Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016
Taustaa Viidennes Suomen väestöstä on täyttänyt 65 vuotta Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan nykyisestä 1 123 000:sta yli 1,5 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus 2015) Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on kuvattu ikääntymisen nykytilaa, ja jatkossa analyysiä tarkennetaan muun muassa muuttoliiketarkastelujen avulla Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja ja ennustetta sekä rekisteripohjaisia paikkatietoaineistoja (Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) Tulkinnassa on huomioitava, että varsinkin ikääntyneiden ryhmä- ja palveluasumisen kirjauskäytännöt RHR:ään vaihtelevat ja saattavat aiheuttaa epätarkkuutta Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä hankkeessa 65 vuotta täyttäneitä Ikääntyneet on osassa analyyseistä jaettu kolmeen ikäryhmään: 65 74- vuotiaat, 75 84-vuotiaat, yli 84-vuotiaat Esityksessä on karttojen ja kaavioiden jälkeen tekstidioja, joihin on koottu keskeisimpiä havaintoja 2
Ikääntyneiden sijainti Ikääntyneiden määrä ja osuus kunnittain Ikääntyneet taajamissa ja haja-asutusalueella Ikääntyneet kaupunkimaaseutu -luokissa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä Kuva: Laura Rautjoki / Ympäristöhallinnon kuvapankki 3
Ikääntyneiden määrä kasvanut suhteellisesti eniten kehyskunnissa Aluejako 1.1.2016 Aluejako 1.1.2016 4
Ikääntyneiden absoluuttinen määrä kasvanut eniten suurissa kaupungeissa Aluejako 1.1.2016 5
Ennuste 2030: 75 84-vuotiaiden määrä kasvaa eniten Aluejako 1.1.2015 6
Ikääntyneiden määrän kehitys kunnissa 2000 2030 Ikääntyneiden määrä on noussut eniten suurissa kaupungeissa, missä väestöä on muutenkin paljon 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi lähes 346 000 henkilöllä vuosina 2000 2015 Vuosina 2000 2015 ikääntyneiden määrä on vähentynyt kahdeksassa kunnassa, jotka kaikki ovat väestömäärältään pieniä (esim. Isojoki, Multia, Punkalaidun) Määrä on kasvanut suhteellisesti eniten suurten kaupunkien ympäryskunnissa ja yli kaksinkertaistunut 11 kunnassa Esim. Kempele (kasvua 201 %), Kirkkonummi (144 %), Pirkkala (142 %) 75 84-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan eniten vuoteen 2030 mennessä suurten ikäluokkien edelleen ikääntyessä, 65 74-vuotiaiden ikäluokka alkaa pienentyä 7
Ennuste 2040: 65 74-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee monissa kunnissa Aluejako 1.1.2016 Aluejako 1.1.2015 8
Ennuste 2040: 75 84-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa selvästi Aluejako 1.1.2016 Aluejako 1.1.2015 9
Ennuste 2040: syrjäisimmissä kunnissa yli 84-vuotiaiden osuus kasvaa suureksi Aluejako 1.1.2016 Aluejako 1.1.2015 10
Ikääntyneiden osuuden kehitys kunnissa 2015 2030 Ikääntyneiden osuus koko väestöstä on suurin pienissä kunnissa ja pienin suurissa kaupungeissa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kunnissa Vuonna 2015 suurin ikääntyneiden ikäluokka oli 65 74- vuotiaat, mutta vuoteen 2040 mennessä 75 84-vuotiaiden osuus on kolmesta ikäryhmästä suurin Ikääntyneiden osuus väestöstä on ennusteen (2040) mukaan matalin suurissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa, kun taas Itä- ja Keski-Suomen kunnissa varsinkin 75 84- ja yli 84-vuotiaiden osuudet nousevat korkeiksi 11
Ikääntyneiden määrä sekä osuus väestöstä kasvaneet lähes koko maassa 12
Ikääntyneiden määrän ja osuuden kehitys 2000 2015 Määrän ja osuuden muutoksia on tarkasteltu nelikenttänä sen perusteella, onko määrä tai osuus laskenut vai noussut 65 74- ja 75 84-vuotiaiden ikäluokassa sekä määrä että osuus väestöstä nousseet suurimmassa osassa kuntia Joissain kunnissa (esim. Hirvensalmi, Kiuruvesi) osuus on kasvanut, mutta määrä vähentynyt, eli kunnan koko väestömäärä on laskenut ikääntyneitä voimakkaammin 75 84-vuotiaiden osuus on pienentynyt ja määrä vähentynyt varsinkin Pohjanmaalla, mitä selittää esimerkiksi suuri alle 15-vuotiaiden osuus Yli 84-vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet koko maassa joitain Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta 13
Ikääntyneiden määrän kasvu sijoittunut pääasiassa taajamiin 500000 Taajamissa ja hajaasutusalueella asuvien ikääntyneiden määrä (2014) 500000 Taajamissa ja hajaasutusalueella asuvien ikääntyneiden määrä (2004) 400000 400000 300000 300000 200000 200000 100000 100000 0 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 0 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat Taajama Haja-asutusalue Taajama Haja-asutusalue Lähde: VTJ/VRK 2005 & 2015, SYKE/YKR 2006 & 2015 14
