Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuohjelmaesitys vuosille

KUULUTUS 1 (1) 23.11.2015 POSELY/1983/5723/2015 KESELY/2139/2015 KUULUTUS Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuohjelmaesitys vuosille 2016 2021 Metsä Fibre Oy on yhteistarkkailuosapuolien (Metsä Fibre Oy/Metsä Board Oyj, CP Kelco Oy/Äänekosken tehtaat, Äänekosken Energia Oy/Teräväniemen ja Suolahden jäteveden puhdistamot) edustajana toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Keski- Suomen ELY-keskus) ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuohjelman vuosille 2016 2021. Yhteistarkkailuohjelmaesityksen sisältö Tarkkailun tavoitteena on selvittää tarkkailuvelvollisten vesistökuormituksen (jätevedet ja lauhdevedet) vaikutuksia alapuolisten vesialueiden vesistöön sekä kalakantaan ja kalastukseen. Esitys sisältää myös Metsä Fibre Oy:lle ja Metsä Board Oyj:lle aluehallintoviraston päätöksessä LSSAVI 4/2015/1 (28.1.2015) määrättyjä erillisselvityksiä (mm. natriumpäästöjen vaikutukset vesistössä, selvitys vedenottoon joutuvista kaloista sekä selvitys vedenoton ja lauhdevesien vaikutuksista kalojen vaellukseen ja kalatien toimivuuteen). Nähtävilläolo ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 30.11.2015 30.12.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä), Äänekosken kaupungin (Hallintokatu 4, Äänekoski), Jyväskylän kaupungin (Vapaudenkatu 32, Jyväskylä) ja Laukaan kunnan (Laukaantie 14, Laukaa) virallisilla ilmoitustauluilla. Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävänä ELY-keskuksen Internet-sivustolla: www.elykeskus.fi -> Keski-Suomi tai Pohjois-Savo -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia lupahakemuksesta. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 30.12.2015 ensisijaisesti sähköisenä ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteella kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi. Kirjeitse toimitetut asiakirjat tulee toimittaa osoitteella Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250, 40101 Jyväskylä. Viitteeksi tulee laittaa asia eli Äänekoski-Vaajakoski yhteistarkkailu, ja asiakirjasta tulee ilmetä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Lisätietoja asiasta antavat kalastusbiologi Mari Nykänen, kalatalousasiat (mari.nykanen@elykeskus.fi, p. 0295 024 581) ja limnologi Arja Koistinen, vesistöasiat (arja.koistinen@ely-keskus.fi, p. 0295 024 760). Kuntia pyydetään palauttamaan tämä kuulutus heti nähtävänäoloajan päätyttyä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (PL 250, 40101 Jyväskylä) nähtävänäpitotodistuksella varustettuna. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh. 020 636 0040 Cygnaeuksenkatu 1 www.ely-keskus.fi/keski-suomi 40100 Jyväskylä PL 250 40101 Jyväskylä

Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailu Tarkkailuohjelma vuosille 2016-2021

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 AIEMMAT TARKKAILUT... 2 2 MUUTOKSET TARKKAILUVELVOLLISTEN TOIMINNASSA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISSA SEKÄ UUDET TARKKAILUVELVOITTEET... 2 2.1 Tarkkailuvelvollisten toiminnan muutokset ja arvioidut vesistövaikutukset... 2 2.2 Tarkkailuvelvolliset, tarkkailun perusteet ja tarkkailuvelvoitteet... 5 2.3 Tiivistelmä tarkkailuohjelman muutoksista tarkkailujaksolla 2016-2021... 7 3 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 7 4 VESISTÖTARKKAILU... 15 4.1 Havaintopaikat... 15 4.2 Tehtävät analyysit... 16 4.3 Tarkkailuvuodet ja tarkkailun sisältö... 18 4.4 Perustarkkailu... 18 4.4.1 Veden laatu ja ainetaseet... 18 4.4.2 Jäteveden ja lämpöpäästön vesistövaikutuksia koskevan erillisselvityksen edellyttämä lisätarkkailu... 18 4.4.3 Vesistön tuottavuus... 19 4.5 Laaja tarkkailu vuosina 2016 ja 2019... 20 4.5.1 Veden laatu ja ainetaseet... 20 4.5.2 Päällyskasvuston piilevät... 20 4.5.3 Pohjaeläimistö sekä syvänteiden, kivikkorantojen ja koskien tila... 21 4.5.4 Sedimenttitutkimukset... 22 4.6 Jään muodostumista ja kantavuutta koskeva selvitys... 22 5 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU... 22 5.1 Tarkkailuohjelman sisällön muutokset ja niiden perustelut... 22 5.2 Perusseuranta... 24 5.2.1 Kalastuskirjanpito... 24 5.2.2. Kalojen jäämäaineet... 24 5.2.3 Kalastustiedustelut... 24 5.2.4 Sähkökoekalastukset... 26 5.2.5 Verkkokoekalastukset... 27 5.2.6 Kalojen raskasmetallipitoisuuksien seuranta... 28 5.3 Vedenoton ja lauhdevesikuormituksen kalastovaikutuksiin sekä kalojen liikkeisiin ja vaelluskäyttämiseen liittyvä tarkkailu... 28 5.3.1. Kalatieseuranta... 28 5.3.2 Taimenen telemetriaseuranta... 29 5.3.3 Kaikuluotaukset... 32 5.3.4 Vedenottorakenteisiin ajautuvien kalojen määrän tarkkailu... 33 5.4 Yhteenveto kalataloustarkkailusta ja sen ajoittumisesta... 37 6 RAPORTOINTI... 38 6.1 Analyysitulosten toimittaminen... 38 6.2 Yhteenvetoraportin sisältö ja aikataulu... 38 6.3 Kalataloustarkkailun tulosten raportointi... 39 6.4 Tarkkailuohjelman sisällön muuttaminen... 39 7 TARKKAILUN LAADUNVARMISTUS... 40

2 1 AIEMMAT TARKKAILUT Äänekosken ja Vaajakosken välistä vesireittiä kuormittavien toimijoiden vesistövaikutusten tarkkailu on tehty vuodesta 1975 lähtien, ja se on toteutettu Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailuna. Tarkkailuohjelman runko on säilynyt pitkälti samana koko 40 vuoden ajan. Viimeisin tarkkailuohjelma on hyväksytty Keski-Suomen ELY-keskuksessa vuosille 2010-2016, ja sen osakkaita ovat Metsä Fibre Oy, Metsä Board Oyj ja CP Kelco Oy/Äänekosken tehtaat sekä Äänekosken Energia Oy/Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamot. Tarkkailussa on selvitetty vesistön kuormitusta, sen jakautumista eri kuormittajien kesken sekä kuormituksen vaikutusta vesistön fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin muuttujiin. Veden laatua on tutkittu virtavesistä 8-12 kertaa vuodessa sekä kuormituslähteiden yläpuolelta (vertailuasemat) että niiden vaikutusalueelta. Syvänteiden vertikaalinäytteet on otettu kolme kertaa vuodessa, kerrostuskausien lopulla sekä syksyllä täyskierron aikaan. Vesistöjen tilan luokitteluperusteiden muuttuessa 2000-luvulla tarkkailun painopiste on siirtynyt kemiallisen laadun tarkkailusta biologisten tutkimusten suuntaan. Plankton- ja päällyslevätutkimuksin on selvitetty vesialueen rehevyyttä ja tuotannon tasoa. Pohjaeläintutkimuksen avulla on tarkasteltu syvänteiden ja kivikkorantojen kuntoa. Vesireitin kalaston tilaa ja kalakannoissa tapahtuneita muutoksia on arvioitu kalastuskirjanpitäjien pyynti- ja saalistietojen perusteella. Verkkokoekalastusten avulla on saatu tietoja kalaston runsaudesta ja kalayhteisöjen rakenteesta ulappa-alueilla, ja vastaavasti sähkökoekalastusten avulla on saatu tietoa koskien virtavesikalastosta. Kalastustiedustelujen tavoitteena on ollut selvittää reitin järvissä vapaa-ajankalastusta harjoittaneiden talouksien määrä, pyyntiponnistus sekä kalansaalis. Tiedustelulla on selvitetty myös vapaa-ajankalastajien mielipiteitä kalakantojen tilasta, kalastusta haittaavista tekijöistä sekä vedenlaadusta. 2 MUUTOKSET TARKKAILUVELVOLLISTEN TOIMINNASSA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISSA SEKÄ UUDET TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Tarkkailuvelvollisten toiminnan muutokset ja arvioidut vesistövaikutukset Yhteistarkkailuohjelman muutosten tarve perustuu Metsä Fibre Oy:n biotuotetehtaan käynnistymiseen, jonka on määrä tapahtua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukainen tarkkailu aloitetaan vuoden 2016 alusta, jotta saadaan vertailuaineistoa tehtaan käynnistymisen jälkeistä tarkkailua varten. Tehdasintegraatin jätevedet tullaan käsittelemään biologisella jätevedenpuhdistamoilla ja kemimekaanisella puhdistamolla, jotka uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta. Biologisella puhdistamolla käsitellään Metsä Fibre Oy biotuotehtaan, CP Kelco Oy CMC-tehtaan ja Specialty Minerals Nordic PCC-tehtaan jätevedet. Yhdyskuntajätevedet käsitellään omalla biologisella puhdistamolla. Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan jätevedet käsitellään kemi-mekaanisella puhdistamolla.

