HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 05.09.2016 18 Dnro KH:2898 /2016 348 Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö koskien vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikennettä KH 5.9.2016 348 Valmistelija kehitysjohtaja Tarja Majuri p. 03 621 2656 Liikenne ja viestintäministeriö suunnittelee osto- ja velvoiteliikenteen mu kaisten aikataulujen uudelleentarkastelua vuodelle 2017. Nykyinen velvoi teliikenne päättyy 10.12.201 6. Ostoliikennesopimus on voimassa 31.12.2018 saakka, mutta sitä tarkastellaan samassa yhteydessä. Ministe riö pyytää näkemystä alueemme liikkumistarpeista sekä osto- ja velvoitelii kenteen vuoroista ja aikatauluista. Erityisesti pyydetään tuotavan esiin mil laisia taloudellisia ja muita vaikutuksia mahdollisilla junavuoroilla olisi alu eemme työssäkäyntiin, opiskeluun sekä yritysten toimintaan. Ministeriö toi voo myös tuomaan esille, millaisia vaikutuksia alueen junaliikenteellä on muuhun liikennealan elinkeinotoimintaan alueellamme. Toiveena on myös, että esitetään näkemys junaliikenteen aikataulujen kehittämiseksi nykyre surssien puitteissa sekä mitkä junavuorot ovat kannaltamme kaikista kriitti simmät. Taustaa Hämeenlinnan 68 000 asukkaan ja lähes 30 000 työpaikan tasaisesti kas vava kaupunki on rakentunut saavutettavaksi alueeksi, koska liikenneyh teydet sekä raideliikenteessä että maantieliikenteessä ovat olleet erittäin hyvät. Sijaintimme on erinomainen Suomen kasvukäytävän keskiössä, yh tenäisellä työmarkkina-alueella ja Helsingin sekä Tampereen seutujen vä lissä. Kaupungin keskusta on laajenemassa etelässä Engelinrantaan, rau tatieaseman viereen Asemanrantaan ja Vanajanrantaan sekä Suomen Ka sarmeille, joista kauimmatkin sijaitsevat alle kahden kilometrin säteellä rautatieasemasta. Asuntoja on mahdollista rakentua kaikkiaan noin 7000 asukkaalle. Hämeenlinna on selvästi myös Kanta-Hämeen vetovoimaisin ja monipuolisin kaupallinen keskus. Suomen ensimmäinen rautatie on rakennettu Helsingistä Hämeenlinnaan, päärata kulkee edelleen kaupunkimme halki. Nykyisin Hämeenlinnasta tai Hämeenlinnaan pendelöi päivittäin yli 7000 asukasta, suurin osa heistä kulkee raideliikennettä käyttäen. Hämeenlinnan rautatieasema on Suomen neljänneksi vilkkain, henkilöliikenteen matkojen määrä Riihimäki-Toijala ra taosuudella on erittäin suuri n. 4000 matkaa. Tammi-heinäkuussa 2016 Hämeenlinnan rautatieaseman matkustajamäärä (tulijat, lähtijätja junaa vaihtaneet) oli 484 620. Vuoden 2015 vastaavaan aikaan tässä oli kasvua 1,5 %. Liikenne- ia viestintäministeriö Vaikutuksia Hämeenlinnan maankäytön suunnittelu ja julkisen liikenteen toteuttaminen nojautuu raideliikenteeseen. Asemanrannan suunnittelu on vahvasti käyn nissä, sinne on rakentumassa moderni asuinalue, jonka asukkaille suun nataan mahdollisia uudenlaisia palveluja asemanrakennuksen välittömään läheisyyteen. Asukkaita pyritään saamaan myös Hämeenlinnan ulkopuolel ta esim. Pasilan nousevalle työpaikka-alueelle pendelöiviä kuten myös ke häradan mahdollistamia Vantaan Aviapoliksen työpaikkakeskittymään kul kevia.
