Toimintakäsikirja Versio 1.8 Kuntasopimuksen liite 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 3 1.2 Asiakkaan oikeudet... 3 1.3 Apuvälinepalvelujen resursointi... 4 2. Apuvälineen määritelmä... 4 3. Apuvälinepalveluja ohjaavat arvot... 5 4. Alueellisen apuvälinepalvelun toiminta-ajatus... 5 5. Apuvälinepalvelujen organisoituminen... 7 5.1 Terveystoimi... 7 5.1.1Apuvälinekeskus... 7 5.1.1.1 Henkilöstö... 7 5.1.1.2 Tilat... 8 5.1.2Terveyskeskukset... 9 5.2 Sosiaalitoimi... 9 5.3 Opetustoimi... 9 6. Apuvälinepalvelut... 9 6.1 Terveystoimen apuvälinepalvelut... 10 6.1.1 Työnjako terveystoimen apuvälinepalveluissa... 11 6.1.2 Asiakkaan apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen... 12 6.1.3 Kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelun lähtökohtana... 12 6.1.4 Apuvälinetarpeen arviointi... 12 6.1.5 Apuvälineen valinta... 13 6.1.6 Apuvälinepäätös... 13 6.1.6.1 Apuvälineiden saatavuusperusteet... 13 6.1.6.2 Kaksoiskappaleet... 14 6.1.6.3 Laitoksessa asuvien apuvälineet... 14 6.1.6.4 Ulkokuntalaisten apuvälinetarve... 14 6.1.6.5 Pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden apuvälineet... 14 6.1.6.6 Harrastusvälineet... 14 6.1.7 Apuvälineiden kilpailutus ja hankinta... 14 6.1.8 Apuvälineiden rekisteröinti... 15 6.1.9 Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto... 15 6.1.10 Sähköpyörätuolien vakuuttaminen... 16 6.1.11 Apuvälineen käytön seuranta... 16 6.1.11.1 Asuinkunnan vaihtuessa... 16 6.1.12 Apuvälinehuolto... 17 6.1.12.1 Asiakkaan vastuu... 17 6.1.13 Varastointi ja kierrätys... 17 6.1.14 Kuljetukset... 18 6.2 Sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut... 18 6.2.1 Alueelliset palvelut sosiaalitoimelle... 18 6.2.2 Sosiaalitoimen omistamien apuvälineiden huolto... 19 6.3 Opetustoimen apuvälinepalvelut... 19 6.4 Muut yhteistyötahot... 20 6.4.1 VKK... 20 6.4.2 Kela... 20 6.4.3 Valtiokonttori... 20 6.4.4 TE-keskus... 21 7. Koulutus, tiedotus ja kehittäminen... 21 8. Apuvälineiden hallintajärjestelmä... 22 8.1 Tietoturva ja tietosuoja... 22 9. Tilastointi ja raportointi... 23 10. Palveluiden laskuttaminen... 23 Liite 1 Liite 2 Alueellisesti noudatettavat apuvälineiden saatavuusperusteet Kuntien apuvälineyksiköiden yhteystiedot 12.5.2006 2 / 23
1. Johdanto Väestön ikääntyessä ja vaikeavammaisten elinmahdollisuuksien lisääntyessä kehittyneiden hoitojen ansiosta myös apuvälinepalveluiden tarve lisääntyy. Tehokkaalla palveluiden järjestämisellä, organisaatioiden välisellä työnjaolla ja yhteisillä hankintamenettelyillä voidaan kuitenkin parantaa apuvälinepalveluiden saatavuutta käytettävissä olevilla voimavaroilla. Apuvälinepalvelujen järjestäminen on pääasiallisesti kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen lakisääteinen tehtävä. Muita järjestäjiä ovat Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt ja Valtiokonttori. Laajin vastuu apuvälinepalveluista on terveydenhuollolla. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista, jotka järjestetään osana kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa. Kunnallisten apuvälinepalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö on ns. puitelainsäädäntöä, jossa kuntien velvollisuuksista ei yleensä säädetä täsmällisesti. Puitelainsäädäntö on käytännössä johtanut siihen, että palvelujen järjestämistavoissa ja sisällöissä on suuriakin eroja kuntien välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (2003) edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella vallitsevasta apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. Apuvälinepalvelujen järjestämistä koskevilla alueellisilla ohjeilla pyritään yhtenäistämään soveltamiskäytäntöä ja niillä on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä merkitys. Tähän toimintakäsikirjaan on kirjattu toimintakäytännöt, joiden mukaan apuvälinepalveluita jatkossa toteutetaan alueellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. 1.1 Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvissa tehtävissä on kysymys terveydenhuollon perusturvaan kuuluvista palveluista, joiden saatavuus julkisen terveydenhuollon on turvattava. Vaikka kunnilla on kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain soveltamisessa ja toteuttamisessa harkintavaltaa, lainsäädännön hyväksymää erilaisuutta apuvälinepalveluiden toteuttamisessa rajoittavat perustuslain yhdenvertaisuussäännökset. Tästä johtuen harkintavaltaa on käytettävä niin, että kaikilla kunnan asukkailla tulee olla mahdollisuus saada palveluja yhtäläisin perustein, jotta kuntalaisten alueellinen tasa-arvo toteutuu. Näiden perusteiden tulee olla hyväksyttäviä, ennalta tiedossa ja kohdistua kaikkiin samalla tavoin. Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee sitä, että apuvälinepalvelu tulee järjestää samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta siitä, syntyykö apuvälineen tarve alkuvuonna tai loppuvuonna. Vaikka apuvälinepalveluihin varatut määrärahat ovat usein loppuvuonna vähissä, loppuvuodesta ilmenevään apuvälineen tarpeeseen tulee vastata samojen periaatteiden mukaisesti kuin alkuvuonna ilmenneeseen apuvälineen tarpeeseen. 1.2 Asiakkaan oikeudet Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan asiakasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaslain mukaan asiakkaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaan hoito ja kohtelu on oltava laadultaan hyvää. Ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan kansallisuuden, uskonnon, maailmankatsomuksen, poliittisen näkemyksen, rodun, värin, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, yhteiskunnallisen aseman, sairauden tai vamman vuoksi. Asiakkaalle ja tarvittaessa hänen lähihenkilöilleen on annettava monipuolista tietoa apuvälinepalvelun merkityksestä, valintaan liittyvistä eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitys on annettava siten, että asiakas ymmärtää riittävästi sen sisällön. Tietoa ei saa vääristää eikä asiakasta saa manipuloida. Hänen mielipiteensä on huomioitava apuvälineen valintaa tehtäessä. 12.5.2006 3 / 23
