Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2015

Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2015 28.6.2016 Postimarkkinaselvitys 2015

1 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 1 2. Taustaa 2 3. Selvityksen toteutustapa 4 4. Kirjelähetykset 4 5. Lehtijakelu 7 6. Osoitteeton jakelu 10 7. Pakettilähetykset 11 Liite: Kyselylomake 14 1. Tiivistelmä Viestintävirasto seuraa Postilain sille määräämän tehtävän mukaisesti postilähetyspalveluiden markkinoiden kehitystä Suomessa. Seurannan piiriin kuuluvat eri postilähetyslajit, eli kirjeet, lehdet, osoitteeton jakelu ja paketit. Postilähetyspalveluiden markkinat ovat olleet suurten muutosten keskellä koko 2000-luvun. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet teknologian kehittyminen, globalisaatio ja lainsäädännön muuttuminen. Digitalisoituminen on vaikuttanut voimakkaasti myös viestinvälitykseen ja muutosvauhti on viime vuosina kiihtynyt. Erilaiset sähköiset viestintäpalvelut kuten sähköposti, sosiaalisen median sovellukset ja sähköinen asiointi ovat aiheuttaneet perinteisen kirjepostin volyymien voimakasta laskua kaikkialla maailmassa ja niin myös Suomessa. Mediatalojen tuottamalle sisällölle on syntynyt uusia sähköisiä jakelukanavia ja ne ovat osin syrjäyttäneet painettujen lehtien asemaa. Osoitteellisten kirjeiden volyymit laskivat vuoden 2015 aikana noin 8 %. Myös sanoma- ja aikakauslehdissä jatkui selkeä laskutrendi viime vuonna. Osoitteettoman mainonnan määrä puolestaan pysyi edellisvuoden tasolla ja pakettilähetysten määrässä oli kasvua useampi prosentti. Toimintaympäristön muuttuessa joustavuutta postitoimintaan haetaan lainsäädännön kautta. Valtioneuvoston myöntämistä postitoimiluvista on luovuttu ja jatkossa kirjelähetyksiä koskeva postitoiminta edellyttää ilmoitusta Viestintävirastolle. Hallitus esitti postilain muutoksen vahvistamista 2. kesäkuuta 2016 ja laki tuli voimaan 9. kesäkuuta. Muutoksella pyritään helpottamaan postiyritysten pääsyä alalle. Postimarkkinaselvitys 2015

2 2. Taustaa Postimarkkinaselvitys 2015 perustuu Postilain Viestintävirastolle määräämään tehtävään arvioida säännöllisin väliajoin kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita Suomessa. Tässä selvityksessä läpikäytävillä postilähetyspalveluilla tarkoitetaan kirjeiden, pakettien, lehtien ja osoitteettomien lähetysten jakelua Suomessa sekä ulkomailta tulevaa ja sinne lähtevää liikennettä. Selvitys on jatkoa aiempina vuosina tehdyille postimarkkinoita koskeville tutkimuksille. Vuosien 2012, 2013 sekä 2014 postimarkkinaselvitys on tehty Viestintäviraston toimesta ja vuosien 2010 ja 2009 osalta tutkimuksen toteutti viraston toimeksiannosta ulkopuolinen konsulttiyritys. Vuonna 2008 ja sitä ennen vastaavan tutkimuksen laati Tilastokeskus. Kukin taho on toteuttanut tutkimuksen hieman toisistaan poikkeavin keinoin, joten niiden tulokset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Tässä selvityksessä käsiteltävistä postilähetyspalveluista vain kirjelähetykset ja yleispalvelupaketit ovat postilain piirissä. Kirjelähetysten jakelusta säädetään postilaissa, mutta pakettien, lehtien ja osoitteettoman lähetysten jakelua ei Suomessa säännellä. Yleispalvelu Postilaissa säädetyn yleispalvelun tarkoituksena on turvata käyttäjille kohtuuhintainen postitoiminnan peruspalvelu tasapuolisin ehdoin. Viestintäviraston tehtävänä on varmistaa, että yleispalvelu on saatavilla koko maassa ja tarvittaessa päättää yleispalveluyritysten nimeämisestä. Postilain mukaan Viestintäviraston on päätöksellään asetettava yhdelle tai useammalle postiyritykselle velvollisuus tarjota yleispalvelua, jos markkinoiden arviointi osoittaa sen olevan välttämätöntä yleispalvelun turvaamiseksi. Viestintävirasto on arvioinut kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita postilain voimaantulon myötä ensimmäistä kertaa syksyllä 2011. Viestintävirasto on tuolloin nimennyt Posti Oy:n yleispalveluyritykseksi koko maahan (lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa) kirjelähetysten postipalvelujen tarjontaan sekä kotimaasta lähetettävien enintään 10 kilon painoisten postipakettien postipalvelun tarjontaan. Posti on lisäksi nimetty yleispalveluyritykseksi maahan saapuvien enintään 20 kilon painoisten postipakettien postipalvelun tarjontaan erikseen nimettyihin kuntiin, joita on kaikkiaan 12. Vuoden 2016 keväällä Viestintävirasto on arvioinut uudelleen postipakettipalveluiden yleispalveluvelvoitteiden tarpeellisuutta. Kirjelähetyspalveluja koskevan yleispalveluvelvoitteen uudelleen arviointiin ei ollut tarvetta. Tarkastelun lopputuloksena aikaisemmat pakettipalveluita koskevat yleispalveluvelvoitteet ovat valtaosiltaan poistuneet. Virasto on katsonut yleispalveluanalyysissaan, että yleispalvelua voidaan pitää turvattuna kotimaasta kotimaahan lähetettävien postipakettien palveluiden osalta eikä palvelun tarjontaan ole nimetty yleispalveluyritystä. Sen sijaan kotimaasta ulkomaille lähetettävien postipakettien osalta yleispalvelua ei edelleenkään voida pitää turvattuna. Kuluttajille ja pienille yrityksille tarjolla olevia, hinnaltaan vastaavia palveluja ei ole saatavilla keskenään kilpailevilta yrityksiltä. Tämän vuoksi Posti Oy on nimetty yleispalveluyritykseksi koko maahan tarjoamaan pakettipalveluja kotimaasta