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 05.09.2016 19 Kesäkuussa 2016 muuttuneet VR:n aikataulut ovat muuttaneet Hämeen linnasta ja Hämeenlinnaan suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Hämeenlin nasta ei enää pääse kerran tunnissa Helsinkiin ja Tampereelle. Aikatauluuudistus on vaikeuttanut yritysten työntekijöiden rekrytointia ja myös henki löstön liikkumista yhteistyöverkostojen luo. Asukkaat ja ennen kaikkea liik kuvat työntekijät ovat antaneet kriittistä palautetta nykytilanteesta ja toivo neet junayhteyksien palauttamista. Hämeenlinnassa on vahva ja monipuolinen ammattikorkeakoulu HAMK, jonka opiskelijoista merkittävä osa on kulkenut päivittäin asuinpaikkakun nalta opiskelupaikkakunnalle. Myös toisen asteen koulutukseen on aikai semmin voitu kulkea lähijunia käyttäen seudun muista kunnista. Aikatau lumuutos on vaikuttanut opiskelijoiden liikkumismahdollisuuksiin ja heiken tänyt niitä. Hämeenlinnan kaupungin ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat kaupungin elinvoimaisuuden kannalta erittäin tärkeitä. Hämeenlinnan seudun bussiliikenne on rakennettu saumattomasti raidelii kenteeseen liittyväksi. Jo nyt arkipäivisin n. 300 linja-autovuoroa pysähtyy rautatieasemalla. Raideliikenteen väheneminen vaikuttaa joukkoliikenteen matkustajamääriin. Joukkoliikenne vaatii toteutuakseen sujuvia matkaket juja, joista osa nojautuu raideliikenteeseen. Tulevaisuuden sairaalaa suunnitellaan uuteen paikkaan Hämeenlinnassa. Yhtenä sairaalapaikan valintaan vaikuttavana tekijänä on ollut saavutetta vuus. Suunnittelu kohdistuu tällä hetkellä rautateitse erittäin helposti saa vutettavaan kohteeseen lähellä asemanseutua. Tärkeää on saada erikois tuneita työntekijöitä myös Hämeenlinnan ulkopuolelta. Kehittäminen, tulevaisuus Hämeenlinnan kaupunki osana kasvukäytävän nauhakaupunkia korostaa junaliikenteen aikataulujen kehittämisessä seuraavia asioita: 1) Säännöllinen, aikatauluiltaan helposti muistettava, ennakoitava, pysy vä, tunnin välein tapahtuva junaliikenne on Hämeenlinnan kaupungin mielestä velvoiteliikenteen, ostoliikenteen ja markkinaehtoisen liiken teen avulla toteutettava junaliikenteen ehdoton ratkaisu. Sekä Helsingin että Tampereen suuntaan kulkeva liikenne niin varhaisina kuin myöhäi sinä ajankohtina, tunnin välein kulkevina junavuoroina kuten myös kes kipäivän aikaan kulkevina vuoroina on välttämätöntä. 2) Elinvoimainen kaupunki, sen elinkeinoelämä ja tiivistyvä kaupunkira kenne ovat vahvasti riippuvaisia hyvistä raideliikenneyhteyksistä. Tä mänkin vuoksi joka tunti kulkevat junavuorot ovat ehdottoman tärkeitä. 3) Hämeenlinnan kaupunki tuo esiin vahvan toiveen lähijuna-alueen ulot tamisesta Hämeenlinnaan saakka, mahdollisesti koko seudulle ja Tam pereelle asti. Koska työskentely myös lähijunissa lisääntyy, junien olisi pyrittävä mahdollistamaan digitaalisten laitteiden lataaminen ja langat tomat tietoliikenneyhteydet. 4) Hämeenlinnan kaupunkibussien uudistuva reitistö on suunniteltu siten, että liikkuminen asemalta tärkeimpiin opiskelu- ja työskentelykohteisiin paranee. Hämeenlinnan kaupunki korostaa muutoksessa liikenneväli neiden mahdollisimman pientä odotusaikaa. Raideliikenteellä on tärkeä asema joukkoliikenteen matkustajamäärien kehittymiseen. 5) Tulevaisuutta rakennetaan lisääntyvän digitalisaation ja älykkäiden matkaketjujen avulla. Hämeenlinnan kaupungilla on vahva rooli älylii