3 Seuraavassa on tarkasteltu kuormituksen vesistövaikutuksia ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta. Jäteveden vaikutukset Ympäristöluvan mukaan tehdasintegraatin puhdistamoilta saadaan johtaa vesistöön päästöjä seuraavasti: Taulukko 1. Biotuotetehtaan ympäristöluvan mukaiset enimmäispäästöt vesistöön. Parametri Raja-arvo COD Cr kg/d 30 000 Kiintoaine kg/d 3 000 Kokonaistyppi kg/d 500 Kokonaisfosfori kg/d 35 AOX kg/d 500 Tarkkailuvelvollisten vesistökuormituksen arvioidaan kasvavan jonkin verran, mutta kuormituksen vaikutusten jäävän melko vähäisiksi. Biotuotetehtaan aiheuttaman jätevesipäästön lisääntymisen vaikutuksia vesistöön on selvitetty jätevesien leviämismallinnusten avulla (Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy, Arto Inkala, raportti 27.8.2014). Mallinnukset laadittiin ympäristöluvan mukaisilla maksimipäästöraja-arvoilla. Mallinnusten perusteella on todettu vaikutusten jäävän kokonaisuutena verrattain vähäisiksi ja paikallisiksi. Jätevesisimulointien perustella jätevedet sekoittuvat nopeasti Kuhnamon veteen, eikä suuria jätevesipitoisuuksia synny kuin aivan purkupaikan lähistölle noin sadan metrin päähän purkupisteestä. Jätevesivaikutukset ovat suurimmillaan Kuhnamosta Kapeenkoskeen asti, mutta vaikutukset voivat ylettyä myös Vatianjärvelle ja Leppävedelle saakka. Kapeenkoskessa jätevesien voidaan arvioida sekoittuneen täysin muuhun vesimassaan. Mallinnuksen mukaan jätevedet nostavat vesistön kokonaisfosforipitoisuutta Vatianjärvellä enintään 5 µg/l ja Leppävedellä enintään 2,9 µg/l. Vaajakoskelle ja Pohjois-Päijänteelle tultaessa arvioitu kokonaisfosforipitoisuuden kasvu on 0,6 µg/l ja kokonaistypen n. 8 µg/l. Kiintoaineen ja orgaanisen happea kuluttavan aineen lisääntynyt kuormitus lisää sedimentoitumista, hajotustoimintaa ja hapenkulutusta vesistössä. Pahimmillaan tämä saattaa aiheuttaa happivajetta syvännealueilla, mikä heikentää pohjaeläimistön elinolosuhteita ja saattaa lisätä fosforin vapautumista pohjasedimentistä. Jäähdytysveden vaikutus Biotuotetehtaan jäähdytysvesien lämpökuorman vaikutuksia on tarkasteltu mallinnusten avulla (Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy, Arto Inkala, raportti 27.8.2014 ). Jäähdytysveden johtaminen aiheuttaa lievää lämpötilan kohoamista tehtaan lähialueen vesistöissä. Jäähdytysveden aiheuttamalla veden lämpötilan nousulla voi olla lievää rehevöitymistä aiheuttava vaikutus alueen vesistöön Vatianjärvelle asti. Jäähdytysveden vaikutuksia voi olla kuitenkin vaikea erottaa jäteveden vaikutuksista. Mahdollisia jäähdytysvedestä aiheutuvia vaikutuksia

4 alueen jäätilanteeseen voivat olla jäätymisen alkamisen viivästyminen ja sulamisen aikaistuminen. Jäätilanne Äänekosken alueella vaihtelee luonnostaan voimakkaan virtauksen vuoksi. Mallintamalla on arvioitu että keskimääräiset pintalämpötilat nousevat yli kahdella asteella noin puolen kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Kauempana purkupaikasta sijaitsevalla Vatianjärvellä pintalämpötilojen arvioidaan nousevan 0,5 1 astetta. Lämpimänä kesänä pintaveden maksimilämpötilat ovat noin 24 astetta, jolloin voi aiheutua 1 2 asteen lämpötilan nousu Kapeenkoskelle/Vatianjärven pohjoisimpaan osaan saakka. Jäähdytysvesien lämpötilan nousun aiheuttamat muutokset vesistössä ovat samankaltaisia rehevöitymisen kanssa, mutta rajoittuvat yleensä hyvin paikallisiksi. Jäähdytysveden aiheuttamalla veden lämpötilan nousulla arvioidaan olevan kesäaikana lievä rehevöittävän kaltainen vaikutus alueen vesistöön Kapeenkoskelle/Vatianjärven pohjoisimpaan osaan saakka. Talvisin jäähdytysvesien johtaminen alueelle heikentää jääolosuhteita alueella, johon johdetaan jo nykyisinkin tehdasintegraatin jäähdytysvesiä. Jäähdytysvesien lisääntymisen ei siten arvioida aiheuttavan olennaista muutosta alueen jäätilanteeseen. Lisäksi jäätilanne Äänekosken alueella vaihtelee luonnostaan kovan virtauksen vuoksi. Kalastovaikutukset Jätevesipäästöjen osalta suurin kalastovaikutus kohdistuu alapuoliseen Kuhnamojärveen, jossa kalasto koostuu hieman enemmän rehevyyttä suosivista lajeista kuin alueen muissa järvissä. Päijänteellä saakka jätevesien vaikutus vähenee käytännössä olemattomaksi. Oletettavasti Kuhnamossa ei tapahdu merkittävissä määrin esimerkiksi muikun tai siian lisääntymistä, eikä tehdasalueen läheisyydessä luultavasti ole muillekaan lajeille merkittäviä lisääntymisalueita. Mallinnusten perusteella biotuotetehtaan vaikutukset Kapeenkosken veden laatuun ja siten myös taimenen lisääntymiseen jäävät melko vähäisiksi. Vähäinen rehevöityminen voi parantaa kalastajien saaliita, mutta se voi myös lisätä särkikalojen osuutta. Kohonneiden lämpötilojen vaikutukset kalakantoihin ovat moninaisia ja niiden merkitys ja vaikutus vaihtelee mm. kalalajista ja yksilön kehitysvaiheesta riippuen. Osa kalalajeista, kuten ahven, kuha, hauki ja särki, viihtyy lämpimässä vedessä. Lämpövaikutus voi hidastaa taimenten vaellusta Äänekoskeen ja kalatiehen. Vaikutuksia voi mahdollisesti olla myös Salakkajokeen hakeutuvien kalojen liikkeisiin. Kohonneiden lämpötilojen negatiiviset vaikutukset kohdistunevat eniten kylmiä vesiä suosiviin lajeihin (taimen, siika, kuore, muikku, made, harjus). Ahven, kuha ja hauki saattavat kasvaa aiempaa nopeammin. Vaikutukset tulevat voimistumaan ainakin purkuputken lähistöllä. Etäämmällä purkualueelta vaikutukset vähenevät nopeasti. Jääalueen heiketessä vapaa-ajankalastuksen mahdollisuudet talvikalastukseen saattavat heikentyä jäähdytys- ja jäteveden purkupaikkojen läheisyydessä. Vesireittiä etelään mentäessä vaikutukset vähenevät eivätkä arvion mukaan vaikuta vesistön virkistyskäyttöön nykytilanteeseen verrattuna.