3 ulkomaille. Maahan saapuvien pakettien markkinalla toimii lukuisia keskenään kilpailevia toimijoita, eikä palvelun tarjontaan ole nimetty yleispalveluyritystä. Digitalisaatio Postilähetyspalveluiden markkinat ovat olleet suurten muutosten keskellä koko 2000-luvun. Tähän ovat osaltaan vaikuttanut teknologian kehittyminen, globalisaatio ja lainsäädännön muuttuminen. Digitalisoituminen on vaikuttanut voimakkaasti myös viestinvälitykseen ja muutosvauhti on viime vuosina kiihtynyt. Erilaiset sähköiset viestintäpalvelut kuten sähköposti, sosiaalisen median sovellukset ja sähköinen asiointi ovat aiheuttaneet perinteisen kirjepostin volyymien voimakasta laskua kaikkialla maailmassa ja niin myös Suomessa. Mediatalojen tuottamalle sisällölle on syntynyt uusia sähköisiä jakelukanavia ja ne ovat osin syrjäyttäneet painettujen lehtien asemaa. Lisäksi perinteisten median sisällöntuottajien rinnalle on syntynyt kokonaan uudenlaisia toimijoita, yksilöitä tai yhteisöjä jotka tuottavat sähköisiin kanaviin esim. blogeja tai videoita. Digitalisaatio on osaltaan vauhdittanut globalisaatiota myös vähittäiskaupan kohdalla, kun verkko-ostaminen ei käytännössä tunne rajoja ja kuluttajan on mahdollista tehdä ostoksia kaikkialta maailmasta. Tämän seurauksena postilähetyslajeista pakettimarkkinat ovat kasvaneet samaan tahtiin verkko-ostamisen tarjonnan ja suosion kanssa. Postiliikenteen kehitys on sidoksissa myös yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja useamman vuoden kestänyt taloudellinen epävarmuus on aiheuttanut yleistä aktiviteetin laskua, joka heijastuu postimarkkinoille monella eri tavalla. Lainsäädäntö Toimintaympäristön muuttuessa joustavuutta postitoimintaan haetaan lainsäädännön kautta. Valtioneuvoston myöntämistä postitoimiluvista on luovuttu ja jatkossa kirjelähetyksiä koskeva postitoiminta edellyttää ilmoitusta Viestintävirastolle. Postilain muutos on tullut voimaan kesäkuussa 2016. Muutoksella pyritään helpottamaan postiyritysten pääsyä alalle. Postilain kokonaisuudistuksen on ilmoitettu alkavan tänä vuonna. Kansallisen lainsäädännön lisäksi alaan vaikuttavat myös EU:n toimet. Euroopan komissio pyrkii edistämään sähköistä kaupankäyntiä (verkkokauppaa), jotta kuluttajat ja yritykset saisivat paremman hyödyn sisämarkkinoista. Tavoitteena on se, että kuluttajat ja yritykset voivat ostaa ja myydä tuotteita ja palveluja helpommin ja luottavaisemmin kaikkialla EU:ssa. Komission lainsäädäntöehdotuksia sisältävä toimenpideohjelma digitaalisista sisämarkkinoista esiteltiin toukokuussa 2015. Verkkokauppaa koskevat lainsäädäntöehdotukset koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: - Perusteettomien maarajoitusten ja muiden kansallisuuteen, asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjintämuotojen torjuminen. Komissio ehdottaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että kuluttajia, jotka haluavat ostaa tuotteita ja palveluja toisessa EU-maassa joko verkossa tai henkilökohtaisesti, ei syrjitä hintojen tai myynti- tai maksuehtojen suhteen ilman objektiivisia perusteita.

4 - Rajat ylittävien pakettipalvelujen hintojen läpinäkyvyyden lisääminen ja viranomaisvalvonnan parantaminen. Komissio on antanut toukokuussa 2016 ehdotuksen asetukseksi rajat ylittävistä pakettipalveluista. Asetusehdotuksen tavoitteena on parantaa rajat ylittävien pakettipalvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja viranomaisvalvontaa, jotta kuluttajat ja vähittäiskauppiaat voivat hyötyä kohtuuhintaisista lähetyksistä ja kätevistä palautusmahdollisuuksista myös syrjäseuduilla. - Kuluttajien oikeuksien ja kuluttajaneuvonnan parantaminen. Kansallisille viranomaisille ehdotetaan lisävaltuuksia kuluttajien oikeuksien valvomiseksi. 3. Selvityksen toteutustapa Postimarkkinoiden volyymin selvittäminen on aiempien vuosien tutkimuksista saatujen kokemusten perusteella osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Kirjeiden ja lehtien osalta markkinoiden hahmottaminen on verrattain selkeää jakeluoperaattorien vähäisen määrän takia mutta erityisesti pakettimarkkinoiden volyymien laskeminen on hankalaa. Tämä on seurausta pakettijakelumarkkinoiden luonteesta; toimijoita on paljon ja siten myös erilaisia käytäntöjä. Pakettikuljetukset ketjuuntuvat usein siten, että sama paketti voi kulkea useamman operaattorin toimesta tai kokonaan toisen operaattorin verkossa. Myös kappalemäärien kirjaamistavoissa on eroja, tilanteesta riippuen paketti kirjautuu yksilöidysti tai osana useita paketteja sisältävää kuljetusyksikköä. Edellä mainituista syistä johtuen tässä selvityksessä on pyritty käyttämään useita eri tietolähteitä. Postimarkkinaselvityksessä on tänä vuonna hyödynnetty Viestintäviraston yleispalveluanalyysiin tekemää kyselylomaketta. Kysely lähetettiin alan suurimmille toimijoille, siinä pyydettiin yritystasoisia tietoja kappalemääräisestä volyymista ja liikevaihdosta. Näiden tietojen perusteella on voitu arvioida markkinoiden kokoa. Lisäksi tässä selvityksessä on hyödynnetty lukuisia muita tietolähteitä, mm. yritysten omia tiedotteita, lehtiartikkeleita, sekä toimialaa käsitteleviä tutkimuksia 4. Kirjelähetykset Kirjeellä tarkoitetaan tässä selvityksessä Postilaissa määriteltyä osoitteellista, enintään kahden kilon painoista kirjettä tai postikorttia, joka on jätetty postiyritykselle kuljetettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tässä yhteydessä käsitellyt kirjeet ovat joko Postin tai Posten Ålandin jakelemia kirjeitä. Ahvenanmaalla toimivan Posten Ålandin osuus kirjemääristä on hyvin pieni. Kirjelähetyksiä koskeva postipalvelu on edellyttänyt erillistä, valtioneuvoston myöntämää toimilupaa. Toimilupia ei ole erikseen julistettu haettaviksi ja ne on myönnetty määräajaksi, enintään kymmeneksi vuodeksi. Toimiluvanvaraista postitoimintaa on harjoittanut ainoastaan Posti Oy toimialueenaan koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Esan Kirjapaino Oy:lle, Ilves Jakelu Oy:lle, Esa Jakelut Oy:lle ja Alma Manu Oy:lle on myönnetty toimiluvat alueelliseen toimintaan, mutta yhtiöt eivät vuoden 2015 aikana aloittaneet toimiluvan mahdollistamaa toimintaa. Keväällä 2016 edellä mainittujen yritysten omistama Jakeluyhtiö Suomi käynnisti uuden kokeilun Hämeessä, Pirkanmaalla ja

5 Satakunnassa, kun se aloitti Matkahuollon saapumisilmoitusten jakamisen lehtijakelun yhteydessä. Valtioneuvosto myönsi 10. maaliskuuta 2016 yhdeksän uutta alueellista postitoimilupaa. Samalla tehtiin muutoksia aiemmin myönnettyihin toimilupiin. Postitoimiluvan saivat Kaakon Viestintä Oy, Kaleva Oy, Marva Media Oy, Lounais-Suomen Tietojakelu Oy, Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, HSS Media Bolagen Ab, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Savon Jakelu Oy ja SLP Jakelu Oy. Digitalisoituminen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat vaikuttaneet kirjepostin volyymeihin jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja muutosvauhti on kiihtynyt entisestään 2010-luvulla. Internetin myötä tulleet viestinvälityksen uudet ratkaisut sähköpostia ja sosiaalisen median sovelluksia hyödyntävine palveluineen tarjoavat mahdollisuuden organisaatioille ja kuluttajille käyttää hyvin nopeita, kustannustehokkaita ja juuri tavoitellun kohderyhmän saavuttavia viestintäpalveluja. Osoitteellisten kirjeiden volyymit laskivat vuoden 2015 aikana noin 8 %. Posti arvioi, että kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena ja perinteisen postin määrä saattaa puolittua vuoteen 2020 mennessä. Postin jakamista kirjeistä on yritysten tai viranomaisten lähettämiä noin 90 %. Kun julkinen hallinto ja isot yritykset ovat vähentäneet kirjepostiaan sekä säästösyistä että digitalisaation takia, on vaikutukset kirjevolyymeihin ollut merkittäviä. Lähivuosina kehityksen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena, kun julkisia palveluja uudistetaan yhä suuremmalta osaltaan digitaalisiksi. Kirjeiden kokonaismäärä 1200 0 1000-2 800-4 Milj.kpl 600-6 Muutos vuodessa, % 400-8 200-10 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-12 Kirjeitä kpl Vuosimuutos-% Yritysten lähettämät laskut ovat perinteisesti olleet kirjelajeittain tarkasteltuna suurin yksittäinen ryhmä. Internetin mukanaan tuomat uudet ratkaisut erilaisine sähköisen