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 05.09.2016 20 kenteen kehittäjänä. Raideliikenteen yhdistäminen matkaketjuihin on tärkeää. 6) Hämeenlinna toivoo uusia lähiliikenneratkaisuja myös lähipendelöintiä ja matkailua tukemaan. Pienemmät seisakkeet kaupungin sisällä ja naapurikunnissa on vilkkaassa käytössä ja vahvistavat merkittävästi taajamien elinvoimaa. Tästä on esimerkkinä littalan seisake, jota Lii kennevirasto tulee infran osalta uudistamaan. littalan Lasimäen matkai lukohteessa käy n. 150 000 vierailijaa. littalaan voitaisiin rakentaa myös naivistinen seisake Naivistit 1ittalassa-näyttelyn mukaisesti. Täl löin asemat olisivat osa alueen toimintaa. 7) Sujuva raideliikenne tarjoaa Hämeenlinnalle erinomaisia mahdollisuuk sia kehittää kauppaa, matkailua, tapahtumia ja sitä toimintaa, jossa suuri henkilömäärä on merkittävää. Hämeenlinna on kaupunkimarkki noinnissaan nostanut keihäänkärjeksi vierailijamäärän merkittävän kasvattamisen lähivuosina. Vierailijat voivat olla matkailijoita, lukemat kaajia, sukuloijia tai tapahtumakävijöitä. Kaupungin elinkeinoyhtiö on jo käynnistänyt kumppanuusneuvottelut VR: n kanssa tapahtumayhteis työhön, 8) Hämeenlinna haluaa edelleen tehdä tiivistä yhteistyötä VR:n kilpailuaseman vahvistamiseksi siten, että kanta-asiakkaiden määrä kasvaa ja uusia innovatiivisia palveluja kehitetään junissa, asemilla ja asemien ympäristössä. Hämeen liitto on valmistellut Kanta-Hämeen lausunnon (liite 4/KH 5.9.201 6) osto-ja velvoiteliikennettä koskien. Hämeenlinnan kaupunki ha luaa osaltaan edistää lausunnossa esiin nousseita asioita. Vahvan kumppanuuden rakentaminen VR:n ja Hämeenlinnan kaupungin välille on perusteltua. Hämeenlinnan kaupunki on valmis tekemään omalta osaltaan ratkaisuja kumppanuuden edelleen kehittämiseksi. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa edellä esitetyn lausunnon osto- ja velvoiteliikennettä koskien. Samalla kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. KenakkaIan, ~hdotus: Kaupunginhallitus antaa edellä esitetyn lausunnon osto- ja velvoiteliikennettä koskien ja yhtyy Hämeen liiton lausuntoon. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Hämeenlinna 5.9.2016 Niina Kuusela pöytäki rj a n pitäj ä Pöytäkirja tarkastettu Hämeenlinna 5.9.2016
HÄMEENUNNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginhallitus 05.09.2016 21 annu Kärp~~E Ulla Appeir t Muutoksenhaku: Liite 2. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Tarja Majuri p. 03 621 2656. Pöytakirjan näht~v~ksi asettaminen 13.9.2016 Otteen oikeaksi todistaa: H~meenIinnassa 6.9.20 16 ~ A-tt-~ Merja M~ntyIä hallintosihteeri Maksutta
MUUTOKSENHAKUKIELLOT Liite 2 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa / Hallintolainkäyttölain 5 :n mukaan asiaa ei ole ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Pykälät 348, 351 Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet 1. Etuostolaki 22 2 mom. Lisätään pöytäkirjaan/otteeseen