Viestinnän tulee olla esteetöntä sekä eri kieltä puhuville että aisti- ja puhevammaisille. Asiakkaan aloitteesta, mahdollisuuksien mukaan huolehditaan paikalle tulkki, joka voi auttaa aistitai puhevammaista tai vieraskielistä ymmärtämään. 1.3 Apuvälinepalvelujen resursointi Perustuslain 22 :ssä julkiselle vallalle on säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä perustuslain 19 :ssä velvollisuus turvata jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Perustuslain lakisääteisten terveyspalveluiden turvaamisvelvoite tuleekin ottaa huomioon talousarviopäätöksiä tehtäessä ja lakeja sovellettaessa. Apuvälinepalveluiden laatusuosituksen mukaan kuntien päätöksentekijöiden pitää taata kattavat apuvälinepalvelut riittävän ja osaavan henkilöstön avulla. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin lisättyjen säännösten mukaan terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen, jonka tarkoituksena on ylläpitää, saattaa ajan tasalle ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista. Tehokas ja laadultaan hyvä apuvälinepalvelu edellyttää myös, että toimitilat ovat riittävät ja toimintaan hyvin soveltuvat. Tiloihin tulee olla esteetön kulku kaikkia asiakkaita ajatellen. Riittävät ja asianmukaiset varastotilat ovat niin ikään tarpeelliset, jotta apuvälineitä ei säilytetä käytävillä yms. paikoissa, jolloin paloturvallisuus kärsii. 2. Apuvälineen määritelmä Apuväline on lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitettu väline, laite tai vastaava, jota vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. Toisen määritelmän mukaan apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt. Hyvä apuväline Apuväline on käyttäjän, lähihenkilöiden ja ympäristön sekä maksajan kannalta hyvä, kun se: - ylläpitää tai lisää omatoimisuutta - parantaa elämänlaatua - ehkäisee ennalta toimintakyvyn ongelmia - säästää voimia - ei estä muuta toimintaa tai muiden tehtävien suorittamista - vastaa käyttäjän tarpeisiin - on turvallinen - on kestävä - on helppokäyttöinen - on esteettinen - vähentää palvelujen ja tukitoimien tarvetta - helpottaa lähihenkilöiden työtä - on asianmukaisesti käytössä - on hinta-laatusuhteeltaan kohdallaan - on vaivaton huoltaa - on kierrätettävä 12.5.2006 4 / 23
3. Apuvälinepalveluja ohjaavat arvot Asiakaslähtöisyys Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky, elämäntilanne, apuvälineen käytön turvallisuus ja käyttöympäristö sekä hänen saamansa muut palvelut. Asiakas ja apuvälinealan asiantuntija tekevät apuvälineen arvioinnin yhteistyönä. Asiakas saa käyttöönsä tarkoituksenmukaisen apuvälineen asuinpaikkakunnasta, iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Ammattihenkilöt kohtelevat asiakasta kunnioittavasti, hyvien palveluperiaatteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti. Joustavuus ja saumattomuus Asiakas saa apuvälineeseen liittyvät palvelut oikea-aikaisesti ja vaivattomasti niin, että hänen itsensä ei tarvitse selvittää eri tahojen työnjakoa. Häntä palvellaan yhdessä toimipisteessä niin, että yhteistyö ja tiedonvälitys eri organisaatioiden kesken toimivat. Jos asiakas muuttaa toimintayksiköstä tai kunnasta toiseen, apuvälineiden käyttö turvataan jatkossakin. Laadukkuus Apuvälinepalvelut järjestetään tehokkaasti ja ammattitaitoisesti. Apuvälinealan asiantuntijat kehittävät ja ylläpitävät ammattitaitoaan täydennyskoulutuksen, verkostoitumisen ja yhteistyön avulla. He toimivat kustannustietoisesti ja kaukonäköisesti, jolloin hankinnoissa otetaan huomioon myös apuvälineiden hinta-laatusuhde ja kierrätettävyys, jotta määrärahat kattavat mahdollisimman monen tarvitsijan tarpeen. Apuvälinepalveluissa noudatetaan yhteisesti sovittua vastuun- ja työnjakoa ja yhteisiä toimintakäytäntöjä. 4. Alueellisen apuvälinepalvelun toiminta-ajatus Alueellinen apuvälinepalvelu on Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen malli apuvälinetoiminnan uudistamiseksi. Alueellinen apuvälinepalvelu mahdollistaa sen, että asiakas saa tarvitsemansa viiveettömän, asuinpaikasta riippumattoman tasa-arvoisen palvelun, joka sisältää tarkoitusta vastaavan apuvälineen, sen käyttöönotto-ohjauksen ja huollon. 12.5.2006 5 / 23
Kuva 1. Alueellisten apuvälinepalvelujen toiminta-alue Satakunnan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.5.2006 6 / 23
5. Apuvälinepalvelujen organisoituminen 5.1 Terveystoimi Alueellisessa apuvälinetoiminnassa terveydenhuollon apuvälinepalvelut tuotetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Peruspalvelut tuotetaan kuntien terveyskeskuksissa. Varsinais-Suomen alueellinen apuvälinekeskus vastaa vaativimmista apuvälinepalveluista, lukuun ottamatta näön, kuulon ja hengityksen apuvälinepalveluita, jotka säilyvät erikoissairaanhoidon kyseisillä erikoisaloilla. 5.1.1 Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus toimii erikoissairaanhoidon organisaatiossa ja sijoittuu konservatiiviseen tulosalueeseen, kuntoutuksen tulosyksikköön. Apuvälinekeskukseen kuuluvat liikuntavammaisten aikuisten ja lasten apuvälinepalvelut, kommunikaatiokeskus TYKS-Tikoteekki sekä apuvälineiden huoltopalvelut. 5.1.1.1 Henkilöstö Apuvälinekeskuksen henkilöstö työskentelee TYKS:ssa. Tarvittaessa mm. puheterapeutit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja huoltomiehet tekevät kotikäyntejä. Henkilöstön toimenkuvat: Lääkäri (osa-aikainen) - apuvälinepoliklinikan vastuulääkäri - asiakkaan sairauden, vamman tai toiminnan haitan toteaminen - soveltuvan apuvälineen valitseminen yhdessä apuvälinealan asiantuntijoiden kanssa Osastonhoitaja - osastonhoitajalle kuuluva henkilöstöhallinto - toiminnan koordinointi-, koulutus-, kehittämis- ja tiedotusvastuu - apuvälinealan asiantuntija, joka toimii yhteyshenkilönä apuvälineiden hankinnoissa ja kilpailutuksessa - raportointi ja tilastot - yhteistyö eri yksiköiden (kunnat, Satshp) kanssa - osallistuu asiakaspalveluun Osastonsihteerit (2) - vastaanotto- ja ajanvarauspalvelu - toimisto- ja sihteerityöt Apuvälineteknikko - yhteistyö TYKS:n ja terveyskeskusten eri alan toimijoiden kanssa - osallistuu lähetteen ja asiakkaan apuvälinetarpeen arviointiin ja välineen valintaan apuvälinepoliklinikan tiimissä - vastaa Varsinais-Suomen alueen proteesi-, erityisjalkine- ja tukipohjallisasioista - asiantuntija henkilökohtaisten apuvälineiden hankinnassa ja kilpailuttamisessa Fysioterapeutit (2) - lasten ja aikuisten apuvälineet - apuvälinetarpeen arviointi, sovitus ja lainaus - apuvälinepoliklinikan tiimin jäsen - kotikäynnit 12.5.2006 7 / 23