5 Vaikutukset vesistön ekologiseen tilaan Biotuotetehtaan käynnistymisen ei arvioida vaikuttavan heikentävästi vesistöjen ekologiseen luokitteluun. Kuhnamon välttävä ekologinen luokka johtuu suureksi osaksi huonosta pohjaeläintilanteesta, joka viittaa huonokuntoiseen pohjasedimenttiin. Pohjaeläimistön ei arvioida muuttuvan, sillä pohjasedimentti on entuudestaan huonossa kunnossa alueelle aiemmin 1960-1980- luvuilla johdetun, nykyistä ja tulevaa huomattavasti suuremman jätevesikuormituksen seurauksena. Kuhnamon ekologiseen luokitukseen vaikuttavat myös korkeat a-klorofyllipitoisuudet, jotka kuvastavat järven rehevyystasoa. Vesistön rehevyystaso voi hieman nousta, mutta ei merkittävästi. Pitoisuuden mahdollisella lievällä nousulla ei ole merkitystä vesistön laatuluokitukseen. Biotuotetehtaalla ei arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä siihen, saavutetaanko reitillä hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Koska pohjasedimentin ekologisen tilan parantamiseksi on lisäksi vaikea löytää tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia vesistössä toteutettavia kunnostusmenetelmiä, on mahdollista että Kuhnamon ja Vatianjärven alueella ei saavuteta hyvää ekologista tilaa vuoteen 2027 mennessä ja vesialue jää joiltakin osin pysyvästi hyvää huonompaan tilaan. Vedenoton vaikutukset Mallinnussimulointien mukaan vedenotolla ei ole olennaista vaikutusta Keiteleen pinnankorkeuksiin. Vedenottokohdan läheisyydessä ja alakanavassa virtauksiin tulee vähäisiä muutoksia. Vedenoton lisääntyminen vähentää virtaavan veden määrää Äänekosken alakanavassa. Tällä saattaa olla vaikutusta kalaportaaseen nousevien kalojen määrään. Nykyisin vedenottojärjestelmään joutuneiden kalojen määrä on ollut pieni ja vedenoton vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi. Vedenottoaukkoon päätyvien kalojen määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. 2.2 Tarkkailuvelvolliset, tarkkailun perusteet ja tarkkailuvelvoitteet Äänekoski-Vaajakoski vesireitin tarkkailuvelvolliset ovat: Metsä Fibre Oy/Metsä Board Oyj/CP Kelco Oy, Äänekosken tehtaat Äänekosken Energia Oy, Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamot Tarkkailu perustuu seuraaviin lupaviranomaisen päätöksiin (taulukko 2). Taulukossa on esitetty yhteistarkkailuohjelmaan sisällytetyt tarkkailu- ja erillisselvitysmääräykset.

6 Taulukko 2. Lupaviranomaisen lupapäätökset ja niiden sisältämät tarkkailua koskevat määräykset. Luvan hakija Luvan myöntäjä, Luvan otsikko numero ja päivämäärä Metsä Fibre Oy Metsä Board Oyj LSSAVI 4/2015/1 (28.1.2015) Metsä Fibre Oy:n biotuotetehtaan kuoren kuivauksen ja kaasutuslaitoksen, mädättämön, integraatissa syntyvien jätevesien ja Äänekosken kaupungin yhdyskuntajätevesien yhteiskäsittelyn sekä Metsä Board Oyj:n jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Määräykset vesistövaikutusten tarkkailusta sekä vesistövaikutuksia koskevat erilliset selvitykset Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Luvan haltijan on tarkkailtava vesistöön johdettavien jätevesien ja jäähdytysvesien vaikutuksia vesistöön Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti sekä kalakantoihin ja kalastukseen Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailuun on muun ohella sisällytettävä sedimentin tarkkailua sekä jään muodostumista ja kantavuutta koskeva selvitys. Vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä vaikutusalueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. (lupamääräys 59) Vesistöön johdettavia haitallisia aineita koskeva selvitys (lupamääräykset 6 ja 48) Selvitys natriumpäästöjen vaikutuksista vesistössä. Selvitys on tehtävä viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. Erityisesti on selvitettävä natriumpitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. (lupamääräys 7) Jäähdytysvesien aiheuttaman lämpöpäästön vaikutuksista kalojen vaellukseen on tehtävä selvitys kolmen vuoden kuluessa tehtaan toiminnan alkamisesta. (lupamääräys 8) Metsä Fibre Oy LSSAVI 4/2015/1 (28.1.2015) Vedenottorakenteiden rakentaminen ja pintaveden ottaminen Keiteleestä Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaalle ja valmistelulupa sekä vesistötoimikunnan 2.9.1944 antaman Metsä Board Oyj:n vesivoimalaitosta koskevan päätöksen muuttaminen Määräykset vesistövaikutuksia koskevista erillisistä selvityksistä Luvanhaltijan on tarkkailtava vedenottojärjestelmään joutuvien kalojen lajistoa ja määrää käyttöönoton jälkeen ja rakenteisiin tulee tehdä tarvittaessa parannuksia, jotka vähentävät kalojen joutumista vedenottoon. (lupamääräys 12) Luvanhaltijan tulee tarkkailla kalojen liikkumista kalatiehen, kalatiessä ja vedenottoalueella siten, että voidaan arvioida kalojen nousuväylän toimivuus sekä kalojen pääsy yläpuoliselle vesialueelle vedenoton ja virtaamien muuttuessa. Tarkkailuun on sisällytettävä selvitys vedenoton vaikutuksista kalojen vaellukseen Kuhnamosta Ala-Keiteleeseen (lupamääräys 13) Ääneseudun Energia Oy LSSAVI 168/2011/1 (15.12.2011) Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Määräykset vesistövaikutusten tarkkailusta Jäteveden vaikutuksia vesistöön sekä kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Keski- Suomen ELY-keskuksen 1.6.2010 hyväksymän (dnrot KESELY/220/07.00/2010 ja KESELY/ 392/5723/2010) Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Äänekosken LSSAVI 44/2015/1 Energia Oy (20.3.2015) Ei vaikutustarkkailua koskevia muutoksia Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten määräaikojen pidentäminen