6 maksamisen sovelluksineen ovat vaikuttaneet juuri tähän ryhmään erityisen voimakkaasti. Siirtymä sähköiseen laskutukseen lähti Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna viiveellä liikkeelle mutta muutaman viime vuoden aikana muutosvauhti on nopeutunut mm. sen seurauksena, että yhä useampi yritys on alkanut veloittaa erikseen paperilaskusta. Nykyisin jo suurin osa laskutuksesta tapahtuu sähköisesti. Verkkolaskun suosiota kasvattaa sen edullisuus, nopeus ja toimitusvarmuus, koska järjestelmä antaa virheilmoituksen, jos lasku ei ole mennyt perille. Kirjelähetysten määrän voimakkaampi laskuvaihe alkoi vuonna 2009 jolloin vuosittainen volyymi pieneni noin 2 %. Lasku kuitenkin kiihtyi edelleen niin, että vuonna 2012 osoitteellinen kirjeposti väheni 4 % ja vuonna 2013 6 %. Viime vuonna laskua oli noin 8 %. Digitalisaation seurauksena postin jakelumäärät on pudonnut 1960-luvun tasolle. Kaikista kirjeistä noin puolet on osoitteellista suoramarkkinointia tai muuta yritysten ja julkisyhteisöjen lähettämää viestintää. Myös tätä kirjeryhmää uhkaavat korvaavat sähköiset palvelut, jotka monessa tapauksessa tarjoavat nopeamman, kustannustehokkaamman ja tarkasti juuri toivotun kohderyhmän tavoittavan viestinvälityksen kanavan. Osoitteelliset mainoskirjeet ovat kuitenkin säilyttäneet asemansa melko hyvin ja poikkeavat siten muusta yritysten lähettämästä kirjepostista. Tähän lienee vaikuttanut mm. suhteellisen edulliset toteutuskustannukset ja erilaisten osoiterekisterien hyödyntäminen tarkkaan kohdentamiseen. Tässäkään segmentissä ei ole kuitenkaan ollut kasvua muutaman viime vuoden aikana. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa talouden taantuma yhdessä entistä monipuolisempien ja yhä useamman yrityksen ulottuvilla olevien sähköisten markkinointikanavien kanssa. Kuluttajien toisilleen lähettämien kirjeiden osuus koko kirjevolyymista on pieni ja koko alaan suhteutettuna muutokset ovat olleet maltillisempia. Esimerkiksi erilaisten juhlapäivien muistaminen postitse, kuten joulukorttien lähettäminen on edelleen pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Kirjepostin kokonaismäärien kehityssuuntaan tällä ei kuitenkaan ole ollut juuri merkitystä. Kuluttajien lähettämien kirjeiden osuus kaikesta kirjepostista on hyvin pieni. Ehkä hieman yllättäen tässä kirjeluokassa volyymien vuosilasku on ollut vähäisempää verrattuna kaikkien kirjeiden kokonaisvolyymien kehitykseen. Samaan aikaan kuluttajat ovat kuitenkin ottaneet entistä enemmän käyttöön erilaisia sähköisiä viestintäsovelluksia mutta nämä eivät ole korvanneet täysimääräisesti perinteistä kirjettä. Kansainvälisesti vertaillen kirjepostin volyymit ovat kääntyneet laskuun Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Esimerkiksi Tanskassa postinjakelun volyymi putosi viime vuonna 18 % ja vuoden 2000 tasosta kirjeistä on kadonnut noin 70 %. Viive Suomen kohdalla selittyy pitkälti hitaammalla siirtymällä sähköiseen laskutukseen. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kuitenkin omaksuneet hyvin sähköisen laskun ja ovat aiempaa valmiimpia luopumaan paperisista laskuista.

7 Postin jakaman kirjemäärän kehitys v. 2000-2015 Lähde:Posti 5. Lehtijakelu Sanomalehtien jakelu tapahtuu Suomessa Postin ja eri puolella maata toimivien alueellisten jakeluyritysten toimesta. Postin mukaan paperisten sanomalehtien jakelumäärä Suomessa on pudonnut takaisin 1950-luvun tasolle ja aikakauslehdissä ollaan 1960-luvun tasolla. Molemmissa lehtilajeissa volyymien lasku voimistui vuonna 2015. Sanomalehtien levikki pieneni vuonna 2015 arviolta noin 5 % ja aikakauslehtien lähes 10 % edellisvuoteen verrattuna. Sanomalehdistä lähes 80 %:a jaetaan Suomessa varhaisjakelussa. Varhaisjakelu on tyypillisesti taajamissa käytettävä jakelutapa ja haja-asutusalueilla vastaavasti sanomalehdet jaetaan muun postin jakelun yhteydessä. Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymit x1000kpl 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymi

8 Keskeinen tekijä sanomalehtien jakeluvolyymin laskulle on digitalisoituminen. Uutisvirta ja sanomalehtien lukeminen on muuttunut yhä reaaliaikaisemmaksi, mikä on tarkoittanut lukemisen siirtymistä digitaalisiin laitteisiin. Erityisesti nuoren sukupolven keskuudessa sanomalehtien aamulukemisen kulttuuri on murentunut jatkuvasti päivittyvän sähköisen sisällön tieltä. Kotiin tilattavien sanomalehtien lukeminen korvautuu yhä useammin mainosrahoitteisten uutissivustojen, maksullisten verkkolehtien ja sosiaalisen median seurannalla. Digitalisoituminen on vaikuttanut erityisesti media-alaan viime vuosina hyvin voimakkaasti. Internetin ja sosiaalisen median kasvun myötä paperilehtien toimintakenttä on murroksessa. Sisältö muuttuu sähköiseksi, jakelukanavien ja tarjoajien lukumäärä kasvaa ja kilpailu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Sanoma- ja aikakauslehtien osuus mediamainonnasta putoaa, kun mainostajat siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Samaan aikaan uudet sukupolvet tottuvat yhä enemmän ilmaisen, internetissä jaettavan median kuluttamiseen. Painetun median kustantamojen tulot vähenevät sekä ilmoitusmyynnin ja tilaajamäärien laskiessa. Volyymien laskiessa lehtien jakelukustannuksilla puolestaan on nousupaineita. Sähköisen mainonnan osuus kaikesta mediamainonnan määrästä kasvoi TNS Gallup Oy:n tutkimuksen mukaan 52,4 %:iin vuonna 2015. Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1155,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2015 yhteensä 43,4 % ja niiden osuus kokonaisuudesta laski 2,7 prosenttiyksikköä. Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 7,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poikkeuksena muista lehdistä kaupunki- ja noutolehdissä mainontaan käytetty euromäärä nousi 1,2 %. Sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 36,3 %. Aikakauslehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 7,1 % ja euromääräisesti mainonta niissä laski 13,5 %. Mediamainonnan määrän ja kohdistumisen kehitys heijastelee ihmisten ajankäytön muutoksia. Suomalaiset käyttivät vuonna 2015 medioiden seuraamiseen aikaa yhteensä 8 tuntia 18 minuuttia päivässä, neljä minuuttia vähemmän kuin vuonna 2014. Aikakaus- ja sanomalehtien sekä kirjallisuuden lukuajat vähenivät kaikki kahdella minuutilla. Myös television seuraamisaika väheni kahdella minuutilla. Internetin käyttö puolestaan lisääntyi 7 minuutilla ja online-musiikkipalvelut sisältävän äänitallenteiden käyttö 6 minuutilla.