Fysioterapeutti (kuntohoitaja) - varaston hallinta ja uusien välineiden rekisteröinti - tukiliivit ja muut ortoosit (mittaus, tilaus, sovitus) - kivunhoitolaitteet Toimintaterapeutti - apuvälinetarpeen arviointi, sovitus ja lainaus - pienapuvälineet - vaikeat istumisongelmat - kotikäynnit Puheterapeutti (1½, Tikoteekki) - vaihtoehtoisen kommunikoinnin arviointi - kommunikaatioapuvälineiden sovitus ja lainaus - ohjelmiin tutustumiset - yhteistyö Satshp:n kanssa Toimintaterapeutti (Tikoteekki) - osallistuu liikuntavammaisten asiakkaiden kommunikaatioapuvälinearviointiin ja sovitukseen - tietokoneen käytön apuvälineiden arviointi ja sovitus - ympäristönhallintalaitearviot ja -sovitukset Mikrotukihenkilö (Tikoteekki) - kommunikaatioapuvälineiden (puhetta tukevat ja korvaavien laitteiden) tekninen asiantuntija - kommunikaation ja tietokoneen käytön apuvälineiden asennus, huolto ja sovitus Sairaalainsinööri - huollon työnjohtotehtävät - yhteistyö eri yksiköiden (kunnat, Satshp) kanssa - koulutus, kehittämis- ja tiedotusvastuu apuvälinehuollon osalta - vastuu kuljetuksista ja varastonhallinnasta - osallistuu huoltotöihin Huoltomiehet (3) - apuvälineiden huolto ja korjaus - apuvälineiden muutostyöt - ympäristönhallintajärjestelmien arviointi, huolto ja päivitykset Toimistosihteeri - apuvälinelaskujen käsittely - toimistotyöt Lisäksi kaikki osallistuvat apuvälinekeskuksessa tehtävään tutkimus- ja opetustyöhön. 5.1.1.2 Tilat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen apuvälinekeskuksen tilat sijaitsevat TYKS:ssa, Turussa. 12.5.2006 8 / 23
5.1.2 Terveyskeskukset Terveyskeskuksissa toteutetaan sovitun työnjaon ja hoitovastuun mukaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen perusvälineisiin liittyvät apuvälinepalvelut. Terveyskeskuksissa on resursoitu tarvittava henkilöstö toteuttamaan kunnan / kuntayhtymän apuvälinepalveluja. Apuvälinealan asiantuntijana voi toimia fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja, apuneuvoteknikko tai muun soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö. Terveyskeskuksen tulee varmistaa käyttöönsä apuvälinepalveluihin tarkoituksenmukaiset tilat. Tilojen tulee olla toimivia ja riittäviä apuvälinetarpeen arviointia ja sovitusta sekä puhdistusta, huoltoa ja lähivarastointia varten. 5.2 Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi vastaa vammaispalvelulain mukaan myönnettävistä apuvälinepalveluista. Sosiaalitoimi voi halutessaan ostaa apuvälinekeskuksen tarjoamia palveluita. Päivähoidossa käytettävistä henkilökohtaisista apuvälineistä vastaa terveydenhuolto. Sosiaalitoimelle tarjottavat apuvälinepalvelut on kuvattu tarkemmin kohdassa 6.2. 5.3 Opetustoimi Koulujen, joissa on apuvälineitä käyttävä oppilas, tulee nimetä apuvälineistä vastaava yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö vastaa siitä, että apuväline on tarkoituksenmukaisessa kunnossa ja tilaa tarvittaessa välineen huollon apuvälinekeskuksesta tai ilmoittaa välineen käyttötarpeen loppumisesta. Kouluissa käytettävistä henkilökohtaisista apuvälineistä, esim. wc-tuoleista, vastaa terveydenhuolto. 6. Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ammatillista toimintaa asiakkaan kanssa. Se on osa asiakkaan muuta kuntoutus- ja hoitoprosessia tai palveluketjua. Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toiminnan haitta, joka rajoittaa asiakkaan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa hänen toimintaympäristössään. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä. 12.5.2006 9 / 23
Kuva 2. Apuvälineprosessin vaiheet: Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen valinta Apuvälinepäätös Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto Apuvälineen seuranta Apuvälineen palautus Apuvälineen huolto ja korjaus 6.1 Terveystoimen apuvälinepalvelut Terveystoimen apuvälinepalvelut ovat lääkinnällistä kuntoutusta, jolla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteen hallintaansa sekä hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälinepalveluihin kuuluu - lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan - apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Asiakasmaksulain mukaan apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat asiakkaalle maksuttomia terveydenhuollon palveluja. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja ohjaavat lait ja asetukset: ks. www.vsshp.fi/apuvaline > lainsäädäntö 12.5.2006 10 / 23
6.1.1 Työnjako terveystoimen apuvälinepalveluissa Sekä kansanterveyslaissa että erikoissairaanhoitolaissa korostetaan toimivan työjaon merkitystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Apuvälinekeskus, aluesairaalat ja terveyskeskukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Apuvälinekeskus vastaa erikoisapuvälinepalveluista (lukuun ottamatta näön, kuulon ja hengityksen apuvälinepalveluita) ja terveyskeskukset vastaavat hoitovastuullaan olevien asiakkaiden perusapuvälinepalveluista. Hoitovastuulla tarkoitetaan toimintayksikön velvollisuutta laatia asiakkaan jatkohoito- tai kuntoutussuunnitelma ja toteuttaa palvelut sen mukaisesti. Perusolettamus on, että asiakkaan hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Asiakkaan ollessa tutkimuksen tai hoidon vuoksi pitkäaikaisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, hoitovastuu on erikoissairaanhoidolla ja se huolehtii silloin