7 Ääneseudun Energia Oy LSSAVI 140/2010/1 (21.12.2010) Suolahden jätevedenpuhdistamon toiminnan ja siellä käsitellyn jäteveden johtamisen avouomaa pitkin Kuhnamoon ympäristölupa (lupamääräysten tarkistaminen) Määräykset vesistövaikutusten tarkkailusta Puhdistamon vaikutuksia vesistössä on seurattava vaikutusten tarkkailulla. Vaikutusten tarkkailussa on oltava sekä veden laadun että kalataloudellisen tarkkailun. Toiminnan harjoittajan on suoritettava vaikutusten tarkkailu yhdessä muiden vesistöä kuormittavien pistekuormittajien kanssa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymässä Äänekoski-Vaajakoski vesireitin yhteistarkkailussa, jossa on määritelty myös tarkkailun tulosten raportointi. Äänekosken LSSAVI 43/2015/1 Energia Oy (20.3.2015) Ei vaikutustarkkailua koskevia muutoksia Suolahden jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten määräaikojen pidentäminen 2.3 Tiivistelmä tarkkailuohjelman muutoksista tarkkailujaksolla 2016-2021 Vuosien 2016-2021 tarkkailuohjelmaan on tehty joitakin muutoksia verrattuna edelliseen tarkkailuohjelmaan. Vesistötarkkailuun on sisällytetty ympäristöluvassa määrätyn natriumselvityksen edellyttämä osuus, minkä vuoksi Kuhnamolle on lisätty kolme uutta havaintopaikkaa. Sedimentistä määritetään haitta-aineita sekä useita alkuaineita kolmen vuoden välein. Kasviplanktontutkimusta on laajennettu Kuhnamon syvännehavaintopaikalle. Pohjaeläintutkimukseen on lisätty koskien pohjaeläinnäytteenotto sekä koskien vesiperhostoukkien rakennemuutosten tutkimus. Kalataloustarkkailuun on lisätty kaikuluotaustutkimukset ja raskasmetallianalyysit, mutta kalastuskirjanpito on jätetty pois tarkkailuohjelmasta. Tarkkailuun sisältyvät määräaikaisina ympäristöluvassa vaaditut määräaikaiset tarkkailut sekä erilliset selvitykset: vedenoton ja lämpökuorman vaikutukset kalastoon ja kalojen vaellukseen (kalatieseuranta, telemetriatutkimukset) sekä vedenottoon joutuvien kalojen määrän selvittäminen. 3 TARKKAILUALUEEN KUVAUS 3.1 Vesistön hydrologia Tarkkailualue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (vesistöalue 14) ja ulottuu Äänekoskelta Vaajakoskelle saakka (kuva 1). Tarkkailualueen pohjoisosaan Kuhnamoon tulee vesiä Viitasaaren reitiltä ja Saarijärven reitiltä. Kuhnamosta vedet virtaavat Kapeenkosken kautta Vatianjärveen ja edelleen Kuusaankosken kautta Saraaveteen, johon laskee idän suunnasta Rautalammin reitti Tarvaalanvirran kautta. Vedet virtaavat Saraavedestä Kuhankosken kautta Pohjois-Leppäveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteelle. Pohjois-Leppävedelle tulee lisävesiä Etelä- Leppävedeltä. Purkuvesistö on pohjoisosastaan jokimainen, ja viipymä on lyhyt, vain 2-3 vuorokautta (taulukko 3). Leppävedellä ja Päijänteen Poronselällä virtaus hidastuu ja viipymä pitenee reiluun kuukauteen. Kuhnamo, Vatia ja Pohjois-Saraavesi ovat melko matalia, keskisyvyys on 3-6 metriä.

8 Suurin syvyys on näissä vesistönosissa 22-29 metriä, joten syvänteet ovat pienialaisia. Kuhnamon vesimassa ei yleensä kerrostu kesällä, mutta talvella kerrostus on voimakas ja päällys- ja alusveden laatuerot selvät. Vatia, Saraavesi, Leppävesi ja Poronselkä kerrostuvat sekä kesällä että talvella. Taulukko 3. Tarkkailualueen hydrologisia tietoja. Vesialue Pinta-ala km 2 Tilavuus milj. m 3 Keskisyvyys m Suurin syvyys m Teoreettinen viipymä vrk Kuhnamo 3,5 20,5 6 22 3 Vatia 5,5 22,6 4 27 3 Pohjois-Saraavesi 4,7 12,2 3 29 2 Etelä-Saraavesi 3,1 25,6 8 40 2 Pohjois-Leppävesi 36 386 11 43 32 Virtaaman pitkän ajan keskiarvot Vaajakoskessa ovat seuraavat: Taulukko 4. Vaajakosken (Haapakoski) (asteikko 4550, F = 17684 km 2, L = 17,0 %) virtaamien keskiarvot ja ääriarvot vuosilta 1991-2010. Virtaaman kuukausikeskiarvot vuosina 1991-2010 m 3 /s Virtaaman keski- ja ääriarvot vuosina 1991-2010 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MQ HQ MHQ MNQ NQ 139 133 123 140 215 195 164 138 114 108 127 141 145 363 255 65,1 29,0

9 Kuva 1. Tarkkailualue ja vesistötarkkailun havaintoasemat.

10 3.2 Vesistön kuormitus Vaajakosken yläpuoliselle vesialueelle tulee jätevesikuormitusta Äänekosken tehtailta sekä Äänekosken kaupungin Äänekosken ja Suolahden taajamien jätevedenpuhdistamoilta. Metsä Fibre/Metsä Board Äänekosken tehtaiden fosforikuorma putosi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla keskimäärin viidennekseen 1990-luvun alun tasosta (taulukko 3). Tehtaiden BOD- ja typpikuorma pienentyi alle puoleen, samoin kiintoaine- ja COD-kuorma alentui selvästi 1990-luvun taitteeseen verrattuna. 2000-luvulla ainekuormat ovat pysyneet samalla tasolla, vaikka vuosien välillä on ollut jonkin verran vaihtelua (taulukko 5). Vesialueen muu kuormitus pienentyi, kun vuoden 1996 marraskuusta lähtien Laukaan kunnan asumajätevedet ja vuoden 1997 helmikuusta alkaen Vihtavuori Oy:n jätevedet alettiin johtaa Jyväskylän seudun puhdistamolle Nenäinniemeen. Äänekosken ja Suolahden asumajätevesien yhteenlaskettu BOD-kuorma on ollut tarkkailuvuosina 2010-2014 keskimäärin 53 kg/d, fosforikuorma 2,8 kg/d ja typpikuorma 163 kg/d (taulukko 6). Taulukko 5. Metsä Fibre Oy/Metsä Board Oy, Äänekosken tehtaiden vesistökuormat vuosina 1990-2014. 1990 1995 2000 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kiintoaine t/d 8,5 4,5 1,7 1,4 1,4 1,9 2,2 2,3 1,8 0,96 2,3 2,4 BOD 7 t/d 2,8 2,5 1,1 0,76 1,0 1,2 1,2 0,68 1,3 0,92 0,99 1,1 COD(Cr) t/d 45 38 22 17 19 19 17 17 19 13 16 17 Fosfori kg/d 84 35 12 19 18 22 23 27 27 14 20 18 Typpi kg/d 534 280 266 176 180 176 181 242 236 200 242 243 Taulukko 6. Äänekosken ja Suolahden kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus vuosina 2010-2014. Äänekoski Suolahti 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Kiintoaine kg/d 30 32 48 38 38 45 74 80 49 42 BOD 7 (ATU) kg/d 32 29 33 23 18 35 19 37 18 19 COD Cr kg/d.. 216 205 151 166.. 160 135 101 113 Kokonaisfosfori kg/d 1,2 1,3 1,7 1,7 1,5 0,96 0,83 1,9 1,9 0,94 Kokonaistyppi kg/d 95 116 106 99 110 49 72 53 59 57 Ammoniumtyppi kg/d 75 86 62 35 55 45 70 45 46 50 Suomen ympäristökeskuksen Vemala-kuormitusmallin mukaan Kuhnamoon tulevasta fosforikuormasta 38 % on peräisin peltoviljelystä, 18 % pistekuormituksesta ja 4 % haja-asutuksesta. Metsätalouden osuus on 5 % ja laskeuman 6 %. Loput noin 30 % on luonnonkuormaa (kuva 2). Luonnonkuorman osuus typen kokonaiskuormasta on selvästi suurempi kuin fosforilla, 45 %. Peltoviljelyn (20 %), pistekuormituksen (13 %) ja haja-asutuksen (1 %) osuus on vastaavasti pienempi kuin fosforin kohdalla. Laskeuman osuus typpikuormasta on 17 %.