Liite 4/KH 5.9.2016 348 7/ Maakuntajohtajan päätös 7012016 /7 Lausunnot, 05.09.2016 HL1183103.11.0312016 Hämeen liiton lausunto liikenne-ja viestintäministeriölle vuoden 2017 osto-ja vei voiteliikenteestä Liikenne-ja viestintäministeriö suunnittelee henkilöjunien osto- ja velvoiteliikenteen mukaisten aikataulujen uudelleentarkastelua vuodelle 2017. Ministeriö pyytää näke myksiä alueiden liikkumistarpeista sekä osto- ja velvoiteliikenteen vuoroista ja aikatau luista. Voimassa olevan velvoiteliikennettä koskevan päätöksen mukaan nykyinen velvoitelii kenne päättyy 10.12.2016. Ostoliikennesopimus on voimassa 31.12.2018 saakka, mut ta myös sitä tarkastellaan samassa yhteydessä. Ministeriö pyytää erityisesti tuomaan esille millaisia taloudellisia ja muita vaikutuksia mahdollisilla junavuoroilla olisi alueelle, esimerkiksi työssäkäyntiin ja opiskeluun sekä yritysten toimintaan. Ministeriö pyytää myös tuomaan esille, millaisia vaikutuksia alueen junaliikenteellä on muuhun liiken nealan elinkeinotoimintaan alueella. Ministeriö toivoo näkemyksiä myös siitä, miten ju naliikenteen aikatauluja tulisi kehittää olemassa olevien resurssien puitteissa ja mitkä junavuorot olisivat kaikista kriittisimmät. Voimassaoleva osto- ja velvoitel ilkennetarjonta löytyy osoitteesta htt~:iiwww. lvm.fi!-lvr n-velvoiteliikennetta-lisataan-iunaliikenteen-kilpailun-avaamiseen-saakka. Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh. 050 048 3642. Esitys Heikki Pusa: Vt. maakuntajohtaja päättää antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seu raavan lausunnon: Yleistä Hämeen alue- ja yhdyskuntarakenne on rakentunut kuljetusyhteyksien ja liikenneväylien kautta. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan synnytti yhdyskunnat asemanseutujen ympärille ja mahdollisti rautatietä hyödyntävän teollisuuden synnyn ja kasvun Hämeessä. Riihimäki-Lahti ja Helsinki-Riihimäki- Hämeenlinna-Tampere -yhteysvälien alue- ja yhdyskuntarakenne on kasvanut rautatiehen tukeutuen ja raideyhteydet muodostavat yhä vahvistuvan perustan koko alueen elinvoimalle. Päärata on nimensä mukaisesti maan ylivoimaisesti vilkkaimmin liikennöity henkilöliikenteen raideosuus. Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere Helsingistä Tampereelle (satelliittina myös Seinäjoki) ulottuu Suomen kasvukäytävä, jonka kanssa valtio solmi hallitusohjelman mukaisen kasvukäytäväsopimuksen 9.6.2016. Sopimuksen tarkoituksena on kiihdyttää alueen kestävää taloudelllsta kasvua, Suomen kasvukäytävän käytäväsopimuksen strategiseksi painopistealueeksi valittiin saavutettavuus (alueen sisäinen ja kansainvälinen saavutettavuus sekä saavutettavuuden elinvoimavaikutukset). Kasvukäytäväsopimukseen sisältyvät 1 1.1 Niisyi dtti 5, Fil,iOO ii5111~mhiu~.1 11 ui ii llw,l1il!tl~ Ii lfl,.ii 1~(HiiI1 inil
hankkeet auttavat hyödyntämään digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia alueen saavutettavuuden kehittämisessä. Hankkeet rakentavat käytävästä vahvan kehittämisalustan, jonka päällä nopeat ja notkeat kokeilut ovat Suomen kasvukäytävän yhteistyömallilla mahdollisia. Kasvukäytäväsopimuksen lisäksi Suomen kasvukäytävä toimii pilottialueena myös mm. Liikennelabra 2.0 -työssä. Suomen kasvukäytävä on viime vuosina tehnyt tiivistä yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tekesin, elinkeinoelämän ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa alueen elinvoimakehityksen vauhdittamiseksi. Kasvukäytävä muodostaa kokonaisen liikennejärjestelmän, mutta myös yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta maan suurimman yhtenäisen työvoimapoolin (yli 300 000 pendelöijää). Esimerkiksi Tampereen seudun kasvu ei olisi ollut mahdollista ilman koko käytävän tarjoamaa työvoima- ja osaamisreserviä. Kasvukäytävän elinkeinoelämä