Taajamassa asuvien osuus ikääntyneistä kasvanut Ikääntyneiden sijoittuminen taajamaan ja hajaasutusalueelle (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö Taajama Haja-asutusalue 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikääntyneiden sijoittuminen taajamaan ja hajaasutusalueelle (2004) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö Taajama Haja-asutusalue 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2005 & 2015, SYKE/YKR 2006 & 2015 15
Ikääntyneet taajamissa ja hajaasutusalueella 83 prosenttia ikääntyneistä asui taajamissa vuonna 2014 (vrt. koko väestö 85 prosenttia) Ikääntyneiden määrän kasvu on sijoittunut pääosin taajamiin vuosina 2004 2014 Taajamissa 65 74-vuotiaiden määrä on noussut 144 000, 75 84-vuotiaiden 39 000 ja yli 84-vuotiaiden 36 000 asukkaalla Haja-asutusalueella asuvien 65 74-vuotiaiden määrä on noussut 10 800 ja yli 84-vuotiaiden määrä 4 470 asukkaalla. 75 84-vuotiaiden määrä puolestaan on laskenut vajaalla 3000 asukkaalla. Taajamassa asuvien osuus ikäryhmästä on noussut hieman jokaisessa ikääntyneiden ikäluokassa 16
Alueluokitusten kuvaus Ikääntyneiden sijaintia ja nykytilaa on tarkastelu paikkatietopohjaisten alueluokitusten avulla Koko maan kattavassa kaupunki-maaseutu-luokituksessa (2010) Suomi on jaettu seitsemään luokkaan, joista kolme on kaupunkimaisia ja neljä maaseutumaisia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (2015) on kuusi, ja ne kattavat ainoastaan kaupunkiseutujen taajama-alueet (Helsingin toiminnallisella alueella myös muut taajamat) Kuvaavat asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ikääntyneistä 62 % asuu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden alueella 17
Kaupunki-maaseutu -luokitus ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Esimerkki vuoden 2010 yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä 18
Ikääntyneet keskittyneet aiempaa enemmän kaupunkimaisille alueille Ikääntyneiden sijoittuminen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Ikääntyneiden sijoittuminen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan (2000) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 19
Yksin asuvat sijoittuvat hieman muita ikääntyneitä useammin kaupunkiin Yksin asuvat ikääntyneet kaupunki-maaseutuvyöhykkeillä (2014) 65-74-vuotiaat Sisempi kaupunkialue 75-84-vuotiaat Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Yli 84-vuotiaat Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu 65 vuotta täyttäneet Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 20
Ikääntyneiden määrä kasvanut sekä kaupungissa että maaseudulla 65 74-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 75 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Yli 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2000 2014 2000 2014 2000 2014 Lähde: Tilastokeskus, SYKE 2010 21
Ikääntyneiden määrä ja osuus kaupunkimaaseutu -luokittain Kaupunkimaisilla alueilla asuvien ikääntyneiden osuus on kasvanut 2000 2014 Maaseutuluokkien alueella asuminen on 65 vuotta täyttäneillä muuta väestöä yleisempää, ja se on yleisintä yli 84-vuotiailla Yksin asuvat ikääntyneet sijoittuvat muita useammin kaupunkimaisille alueille Ikääntyneiden määrä on kasvanut kaupungeissa ja maaseudulla sekä kaikissa kolmessa ikäryhmässä 22
65 74-vuotiaiden sijoittuminen kaupunkimaaseutuluokituksen mukaan maakunnittain (2014) Uusimaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Koko maa Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 23
75 84-vuotiaiden sijoittuminen kaupunkimaaseutuluokituksen mukaan maakunnittain (2014) Uusimaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Koko maa Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 24
Yli 84-vuotiaiden sijoittuminen kaupunkimaaseutuluokituksen mukaan maakunnittain (2014) Uusimaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Koko maa Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 25
Ikääntyneet maakunnissa kaupunkimaaseutu -luokittain Sisemmällä tai ulommalla kaupunkialueella asuvien osuus on korkea väestömäärältään suurissa maakunnissa, mutta erityisesti Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa Sisemmällä kaupunkialueella asuminen yleistyy iän noustessa, kun taas ulommalla kaupunkialueella asuvien osuus laskee Toisaalta myös maaseutuvyöhykkeillä asuvien osuus on suurin yli 84-vuotiaiden ikäluokassa, ja erityisesti Kainuussa ja Lapissa moni ikääntynyt asuu harvaan asutulla maaseudulla 26
Yksin asuminen yleisintä kaupunkikeskustoissa ja maaseudun paikalliskeskuksissa 65 vuotta täyttäneet asuntokunnan koon mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Asuntokunnan koko (henkilöä) 1 2 3+ Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 27
Iän karttuessa hakeudutaan lähemmäs keskustaa Kaupunkiseutujen ikääntyneiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Koko väestö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 28
