Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen
Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset Lomarahaleikkaukset 2017-2019 Työajan pidentäminen Pienentää kuntatalouden tuloja Maksualennusten, lomarahaleikkausten sekä työajan pidentämisen ja niistä syntyvien säästöjen vaikutus verotuloihin Säästöjen huomioiminen valtionosuuksissa Tukee talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavällillä Julkista taloutta vahvistava vaikutus arviolta 850 milj. eur. Kuntataloutta vahvistava vaikutus arviolta 340 milj. eur. => Kokonaisvaikutus selvästi kuntataloutta vahvistava 3
Kuntien valtionosuuksien vähennys Jos sopimuksen suotuisia vaikutuksia työllisyyteen ja kasvuun ei huomioida, kilpailukykysopimuksen yhteisvaikutus kuntatalouteen on noin 90 milj. euroa heikentävä v. 2017. Ilman valtionosuuksien muutosta vaikutus kuntatalouteen olisi vahvistava. Valtionosuuksia vähentämällä tasataan valtion ja kuntien välistä taakanjakoa kuitenkin siten, että vaikutus kuntatalouteen on lähellä neutraalia. Kuntatalouden näkymät aiempaa paremmat Muut tekijät, kuten hallitusohjelman toimet ja eläkeuudistus, vahvistavat kuntataloutta Lomarahojen vähennyksen säästö otetaan huomioon valtionosuuksissa täysimääräisenä vähennyksenä Työajan pidennyksen laskennallinen, asteittain kasvava säästö otetaan huomioon täysimääräisenä vähennyksenä, paitsi 75-prosenttisesti v. 2017 Kilpailukykysopimus alentaa kuntien kustannustasoa v. 2017; tämä vaikuttaa valtionosuuksiin indeksin kautta.
Kuntatalouden näkymät
Kuntatalous vuonna 2017 Hallitusohjelman mukaiset toimet vahvistavat kuntataloutta selvästi Eläkeuudistus alentaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksua Toimintamenoja kuitenkin lisää väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu Huom. Kehitysarvio ei sisällä kuntien omia toimia; niitä arvioidaan vasta kuntien talousarvioiden valmistumisen jälkeen. Huom. Luvut budjettiriihtä varten tehtyjä alustavia arvioita. Lopullinen ennuste julkaistaan 20.9.2016. 6
Kuntien eläkevakuutusmaksu alenee Osatekijät Kilpailukykysopimus: -0,2 %-yksikköä Eläkeuudistuksen vaikutus: -0,86 %- yksikköä Palkansaajien TyEL-maksun nousee: -0,2 %-yksikköä => KuEl-maksu alenee YHT. -1,26 %-yksikköä Miksi maksu alenee? Kuntien eläkevakuutusmaksu oli jo ennen eläkeuudistusta kestävällä tasolla => eläkeuudistuksen johdosta maksua voidaan alentaa ilman, että rahastointiaste alenee. Palkansaajien KuEl-maksu määritellään samalle tasolle palkansaajien TyEL-maksun kanssa. Kun palkansaajien KuEl-maksu nousee, työantajien KuEl-maksua voidaan alentaa. Eläkeuudistuksen vaikutus v. 2017 Alentaa toimintamenoja noin 140 milj. eur. Pienentää valtionosuusindeksiä ja siten valtionosuuksia noin 35 milj. eur. Eläkeuudistus vahvistaa kuntataloutta Nettovaikutus runsas 100 milj. eur. kuntataloutta vahvistava. 7
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja investoinnit, milj. euroa 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Vuosikate Käyttöomaisuuden poistot Nettoinvestoinnit Alustava arvio, ennuste julkaistaan 20.9.2016
Kiky-sopimuksen vaikutuksista mukana ovat vain hallituksen veronkevennys ja sen kompensointi sekä valtionosuusvähennys, koska kiky-sopimukseen liittyvät muut vaikutukset eivät ole valtion toimenpiteitä. Ilman kiky-sopimukseen liittyvää valtionosuuden vähennystä valtion toimenpiteiden vaikutus v. 2017 olisi noin +400 milj. euroa.
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuntatalouden lainakanta mrd. eur. % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lainakanta, mrd. eur Lainakanta, suhteessa BTK:hen Alustava arvio, ennuste julkaistaan 20.9.2016 10
Kuntatalouden rahoitusasematavoite Hallitus on asettanut ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Kuntatalouden tavoite on korkeintaan 0,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen v. 2019 VM:n ennusteen mukaan kuntatalous on tämän tavoitteen mukaisella uralla. Hallitus tarkastelee tavoitteiden saavuttamista ja päättää tarvittaessa korjaavista toimista vuosittain, seuraavan kerran JTS:n tarkistuksen yhteydessä keväällä 2017. 11
12