on riippuvainen liikkuvasta työvoimasta, joka asuu ja toimii joustavasti eri osissa käytävää. Käytävä on yhdyskunta- ja aluerakenteeltaan nauhakaupunki, mutta lisäksi elinvoima-, aluetalous- ja kansantalousmielessä pitkä metropolialue. Käytävä yhdistää Suomen kaksi vahvinta kaupunkiseutua Suomen ainoaksi eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytäväksi. Se muodostaa yrityselämän kannalta maan riskittömimmän sijoittumisalustan ja kansainvälisesti maan kiinnostavimman investointialueen. Kasvukäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelu sekä liikennepalveluiden toteuttaminen nojautuvat raideliikenteeseen. Kaupungit ja kunnat ovat määrätietoisesti kehittäneet asemanseutuja liikennejärjestelmän solmukohtina ja uudenlaisen liiketoiminnan syntypaikkoina. Maakuntakaavoissa alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteen laadukkaisiin palveluihin tukeutuen. Kesäkuussa 2016 VR muutti aikataulujaan liiketoiminnallisista syistä siten, että kaukojunat eivät enää säännöllisesti pysähdy kasvukäytävän keskiosissa. Aikatauluuudistuksen vaikutukset ovat osoittautuneet kasvu käytävän keskiosan, erityisesti Hämeenlinnan, kannalta paljon vakavammiksi kuin ennen kesää osattiin ennustaa. Hämeenlinnasta ei enää pääse junalla kerran tunnissa Helsinkiin ja Tampereelle. Pahimmillaan vuoroväli on jopa kolme tuntia keskellä päivää ja junalla kulkeminen edellyttää aikatauluihin perehtymistä ennen jokaista yksittäistä matkaa. Junavuorojen säännöllisyyden ja ennustettavuuden puuttuminen ja vuorotiheyden merkittävä heikennys on muuttanut koko matkustamisjärjestelmän peruslogiikan. Se on ristiriidassa edellä kuvattuun kehitystyöhön nähden ja vaikeuttaa aluetaloudellisten ja ilmastopoli ittisten tavoitteiden saavuttamista. Aikataulu-uudistus on jo nyt aiheuttanut taloudellista vahinkoa ja kumuloituvaa tehottomuutta sekä yksityisille ihmisille että alueen elinkeinoelämälle. Uudistus on ehtinyt aiheuttaa todennettua haittaa esimerkiksi kansainvälisissä yrityksissä, joiden toimintoja on sijoittunut Tallinnaan, Helsinkiin, Hämeenlinnaan ja Tampereelle. Alueen kunnat, kaupungit ja maakuntaliitto ovat saaneet lyhyessä ajassa vastaanottaa enemmän kriittistä palautetta asukkailta ja elinkeinoelämältä kuin yhdessäkään yksittäisessä kysymyksessä aiempina vuosikymmeninä. Saavutettavuus on tähän saakka ollut kasvukäytävän keskiosassa keskeinen yritysten ja työntekijöiden sijoittumispäätöksiä ohjaava tekijä.
Hämeen liiton esitys: Kasvukäytävä on kehittynyt pitkäksi metropoliksi tai nauhakaupungiksi, joka kasvaa ja vahvistuu kaiken aikaa. Tästä syystä lähijuna-alue pitäisi ulottaa kasvukäytävän keskiosaan (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) saakka. Tampereen ja HSL-alueen lähijunavyöhykkeiden yhdistyminen on käytävän kasvun myötä tullut ajankohtaiseksi. Lausunnossa aiempana kuvatuista syistä johtuen kasvukäytävän keskiosan raideliikenteeseen tukeutuva joukkoliikenneratkaisu vaatii säännöllisiä ja ennustettavia junavuoroja kerran tunnissa molempiin suuntiin. Tunnin välein kulkevia suoria (ei vaihtoja) lähijunia täydentäisivät ruuhkatunteina pysähtyvät nopeat kaukojunat. Tällainen ratkaisu on osto- ja velvoiteliikenteeseen tukeutuen jo toteutettu Lahti- Helsinki -välille, huolimatta oikoradan selvästi pienemmistä matkustajavolyymeista ja HHT-käytävän kaltaisen nauhakaupunkimaisen