myös asiakkaan apuvälinepalveluista. Tutkimuksen ja hoidon kohteena on oltava silloin se sairaus tai vamma, jonka aiheuttaman toimintavajavuuden vuoksi kyseistä apuvälinettä tarvitaan. Yksittäinen polikliininen käynti sairaalassa katsotaan konsultaatioksi eikä se vielä siirrä hoitovastuuta erikoissairaanhoidolle eikä siis vastuuta apuvälinepalveluista apuvälinekeskukselle. Asiakkaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon (tai päinvastoin) hoitovastuulle, on riittävästä tiedonsiirrosta huolehdittava, jotta jatkossa apuvälinepalvelut voidaan toteuttaa jouhevasti. Erityisesti moniongelmaisten ja useassa paikassa hoidettavien asiakkaiden kohdalla on yhteisesti sovittava ja sairauskertomukseen kirjattava se, missä asiakkaan hoitovastuu on. Perusapuvälineiksi luokitellaan sellaiset välineet, joiden tarpeen arvioinnissa ja sovituksessa asiakkaalle terveyskeskuksella on riittävä asiantuntemus ja joita lainataan terveyskeskuksissa määrällisesti paljon. Näitä ovat esim. manuaaliset pyörätuolit, suihkutuolit, kävelytelineet, kyynärsauvat, tuet ja pienapuvälineet. Erikoisapuvälineitä, joista apuvälinekeskus vastaa, ovat: painevaatteet skolioosin hoidossa käytettävät muovikorsetit yläraajaproteesit ensimmäiset varsinaiset alaraajaproteesit sähköisesti ylösnousevat suihkutuolit ammehissit seisomaan nostavat pyörätuolit sähkötoimiset liikkumisapuvälineet - sähköpyörätuolit mekaanisella ohjauksella (sähkömopot) - sähköpyörätuolit sähköisellä ohjauksella - sähköiset ajolaitteet - sähköiset kelauksen keventäjät käsipoljentalaitteet sähköisesti korkeussäädettävät työtuolit yksilöllisesti muotoillut istuimet tai koottavat istuinjärjestelmät painehaavatyynyt kompressorilla korkean riskin painehaavapatjat leikkaukseen liittyen erittäin korkean riskin painepatjat porraskiipijät sivunkääntäjät epilepsiahälyttimet ympäristönhallintajärjestelmät kommunikoinnin apuvälineet tietokoneen käytön apuvälineet ihotautien myöntämät välineet lasten apuvälineet (0-16 vuotiaat), paitsi tukipohjalliset ja erityisjalkineet 12.5.2006 11 / 23
6.1.2 Asiakkaan apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälineprosessi alkaa aloitteesta. Aloite syntyy apuvälinetarpeen havaitsemisesta ja apuvälinepalveluun hakeutumisesta. Aloitteen voi tehdä asiakas itse, hänen omaisensa tai muu lähihenkilönsä, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä ottamalla yhteyttä kyseisiä apuvälineitä myöntävään tahoon, esim. oman kunnan terveyskeskukseen. Mikäli asiakkaan tarvitsema apuvälinepalvelu ei kuulu kyseisen yksikön toimialaan, ohjaa aloitteen vastaanottava työntekijä asiakkaan oikeaan paikkaan. Apuvälinekeskukseen asiakas ohjataan silloin, kun kyseessä on sovitun työnjaon mukainen erikoisapuväline, joka on harvinainen ja teknisesti tai muuten erityistietämystä vaativa. Apuvälinekeskuksen palveluun tarvitaan yleensä lääkärin lähete, mutta lähetteeksi voidaan hyväksyä myös muun terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön toimeksianto. Lähetteessä tulee ilmetä asiakkaan henkilötiedot, sairaus, ennuste, toimintakyky ja siinä ilmenevät haitat sekä apuvälinetarpeen kiireellisyys. Lisäksi on hyvä mainita asiakkaan senhetkiset apuvälineet ja tukipalvelut. Apuvälinettä uusittaessa lähetettä ei tarvita. Yksityislääkärin ja kuntoutuslaitoksen suositus toimii terveydenhuollossa suuntaa antavana aloitteena, joka arvioidaan erikseen yksilöllisen tarpeen perusteella terveydenhuollon apuvälinepalveluyksikössä. 6.1.3 Kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelun lähtökohtana Lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan kuntoutujalle tulee laatia yhdessä hänen ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan määräajoin. Kuntoutussuunnitelmassa määritellään tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet, huomioidaan apuvälinepalvelut ja sovitetaan ne yhteen sosiaalitoimen, kansaneläkelaitoksen, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen antamien palveluiden kanssa. Koska apuvälinepalvelut ovat osa laajempia kuntoutuspalveluita, niiden suunnittelun ja seurannan tulee sisältyä kuntoutussuunnitelmaan aina, kun asiakas tarvitsee apuvälineitä. 6.1.4 Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaudesta tai vammasta johtuva toimintavajavuus ja sen aiheuttama apuvälineen tarve. Apuvälineiden myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja on hoitopäätös, asiantuntijaratkaisu, joka tehdään aina yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Tarveperiaate käy ilmi lainsäädännöstä. Se ilmenee erityisesti lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksesta. Apuvälineisiin ei ole subjektiivista oikeutta, vaan apuvälinealan asiantuntija arvioi niiden tarpeen osana asiakkaan kokonaishoitoa. Apuvälinepalvelussa asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana ja apuvälineen valinta perustuu asiakkaan ja apuvälinealan asiantuntijan yhteistyöhön, keskinäiseen kunnioitukseen ja tasavertaiseen kohteluun. Arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen toimintakyky, suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa, halu toimia ja osallistua, toimintaympäristö, apuvälineen käytön turvallisuus, asiakkaan saamat muut palvelut sekä hänen elämäntilanteensa ja siitä nousevat yksilölliset tarpeet. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan taustatiedot kuten esimerkiksi vamman tai sairauden laatu, toimintaympäristö, mahdolliset aikaisemmat apuvälineet sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat. Yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähihenkilöidensä kanssa selvitetään apuvälineen käyttötarkoitus ja käytön tavoite. Asiakkaalle tehdään suunnitelma apuvälineen hankkimiseksi, mikäli arvioinnin perusteella todetaan, että apuväline helpottaa suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa tai se ehkäisee sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn alenemista. Apuvälinealan asiantuntija arvioi apuvälinetarpeen. Erikoisapuvälineiden arvioinnista vastaa apuvälinekeskuksen henkilökunta. Perusapuvälineiden osalta apuvälinearvioinnin suorittaa terveyskeskuksen tai apuvälinekeskuksen apuvälinealan asiantuntija hoitovastuun mukaan. 12.5.2006 12 / 23
