaliskiloa kohti vuosiluokissa1999-2001 KUSTANNUSTEN PÄÄERÄT 1-vuotiaat (60 g) 2-vuotiaat (80 g) Mädintuotanto ja istukasviljely /istukaskilo 20,9 16,0 Kuljetus /istukaskilo 0,3 0,2 YHTEENSÄ /istukaskilo 21,2 16,2 YHTEENSÄ /saaliskilo 7,4 3,8 Ammattikalastuksen kustannus /saaliskilo 1,8 1,8 YHTEENSÄ /saaliskilo 9,2 5,6 Jyräsalo & Ollikainen 2006. Suomenlahden lohi-istutusten kannattavuus. Kala- ja riistaraportteja 372.
Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Elämykset Hyvä saalistuotto Kalastuksen ohjaus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg 4.-5. vuosi 3. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 1-3 kg Mädinhankinta luonnosta Oikein suoritettu istutus Edustava emokalasto Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Taudit Luonnonkannat Laji, määrä, aika, paikka, tapa Diversiteetti Hinta
Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Saaliin arvo Elämykset Hyvä saalistuotto Mädinhankinta luonnosta Kalanviljelylaitos Edustava emokalasto Kalastuksen ohjaus Kalastus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Ympäristöolot Taudit Luonnonkannat 3. vuosi 1-3 kg 4.-5. vuosi 2. vuosi 1. vuosi Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Poikasten laatu Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta
Tutkimuksen päähypoteesit istutustulosten heikkenemisen syistä 1. Kalastuksen muutokset: meressä on kalaa, mutta se ei tule pyydetyksi 2. Laaja-alaiset meriympäristön vaihtelut ovat alentaneet lohien eloonjääntiä: eloonjäännissä jaksolliseen vaihteluun kuuluva normaali tai muuttuneesta meren tilasta johtuva uudenlainen aallonpohja 3. Viljeltyjen vaelluspoikasten laatu eli valmius kohdata luonnonolot on heikentynyt: viljeltyjen poikasten eloonjäänti on alentunut suhteessa enemmän kuin villien
1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Kalastuksen muutokset Kalastusponnistus (x 1000 pyyntipäivää) avomerellä 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Offshore Ajoverkko driftnet fisheries Offshore Ajosiima longline fisheries 0 1987 1991 1995 1999 2003 2007 Kalastusponnistus (x 1000 pp) rannikolla Perämeren lohikantojen yhteenlaskettu kalastuskuolevuus merikalastuksessa 100 % 100 80 80 % 60 60 % 40 40 % 20 20 % 0 0 % 1987 1997 2007 1200 1000 Coastal driftnet fisheries Ajoverkko Coastal Lohirysä trapnet fisheries 800 Coastal Lohiverkko gillnet fisheries 600 400 200 0 1987 1991 1995 1999 2003 2007 Lohen kalastuskuolevuus merellä on alentunut noin kolmanneksella! Myös istutuslohista jää merellä noin kolmannes kalastamatta verrattuna 1980-luvun loppuun!
Eloonjäänti (%) Meriympäristön muutokset ICES:n lohi- ja meritaimen työryhmän (WGBAST) arvio vaelluspoikasten eloonjäännistä on keskeinen indikaattori meriympäristön tilasta Sen mukaan eloonjäänti on alentunut sekä luonnon- että istutuslohella, mikä vahvistaa sen että, että istutustulosten heikkeneminen johtuu suurelta osin meren olosuhteissa tapahtuneista muutoksista 60 50 40 30 20 10 0 Post-smolt survival Villit Viljellyt 1990 1995 2000 2005 2010 ICES 2011. Report of the Working Group on Baltic Salmon and Trout (WGBAST). ICES Advisory Committee. ICES 2011/ACOM:08.
Eloonjäänti Survival wild Eloonjäänti Mps wild Seal counts Hylkeitä Vaelluspoikasten eloonjäänti vs. harmaahylkeiden määrä 0.35 a) Ps-eloonjäänti 8000 0.3 7000 0.25 6000 0.2 0.15 5000 4000 3000 0.1 Hylkeiden määrä 2000 0.05 1000 Mps wild 0 0 Seal count 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi Smolting year 0.35 0.3 b) y = -3E-05x + 0.3427 R 2 = 0.6845 0.25 0.2 0.15 0.1 0.05 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Hylkeiden Seal counts määrä ICES 2009. Report of the Baltic Salmon and Trout Assessment Working Group (WGBAST). ICES advisory Committee. ICES CM 2009/ACOM:05.
Poikasten laatu: onko viljeltyjen poikasten suhteellinen elinkyky heikentynyt? Eloonjäänti (%) 60 50 40 30 20 10 0 Villit Viljellyt 1990 1995 2000 2005 2010 Kerroin 1,5? Alkuperä Osuus smolteista(* Osuus saaliista(** Villi 30 % 50 80 % Viljelty 70 % 20 50 % Kerroin 3-4? *) keskiarvo vuosiluokissa 2004-2009 **) 2000-luvun lopulla, merialueesta ja vuodesta riippuen ICES 2011. Report of the Working Group on Baltic Salmon and Trout (WGBAST). ICES Advisory Committee. ICES 2011/ACOM:08.