11 Fosfori, kg/v Typpi, t/v 29 % 6 % 18 % 5 % 38 % Peltoviljely Metsätalous Haja-asutus Hulevesi Pistekuormitus Laskeuma Luonnonhuuhtouma 45 % 20 % 4 % 1 % 0 % 13 % 17 % 0 % 4 % Kuva 2. Kuhnamoon tuleva fosfori- ja typpikuorma ositettuna kuormituslähteittäin. Lähde Suomen ympäristökeskuksen Vemala-kuormitusmalli, vuosien 2000-2013 keskiarvo. 3.3 Veden laatu Tarkkailualueelle Keiteleestä Häränvirran kautta tuleva vesi on vähähumuksista ja niukkaravinteista. Äänekosken tehtaat ottavat raakaveden Häränvirrasta. Saarijärven reitiltä Aittokosken kautta tarkkailualueelle virtaava vesi on ruskeaa ja ravinnepitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla reitin virtahavaintoasemilla. Rautalammin reitiltä (Saravesi 24) tulevat vedet ovat vähäravinteisia, vähähumuksisia ja sähkönjohtavuus ja natriumpitoisuus ovat pieniä (kuvat 3 ja 4). Kapeenkosken ja Kuusaankosken natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuus kohoavat jätevesien vaikutuksesta verrattuna yläpuolisiin havaintoasemiin. Haapakoskessa natrium- ja ravinnepitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ja COD-arvo ovat pienempiä kuin Kapeenkoskessa reitille tulevien lisävesien laimentavan vaikutuksen vuoksi. Natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat kuitenkin korkeampia kuin Äänekosken yläpuolella ja asemalla Saravesi 24, mikä ilmentää jätevesivaikutusta. Talvella jätevedet kerääntyvät Kuhnamon alusveteen, mikä näkyy usein voimakkaasti kohonneina johtavuuden arvoina sekä natriumpitoisuuksina. Kesällä jäteveden vaikutus riippuu kerrostuneisuudesta: lämpötilakerrostuksen vallitessa jätevedet virtaavat päällysvedessä ja kerrostuksen purkautuessa ne sekoittuvat koko vesimassaan. Kuhnamon ja Vatian syvänteissä on ollut kerrostuskausien lopulla eriasteista hapen vajausta 1970-luvulta saakka (kuva 5), ja Vatian pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne saattaa edelleen olla huono erityisesti kesäaikana. Huonon happitilanteen aikana pohjalietteestä liukenee fosforia alusveteen. Yläpuolisista vesistöistä tulevan veden johtavuudessa tai natriumpitoisuudessa ei ole tapahtunut muutosta jaksolla 1975-2014. Saarijärven reitiltä purkautuvan veden fosfori- ja typpipitoisuudella oli kasvava trendi 2000-luvun alkupuolelle saakka, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat jonkin verran pienentyneet. COD-arvo on vaihdellut riippuen valumien suuruudesta. Rautalammin reitiltä tulevan veden fosforipitoisuudella on ollut laskeva suunta 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin saakka, ja nykyisin pitoisuus on alle 10 µg/l (kuvat 3 ja 4).

12 ms/m 12 Sähkönjohtavuus 10 8 6 4 2 0 Aittokoski Häränvirta Saravesi 4/24 Kapeenkoski Kuusaankoski Haapakoski 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 mg O 2 /l 24 COD 20 16 12 8 4 0 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 mg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 Aittokoski Saravesi 4/24 Kuusaankoski Natrium Häränvirta Kapeenkoski Haapakoski 0 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 3. Sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD) sekä natriumpitoisuus Äänekoski- Vaajakoski-reitin virtahavaintopaikoilla vuosina 1975-2014.

13 µg/l 40 Kok-P 35 30 25 20 15 10 5 0 µg/l 800 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kok-N 700 600 500 400 300 200 100 Aittokoski Saravesi 4/24 Kuusaankoski Häränvirta Kapeenkoski Haapakoski 0 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 4. Fosfori- ja typpipitoisuus Äänekoski-Vaajakoski-reitin virtahavaintopaikoilla vuosina 1975-2014. Kapeenkoskessa ja Haapakoskessa fosforipitoisuus pienentyi 1970-luvun puolivälistä 1990- luvun lopulle saakka. Sen jälkeen pitoisuus on noudatellut Saarijärven reitiltä tulevan veden pitoisuuden vaihtelua. COD-pitoisuus pieneni selvästi 1970-luvulta 1990-luvun alkuun saakka. COD-arvo on kasvanut jälleen hieman viime vuosina. Sähkönjohtavuus ja natriumpitoisuus ovat sen sijaan kasvaneet selvästi tarkkailujakson 1975-2007 aikana. Vuoden 2008 aikaisempaa pienemmät arvot johtuvat ilmeisesti suurten virtaamien laimentavasta vaikutuksesta. Vatian päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus on pienentynyt noin 35 µg/l:sta alle 20 µg/l:aan 1970-luvun puolivälistä nykypäivään. Kuhnamon fosforipitoisuus on ollut suunnilleen samalla tasolla kuin Vatian 2000-luvun puoliväliin saakka, mutta on viime vuosina ollut jonkin verran korkeampi. Pohjois-Leppäveden fosforipitoisuus on pienentynyt noin 25 µg/l:sta 11-15 µg/l:aan (kuva 5).

14 Kuhnamon päällysveden kesäaikaiset fosforipitoisuudet ilmentävät kohtalaista rehevyyttä. Elokuussa mitattu päällysveden fosforipitoisuus pienenee alempana vesistössä. Saraavedellä ja Pohjois-Leppävedellä päällysveden fosforipitoisuus ilmentää lievää rehevyyttä. % Alusveden hapen kyllästys 100 80 60 40 20 Kuhnamo Vatia Sara 5 Leppä 68 0 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 µg P l -1 Päällysveden fosfori 40 30 Kuhnamo Vatia Sara 5 Leppä 68 20 10 0 1975 1980 1985 1987 1989 1991 1992 1993 1994 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 5. Alusveden hapen kyllästysaste ja päällysveden fosforipitoisuus Äänekoski-Vaajakoski-reitin järvissä vuosina 1975-2014. 3.4 Kalasto ja kalastus Tarkkailualueen järvissä harjoitetaan monipuolista vapaa-ajankalastusta. Verkkokalastuksessa käytetään nykyisten kalastusrajoitusten mukaisesti pääasiassa harvoja verkkoja. Muikkuverkoilla kalastetaan vain vähän, vaikka esimerkiksi Saraavedellä on kalastettava muikkukanta. Tarkkailualueen eri osien välillä on selviä eroja vapaa-ajankalastuksessa; eniten talouksia kalasti Saraavedessä ja Pohjois-Leppävedessä. Tarkkailualueen järvissä kalastus keskittyy avovesikauteen ja kesään. Talvikalastus on vähäistä etenkin Kuhnamolla ja Vatialla, jossa on yleensä heikommat jääolosuhteet kuin Saraavedellä ja Pohjois-Leppävedellä. Koskikohteiden kalastajamäärät ovat näyttäneet pysyneen jokseenkin muuttumattomina vuosien 2010-2014 välillä.

15 Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja kuha, kun taas lohikalojen saaliit järvialueella ovat edelleen pieniä. Niiden kalastus keskittyykin lähinnä kolmelle tärkeimmälle virtavesikohteelle, Kapeenkoskelle, Kuusaankoskelle ja Vaajavirran alueelle. Tärkeimpien saalislajien kannoissa ei ole viime vuosina tapahtunut normaalista vaihtelusta poikkeavia muutoksia. Kalataloustarkkailun tulosten perusteella näyttää siltä, että vesistökuormituksen vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat pysyneet ennallaan. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Havaintopaikat Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty taulukossa 7 (ks. kuva 1). Näytteenoton ja näytteiden käsittelyn tulee perustua ympäristöviranomaisten hyväksymiin ohjeisiin (http://www.syke.fi/fi-fi/palvelut/ymparistonaytteenottajien_henkilosertifiointipalvelu/ Linkkeja_ohjeisiin). Taulukko 7. Vesistötarkkailun havaintopaikat. Tunnus Nimi Koordinaatit YKJ Koordinaatit ETRS-TM35FIN Virtahavaintopaikat 3300 Aittokoski 3300 6945120-3426580 6942209-426439 (1) 3400 Häränvirta 3400 6945750-3435030 6942839-434885 (1) 3500 Kapeenkoski 3500 6936640-3440700 6933733-440553 (1) Kuusaankoski 6928560-3445390 6925656-445241 (1) Sara24 Saravesi 24 6920900-3449450 6917999-449299 (1) 4100 Haapakoski 4100 6904860-3442370 6901966-442223 (1) Syvyys, m* Syvännehavaintopaikat Kuhnamo 3 Kuhnamo 3 Miilunlahti 6943460-3435520 6940550-435375 ** Kuhnamo 4 Kuhnamo 4 6943070-3435080 6940160-434935 27 Kuhnamo 5 Kuhnamo 5 6941985-3435882 6939076-435738 n. 15** Kuhnamo 6 Kuhnamo 6 6944365-3433413 6941455-433269 n 18 ** Kuhnamo Kuhnamo 6940740-3437180 6937831-437035 20 Vatia Vatianjärvi 6930036-3443266*** 6927131-443118 27 Sara5 Saravesi 5 6925750-3447000 6922847-446851 29 Lep68 Leppävesi 68 6907600-3444690 6904705-444542 41 *suluissa virtahavaintopaikkojen näytteenottosyvyys ** uusi havaintopaikka, syvyys varmistuu 1. näytteenoton yhteydessä ***Hertassa olevat koordinaatit YKJ-6930100-3443360 ovat virheelliset