Jos apuväline ei tue asiakkaan suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, hänet ohjataan muiden palveluiden piiriin. 6.1.5 Apuvälineen valinta Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Asiakkaalle tulee antaa monipuolista tietoa, jotta hän voi osallistua apuvälineen valintaan ja on tietoinen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Joidenkin apuvälineiden kohdalla on tarkoituksenmukaista sovittaa eri apuvälinemalleja. Aina kun on tarpeellista, sovitus tehdään asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Sovituksen yhteydessä arvioidaan asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineen ja ympäristön muutostyöt. Sovituksen perusteella päädytään asiakkaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun yhteistyössä hänen kanssaan. Asiakkaalle pyritään löytämään tarkoituksenmukainen apuväline ensisijaisesti alueellisesta varastosta. Vapaana olevat välineet tarkistetaan alueellisesta apuvälinerekisteristä ja tilataan sovitettavaksi asiakkaalle. Mikäli sopivaa apuvälinettä ei ole vapaana alueellisessa varastossa, väline tilataan sovitukseen toimittajilta, joiden kanssa on tehty vuosihankintasopimukset. Mikäli vuosihankintasopimustoimittajilta ei löydy sopivaa apuvälinettä asiakkaalle, voivat terveyskeskuksen apuvälineasiantuntijat tarvittaessa konsultoida apuvälinekeskusta. 6.1.6 Apuvälinepäätös Apuvälinepäätös tehdään perusapuvälineiden osalta siellä, missä on kyseisen asiakkaan hoitovastuu. Erikoisapuvälineiden osalta apuvälinepäätös tehdään apuvälinekeskuksessa. Yksityissektorilla tehdyn toimenpiteen, esim. leikkauksen, jälkeen tarvittavat apuvälineet myönnetään julkisesta terveydenhuollosta, koska sillä on apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu. Terveydenhuollossa apuvälinepäätös on lääkärin tekemä hoitopäätös, mutta apuvälinetarpeen voi todeta ja apuvälineen luovuttamisesta voi päättää - organisaatiossa sovitun työnjaon mukaisesti - muukin terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti tai muun vastaavan terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut henkilö. Apuvälinepäätös, myös kielteinen, kirjataan perusteluineen aina asiakkaan sairauskertomukseen. Päätöksestä annetaan kopio asiakkaalle, mikäli hän sitä pyytää. Samalla asiakasta tulee informoida muistutus- ja kantelumahdollisuudesta. Mikäli asiakas on tyytymätön terveydenhuollon apuvälinepäätökseen, hänen kannattaa ensin ottaa yhteyttä kyseisestä päätöksestä vastaavaan henkilöön. Usein ongelmatilanteet voidaan näin selvittää nopeimmin. Asiakkaalla on myös mahdollisuus saattaa apuvälinepalveluaan koskevat ratkaisut uudelleen arvioitaviksi potilaslain 10 :n tarkoittamassa muistutusmenettelyssä. Terveydenhuollossa vastaava johtaja tai hänen määräämänsä muu henkilö voi muuttaa aikaisempaa apuvälineratkaisua. Muistutuksesta tehtyyn ratkaisuun ei voi hakea muutosta valittamalla. Asiakas voi saada asian uudelleen arvioitavaksi tekemällä hallintokantelun esimerkiksi lääninhallitukselle tai terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Apuvälinepäätös voi olla myös hallintoriidan kohteena. Sellaisen riidan ratkaiseminen, joka koskee julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai muuta julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta, kuuluu hallintolain käyttölain mukaan hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. 6.1.6.1 Apuvälineiden saatavuusperusteet Apuvälineet myönnetään yhteisesti sovittujen apuvälineiden saatavuusperusteiden mukaisesti (Liite 1). Mikäli kunta haluaa myöntää apuvälineitä yli sovitun käytännön, se vastaa kustannuksista itse. 12.5.2006 13 / 23
6.1.6.2 Kaksoiskappaleet Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä kaksin kappalein. Toinen vastaava apuväline voidaan kuitenkin harkinnan mukaan myöntää kodin lisäksi esim. hoitopaikkaan tai kouluun silloin, kun se on toiminnallisesti järkevää. Aktiivinen pyörätuolin käyttäjä voi uuden pyörätuolin saatuaan pitää entisen pyörätuolinsa varatuolina. 6.1.6.3 Laitoksessa asuvien apuvälineet Terveydenhuolto vastaa myös kuntien pitkäaikaishoitopäätöksellä laitoksissa asuvien asukkaiden yksilöllisesti sovitettavista apuvälineistä. Laitokset vastaavat normaalista välineistöstään kuten sängyistä ja perusapuvälineistä. Jos asiakas muuttaa erityishuoltopiirin laitokseen, hän saa ottaa apuvälineet mukaansa veloituksetta, mutta käyttötarpeen lakattua ne palautetaan lähimpään terveyskeskukseen tai apuvälinekeskukseen. 6.1.6.4 Ulkokuntalaisten apuvälinetarve Opiskelun tai muun syyn takia muulla paikkakunnalla kuin kotikunnassaan asuvien asiakkaiden apuvälinepalvelut on syytä sopia yhteisesti asuinpaikkakunnan ja kotikunnan kesken. Uusia apuvälineitä hankittaessa on aina ennen sovitusta otettava yhteyttä apuvälineen maksavaan tahoon. Kunnassa vieraileville voidaan antaa akuuttiin tai lyhytaikaiseen tarpeeseen apuvälineitä, esim. kyynärsauvat tai vierailun mahdollistamiseksi esim. WC-huonetuoli, WC-korotus tms. Ulkopaikkakuntalaisen tiedot kirjataan hallintajärjestelmään ja laina kirjataan hänen omiin nimiinsä. 6.1.6.5 Pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden apuvälineet Pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden apuvälinetarve arvioidaan ja apuvälineen sovitus tehdään terveystoimessa alueellisen työnjaon mukaisesti. Laskukopiot lähetetään lääninhallitukselle, joka veloittaa kuluneen summan vuoden lopussa TE-keskukselta. TE-keskus korvaa hankitut apuvälineet seuraavan vuoden aikana. Väline rekisteröidään alueelliseen apuvälineiden hallintajärjestelmään. Huollot hoidetaan alueellisen työnjaon mukaan. TE-keskuksen myöntämien apuvälineiden korvausperusteita on käsitelty tarkemmin kohdassa 6.4.4. 