Autovyöhykkeellä asuminen vähentyy iän myötä 65 74-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) 75 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Yli 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 29
Kaupunkiseutujen ikääntyneet yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä 65 74- ja 75 84-vuotiaita eniten autovyöhykkeellä, yli 84- vuotiaita keskustan reunavyöhykkeellä Kaikista kaupunkiseututaajamissa asuvista ikääntyneistä 41 % asuu jalankulkuvyöhykkeillä tai keskustan reunavyöhykkeellä, 33 % joukkoliikenteen vyöhykkeillä ja 26 % autovyöhykkeellä Keskustavyöhykkeillä asuminen yleistyy ja autovyöhykkeillä asuminen vähentyy iän noustessa Intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien osuus tasainen eri ikäluokissa, joukkoliikennevyöhykkeellä asuminen yleisintä 65 74-vuotiailla 30
Helsinki Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kaikki kaupunkiseudut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 65 vuotta täyttäneiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain (2014) Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 31
Helsinki Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kaikki kaupunkiseudut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 65 74-vuotiaiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain (2014) Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 32
Helsinki Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kaikki kaupunkiseudut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 75 84-vuotiaiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain (2014) Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 33
Helsinki Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola Kaikki kaupunkiseudut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yli 84-vuotiaiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain (2014) Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 34
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet kaupunkiseuduilla Pienemmillä kaupunkiseuduilla asutaan suuria useammin jalankulkuvyöhykkeillä ja keskustan reunavyöhykkeellä, mutta myös autovyöhykkeellä Suurilla kaupunkiseuduilla ikääntyneiden osuus on korkea joukkoliikenteen vyöhykkeillä Imatran, Kemi-Tornion ja Seinäjoen kaupunkiseuduilla yli puolet 65 vuotta täyttäneistä asuu autovyöhykkeellä osuus on pienin Kuopion, Helsingin, Hyvinkää-Riihimäen ja Lahden kaupunkiseuduilla 35
Ikääntyneiden asuinolot Yksin asuvat Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen hissittömyys Asuinrakennuksen valmistumisvuosi Asunnon hallintaperuste Asunnon koko Kuva: Janne Ulvinen / Ympäristöhallinnon kuvapankki 36
Yksin asuvien osuus kasvaa iän myötä Ikääntyneet asuntokunnan koon mukaan ikäluokittain (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat Asuntokunnan koko (henkilöä) 1 2 3+ 65 vuotta täyttäneet Koko väestö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, Elinympäristön tietopalvelut Liiterii 27.6.2016 / Tilastokeskus 2015 37
Yksin asuvien osuus korkein Itä- ja Pohjois- Suomen kunnissa Aluejako 1.1.2015 38
Yksin asuvat ikääntyneet 38 % ikääntyneistä asuu yksin Yksin asuminen lisääntyy ikääntymisen myötä: 65 74- vuotiaista yksin asuu 30 %, mutta yli 84-vuotiaista jo 62 % Yli kahden hengen asuntokuntien osuus on suurin yli 84- vuotiaiden ikäluokassa, mikä selittyy esimerkiksi palveluasumisella Yksin asuvien osuus on korkea monissa Itä- ja Pohjois- Suomen pienissä kunnissa, mutta myös joissakin suurissa kaupungeissa (esim. Helsinki, Lahti, Lappeenranta) Pohjois-, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa selkeästi matalampi yksin asuvien osuus 39
Pientaloasuminen yleistä ikääntyneilläkin Ikääntyneet rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan (2014) 65-74-vuotiaat Erillispientalot 75-84-vuotiaat Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Yli 84-vuotiaat Vanhainkodit ja muu ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden palvelutalot Muut rakennukset 65 vuotta täyttäneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015 40
Yksin asuvat ikääntyneet suosivat kerrostaloasumista Yksin asuvat ikääntyneet rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan (2014) 65-74-vuotiaat Erillispientalot 75-84-vuotiaat Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Yli 84-vuotiaat Vanhainkodit ja muu ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden palvelutalot Muut rakennukset 65 vuotta täyttäneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015 41
Kaupungeissa eniten ikääntyneitä on sisemmän kaupunkialueen kerrostaloissa, maaseudulla ydinmaaseudun omakotitaloissa 65 vuotta täyttäneet rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Vanhainkodit ja muu ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden palvelutalot Muut rakennukset 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 42