9 Suomalaisten mediankäyttö 2015 Aikakauslehdiksi luokitellaan yleisesti lehdet, jotka ovat joko tilattavia, irtonumerona ostettavia tai jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella vastaanotettavia julkaisuja. Aikakauslehti ilmestyy vähintään kerran vuodessa ja se ei ole sisällöltään mainontaa eikä mainosten osuus ylitä toimituksellisen sisällön osuutta. Tästä lehtiluokasta noin 95 % kulkee jakelun kautta suoraan vastaanottajalle ja irtonumeromyynnin osuus on noin 5 %. Aikakauslehtien jakelu tapahtuu postin päiväjakelun yhteydessä. Kokonaismäärä on laskenut viimeiset vuodet noin 5-7 % vuodessa ja viime vuonna jakelu väheni 9 %. Myös aikakauslehtien irtonumeromyynti on jatkanut kappalemääräistä laskua jo usean vuoden ajan. Vuonna 2015 laskua irtonumeromyynnissä oli noin 8 %.

10 Aikakauslehtien jakeluvolyymin kehitys 400 300 Milj.kpl 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Aikakauslehtijakelu 6. Osoitteeton jakelu Osoitteeton jakelu pitää sisällään osoitteettoman suoramainonnan, kuten mainoslehtisten ja ilmaisjakelulehtien jakelun. Osoitteetonta suoramainontaa käytetään erityisesti paikallisissa kampanjoissa. Etuna osoitteelliseen suoramainontaan verrattuna ovat edullisemmat kohdistamiskustannukset. Kirje- ja lehtijakelusta poiketen tämä ryhmä on kasvanut koko 2000-luvun, keskimääräinen vuosikasvu on noin 6-7 % vuosina 2002 2011. Kasvu on kuitenkin viime vuosina hidastunut ja vuonna 2014 kokonaismäärissä oli laskua. Vuonna 2015 osoitteettoman jakelun arvioidaan pysyneen jotakuinkin edellisen vuoden tasolla. Digitalisoituminen ja erilaiset sähköiset mainonnan välineet eivät ole syrjäyttäneet osoitteetonta jakelua täysin, vaikka nykyisin esimerkiksi monet sosiaalisen median sovellukset tarjoavat käytännössä lähes ilmaisen mainoskanavan tavallisen pienyrittäjän käyttöön. Osoitteettoman jakelun pitkään jatkuneeseen suosioon on saattanut vaikuttaa mm. mainonnan edulliset toteutus- ja jakelukustannukset. Yleisen käsityksen mukaan talouden taantumassa osoitteettomalla jakelulla on ollut tapana kasvaa juuri edullisuutensa takia verrattuna muihin mainonnan muotoihin. Muihin Pohjoismaihin verrattuna osoitteettoman jakelun volyymit olivat väestömäärään nähden vielä 2000-luvun alussa matalat, mutta ovat nyt saavuttaneet suhteellisesti saman tason vertailumaihin nähden. Näissä vertailumaissa osoitteeton jakelu on kääntynyt viimeisten vuosien aikana jo laskuun ja Suomessa tähän vaiheeseen siirryttiin selvällä viiveellä. Valtaosa Suomen osoitteettomasta jakelusta kulkee Postin ja Suomen Suoramainonta Oy:n kautta. Suomen Suoramainonta -ketjuun kuuluu useita jakeluyhtiöitä, joilla on paikallistoimipisteitä eri puolilla Suomea. Posti hoitaa jakelun valtakunnallisen päiväjakelun yhteydessä. Näitä kahta selvästi pienempinä toimijoina osa sanomalehtien omistamista jakeluorganisaatioista jakaa osoitteetonta postia sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä.

11 Lisäksi myös mm. erilaiset yhdistykset ja seurat suorittavat osoitteetonta jakelua osana varainhankintaansa, joten tarkkoja volyymitietoja koko osoitteettoman jakelun määrästä ei ole saatavilla. Osoitteettoman jakelun kokonaismäärä 2200 2000 1800 Milj.kpl 1600 1400 1200 1000 800 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Osoitteeton jakelu kpl 7. Pakettilähetykset Verkkokaupan kasvu jatkuu edelleen ja se näkyy myös pakettikuljetusyritysten liikennetoiminnassa. Kuljetettujen pakettien kokonaisvolyymin arvioidaan edelleen kasvaneen, kasvua vuonna 2015 oli useampi prosentti edellisvuoteen verrattuna. Perinteisen verkkokaupan lisäksi kasvua selittää erityisesti kuluttajien toisilleen lähettämien pakettien määrän kasvu. Kuluttajien toisilleen lähettämien pakettien määrää kasvattaa kuluttajien välillä tapahtuva kauppa eli vertaiskauppa, jonka kasvuvauhti ylittää perinteisen verkkokaupan kasvutahdin. Vertaiskauppa ei perinteisesti ole ollut verotuksen piirissä eikä tilastotietojakaan vertaiskaupan arvosta ole saatavilla. Tämä verkkokaupan laji on kuitenkin kasvussa, vaikka sen määrä suhteessa vähittäiskauppaan on ainakin toistaiseksi pientä. Vertaiskaupassa myydään ja ostetaan eniten sellaisia tuotteita, joita kuluttajat käyttävät itse vain vähän aikaa, mutta joiden käyttöhyöty ei ole huomattavasti laskenut ostajan näkökulmasta. Tällaisia tuotteita ovat mm. lasten vaatteet ja tarvikkeet, huonekalut sekä keräilyesineet. Vähittäiskaupan myyntikanavista verkkokauppa on viime vuosina voimakkaasti kasvattanut osuuttaan. Luotettavaa tietoa verkkokaupan osuudesta myyntikanavana on vaikea seurata, koska osa verkkokaupasta menee ulkomaisten verkkokauppojen kautta ja osa kiinteiden myymälöiden rinnalle perustettujen verkkokauppojen kautta.