6.1.6.6 Harrastusvälineet Vammaisen henkilön vapaa-ajan suoriutumisessa tarvittavat välineet ovat vammaispalvelun harkinnanvaraisia välineitä, joita asiakas voi hakea oman kuntansa sosiaalitoimelta. Palautuneita, kiinteärunkoisia pyörätuoleja voidaan antaa apuvälinekeskuksesta myös harrastuskäyttöön, jolloin se merkitään poistetuksi alueellisesta apuvälineiden hallintajärjestelmästä. Asiakas vastaa itse mahdollisista muutostöistä ja korjauskustannuksista tai anoo kustannuksia sosiaalitoimen harkinnanvaraisesta vammaispalvelusta. 6.1.7 Apuvälineiden kilpailutus ja hankinta Alueelliset apuvälinehankinnat hoidetaan keskitetysti apuvälinekeskuksien kautta. Apuvälinekeskukset kokoavat asiantuntijaryhmän alueittensa apuvälinealan ammattilaisista. Asiantuntijaryhmä valmistelee kilpailutuksen pohjaksi apuvälineiden valintakriteerit ja arvioi tarjousten perusteella valittavat apuvälineet. Kilpailutuksen suorittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (Erva-hankintarengas). Kilpailutuksen perusteella tehdään vuosihankintasopimukset valittujen toimittajien kanssa. Vuosihankintasopimuksia voivat hyödyntää terveystoimen lisäksi sosiaalitoimet. Mikäli asiakkaan vamma tai sairauden laatu niin edellyttää, tuotteita voidaan hankkia myös muilta kuin vuosisopimuksen piiriin kuuluvilta toimittajilta. 12.5.2006 14 / 23
Uusi apuväline hankitaan, mikäli alueen varastoista ei löydy vapaana olevaa sopivaa vaihtoehtoa. Yksilöllisesti sovitetusta apuvälineestä tehdään hankintapäätös ja maksusitoumus apuvälineiden hallintajärjestelmään. Hankintapäätöksen tehnyt taho vastaa myös tilatun apuvälineen vastaanottotarkastuksesta ja rekisteröinnistä. Vastaanottotarkastuksessa varmistetaan, että toimitus vastaa tilausta. Apuvälinekeskus hankkii massatavarat keskitetysti. Massatavaroita ovat välineet, joita hankitaan suurissa erissä ja joilla ei ole merkittäviä yksilöllisiä ominaisuuksia. Apuvälinekeskus toimittaa massatavarat alueen paikallisvarastoihin niiden tarpeiden mukaan. 6.1.8 Apuvälineiden rekisteröinti Apuvälineiden rekisteröintikäytäntö ja tiedon tarkkuustaso apuvälineiden hallintajärjestelmässä on alueellisesti yhtenäinen. Apuvälineiden tunnistusjärjestelmänä käytetään viivakoodia. Apuvälinekeskuksessa ja jokaisessa terveyskeskuksessa on käytössä viivakoodinlukija ja tarratulostin. Kaikki apuvälineet rekisteröidään alueelliseen hallintajärjestelmään yksilöinti- tai välineryhmätunnuksella. Kaikilla yksilöidyillä apuvälineillä on oma numerotunnuksensa. Henkilökohtaiseksi luovutettuja välineitä ei pääsääntöisesti yksilöidä. Poikkeuksena ovat proteesit. Välineryhmätunnuksella merkitään hinnaltaan edulliset välineet, joita ovat esimerkiksi (tarkkuustaso määritellään työryhmissä sopimuskuntien edustajien kanssa vuoden 2006 aikana): - sukanvetolaitteet - tarttumapihdit - tuet - sängynjalankorottajat - muut pienapuvälineet Apuvälinekeskus rekisteröi tilaamansa apuvälineet ja toimittaa ne kuntien tilausten mukaisesti alueen varastoihin. Tilatun, yksilöllisesti sovitetun apuvälineen vastaanottotarkastuksesta ja rekisteröinnistä vastaa hankintapäätöksen tehnyt taho. Terveyskeskukset vastaavat sinne palautuneiden apuvälineiden tietojen päivittämisestä uuteen järjestelmään ja liittävät niihin tunnistetarran. Poistettavat apuvälineet toimitetaan apuvälinekeskukseen, jossa niiden käyttökelpoiset osat puretaan varaosiksi ja apuväline merkitään rekisteriin poistetuksi. 6.1.9 Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto Asiakas saa apuvälineen pääsääntöisesti lainaksi. Sovituksen tehnyt apuvälinealan asiantuntija luovuttaa apuvälineen asiakkaalleen. Luovutuksen yhteydessä varmistetaan apuvälineen sopivuus, tehdään tarvittavat säädöt ja opetetaan käyttö. Lainaksi annettavan apuvälineen luovutuksen yhteydessä tulostetaan hallintajärjestelmästä lainaussopimus, josta ilmenee luovuttaneen yksikön ja asiakkaan yhteystiedot sekä ohjeet apuvälineen huolto- ja palautusmenettelystä. Allekirjoitettu lainaussopimus tulee säilyttää luovuttaneessa yksikössä niin kauan kuin apuväline on lainassa. Henkilökohtaiset apuvälineet luovutetaan pääsääntöisesti omaksi. Tällaisia välineitä ovat esim. erityisjalkineet, peruukit ja proteesit. Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan, että asiakas ja hänen lähihenkilönsä hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälinealan asiantuntija ohjaa ja opettaa asiakkaalle apuvälineen käytön joko luovutuksen yhteydessä tai erikseen sovitulla tavalla. Hän kertoo asiakkaalle apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä antaa ohjeet apuvälineen kunnossapidosta ja huoltomenettelystä. Ohjeet annetaan tarvittaessa myös kirjallisesti. Vaativien apuvälineiden kohdalla voi joskus olla tarpeen järjestää muutaman kerran terapiajakso apuvälineen käytön harjoittelua varten. 12.5.2006 15 / 23
6.1.10 Sähköpyörätuolien vakuuttaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on vakuuttanut omistamansa sähköpyörätuolit liikennevahingon varalta. Mikäli apuvälineen käyttäjä todetaan syylliseksi vahingon sattuessa liikenteessä, vakuutus korvaa normaalin liikennevakuutuksen tapaan molempien osapuolten henkilövahingot, ja vastapuolen materiaalivahingot, mutta ei sähköpyörätuolille aiheutuneita vahinkoja. Vastapuolen ollessa syyllinen aiheutuneeseen vahinkoon, hänen vakuutuksensa korvaa myös sähköpyörätuolin vahingot. 6.1.11 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja tarvetta vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Pitkäaikaiseen tarpeeseen luovutettujen apuvälineiden toimivuutta, vaikuttavuutta, asiakkaalle sopivuutta, käyttökuntoisuutta ja käyttöastetta tulee seurata. Seurannan yhteydessä saadaan tietoa käyttäjän mahdollisista sairauden tai elämäntilanteen aiheuttamista muutoksista. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Apuväline on myös saattanut jäädä asiakkaalle tarpeettomaksi tai siitä ei ole enää toivottua hyötyä. Seuranta kuuluu kaikille käyttäjän kanssa tekemisissä oleville kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälinekeskus kerää tietoja apuvälineen käytöstä myös seurantalomakkeilla tai asiakaspalautekyselyillä. Kaikkia asiakkaita koskeva, laaja asiakaskysely tehdään apuvälinerekisterin päivittämiseksi ja mahdollisten muuttuneiden tilanteiden esille nostamiseksi vähintään viiden vuoden välein. Apuvälinekeskus seuraa määräaikaiseen lainaan luovutettujen apuvälineiden palauttamista hallintajärjestelmän avulla. Jos apuvälinettä ei palauteta määräaikaan mennessä, apuvälinekeskus lähettää palautuskehotuskirjeen. Ellei apuvälinettä toisestakaan palautuskehotuskirjeestä huolimatta palauteta, siitä seuraa apuvälineen korvausvelvollisuus vahingonkorvauslakiin perustuen. Asiakkaalta laskutetaan apuvälineen arvo. Apuvälineen arvo on sen hankintahintaan ja keskimääräiseen käyttöikään perustuva jäännösarvo. Apuvälinekeskus huolehtii kuolleiden henkilöiden apuvälineiden perinnästä. Listat päivitetään kolmen kuukauden välein, jotta palauttamatta jätetyt apuvälineet voidaan pyytää mahdollisimman pian kiertoon. Apuvälineen käytössä ilmenneestä vaaratilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus apuvälineen luovuttaneeseen tahoon, joka ilmoittaa siitä apuvälineen toimittajalle ja Lääkelaitokselle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon. Vaaratilanneilmoitukseen tarkoitetun lomakkeen voi ladata Lääkelaitoksen sivuilta: http://www.nam.fi/laitteet_ja_tarvikkeet/ilmoitusvelvollisuus_vaaratilanteesta/index.html 6.1.11.1 Asuinkunnan vaihtuessa Asiakkaan vaihtaessa asuinkuntaa Suomessa apuvälineet siirtyvät hänen mukanaan veloituksetta uuden kotikunnan apuvälinetoiminnasta vastaavan tahon omistukseen. Uusi kotikunta vastaa jatkossa apuvälineiden huollosta ja niiden kustannuksista. Asiakkaan velvollisuus on ilmoittaa asuinkunnan vaihdosta apuvälineen myöntäneelle taholle, jotta apuvälineistä voidaan antaa tieto uuteen kotikuntaan. Tästä velvollisuudesta tulee mainita lainaussopimuksessa. Apuvälineiden muuttokustannuksista asiakas vastaa itse. Ulkomaille muutettaessa apuvälineasioista on sovittava erikseen apuvälinekeskuksen kanssa. 12.5.2006 16 / 23
6.1.12 Apuvälinehuolto Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Apuvälineitä saa asentaa, huoltaa tai korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina kun se on mahdollista. Tarvittaessa asiakkaalle tiedotetaan muista palveluista, jotka korvaavat apuvälineen tilapäistä puutetta. Terveyskeskusten lähipalveluiksi huollon osalta jäävät perusapuvälineiden kunnossapitohuollot, joita ovat mm. - palautuneiden apuvälineiden puhdistukset - yleiskunnon katsaukset - perusrasvaukset - mahdolliset kiristykset - renkaiden, jarruvaijerien ja laakerien vaihdot - perusapuvälineiden kiinnitykset, esim. nousutuet ja kahvat (jos asiakkaan lähipiiristä ei löydy henkilöä, joka hoitaisi asennuksen). Terveyskeskuksen huoltoyksikkö saa varaosat apuvälinekeskuksen kautta, sillä se kilpailuttaa ne keskitetysti. Varaosia ovat kaikki ne osat ja kiinnitystarvikkeet, joita tarvitaan välineiden huollossa ja korjauksessa. Terveyskeskuksissa on tarvittava varaosavarasto, jota täydennetään apuvälinekeskuksesta, jossa pyritään pitämään riittävää varastoa nopean toimituksen mahdollistamiseksi. Apuvälinekeskus vastaa rikkoontuneiden perusvälineiden korjauksista ja vaativimmista huoltotöistä sekä apuvälineiden purkamisesta varaosiksi ja poistamisesta rekisteristä. Apuvälinekeskus huoltaa ja korjaa kaikki erikoisapuvälineet (erikoisapuvälineet on lueteltu kohdassa 3.1). Keskuksen henkilökunta tarkistaa kotikäynnin yhteydessä myös käytössä olevien perusvälineiden kunnon ja vastaa tarvittavasta huollosta. Kaikkiin apuvälineisiin tehdyt huoltotoimenpiteet ja käytetyt varaosat kirjataan aina apuvälineiden hallintajärjestelmään kyseisen apuvälineen tietoihin. 6.1.12.1 Asiakkaan vastuu Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on asiakkaan vastuulla. Asiakkaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmanpaineesta, ruuvien kiristämisestä, paristojen vaihtamisesta yms. Mikäli huolto- tai korjaustarvetta ilmenee, hänen tulee olla välittömästi yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon tai sen apuvälinehuollosta vastaavaan yksikköön korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen myöntänyt taho ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka asiakas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Asiakas tai hänen lähihenkilönsä eivät saa myöskään itse korjata tai tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Asiakas on vahingonkorvauslain perusteella velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä. 6.1.13 Varastointi ja kierrätys Apuvälineet ovat yhteisomistuksessa ja vapaasti kierrätettävissä jäsenkuntien kesken. Terveyskeskuksen apuvälinealan asiantuntija voi tarvittaessa tilata apuvälineitä apuvälinekeskuksesta tai toisesta terveyskeskuksesta apuvälineiden hallintajärjestelmän kautta. Terveyskeskuksessa varastoidaan riittävä määrä perusapuvälineitä lähipalvelun tuottamiseksi. Terveyskeskuksessa on arvioitu tarvittavan varastovolyymin minimi- ja maksimimäärät. Minimimäärän alittuessa apuvälinekeskus toimittaa varastotäydennystä. Maksimimäärän ylittyessä voidaan ylimääräiset välineet kuljettaa kierrätettäväksi toiseen terveyskeskukseen tai varastoitavaksi apuvälinekeskukseen. 12.5.2006 17 / 23