Asuntotyypit 46 % kaikista ikääntyneistä ja 27 % yksin asuvista ikääntyneistä asuu erillispientaloissa Kerros- ja luhtitaloissa sekä rivi- ja ketjutaloissa asuminen on lähes yhtä yleistä kaikissa ikäluokissa Vanhainkotiasuminen ja ikääntyneiden palveluasuminen yleistyvät selvästi yli 84-vuotialla Kerrostaloasuminen on yleistä sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella sekä maaseudun paikalliskeskuksissa Muilla maaseutuvyöhykkeillä ja kaupungin kehysalueella asutaan pientalovaltaisesti 43
Hissi puuttuu monilta yli 84-vuotiailtakin kerrostaloasujilta Ikääntyneiden asuminen yli 2-kerroksisissa rakennuksissa, joissa on hissi 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat Kyllä Ei hissiä / ei tietoja 65 vuotta täyttäneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, ARA, Verohallinto, G1 Rakentamismääräyskokoelma 44
Ikääntyneet asuvat keskimääräistä harvemmin uusissa asunnoissa, nuorin ikäluokka asuu pääosin 60-luvun jälkeen rakennetuissa asunnoissa Ikääntyneet asuinrakennuksen valmistumisvuoden mukaan (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 2000- Valmistumisvuosi -1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 Ei tietoja Koko väestö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015 45
Maaseudulla asutaan vanhimmissa asunnoissa kaupungeissa suuret ikäluokat erityisesti 70- ja 80-luvuilla rakennetuissa 65 74-vuotiaat rakennuksen valmistumisvuoden mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu 2010- Valmistumisvuosi -1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 Harvaan asuttu maaseutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 46
75-84-vuotiaat asuvat 65-74 ikäluokkaa vanhemmissa asunnoissa erityisesti ulommalla kaupunkialueella ja kehysalueella 75 84-vuotiaat rakennuksen valmistumisvuoden mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu 2010- Valmistumisvuosi -1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 Harvaan asuttu maaseutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 47
Yli 84-vuotiaat asuvat melko tasaisesti eri ikäisissä asunnoissa eri alueilla, uusissa rakennuksissa asuvien osuus on korkein ulommalla kaupunkialueella Yli 84-vuotiaat rakennuksen valmistumisvuoden mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu 2010- Valmistumisvuosi -1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 48
Asuinrakennuksen ikä Ikääntyneet asuvat muuta väestöä vanhemmissa, erityisesti 1940 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa 65 74-vuotiaat asuvat usein 1970 1980-luvun ja yli 84- vuotiaat 1940 1960-luvun rakennuksissa Ilmiötä voi selittää esimerkiksi suurten ikäluokkien muutto maaseudulta kaupunkeihin, joihin rakennettiin runsaasti asuntoja 1960-80-luvuilla. Kohdealueella saatetaan pysyä vanhuusikään saakka, tai muutetaan toiseen saman aikakauden rakennukseen. Maaseudulla asutaan vanhemmissa rakennuksissa paikalliskeskuksia lukuun ottamatta 49
Ikääntyneet asuvat keskimääräistä useammin omistusasunnossa Ikääntyneet huoneiston hallintaperusteen mukaan (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Rakennuksen omistaja Osakkeenomistaja Vuokralainen Muu peruste (sukul., syytinki) Asumisoikeusasunto Ei tietoja Koko väestö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015 50
Ikääntyneet asuvat selvästi muuta väestöä väljemmin Ikääntyneiden asumisväljyys (2014) 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat Pinta-ala (m²/hlö) 7-29 30-39 Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö 40-49 50-59 60-79 80-99 100-0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015 51
Kaupungin kehysalueella asutaan väljemmin 65 vuotta täyttäneiden asumisväljyys kaupunkimaaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Pinta-ala (m²/hlö) Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu 7-29 30-39 40-49 50-59 60-79 80-99 100- Harvaan asuttu maaseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 52
Asunnon hallintaperuste ja asumisväljyys 65 74- ja 75 84-vuotiaissa paljon rakennuksenomistajia, vanhimmassa ikäluokassa vuokralla asuminen yleisempää Ikääntyneet asuvat selvästi muuta väestöä väljemmin, mutta eri ikäisten ikääntyneiden välillä erot ovat pieniä Yli 84-vuotiaiden ikäryhmässä on suurempi osuus sekä ahtaimmin että väljimmin asuvia verrattuna kahteen nuorempaan ikäluokkaan ero voi osittain johtua palvelu- ja ryhmäasumisen erilaisista kirjaamisperusteista RHR:ään Sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella sekä maaseudun paikalliskeskuksissa matalin asumisväljyys, kaupungin kehysalueella ja kaupungin läheisellä maaseudulla asutaan väljemmin 53