12 Verkon kautta ostetaan kaikenlaisia tuotteita ja palveluita. Suurin verkkokaupantuoteryhmä on matkailu, tähän ryhmään kuuluu esim. juna- ja lentoliput sekä hotellivaraukset. Matkailuun liittyvien tuotteiden ja palveluiden arvioidaan olevan noin kolmannes koko verkkokaupan arvosta. Elintarvikkeiden verkkokauppa on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä mutta siitä ennakoidaan jatkossa kehittyvän entistä merkittävämpää liiketoimintaa. Verkkokaupan yksi suosituimmista tuoteryhmistä on vaatteet ja jalkineet, niitä myös perinteisesti palautetaan myyjälle paljon. Tämä tarkoittaa paketteja kuljettaville yrityksille merkittävää liiketoimintaa, kun samaa tuotetta kuljetetaan monessa tapauksessa kahteen suuntaan. Verkkokaupan valintaan vaikuttaakin se, kuinka palautusmahdollisuudet on järjestetty. Tulevaisuudessa palautustarpeen tosin ennakoidaan vähenevän, kun verkkokauppojen virtuaaliset sovituskopit kehittyvät kuten myös kuluttajien verkkoostamisen osaaminen. Myös mahdollisuus vaikuttaa paketin toimitustapaan on tärkeäksi koettu verkkokaupan valintakriteeri. PostNordin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset noutavat paketin mieluiten itse palvelupisteestä, eikä arvosta niin paljon esim. kotiin tai työpaikalle tapahtuvaa toimitusta. Osin juuri tästä syystä nykyisen trendin mukaan mm. pakettiautomaatit hyvin joustavine aukioloaikoineen yleistyvät. Postin lanseeraamat lähipalvelulaatikot puolestaan pyrkivät vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kuluttajien väliseen vertaiskauppaan. Posti pilotoi nyt Lähilokero-palvelua, jossa pakettiautomaatti toimii tavaran vaihtopisteenä. Tällä ratkaistaan vertaiskauppaan liittyvä tapaamisen hankaluus. Kuluttajien välistä ja myös pienyrittäjiä palvelevaa pakettiliikennettä ollaan myös kehittämässä siten, että useampikin pakettikuljetusyritys kasvattaa lähetyspaikkojen verkostoaan. Vuonna 2015 suomalaisesta aikuisväestöstä 79 % teki verkko-ostoksia ainakin kerran PostNordin teettämän Pohjoismaisen verkkokauppatutkimuksen mukaan. Suomessa tuo luku on Pohjoismaista keskiarvoa pienempi kuten myös keskimääräinen verkkokauppaan käytetty rahamäärä. Tutkimuksen mukaan verkkokaupan suurimmat edut perinteiseen kivijalkakauppaan on vapaus tehdä ostoksia silloin kun se itselle sopii, edullisemmat hinnat sekä laajemmat valikoimat. Tämän tutkimuksen mukaan kasvua verkkokaupassa oli vuoteen 2014 verrattuna vajaat 10 %. Pakettimarkkinoiden volyymin arvioiminen on hankalaa, koska alalla on runsaasti toimijoita ja siten myös erilaisia käytäntöjä volyymien kirjaamisessa, paketti saattaa kirjautua yksilönä tai olla osa isompaa kuljetusyksikköä. Lisäksi paketit kulkevat monesti useamman operaattorin verkon kautta tai kirjautuvat kahdelle eri yhtiölle, mutta kulkevat vain toisen yrityksen toimesta. Tässä selvityksessä on pyritty arvioimaan kokonaismarkkinoiden kokoa käyttämällä mahdollisimman montaa eri tietolähdettä. Näitä tietoja yhdistämällä on päästy tässä esitettyihin tuloksiin. Muista postilähetyslajeista poiketen pakettimarkkinoilla on huomattavan suuri määrä toimijoita. Yritysten markkinaosuudet vaihtelevat siten, että kotimaan pakettikuljetuksissa Postilla ja Matkahuollolla on merkittävä osuus kaikista kuljetuksista. Ulkomailta tulevissa tai sinne lähtevissä kuljetuksissa kokonaismarkkina jakautuu tasaisemmin ja edellä mainittujen kotimaisten yritysten lisäksi isossa roolissa on myös joukko kansainvälisiä yrityksiä, joilla on Suomessa tytäryhtiö.

13 Bring Express Suomi Oy, FedEx Express Oy, GLS Finland Oy, DHL Freight Finland Oy, PostNord Logistics Oy, Schenker Cargo Oy, TNT Suomi Oy ja UPS Finland Oy ovat ulkomaalaisten yritysten suomalaisia tytäryhtiöitä ja vahvistaneet asemiaan mm. siksi että tavaroiden verkkokaupasta ulkomaisten yritysten osuus on suuri ja nämä ovat hakeneet laajalla maantieteellisellä kattavuudella toimivia jakelukumppaneita. Useat kansainvälisesti merkittävät verkkokaupat ovat tehneet kuljetussopimuksia maailmanlaajuisesti toimivien pakettikuljetusyritysten kanssa ja nämä tekevät edelleen tarpeen mukaan sopimuksia paikallisten jakelijoiden kanssa, mikäli niiden oma verkko ei kata tarvittavia alueita. Osa näistä kansainvälisistä pakettioperaattoreista on ulkoistanut Suomen rajojen sisäpuolella suoritettavan jakelun joko osin tai kokonaan kotimaisille yhteistyökumppaneille. Useat isot verkkokaupat pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden valita juuri heille sopivin toimitustapa ja tämän seurauksena paketit jakautuvatkin entistä useamman toimituskanavan kesken. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa toimii lukuisa joukko huomattavasti pienempiä kuriiriyrityksiä. Pakettien kokonaismäärien arviointi perustuu Viestintäviraston suurimmille toimijoille lähettämään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan kymmenen pakettien jakelua suorittavaa yritystä. Vastaajajoukko edustaa merkittävää otosta suurimmista toimijoista, joten sen perusteella pystyy kokonaismarkkinoiden kokoa arvioimaan ja suhteuttamaan näin saatuja lukuja muista lähteistä kerättyihin tietoihin. Arvioinnissa on huomioitu myös toimijoiden muissa yhteyksissä, kuten omissa tiedotteissaan julkistamat tiedot. Pakettien kokonaisvolyymin kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi kaksi tekijää; verkkokaupan suosion kasvu kuluttajien siirtyessä entistä enemmän pois perinteisistä kivijalkakaupoista sekä yleinen taloudellinen tilanne. Taloustilanteen nopeasti heikennyttyä vuonna 2008 kappalemääräisessä volyymissa tapahtui merkittävä pudotus mutta jo vuodesta 2009 on alkanut jälleen kasvu, joka jatkuu edelleen. Pakettien kokonaismäärän arvioitu kehitys Suomessa 70 60 50 Milj.kpl 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pakettivolyymi kpl

14 Liite: Kyselylomake Postilähetyksiä koskeva kysely Viestintävirastolla on lakisääteinen velvollisuus seurata kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita. Postilaki velvoittaa toimijoita luovuttamaan Viestintävirastolle sen pyytämiä tietoja (postilaki 72, 415/2011). Viestintävirasto tekee vuosittain kyselyn postimarkkinaselvityksen laatimista varten. Tällä kerralla kysely toteutetaan poikkeuksellisesti normaalia postimarkkinaselvityksen kyselyä laajempana, koska samassa yhteydessä kerätään tietoja postipakettipalveluita koskevan yleispalveluanalyysin tekemistä varten. Viestintävirasto kerää tietoa postitoimialan markkinakehityksestä sekä omiin että mm. Euroopan komission tietotarpeisiin. Keskeinen tiedonkeruun väline on tutkimus, joka selvittää markkinoiden kokoa ja kehitystä lähetyslajeittain, joita ovat kirjeet, paketit, lehdet, osoitteeton jakelu ja ulkomaan lähetykset. Vuosittaisen kyselyn avulla pyritään selvittämään kirje-, lehti- ja pakettimarkkinoiden kokoa keräämällä tietoa alan suurimpien toimijoiden volyymeista. Lomakkeella kerätään tietoja vuodelta 2015. Pyydämme vastaamaan kysymyksiin niiltä osin kuin ne liittyvät liiketoimintaanne ja tarkan tiedon puuttuessa esittämään arvionne. Viestintävirasto arvioi säännöllisesti postimarkkinoita ja kerää tietoja sen arvioimiseksi, onko yleispalveluvelvollisuuksia välttämätöntä asettaa postin yleispalvelun turvaamiseksi. Vastaukset pyydetään palauttamaan viimeistään 15.2.2016 sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@viestintavirasto.fi Lisätietoja Viestintävirastossa antavat: Sami Vilvala, viestintämarkkina-asiantuntija (sami.vilvala@viestintavirasto.fi, puh. 0295 390 624) Petri Peutere, viestintämarkkina-asiantuntija (petri.peutere@viestintavirasto.fi, puh. 0295 390 511) Marko Priiki, lakimies (marko.priiki@viestintavirasto.fi, puh. 0295 390 596) 1 Perustiedot 1. Perustiedot 1.1. Yhtiön nimi 1.2. Yhtiön liikevaihto Suomessa vuonna 2015 1.3. Yhtiön työntekijämäärä Suomessa 1.4. Vastaajan/lisätietojen antajan nimi 1.5. Vastaajan/lisätietojen antajan sähköposti 1.6. Vastaajan/lisätietojen antajan puhelinnumero 1.7. Mahdolliset lisätiedot