Poikasten laatuun mahdollisesti vaikuttaneita muutoksia viljelyssä ja istutusten toteutuksessa Rehut ja ruokinta rehujen koostumuksen muutos ruokinnan tehostuminen Kaihin lisääntyminen Istutusajankohdan aikaistuminen -------------------------- Emokalastojen ja poikasten laitostuminen
Rehut ja ruokinta: poikasten rasvapitoisuus Nevanlohen poikasten rasvapitoisuus on pitkällä aikavälillä noussut voimakkaasti ja on nykyään moninkertainen luonnonpoikasiin verrattuna (pun. viiva) Taustalla sekä rehujen energiapitoisuuden kasvu ja ruokinnan tehostuminen Vaelluspoikasten rasva-% eri laitoksilla 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1987-88 -89 2004-05 -06-07 -08-09 RKTL:n sopimuskasvatuksessa liiallista ruokintaa on pyritty suitsimaan asettamalla kuntokertoimen rajoiksi 0,80-0,95 (siniset viivat, voimassa 2006->) Aiemmin käytössä on ollut vain luonnonpoikasten kuntokerrointa vastaava alaraja (0,7) 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Vaelluspoikasten kuntokerroin eri laitoksilla 1987-88 -89 2004-05 -06-07 -08-09 Pasternack, M., Salminen, M. ja P. Heinimaa 2010. Kasvatettujen lohen vaelluspoikasten kunto ja vaellusval-mius vuosina 2007 2009. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 16/2010.
Kaihi ja sen torjunta Kaihia on Suomessa havaittu laitoskasvatetuilla kaloilla enemmissä määrin 1990-luvun alkupuolelta lähtien Valtaosa kaihitapauksista on Diplostomum -imumatoloisen aiheuttamia Laitosten ja kalalajien välillä suuria eroja Loiskaihia voidaan torjua mm. tuloveden mekaanisella suodattamisella Kaihin keskimääräinen peittävyysprosentti suodattamattomassa ja suodatetussa vedessä kasvatetuilla 0+ ja 1+ -ikäisillä nieriöillä Peuhkuri, N., Bjerkås, E., Brännäs, E., Piironen, J., Primmer, G. and Taskinen, J. 2009. Looking fish in the eye - cataract as a problem in fish farming. Nordic Council of Ministers, Copenhagen 2009. TemaNord 2009:515. 58 p.
Istutusajankohta: poikasten fysiologinen vaellusvalmius nevanlohella Laitosten lukumäärä Vuosina 2004-2009 nevanlohien istutushetken vaellusvalmiutta tutkittiin vuosittain 4-9 eri kalanviljelylaitoksella Useimmilla laitoksella vaellusvalmius oli osittain keskeneräinen istutushetkellä (kloridi > 160 mmol/l) Huonoin vuosi 2006, paras 2007 Poikaset tulisi istuttaa silloin, kun ne ovat lähes tai täysin vaellusvalmiita RKTL:n sopimuskasvatuksessa on lisätty istutusajankohdan laitoskohtaista harkintaa 6 4 2 0-2 -4-6 -8 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Huono Hyvä Nevanlohi-istutusten ajoitus suhteessa vaellusvalmiuden kehitykseen laitoksittain 2004-2009 Pasternack, M., Salminen, M. ja Heinimaa, P. 2009. Sopimuskasvatuksessa tuotettujen lohen vaelluspoikasten ulkoinen ja ravitsemuksellinen kunto sekä vaellusvalmius istutusaikaan vuosina 2007 2009. Tutkimusraportti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 31.12.2009.
Emokalastojen ja poikasten geneettinen laitostuminen Laitossukupolvien määrän myötä kasvavia eroja on todettu mm. kasvunopeudessa ja sukukypsyysiässä Suurimmat muutokset pisimpään viljelyssä olleella Oulujoen kannalla mm 3SW lohien keskipituus Tornionjoki RKTL:n vesiviljelyssä lohikantojen perinnöllisen monimuotoisuuden ja elinkierto-ominaisuuksien säilyminen on pyritty turvaamaan laatujärjestelmällä ja toimintamalleilla 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 Vuosi Vainikka, A., Kallio-Nyberg, I., Heino, M. and M.-L. Koljonen 2010. Divergent trends in life-history traits between Atlantic salmon Salmo salar of wild and hatchery origin in the Baltic Sea. Journal of Fish Biology (2010) 76, 622 640. Peuhkuri, N., Piironen, J. ja Makkonen, J. 2007. Kalojen monimuotoisuuden ylläpidon toimintamallit. Raportti. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos.
Reaktiot muutoksiin RKTL:n vesiviljely ja sopimuskasvatus Rehut ja ruokinta: kuntokertoimen rajoiksi 0,80-0,95 (2006 ) Kaihi: torjuntaa ohjeistettu (2009 ) Istutusajankohta: laitoskohtaista säätöä lisätty (2006 ) Laitostuminen: monimuotoisuuden ylläpidon toimintamallisto (2007 )
Yhteenveto Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat? - Meri ei nykytilassa elätä poikasia ei villejä eikä viljeltyjä! - Kalastus on vähentynyt - Poikasten laadun muutosten merkitys on epäselvä ja suhteessa ehkä edellisiä vähäisempi laadullakin kuitenkin merkitystä! Miten istutusten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa? Kalastukseen ja erityisesti meriympäristön tilaan vaikea puuttua Poikasten laatua voitaneen nykyisen viljelyjärjestelmän puitteissa parantaa mm. säätelemällä ruokintaa, torjumalla kaihia ja tarkentamalla istutusten ajoitusta ------- Radikaalimpi vaihtoehto: kokonaan uudet kasvatusmenetelmät!
KIITOS!