16 4.2 Tehtävät analyysit Vesinäytteistä tehdään taulukossa 8 esitetyt analyysit. Määritykset tehdään mainituilla standardi-menetelmillä tai muilla viranomaisen hyväksymillä menetelmillä. Taulukko 8. Tarkkailussa tehtävät analyysit ja käytettävät analyysimenetelmät. Analyysi Menetelmä Huomautuksia Analyysipaketti 1 (virtavesi- ja syvänteiden vertikaalinäytteet) Lämpötila Happi, mg/l SFS 3040:1990 Happi, kyllästys % SFS 3040:1990 Sameus, FTU SFS-EN ISO 7027:2000 Sähkönjohtavuus, ms/m SFS-EN 27888:1994 ph SFS EN ISO 10523:2012 Väriluku, Pt mg/l SFS-EN ISO 7887:2012 COD Mn, mg O 2 /l SFS 3036:1981 Kokonaistyppi, µg/l SFS-EN ISO 11905_1:1998 (tai mod.) Kokonaisfosfori, µg/l SFS 3026:1986 Sulfaatti, mg/l SFS-EN ISO 10304-1:2009 Natrium, mg/l SFS_EN ISO 11885:2007 (tai mod.) Analyysipaketti 2 (vain virtavedet) Kiintoaine, mg/l SFS-EN 872:2005 vain virtahavaintoasemat Analyysipaketti 3 (liukoinen typpi ja fosfori) PO 4 -P, µg/l SFS 3025:1986 (kumottu) Kuhnamo, Vatia, Sara5 NH 4 -N, µg/l SFS-EN ISO 11732:2005 Kuhnamo, Vatia, Sara5 NO 2 +NO 3 -N, µg/l SFS-EN ISO 13395: 1997 (tai mod.) Kuhnamo, Vatia, Sara5 Analyysipaketti 4 (raskasmetallit) Kadmium, µg/l SFS-EN ISO11885:2007 (tai mod.) Kuhnamo, Vatia, Sara5; elokuu Elohopea, µg/l SFS-EN ISO11885:2007 (tai mod.) Kuhnamo, Vatia, Sara5; elokuu Analyysipaketti 5 (lisäanalyysit) Alkaliniteetti, mmol/l SFS-EN ISO 9963-1 (tai mod.) Kuhnamon hav.asemat, Kapeenkoski TOC, mg/l SFS-EN 1484:1997 Kuhnamon hav.asemat, Kapeenkoski Alumiini, µg/l SFS-EN ISO11885:2007 (tai mod.) Kuhnamon hav.asemat, Kapeenkoski Kalsium, mg/l SFS-EN ISO11885:2007 (tai mod.) Kuhnamon hav.asemat, Kapeenkoski Rauta, µg/l SFS-EN ISO11885:2007 (tai mod.) Kuhnamon hav.asemat, Kapeenkoski Mangaani, µg/l SFS-EN ISO11885:2007 (tai mod.) Kuhnamon hav.asemat, Kapeenkoski

17 Taulukko 9. Yhteenveto vuosittaisessa perustarkkailussa ja laajassa tarkkailussa (2016 ja 2019) tehtävistä tarkkailun osista. ap = analyysipaketti, numero viittaa taulukkoon 8. I II III IV V-1 V-2 VI-1 VI-2 VII VIII IX X XI XII Perustarkkailu vuosittain Veden laatu ja ainetaseet Virtavesinäytteet, ap 1 ja 2: 3300, 3400, 3500, Sara24, 4100 Syvänteiden vertikaalinäytteet, ap 1: Kuhnamo, Vatia, Sara5, Lep68 Liukoinen typpi ja fosfori, ap 3: Kuhnamo, Vatia, Sara5 Raskasmetallianalyysit, ap 4: Kuhnamo, Vatia, Sara5 Lisäanalyysit, ap 5: Kuhnamo 3, 4, 5, 6, Kuhnamo Ympäristöluvan määräyksen 7 mukainen selvitys Jäteveden kulkeutuminen, kerrosteisuus, happitilanne: Kuhnamon havaintoasemat, Vatia, Sara5 Ravinteet ja klorofylli: Kuhnamon havaintoasemat, Vatia, Sara5 Vesistön tuottavuus Ravinteet ja klorofylli: 3300, 3400, Kuhnamo, Vatia, Sara5, Sara24 Kasviplankton: Kuhnamo, Vatia, Sara5, Sara24, Lep68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Laaja tarkkailu 2016 ja 2019 (pohjaeläintutkimus myös 2021); lisäykset perustarkkailuun Veden laatu ja ainetaseet Virtavesinäytteet, ap 1 ja 2: 3300, 3400, 3500, Sara24, 4100 Piilevätutkimus Päällyskasvuston piilevät: 3300, 3400, 3500, Sara24, 4100 Pohjaeläintutkimus vuosina 2016 ja 2019 Syvännepohjaeläimistö (syvä profundaali ja profundaalin yläosa): Kuhnamo, Vatia, Sara5, Lep68 Kivikkorantojen pohjaeläimistö: Kuhnamo, Vatia, Lep68 Koskien pohjaeläimistö sekä vaurioituneiden vesiperhostoukkien osuus: 3500, Kuusaankoski; vertailuasemat yläp. koskiosuuksilla* x x x x Pohjaeläintutkimus vuonna 2021 Syvännepohjaeläimistö (vuonna 2021, vain syvä profundaali): Kuhnamo, Vatia, Sara5, Lep68 x x *Saarijärven reitin ja Viitasaaren reitin alaosa; vertailuasemien sijainti tarkentuu ensimmäisen näytteenoton yhteydessä x x x x x x x