15 Pakettipalvelut 1. Perustiedot pakettipalveluista 1.1. Tarjoatteko pakettipalveluita kuluttajille tai yrityksille taikka toisille pakettipalveluita tarjoaville yrityksille? Lisätkää lyhyt kuvaus tai linkki verkkosivulle siitä, millaisia pakettien käsittelyyn liittyviä palveluita tarjoatte (mm. mille taholle palveluita tarjotaan, missä lähettäjä jättää paketin kuljetettavaksi tai mistä noudatte paketin ja minne se kuljetetaan.) Kuluttajille Yrityksille Toisille pakettipalveluita tarjoaville koti- tai ulkomaisille yrityksille 1.2. Kaikkien kotimaasta lähetettävien (kotimaahan tai ulkomaille) pakettien ja ulkomailta saapuvien pakettien volyymitiedot. 2. Kotimaasta kotimaahan lähetettävät paketit Volyymitiedot 2.1. Kotimaasta kotimaahan lähetetyt pakettilähetykset 1, enintään 50 kg) 2.2. Kotimaasta kotimaahan lähetetyt pakettilähetykset, enintään 10 kg 2.2.1. Kuluttajien kotimaasta kotimaahan lähettämät enintään 10 kg pakettilähetykset, jotka lähetetään ja noudetaan toimipisteestä. (Arvio, mikäli tarkkaa tietoa ei saatavissa.) i. joista kirjattuja paketteja (kpl) ii. joista vakuutettuja paketteja (kpl) 1 Paketilla tarkoitetaan loppuasiakkaalle toimitettavaa, lopullisessa muodossaan olevaa tavaralähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle.

16 2.3. Kuluttajien kotimaasta kotimaahan lähettämät enintään 5 kg pakettilähetykset, jotka lähetetään ja noudetaan toimipisteestä. (Arvio, mikäli tarkkaa tietoa ei saatavissa.) 2.4. Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta kotimaan sisäisessä liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? ( /kpl/%) 2.5. Mahdolliset lisätiedot volyymitiedoista Enintään 10 kg kotimaasta kotimaahan lähetettävien pakettien palvelujen saatavuus (yleispalveluun kuuluvat palvelut) 2.6. Tarjoatteko kuluttajille sellaisia kotimaasta kotimaahan lähetettävien pakettien lähetyspalveluja, joissa kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: lähettäjän on mahdollista jättää paketti yrityksenne tai yhteistyökumppaninne toimipisteeseen tai muuhun soveltuvaan jättöpaikkaan, vastaanottaja toimitusehtojen mukaan noutaa paketin yrityksenne tai yhteistyökumppaninne toimipisteestä ja lähettäjä voi maksaa muulla kuin laskutukseen perustuvalla yleisesti käytettävissä olevalla maksutavalla, kuten käteisellä tai maksukortilla? Palvelun/palveluiden nimi Lyhyt kuvaus palvelusta ja sen saatavuusalueesta (pyydämme täydentämään liitteenä oleva taulukkoon, missä kunnissa palvelut ovat saatavilla). Niiden toimipisteiden lukumäärä, joissa mainitsemianne palveluita voi käyttää: 2.6.1. Kuinka kauan keskimäärin kestää paketin toimittaminen edellisessä kysymyksessä mainitsemienne palveluiden osalta? (Tarvittaessa arvio. Jos eri palvelujen välillä on merkittäviä eroja, pyydämme mainitsemaan kestoajan yleisimmin käytetyn palvelun osalta ja lisäämään maininnan tästä vastaukseen.)

17 2.7. Tarjoatteko jotakin muuta pakettipalvelua, joka on mielestänne kuluttajan kannalta kokonaan tai osittain vaihtoehtoinen kysymyksessä 2.6 tarkoitetuille palveluille? Palvelun/palveluiden nimi Kuvaus palvelusta ja sen saatavuudesta (kenelle palvelua tarjotaan, miten palvelu maksetaan, mitä palvelu sisältää, missä paketti jätetään kuljetettavaksi ja minne se kuljetetaan) Pyydämme täydentämään liitteenä oleva taulukkoon, missä kunnissa palvelut ovat saatavilla. Niiden mahdollisten toimipisteiden lukumäärä, joissa mainitsemianne palveluita voi käyttää: 2.8. Jos tarjoatte kohdassa 2.6 tai 2.7 mainittuja pakettipalveluja, onko lähetettävien pakettien paino rajattu alle 10 kiloon? Jos vastasitte kyllä, mikä on suurin sallittu paketin paino ja mitä palveluita rajaus koskee? 2.9. Jos tarjoatte kohdassa 2.6 tai 2.7 mainittuja pakettipalveluja, onko lähetettävien pakettien fyysinen koko rajattu? Jos vastasitte kyllä, mikä on suurin sallittu paketin koko (leveys x korkeus x syvyys) ja mitä palveluita rajaus koskee? 2.10. Onko kohdassa 2.6 tai 2.7 mainittuihin pakettilähetyspalveluihinne liitettävissä kirjaamis- tai vakuuttamispalveluja tai kuuluvatko ne itsessään aina palveluun (pyydämme merkitsemään ruksin palvelun kohdalle, joka on liitettävissä tai sisältyy jo palveluun)? Paketin kirjaamispalvelu Paketin vakuuttamispalvelu Jos kyllä, millaisia mahdollisia rajoituksia kirjaamis- ja vakuuttamispalveluiden saatavuuteen esimerkiksi eri toimipisteistä mahdollisesti kohdistuu?

18 2.10.1. Mikäli kohdassa 2.6 tai 2.7 mainittuihin pakettipalveluihinne ei ole liitettävissä tai niihin ei kuulu kirjaamis- tai vakuuttamispalvelua, tarjoatteko jotakin muuta pakettipalvelua, johon nämä palvelut ovat liitettävissä tai johon ne sisältyvät? Palvelun/palveluiden nimi Kuvaus palvelusta (miten palvelun käyttö ja saatavuus mahdollisesti eroaa muista pakettipalveluistanne?) 2.11. Mitkä ovat ne mahdolliset kilpailijoidenne tarjoamat palvelut, jotka ovat mielestänne kuluttajan näkökulmasta vastaavia tai vaihtoehtoisia tarjoamillenne kotimaasta kotimaahan lähetettäville, enintään 10 kg painavien pakettien palveluille? Miten vaihtoehtoiset palvelut vaikuttavat markkinaolosuhteisiin ja tarjoamienne palvelujen hinnoitteluun? Pyydämme perustelemaan vastauksenne. 2.12. Pyydämme toimittamaan vastauksenne liitteenä voimassa olevat hinnastot sekä muut palveluihin sovellettavat sopimusehdot kohdissa 2.6 ja 2.7 mainitsemistanne pakettipalveluista kohdissa 2.10 tai 2.10.1 mainitsemistanne kirjaamis- ja vakuuttamispalveluista tai pakettipalveluista. Hinnaston tulee sisältää kaikki loppuasiakkaalta perittävät maksut palvelusta. Mikäli käyttämässänne hinnoittelussa on alueellisia eroja, pyydämme toimittamaan myös aluekohtaiset hinnastot vastauksenne liitteenä. 2.13. Mahdolliset lisätiedot palveluiden saatavuudesta