rakenteen totaalisesta puuttumisesta. Hämeen liitto esittää, että LVM sisällyttää osto- ja velvoiteliikenteen sopimukseen Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere -yhteysvälin palvelutarjonnan järjestämisen siten, että yhteysvälillä voidaan palata Hämeenlinnankin osalta yhden tunnin säännölliseen ja ennustettavaan junatiheyteen sekä Helsingin että Tampereen suuntaan. Junan tulee pysähtyä myös Riihimäellä. Tällä tuetaan myös idän suuntaista junalla matkustamista. Järjestely voitaisiin todennäköisesti toteuttaa R-junan reittiä jatkamalla. Aiempana kuvatuista syistä johtuen lähivuosina olisi perusteltua toteuttaa kasvukäytävälle jopa puolen tunnin lähijunatiheys. Uudenmaan liiton teettämän liikennekäytäviä koskevan selvityksen (Etelä-Suomen liikennekäytävien vertailu aluetalouden näkökulmasta, julkaisu E 170-201 6) mukaan Aluetalouden näkökulmasta Helsinki Tampere yhteysväli on monikeskuksinen, tiheä ja voimakkaasti kasvava vyöhyke, jolla on potentiaalia vielä nykyistä syvempään integraatioon työmarkkinoiden ja yritysten liiketoiminta-alueiden näkökulmasta. Tampereen seutu on Suomen toiseksi suurin ja toiseksi eniten kasvava kaupunkiseutu. Lisäksi välialue on tiivis ja kasvava, koostuen Helsingin seudun kehyskaupungeista (Hyvinkää-Järvenpää- Kerava) sekä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Eteläisen Pirkanmaan kaupunkiseuduista. Eurooppalaisesta näkökulmasta se on nykyisellään Suomen ainoa aito kasvuvyöhyke. Hämeen liitto korostaa, että tunnin vuorovälein tapahtuvan liikenteen tulee alkaa riittävän aikaisin palvellakseen työmatkaliikennettä kasvukäytävän keskiosista Tampereen suuntaan aamulla jo ennen kahdeksaa ja päättyä riittävän myöhään illalla kulttuuri-ja opetuspalveluiden käyttäjien vuoksi. Osa VR:n äskettäin poistamista myöhäisillan kaukoliikenteen vuoroista tulisi palauttaa ja toteuttaa lähijunaliikenteenä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi seuraavaa varhaista ja myöhäistä junaparia: lähijunat Riihimäeltä Tampereelle klo 5.40 ja 23.40 sekä Tampereelta Riihimäelle klo 7:34 ja 22:37. Hämeen liitto pitää myös tärkeänä, että velvoite- ja ostoliikenne järjestetään riittävän pitkäjänteisesti, jotta investoinnit junakalustoon ovat markkinaehtoisille toimijoille mahdollisia. Kasvukäytävän alueella juna on työskentelypaikka, mikä edellyttää esimerkiksi junaverkkoa ja digitaalisten laitteiden lataamismahdollisuutta. Vaunukaluston kapasiteetin on lisäksi oltava riittävä. Päärata on varsinkin aamuisin erittäin ruuhkainen ja nykyiset rungot eivät aina ole riittäviä matkustajamääriin nähden. Riihimäki-Lahti Riihimäki-Lahti-Pietari -rata synnytti aikanaan teollisuutta ja avasi kansainvälisiä yhteyksiä. Nykyisin rataosuudella on merkittävää lähi- ja kaukoliikennettä. Riihimäki Lahti -välillä suoritetaan vuosittain noin 245 000 matkaa, joista noin 60 prosenttia alkaa tai päättyy yhteysvälin sisällä. Riihimäen ja Lahden välillä on kuusi väliasemaa, joiden