Apuvälinekeskuksessa varastoidaan erikoisapuvälineet, harvinaiset perusvälineet ja sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset kierrätettävät välineet. Siellä on myös massatavaroiden puskurivarasto. 6.1.14 Kuljetukset Apuvälinekeskus vastaa kuljetuksista erikoisapuvälineiden osalta kokonaisuudessaan. Perusapuvälineiden ja varaosien osalta apuvälinekeskus hoitaa kuljetukset keskuksen, aluesairaaloiden ja terveyskeskuksen välillä. Terveyskeskuksien tehtäviin kuuluu jatkossakin hoitaa perusapuvälineiden kuljetus oman yksikkönsä ja asiakkaan välillä oman käytäntönsä mukaisesti. Kotikäyntien yhteydessä apuvälinekeskuksen huoltomiehet tai muu henkilökunta voi tarvittaessa kuljettaa apuvälineitä. Ennen toiminnan käynnistämistä tehdyn arvion mukaan muodostetaan kolme kuljetusrengasta, jotka ajetaan läpi kerran viikossa. Mikäli kuljetustarve ei ole viikoittaista, kuljetus järjestetään tarpeen mukaan. Säännöllisiin kuljetusrenkaisiin kuluu kuitenkin suurin osa terveyskeskuksista. Reititys ja aikataulutus tarkentuvat vuoden 2006 loppuun mennessä, kun toiminnan laajuus on selvillä. Apuvälineiden kuljetustilaus tehdään apuvälineiden hallintajärjestelmän kautta. Vastaanottava organisaatio kuittaa saapuneet apuvälineet vastaanotetuksi omaan varastoonsa. 6.2 Sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain sekä -asetuksen perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen perusteella. Sosiaalitoimi myöntää myös harkinnanvaraisesti päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavia välineitä, koneita ja laitteita. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet sekä asunnonmuutostyöt. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvista välineistä, laitteista ja asunnonmuutostöistä korvataan kohtuulliset kustannukset kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Harkinnanvaraisten välineiden, laitteiden ja kojeiden hankkimisesta maksetaan korvausta sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä tai henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Sosiaalitoimen vammaispalvelun apuvälinepalveluja ohjaavat lait ja asetukset: ks. www.vsshp.fi/apuvaline > lainsäädäntö 6.2.1 Alueelliset palvelut sosiaalitoimelle Sosiaalitoimi voi halutessaan ostaa apuvälinekeskuksen tuottamia palveluita, joita ovat apuvälineen tarpeen arviointi, sovitus, käytönopetus, kuljetus sekä huolto- ja korjaustyöt. Apuvälinekeskus laskuttaa palveluista voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Sosiaalitoimi voi hyödyntää voimassa olevia apuvälineiden vuosihankintasopimuksia. Välineiden kilpailutuksessa ja hankinnoissa voidaan hyödyntää apuvälinekeskuksen apuvälinealan asian- 12.5.2006 18 / 23
tuntemusta. Apuvälinetoimittajat laskuttavat uuden välineen hankintahinnan suoraan sosiaalitoimelta. Mikäli kunnassa on sitouduttu alueelliseen apuvälinetoimintamalliin, myös sosiaalitoimi saa käyttöönsä apuvälinetietojärjestelmän, jonka avulla niiden käyttöä voidaan seurata. Sosiaalitoimi vastaa itse tilaamiensa ja vastaanottamiensa apuvälineiden rekisteröinnistä sekä lainauksen kirjaamisesta. Apuvälineen omistajaksi merkitään kyseinen sosiaalitoimi. Tietojärjestelmän avulla on mahdollista selvittää, onko jossain kunnassa vapaana käytettyä välinettä, jonka sosiaalitoimi voi ostaa asiakkaalleen uuden sijaan. Kun sosiaalitoimi myy käytetyn välineen edelleen, se veloittaa suoraan toisen kunnan sosiaalitoimea. Apuvälinekeskuksen asiantuntijat voivat tarvittaessa olla apuna välineen hinnan määrityksessä. Kunnat sopivat keskenään laskutuskäytännöstä. Apuvälinekeskuksessa voidaan varastoida kuntien sosiaalitoimeen palautuneita, kierrätettäviä apuvälineitä. 6.2.2 Sosiaalitoimen omistamien apuvälineiden huolto Sosiaalitoimi voi halutessaan tilata omistamiinsa apuvälineisiin apuvälinekeskuksen palveluvalikoimaan kuuluvia huoltopalveluja. Sosiaalitoimi voi tehdä apuvälinekeskuksen kanssa myös huoltosopimuksen asiakkaalle annetusta apuvälineestä. Tällöin asiakas tai omainen voi ottaa suoraan yhteyttä apuvälinekeskukseen ja tilata tarvittavan huollon. Apuvälinekeskus laskuttaa sosiaalitoimea tehdystä työstä. Keskukselta tilatut huoltotoimenpiteet ja korjaukset kirjataan apuvälineen tietoihin apuvälineiden hallintajärjestelmään. 6.3 Opetustoimen apuvälinepalvelut Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää oppilaan tarvitsemat erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Oppilaan yksilölliset koulussa tarvitsemat välineet lainataan terveydenhuollon kautta. Kyse on sellaisista välineistä, joita on perinteisesti lainattu myös lääkinnällisen kuntoutuksen välineinä terveydenhuollon kautta. Kalusteet, kuten työpöydät ja työtuolit sekä sellaiset välineet, joita tarvitaan vuodesta toiseen eri oppilaiden käytössä, kuuluvat koulutoimen kustannettaviin välineisiin. Kelan kautta voidaan myöntää peruskoulun 7-9 luokilta alkaen opiskelun edellyttämät vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen vaikeavammaisen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi. Opetustoimen apuvälinepalveluja ohjaavat lait: ks. www.vsshp.fi/apuvaline > lainsäädäntö 12.5.2006 19 / 23
6.4 Muut yhteistyötahot 6.4.1 VKK Vakuutuskuntoutuskeskus, VKK r.y. on tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten yhteinen palveluyritys. VKK:n jäsenet ovat Liikennevakuutuskeskus, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työeläkevakuuttajat TELA. VKK ohjaa, neuvoo ja suunnittelee ammatillista kuntoutusta sekä työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää kuntoutusta yhdessä kuntoutujan kanssa. Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Apuvälineillä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet sekä erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Vakuutusyhtiöiden apuvälinepalveluja ohjaavat lait: ks. www.vsshp.fi/apuvaline > lainsäädäntö Lisätietoja: www.vkk.fi 6.4.2 Kela Kansaneläkelaitos Kela järjestää ja korvaa apuvälineet, jotka ovat vaikeavammaiselle välttämättömiä työstä tai opiskelusta suoriutumisessa. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Kansaneläkelaitoksen apuvälinepalveluja ohjaava laki ja asetus: ks. www.vsshp.fi/apuvaline > lainsäädäntö Lisätietoja: www.kela.fi 6.4.3 Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville tai sen tehtävään otetuille henkilöille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös sokean tarvitsema opaskoira korvataan harkinnan mukaan. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia. Valtiokonttorin apuvälinepalveluja ohjaava laki: ks. www.vsshp.fi/apuvaline > lainsäädäntö Lisätietoja: www.valtiokonttori.fi 12.5.2006 20 / 23