19 3. Kotimaasta ulkomaille lähetettävät paketit Volyymitiedot 3.1. Kotimaasta ulkomaille lähetetyt pakettilähetykset, enintään 50 kg 3.2. Kotimaasta ulkomaille lähetetyt pakettilähetykset, enintään 10 kg 3.2.1. Kuluttajien kotimaasta ulkomaille lähettämät enintään 10 kg pakettilähetykset, jotka lähetetään toimipisteestä. (Arvio, mikäli tarkkaa tietoa ei saatavissa.) i. joista kirjattuja paketteja (kpl) ii. joista vakuutettuja paketteja (kpl) 3.3. Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta kotimaasta ulkomaille lähtevässä liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? ( /kpl/%) 3.4. Mahdolliset lisätiedot volyymitiedoista Enintään 10 kg kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettien palvelujen saatavuus (yleispalveluun kuuluvat palvelut) 3.5. Tarjoatteko kuluttajille kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettien lähetyspalveluja, joissa kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: lähettäjän on mahdollista jättää paketti yrityksenne tai yhteistyökumppaninne toimipisteeseen tai muuhun soveltuvaan jättöpaikkaan, paketti voidaan lähettää lähtökohtaisesti mihin tahansa ulkomaahan ja lähettäjä voi maksaa muulla kuin laskutukseen perustuvalla yleisesti käytettävissä olevalla maksutavalla, kuten käteisellä tai maksukortilla? Palvelun/palveluiden nimi Lyhyt kuvaus palvelusta ja sen saatavuusalueesta (Pyydämme täydentämään liitteenä oleva taulukkoon, missä kunnissa palvelut ovat saatavilla). Niiden toimipisteiden lukumäärä, joissa mainitsemianne palveluita voi käyttää:

20 3.5.1. Kestääkö paketin toimittaminen perille edellisessä kohdassa mainitsemienne palveluiden osalta tyypillisesti merkittävästi kauemmin kuin: 5 työpäivää Pohjoismaihin 7 työpäivää muuhun Eurooppaan 14 työpäivää muuhun maailmaan? Miltä osin? 3.6. Tarjoatteko jotakin muuta pakettipalvelua, joka on mielestänne kuluttajan kannalta kokonaan tai osittain vaihtoehtoinen kysymyksessä 3.5 tarkoitetuille palveluille? Palvelun/palveluiden nimi Kuvaus palvelusta ja sen saatavuudesta (kenelle palvelua tarjotaan, miten palvelu maksetaan, mitä palvelu sisältää, missä paketti jätetään kuljetettavaksi ja minne se kuljetetaan, missä palvelut ovat saatavilla) Pyydämme täydentämään liitteenä oleva taulukkoon, missä kunnissa palvelut ovat saatavilla. Niiden mahdollisten toimipisteiden lukumäärä, joissa mainitsemianne palveluita voi käyttää: 3.7. Jos tarjoatte kohdassa 3.5 tai 3.6 mainittuja pakettipalveluja, onko lähetettävien pakettien paino rajattu alle 10 kiloon? Jos vastasitte kyllä, mikä on suurin sallittu paketin paino ja mitä palveluita rajaus koskee? 3.8. Jos tarjoatte kohdassa 3.5 tai 3.6 mainittuja pakettipalveluja, onko lähetettävien pakettien fyysinen koko rajattu? Jos vastasitte kyllä, mikä on suurin sallittu paketin koko (leveys x korkeus x syvyys) ja mitä palveluita rajaus koskee?

21 3.9. Onko kohdassa 3.5 tai 3.6 mainittuihin pakettipalveluihinne liitettävissä kirjaamis- tai vakuuttamispalveluja tai kuuluvatko ne itsessään aina palveluun (pyydämme merkitsemään ruksin palvelun kohdalle, joka on liitettävissä tai sisältyy jo palveluun)? Paketin kirjaamispalvelu Paketin vakuuttamispalvelu Jos kyllä, millaisia mahdollisia rajoituksia kirjaamis- ja vakuuttamispalveluiden saatavuuteen esimerkiksi eri toimipisteistä mahdollisesti kohdistuu? 3.9.1. Mikäli kohdassa 3.5 tai 3.6 mainittuihin pakettipalveluihinne ei ole liitettävissä tai niihin ei kuulu kirjaamis- tai vakuuttamispalvelua, tarjoatteko jotakin muuta pakettipalvelua, johon nämä palvelut ovat liitettävissä tai johon ne sisältyvät? Palvelun/palveluiden nimi Kuvaus palvelusta (miten palvelun käyttö ja saatavuus mahdollisesti eroaa muista pakettipalveluistanne?) 3.10. Mitkä ovat ne mahdolliset kilpailijoidenne tarjoamat palvelut, jotka ovat mielestänne kuluttajan näkökulmasta vastaavia tai vaihtoehtoisia tarjoamillenne kotimaasta ulkomaille lähetettäville, enintään 10 kg painavien pakettien palveluille? Miten vaihtoehtoiset palvelut vaikuttavat markkinaolosuhteisiin ja tarjoamienne palvelujen hinnoitteluun? Pyydämme perustelemaan vastauksenne. 3.11. Pyydämme toimittamaan vastauksenne liitteenä voimassa olevat hinnastot sekä muut palveluihin sovellettavat sopimusehdot: kohdissa 3.5 tai 3.6 mainitsemistanne pakettipalveluista kohdissa 3.9 tai 3.9.1 mainitsemistanne kirjaamis- ja vakuuttamispalveluista tai pakettipalveluista. Hinnaston tulee sisältää kaikki loppuasiakkaalta perittävät maksut palvelusta. Mikäli käyttämässänne hinnoittelussa on alueellisia eroja, pyydämme toimittamaan myös aluekohtaiset hinnastot vastauksenne liitteenä. 3.12. Mahdolliset lisätiedot palveluiden saatavuudesta

22 Volyymitiedot 3.13. Pakettilähetykset ulkomailta, enintään 50 kg 3.14. Pakettilähetykset ulkomailta, enintään 20 kg 3.14.1. Enintään 20 kg pakettilähetykset ulkomailta, jotka lähtökohtaisesti jaetaan toimipisteestä noudettavaksi (arvio, mikäli täsmällistä tietoa ei saatavissa) 3.15. Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomailta tulevasta liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? ( /kpl/%) 3.16. Mahdolliset lisätiedot volyymitiedoista Maahan saapuvien enintään 20 kg:n pakettien palvelujen saatavuus (yleispalveluun kuuluvat palvelut) 3.17. Tarjoatteko palvelua, jossa ulkomailta saapuvia enintään 20 kilon painoisia paketteja toimitetaan perille yrityksenne tai yhteistyökumppaninne toimipisteisiin 2 Suomessa? Kuvaus palvelusta (kenelle palvelua tarjotaan, miten palvelu maksetaan, mitä palvelu sisältää, missä paketti jätetään kuljetettavaksi ja minne se kuljetetaan, missä palvelut ovat saatavilla) Niiden toimipisteiden lukumäärä, joissa paketteja voi mainitsemissanne palveluissa vastaanottaa: Pyydämme täydentämään myös liitteenä oleva taulukkoon, missä kunnissa palvelut ovat saatavilla. 2 Vastatkaa tähän kysymykseen niiden palveluiden osalta, joissa jakelu suoritetaan lähtökohtaisesti toimipisteeseen, vaikka vastaanottajalle olisikin saatavilla erillisenä lisäpalveluna kotiinkuljetus. Jos toimitus tapahtuu lähtökohtaisesti kotiinkuljetuksena, vastatkaa kysymykseen 3.18.