keskimääräiset päivittäiset matkustajamäärät vaihtelevat VR:n tietojen mukaan asemakohtaisesti muutamasta kymmenestä muutamaan sataan. Riihimäen ja Lahden välinen henkilöliikenne palvelee erityisesti opiskelijoita ja työssäkäyviä. Tunnin vuoroväli ja toimivat jatkoyhteydet ovat viime vuosina yhdistäneet Lahden seudun työssäkäyntialuetta Riihimäen ja Hämeenlinnan työssäkäyntialueisiin. Hyvät junayhteydet ovat myös pitäneet alueella asuvien opiskelumahdollisuudet monipuolisina. Liikenne-ja viestintäministeriö teki hallituksen tavoitteiden mukaisesti 12,3 miljoonan euron leikkauspäätöksen ostoliikenteeseen vuoden 2015 lopulla. Osana tätä päätöstä R~iihimäki-Lahti -välin henkilöjunaliikenteen vuorot vähenivät noin puoleen entisestä, eli kahden tunnin vuoroväliin. Muutokset astuivat voimaan 27.3.2016 ja ovat voimassa 10.12.2016 asti. Junavuorojen merkittävä heikentäminen on hankaloittanut erityisesti opiskelijoiden ja työssäkäyvien liikkumista. Leikkauspäätöksellä on ollut myös haitallisia vaikutuksia alueen elinkeinotoimintaan. Riihimäki-Lahti -välin tunnin vuoroväli palveli sekä vuorotyötä että toimistotyötä tekeviä. Harventunut vuoroväli on pakottanut monen työntekijän etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja työssäkäyntiinsä. Äkillinen tilanne Lahden ja Riihimäen välillä pakotti myös viranomaiset etsimään korvaavia ratkaisuja. Asiakkaiden kannalta tärkeimpiä lakkaavia junavuoroja korvaamaan hankittiin linja-autovuoroja Uudenmaan ELY-keskuksen suorahankintana. Linja-autoilla ei kuitenkaan ole saavutettu riittävää palvelutasoa. Ongelmana on tien ja radan sijainti eri maastokäytävissä, mikä aiheuttaa monille yhteyksille kohtuuttoman pitkän matka-ajan linja-autolla kuljettaessa. Liikenteen järjestämistä varten selvitettiin maakuntaliittojen, ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä asiakkaiden tärkeimpiä liikkumistarpeita. Kaikkein kriittisimmät vuorot on esitetty alla. Ne pystytään toteuttamaan yhden rungon avulla. Toisen rungon lisääminen tälle välille ei olisi lisäkustannuksena enää suuri, ja tuottaisi hyvän tunnin vuorovälin koko päivän ajaksi. Aikatauluja suunniteltaessa tulee huomioida sujuvat vaihtoyhteydet Hämeenlinnan, Helsingin ja edelleen Kouvolan suuntiin. Kriittisen tärkeiksi tarpeiksi tunnistettiin: - Riihimäki-Lahti: Lahteen ennen klo 7:ää ja 9:ää saapuvat vuorot - Lahti-Riihimäki: Lahdesta klo 15 ja 17 jälkeen lähtevät vuorot - Lahti-Riihimäki: Riihimäelle ennen klo 8:aa saapuvat vuorot ja - Riihimäki-Lahti: Riihimäeltä klo 16 jälkeen lähtevät vuorot. Hämeen liitto esittää, että Riihimäen ja Lahden välinen lähijunaliikenne palautetaan tunnin vuoroväliin koko päivän ajalle. Tällä ratkaisulla varmistetaan opiskelijoille ja työssäkäyville riittävä joukkoliikenteen palvelutaso. Samalla edistetään alueen elinkeinotoimintaa ja saadaan syöttöliikenteen avulla lisää asiakkaita käyttämään kaukoliikenteen junia ja muita liikennepalveluja Lahden ja Riihimäen seuduilla. Turku Toijala - Tampere Forssan seudulta puuttuvat suorat junayhteydet pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä junayhteys on Turku Toijala radan kautta. Forssan seutu kytkeytyy Turku Toijala rai deyhteyteen Humppilan asemalta. On tärkeätä, että kaikki yhteysvälin junat pysähtyvät Humppilan asemalla.
Päätös Junayhteyksien toimivuuden ja kilpailukykyisyyden autoon verrattuna ratkaisee juna vuorojen tiheys ja jatkoyhteyksien sujuvuus Toijalasta Helsingin ja Tampereen suuntiin. Erityinen ongelma tällä hetkellä on se, että Tampereelle ei pääse junalla työhön ennen klo 7:ää. Tämän tulisi olla mahdollista. Hyväksyr{e~ityksen. / / 1 /,/; /k~ ~ ~ -.~- L~ ~ //~ Matti Lipsanen vt. maakuntajolitaja 4~eikki Pusa suunnittelujohtaja Jakelu Tiedoksi kirjaamo~lvm.fi, ioel.karialainen~lvm.fi Hämeen liiton jäsenkunnat