18 4.3 Tarkkailuvuodet ja tarkkailun sisältö Vesialueen perustarkkailu tehdään vuosina 2017-2018 sekä 2020-2021. Laaja tarkkailu tehdään vuosina 2016 ja 2019. Perustarkkailun ja laajan tarkkailun sisältöjen yhteenveto on esitetty taulukossa 9. Vuoden 2016 laaja tarkkailu antaa vertailuaineistoa ennen biotuotetehtaan käynnistämistä vallinneesta tilanteesta. Tarkempi kuvaus on esitetty jäljempänä kunkin tarkkailun osan yhteydessä. 4.4 Perustarkkailu 4.4.1 Veden laatu ja ainetaseet Virtahavaintopaikoilta otetaan näytteet kahdeksan kertaa vuodessa tammi-, maalis-, huhti-, touko-, kesä-, elo-, syys- ja lokakuussa. Syvännehavaintopaikoilta Kuhnamo, Vatia, Sara5 ja Lep68 otetaan vertikaalinäytteet kolme kertaa vuodessa: maalis-, elo-, ja lokakuussa. Virtahavaintopaikoilta näyte otetaan 1 m:stä päävirtauksen alueelta. Syvännehavaintopaikoilta näyte otetaan 1, 5, 10, 15, 20, sitten 10 m:n välein ja 2h-1 m:stä, paitsi lokakuussa, jolloin näytteet otetaan 1 m, maksimisyvyyden puolivälistä ja 2h-1m:stä. Syvännehavaintoasemilta Kuhnamo, Vatia ja Sara5 analysoidaan lisäksi PO 4-P, NH 4-N ja NO 2+NO 3-N kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kuhnamon havaintoasemilta ja Kapeenkoskesta analysoidaan lisäksi alkaliniteetti, TOC, alumiini, kalsium, rauta ja mangaani kaikista näytteenottosyvyyksistä. Syvännehavaintoasemilta Kuhnamo, Vatia ja Sara5 analysoidaan elohopea ja kadmium kerran vuodessa elokuussa kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kaikilla havaintopaikoilla mitataan lämpötila ja syvännehavaintopaikoilla mitataan näkösyvyys. 4.4.2 Jäteveden ja lämpöpäästön vesistövaikutuksia koskevan erillisselvityksen edellyttämä lisätarkkailu Rehevöitymisen seuranta Biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan haltijan on tehtävä viiden vuoden kuluttua tehtaan käynnistymisestä selvitys natriumpäästön vaikutuksista vesistössä. Erityisesti on selvitettävä natriumpitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä

19 jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Havaintoasemilta Kuhnamo 3, Kuhnamo 4, Kuhnamo 5, Kuhnamo 6, Kuhnamo, Vatia ja Sara5 otetaan näytteet maaliskuussa, toukokuussa, kesä-, heinä-, ja elokuussa sekä lokakuussa. Kerrostuneisuuden ja jäteveden vertikaalisen jakautumisen selvittämiseksi näytteenoton yhteydessä mitataan kenttämittarilla lämpötila ja sähkönjohtavuus vertikaalisesti metrin välein. Vesinäytteet otetaan ja analysoidaan seuraavasti: Maaliskuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Lokakuu Happi (pit.+kyll.%), COD Mn, 1, 5, 10, 1, h, 2h-1 m 1, 5, 10, 1, 5, 10, 1, 5, 10, 1, h, 2h-1 TOC, sulfaatti, natrium 15 2h-1 m 15 2h-1 m 15 2h-1 m 15 2h-1 m m Kok.N, NH4-N, NO2+3-N, 0-2 m 0-2 m 0-2 m kok.p, PO4-P a-klorofylli 0-2 m 0-2 m 0-2 m Päällekkäisiä analyyseja ei tehdä, vaan tässä huomioidaan tarkkailun muissa osissa tehtävät analyysit. Lämpökuorman seuranta Lämpökuorman leviämisen seurantaa varten kootaan yhteen tarkkailun eri osista saatavat lämpötilamittaukset. Kuhnamolle ja Vatian pohjoisosaan perustetaan kiinteä lämpötilaloggeriverkosto, jolla kerätään lämpötilatietoa eri syvyyksiltä (pinta, välivesi ja alusvesi) neljällä pisteellä (purkuputken yläpuolinen piste Kuhnamo 6 ja kolme alapuolista pistettä; ks. kartta liitteessä 3). Mittaukset tehdään avovesikausilla 2016-2021. Tietoja käytetään toteutuneen lämpökuorman leviämisen mallintamiseen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyn mallin avulla ja verrataan sitä ennustettuun leviämismalliin. Lämpötilojen jatkuvatoimisen seurannan tuloksia hyödynnetään myös kalataloustarkkailun ja erityisesti telemetriaseurannan tulosten tulkinnassa. Lisätarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain vesistötarkkailun yhteenvetoraportissa tai tarkkailuvelvollisten tai viranomaisten niin edellyttäessä erillisraporttina, ja ympäristölupamääräyksissä tarkoitettu selvitys koko näytteenottojaksolta toimitetaan erillisenä raporttina lupaviranomaiselle viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. Edellä esitetty tarkkailu suoritetaan vuosina 2016-2021. 4.4.3 Vesistön tuottavuus Vesimassan tuottavuutta ja rehevyystasoa tutkitaan kasviplanktonin lajiston ja biomassan sekä levämäärää indikoivan a-klorofyllipitoisuuden avulla. Kasviplankton on yksi muuttujista, joilla määritellään vesistön ekologinen tila. Kasviplanktonin määrään ja lajikoostumukseen vaikuttaa ennen muuta veden ravinteisuus ja ravinnesuhteet, mutta myös veden väri (humoosisuus ja valaistusolot), ph-taso sekä mahdolliset leväkasvua inhiboivat aineet ovat vaikuttavia tekijöitä.

20 Kasvukaudella havaintopaikoilta otetaan vesinäytteet 0-2 m:n profiilista a-klorofylli- ja kasviplanktonanalyysia varten. Samasta näytteestä tehdään minimitekijätutkimus (ks. taulukko alla). Niillä havaintokerroilla, jolloin vesistöstä ei tehdä muita kemiallisia analyysejä, liukoisten ravinteiden lisäksi analysoidaan myös kokonaistyppi ja -fosfori. Kaikki analyysit tehdään kuusi kertaa kasvukaudella: toukokuussa, kaksi kertaa kesäkuussa ja kerran heinä-, elo- ja syyskuussa. Klorofylli ja ravinteet analysoidaan asemilta 3300, 3400, Kuhnamo, Vatia, Sara 5, Sara 24 ja Lep68. Kasviplankton analysoidaan asemilta Kuhnamo,Vatia, Lep68, Sara 5 ja Sara24. Analyysit tehdään standardimenetelmillä tai muilla viranomaisen hyväksymillä menetelmillä. Kasviplankton määritetään laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaan (Järvinen ym. 2011). Klorofylli- ja ravinneanalyysit ovat seuraavat: Analyysi Menetelmä a-klorofylli SFS 5772:1993 NO 2 + NO 3 SFS-EN ISO 13395: 1997 (tai mod.) NH 4 -N SFS-EN ISO 11732:2005 PO 4 -P Suodatettu PO 4 -P SFS 3025:1986 (tai mod.) SFS 3025:1986 (tai mod.) 4.5 Laaja tarkkailu vuosina 2016 ja 2019 Laajan tarkkailun vuosina tehdään perustarkkailun lisäksi alla esitetyt lisätutkimukset. 4.5.1 Veden laatu ja ainetaseet Virtahavaintopaikoilta näytteet otetaan 12 kertaa vuodessa: kerran tammi-, maalis- ja huhtikuussa, kaksi kertaa touko- ja kesäkuussa, kerran heinä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa. Muuten noudatetaan perustarkkailun ohjelmaa. 4.5.2 Päällyskasvuston piilevät Piileviä esiintyy kaikissa vesistöissä ja ne muodostavat merkittävän osan perustuottajista etenkin pienissä virtavesissä. Vesistöjen kivipinnoilla kasvavat piilevät saavat kaiken ravintonsa ympäröivästä vedestä, ja siten leväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön ekologista laatua ja rehevyyttä sekä vesistöön mahdollisesti kohdistuvaa kuormitusta. Voimakkaimmin piileväyhteisön rakenteeseen vaikuttavat vesistön ph-tasoon ja suolapitoisuuteen liittyvät tekijät sekä veden ravinteisuus. Piileväyhteisö ilmentää veden laatua pidemmällä ajanjaksolla kuin kertanäytteenä otettava vesinäyte. Piilevänäytteet otetaan kiviltä seuraavilta virtahavaintopaikoilta elokuussa: Aittokoski 3300, Häränvirta 3400, Kapeenkoski 3500, Kuusaankoski, Saravesi 24 ja Haapakoski 4100. Näytteenotto, preparaattien valmistus ja analysointi tehdään julkaisun Eloranta ym. 2007 sekä Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaisesti (http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/ Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet).