23 3.17.1. Kuinka monta päivää keskimäärin kestää paketin toimittaminen perille edellisessä kohdassa mainitsemienne palveluiden osalta (siltä osin kuin toimitus tapahtuu Suomessa)? (Tarvittaessa arvio.) 3.18. Tarjoatteko jotakin muuta pakettipalvelua, joka on mielestänne palveluiden käyttäjien kannalta kokonaan tai osittain vaihtoehtoinen kohdassa 3.17 tarkoitetuille palveluille (esim. jakelu tapahtuu kotiinkuljetuksena toimipisteeseen toimittamisen sijasta)? Kuvaus palvelusta (mitä palvelu sisältää, missä paketti jätetään kuljetettavaksi ja minne se kuljetetaan, missä palvelut ovat saatavilla) Pyydämme täydentämään liitteenä oleva taulukkoon, missä kunnissa palvelut ovat saatavilla. 3.19. Jos tarjoatte kohdassa 3.17 tai 3.18 mainitun kaltaisia pakettipalveluja, onko jaettavien pakettien paino rajattu alle 20 kiloon? Jos vastasitte kyllä, mikä on suurin sallittu paketin paino ja mitä palveluita rajaus koskee? 3.20. Jos tarjoatte kohdassa 3.17 tai 3.18 mainitun kaltaisia pakettipalveluja, onko jaettavien pakettien koko rajattu? Jos vastasitte kyllä, mikä on suurin sallittu paketin koko (leveys x korkeus x syvyys) ja mitä palveluita rajaus koskee? 3.21. Mitkä ovat ne mahdolliset kilpailijoidenne tarjoamat palvelut, jotka ovat mielestänne palveluiden käyttäjien kannalta vastaavia tai vaihtoehtoisia tarjoamillenne maahan saapuvien enintään 20 kg painavien pakettien palveluille? Miten vaihtoehtoiset palvelut vaikuttavat markkinaolosuhteisiin ja tarjoamienne palvelujen hinnoitteluun? Pyydämme perustelemaan vastauksenne.

24 3.22. Pyydämme toimittamaan vastauksenne liitteenä voimassa olevat mahdolliset hinnastot kohdissa 3.17 tai 3.18 mainitsemistanne pakettipalveluista sekä muut palveluihin sovellettavat sopimusehdot. Mikäli käyttämässänne hinnoittelussa on eroja eri alueilla Suomessa, pyydämme toimittamaan myös aluekohtaiset hinnastot vastauksenne liitteenä. 3.23. Mahdolliset lisätiedot palveluiden saatavuudesta 4. Muut kysymykset pakettipalveluista 4.1. Millaisia muutoksia pakettimarkkinoilla on mielestänne tapahtunut vuoden 2011 jälkeen, jolloin Viestintävirasto viimeksi analysoi pakettimarkkinoita yleispalvelun toteutumisen näkökulmasta? Miten odotatte tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa, 2 3 vuoden aikavälillä? 4.2. Näettekö, että yleispalveluvelvollisuuden asettaminen on tarpeen jonkin seuraavassa mainitun palvelun osalta? Pyydämme perustelemaan vastauksenne. (Velvoitteen asettaminen voi olla tarpeen, jos palveluita ei ole saatavissa kohtuulliseen hintaan tai tasapuolisin ehdoin taikka vastaavia palveluita ei tarjoa useampi keskenään kilpaileva yritys niin, että yleispalvelun saatavuus on turvattu.) i. Kotimaasta kotimaahan lähetettävät, enintään 10 kg painavat paketit ii. Kotimaasta ulkomaille lähetettävät, enintään 10 kg painavat paketit iii. Maahan saapuvien enintään 20 kg pakettien palvelu 4.3. Oletteko aikeissa laajentaa tai supistaa omissa tai yhteistyökumppanienne toimipisteissä tarjottavien palvelujen tarjontaa, perustaa uusia toimipisteitä tai lakkauttaa toimipisteitä? Jos vastasitte edelliseen kysymykseen myöntävästi, pyydämme täsmentämään, millaisesta muutoksesta on kyse ja mitä toimipisteitä tai palveluja toimenpiteet koskevat ja millä maantieteellisiltä alueilla ne tapahtuvat sekä milloin muutos tullaan toteuttamaan.

25 4.4. Jos tarjoatte edellä käsiteltyjä pakettipalveluja jossain muussa kuin omassa hallinnassanne tai omistuksessanne olevassa toimipisteverkossa Suomessa (esim. Posti, Matkahuolto, PostNord), pyydämme määrittelemään millä maantieteellisellä alueella, kenen omistamissa toimipisteverkoissa tarjoatte palveluja ja miltä osin käytätte muiden omistuksessa olevia toimipisteverkkoja. 4.5. Kuinka suuren osan yhtiönne kotimaassa kuljettamista 0 50 kg paketeista arvioitte kulkevan myös jonkun toisen yrityksen 3 kuljetusverkoston kautta (%)? 4.6. Kuinka suuren osan yhtiönne ulkomaille/ulkomailta kuljettamista 0 50 kg paketeista arvioitte kulkevan joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös jonkun toisen yrityksen 3 (esim. Posti, Matkahuolto, PostNord) kuljetusverkoston kautta kotimaassa (%)? 3 Kysymyksellä pyritään selvittämään mm. volyymitietojen päällekkäisyyttä. Toinen yritys voi olla jokin seuraavista tämän kyselyn vastaanottajista (tai muu vastaava yritys, mainitkaa ystävällisesti mikä): Bring Express Suomi Oy, DHL Freight Finland Oy, Fedex Express Oy, GLS Finland Oy, Kaukokiito Oy, Oy Matkahuolto Ab, Posti Oy, PostNord Logistics Oy, Schenker Cargo Oy, TNT Suomi Oy tai UPS Finland Oy.

26 2 Kirjepalvelut 1. Kirjelähetykset (enintään 2 kg), osoitteellinen jakelu 1.1. Kotimaan kirjelähetykset (enintään 2 kg), osoitteellinen jakelu 1.2. Kirjelähetykset ulkomaille (enintään 2 kg) 1.3. Kirjelähetykset ulkomailta (enintään 2 kg) 1.4. Arvio niiden kotimaan kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin myös toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 1.5. Arvio niiden ulkomaille menevien/ulkomailta tulevien kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 1.6. Merkittävimmät yhteistyökumppanit 1.7. Tarjoatteko kirjaamispalvelua kauttanne lähetettäville kirjelähetyksille? 1.8. Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähettäville kirjelähetyksille? 1.9. Lisätietoja (esim. mikäli yhtiönne määrittelee kirjeen "enintään 2 kg" - tavasta poiketen, voitte laittaa tähän käyttämänne luokittelun ja vastaavat kappalemäärät)

27 3 Osoitteeton jakelu ja lehtijakelu 1. Osoitteeton jakelu ja lehtijakelu Suomessa 1.1. Osoitteeton jakelu 1.2. Sanoma- ja paikallislehtien varhaisjakelu Liikevaihto (, alv 0) 1.3. Sanoma- ja paikallislehtien päiväjakelu Liikevaihto (, alv 0) 1.4. Aikakauslehtien jakelu 1.5. Merkittävimmät yhteistyökumppanit 1.6. Kattaako yrityksen osoitteeton jakelu ja lehtijakelu koko maan? Jos ei, millä alueilla toimintaa on? 1.7. Kuinka suuren osan yhtiönne kuljettamista osoitteettomasta jakelusta ja lehtijakelusta arvioitte kulkeneen myös jonkun toisen toimijan verkoston kautta (%)? 1.8. Mahdolliset lisätiedot