21 4.5.3 Pohjaeläimistö sekä syvänteiden, kivikkorantojen ja koskien tila Suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä eliöinä pohjaeläimet joutuvat alttiiksi ympäristössä tapahtuville muutoksille ja ilmentävät siten ympäristönsä tilaa pitkällä aikavälillä. Pohjaeläinten lajisto ja runsaussuhteet kertovat happioloista ja vesistön rehevyydestä sekä siitä, miten paljon eloperäinen hajoava aines kuormittaa pohjaa. Lisäksi pohjaeläimistön yhteisörakenteessa voi tapahtua merkittäviä muutoksia erilaisten haitta-aineiden vaikutuksesta. Tarkkailun pohjaeläinnäytteet otetaan 2 kertaa vuodessa, heti jäiden lähdön jälkeen ja syksyllä (syyskuussa - lokakuussa). Kivikkorantojen näytteet otetaan kuitenkin ainoastaan syksyllä. Makroskooppinen syvännepohjaeläimistö tutkitaan havaintopaikoilta Kuhnamo, Vatia, Sara5 ja Lep68. Näytteet otetaan Ekman-noutimella satunnaisesti syvän profundaalin alueelta (85-100 % maksimisyvyydestä) sekä profundaalin yläosasta (Kuhnamo, Vatia ja Sara5 10-15 m ja Lep68 10-20 m). Näytteet otetaan ja käsitellään standardin SFS-5076 mukaan. Jokaisen havaintopaikan molemmista vyöhykkeistä otetaan 7 rinnakkaisnäytettä/havaintokerta, jotka käsitellään erillisinä näytteinä. Eläimistöstä surviaissääsket ja harvasukamadot määritetään mahdollisimman tarkasti (lajin tai joissakin tapauksissa suvun tarkkuudella), jotta aineiston perusteella voidaan laskea ekologisessa luokittelussa käytettävät indeksit ja arvioida syvänteiden kuntoa ja ekologista tilaa. Lisäksi vuonna 2021 syvänteen pohjaeläimet tutkitaan kuten laajassa tarkkailussa asemilta Kuhnamo, Vatia, Sara5 ja Lep68, mutta vain syvän profundaalin alueelta. Kivikkorantojen pohjaeläimistö tutkitaan havaintopaikoilta Kuhnamo, Vatia ja Lep68. Näytteet otetaan samoilta kivikkorannoilta kuin tarkkailujaksolla 2010-2015. Näytteet otetaan ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan (Meissner ym 2011, Aroviita ym. 2012). Potkuhaavimenetelmällä (SFS 5077) otetaan kultakin havaintoalueelta kuusi rinnakkaista näytettä (20 sekuntia/näyte), jotka käsitellään erillisinä. Koskien pohjaeläimistö tutkitaan havaintopaikoilta Kapeenkoski ja Kuusaankoski ja vertailuasemilta Ala-Keiteleen ja Kuhnamon sekä Saarijärven reitin alaosan ja Kuhnamon välisiltä koskiosuuksilta, jotka soveltuvat pohjaeläinnäytteenottoon. Vertailuasemien tarkka sijainti määritetään ensimmäisen näytteenoton yhteydessä. Pohjaeläinnäytteet otetaan potkuhaavimenetelmällä. Kultakin havaintopaikalta otetaan 2 näytettä/pohjatyyppi, yhteensä 4 näytettä havaintopaikkaa kohti. Pohjatyypit ovat iki- pki-tyypit(ekologisen luokittelun päivitetyt ohjeet). Kemikaalialtistus voi aiheuttaa pohjaeläimissä morfologisia vaurioita, joiden määrän ja vakavuusasteen mittaamista voidaan käyttää arvioitaessa ja seurattaessa veden ekotoksisuutta. Yleisimmin käytetyt koskien pohjaeläinryhmät näissä tutkimuksissa ovat vesiperhostoukat (heimo Hydropsychidae). Vesiperhostoukkien kidus- ja anaalipapillivaurioiden kohonnut esiintymisfrekvenssi ilmentää veden tai sedimentin haitallisten aineiden vaikutusta. Koskinäytteiden Hydropsychidae-vesiperhostoukkien vaurioituneiden yksilöiden osuus määritetään näytteiden analysoinnin yhteydessä.

22 4.5.4 Sedimenttitutkimukset Sedimenttinäytteet otetaan havaintoasemilta Kuhnamo 4, Kuhnamo 5 ja Kuhnamo kolmen vuoden välein alkaen vuonna 2016. Pintasedimentistä (0-10 cm) analysoidaan kuiva-aine, hehkutushäviö, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, S, Cl, Al, Fe, Na, Ca, Si, Ba, Mn, Pb, Cd, PCB-yhdisteet ja öljyhiilivedyt (fraktiot C10-C40). 4.6 Jään muodostumista ja kantavuutta koskeva selvitys Suunnitelma jäätilanteen kehitystä koskevan selvityksen tekemiseksi toimitetaan erikseen, joten se ei sisälly tähän tarkkailuohjelmaan. 5 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 5.1 Tarkkailuohjelman sisällön muutokset ja niiden perustelut Kalataloustarkkailuohjelman sisältö pysyy likimain ennallaan verkko- ja sähkökoekalastusten osalta. Verkkokoekalastusten tulosten tulkinnan syventämiseksi Kuhnamon yläpuolelle on lisätty kaksi vertailualuetta, jotka ovat Äänejärvi ja Ääneselän länsiosa. Vertailualueiden lisääminen on välttämätöntä, jotta saadaan tietoa pyydystävyyden luontaisesta vaihtelusta vuosien välillä. Verkkokoekalastusten toteuttamisväli pidettiin ennallaan (3 vuotta). Sähkökoekalastusalueisiin pyrittiin tekemään mahdollisimman vähäisiä muutoksia, joskin uuden koekalastusohjeen mukaisesti koealojen tavoitepinta-alaa jouduttiin kasvattamaan 300 m 2 :iin (Olin ym. 2014). Tämän vuoksi vanhoja koealoja jouduttiin yhdistämään uusiksi isommiksi koealoiksi. Samalla esitettiin kahden uuden koealan lisäämistä tarkkailuohjelmaan. Sähkökoekalastusten toteuttamisväliä tihennettiin kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Intensiivisempi virtavesialueiden tarkkailu on perusteltua, koska kasvava jäte- ja lauhdevesikuormitus saattaa näkyä ensisijaisesti muutoksina herkillä virtavesilajeilla, kuten taimenella. Menetelmänä sähkökoekalastus sopiikin hyvin taimenenpoikasten yksilötiheyksien arviointiin. Kaikuluotauksia esitetään osaksi kolmen vuoden välein toistuvaa kalataloustarkkailua, koska pelkästään koekalastusten avulla ei saada luotettavaa tietoa kalaston rakenteen, yksilötiheyksien ja kalaparvien liikkeiden muutoksista muutoksista tehtaan lähialueilla. Verkkokokalastuksen saaliskirjanpidosta luovutaan vuoden 2016 jälkeen ja painopistettä siirretään mm. koskialueiden kalastuksen ja kalansaaliiden seurantaan. Järvien verkkokalastuksesta pyritään keräämään jatkossa tietoa kalastustiedusteluiden avulla sisällyttämällä otoksiin myös kalastusluvan lunastaneita. Tämä tulee ennalta arvioiden parantamaan tulosten käyttökelpoisuutta esimerkiksi kalavedenomistajien näkökulmasta. Vesireitillä on jo pitkään seurattu kalojen PCB-, hartsihappo- ja kloorifenolipitoisuuksia. Koska näiden yhdisteiden pitoisuudet kalojen lihaskudoksessa ovat merkittävästi vähentyneet pitkällä aikavälillä, seurannan tarve ei ole enää yhtä ilmeinen kuin aiemmin. Siksi haitta-ainetutkimus esitetään tehtäväksi (vuoden 2016 sijaan) vuonna 2020. Vuonna 2016 seurataan kuitenkin ahvenen ja hauen raskasmetallipitoisuuksia. Erityisesti elohopeapitoisuuksista on hauen ja ahve-