KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: torstai 26.11.2015 klo 10-12 Paikka: työ- ja elinkeinoministeriö, Eteläesplanadi 4, auditorio Osallistujat Puheenjohtajisto pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry (pj.) Jäsenet ja varajäsenet Pekka Harju-Autti, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Päivi Järviniemi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Eero Koskenniemi, hallitusneuvos, sisäministeriö Pertti Lappalainen, dosentti, Jyväskylän yliopisto Jyrki Nissilä, yksikön päällikkö, ulkoasiainministeriö Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Markus Seppelin, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Leo Stranius, vapaan kansalaistoiminnan edustaja Johanna Suurpää, johtaja, oikeusministeriö Sihteeristö Sami Demirbas, asiantuntija, oikeusministeriö (siht.) Saana Tarhanen, korkeakouluharjoittelija, oikeusministeriö (siht.) Maria Wakeham-Hartonen, erityisasiantuntija, oikeusministeriö Niklas Wilhelmsson, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö Muut osallistujat Rainer Anttila, järjestöpäällikkö, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry Kiril Häyrinen, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry Jenni Similä, vero-oikeuden asiantuntija, Tampereen yliopisto Markus Tervonen, tutkija, oikeusministeriö 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Vertti Kiukas avasi kokouksen klo 10.05. Päivi Järviniemi lausui tervetulosanat ja kertoi työ- ja elinkeinoministeriön siirtymisestä monitiloihin. Todettiin kokouksen läsnäolijat. 1
Hyväksyttiin kokouksen asialista ja edellisen kokouksen pöytäkirja. 2. Muutokset kokoonpanossa Todettiin muutokset kokoonpanossa: varajäseneksi toiminnanjohtaja Tuija Sivosen tilalle on nimetty puheenjohtaja Anna Munsterhjelm (Suomen Partiolaiset Finska Scouter ry) ja varajäseneksi pääsihteeri Janne Ollikaisen tilalle on nimetty pääsihteeri Jouni Backman (Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry). 3. Ajankohtaiskatsaukset Pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä kertoi rahapelitoiminnan kehittämisen etenemisestä. Uuden rahapeliyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. RAY purettaisiin ja avustusosasto siirrettäisiin ministeriön yhteyteen, mutta tarkemmat yksityiskohdat ovat auki. Tuottojen jako säilyisi suurin piirtein nykyisellään, mutta siitä säädettäisiin uudella lailla. Valmistelun ensimmäinen vaihe toteutetaan maaliskuuhun mennessä. Sen jälkeen toisessa vaiheessa säädetään esimerkiksi markkinoinnista ja haittojen ehkäisystä. Järjestöpäällikkö Rainer Anttila Valo ry:stä ja tutkija Markus Tervonen oikeusministeriöstä esittelivät Järjestöjen hyvä hallinto -suosituksen. Taustalla on oikeusministeriön joukkoistamiskokeilu, jossa selvitettiin yhdistyslain uudistustarvetta yhteistyössä järjestöjen kanssa. Otakantaa.fi:ssä oli kaikille avoin verkkokeskustelu, jonka tuloksia käytiin läpi yhdessä järjestöjen kanssa. Suositukseen koottiin paitsi hyvän hallintotavan määritelmä, myös konkreettisia ohjeita sen noudattamiseksi. Suositus käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi. Valtioneuvoston kokeilukulttuuriin liittyvien hankkeiden tilanteesta kertoi neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä. Hallitus on pyytänyt ministeriöiltä erilaisia kokeiluhankkeita, joiden tavoitteena on luoda uusia yhteistyömalleja järjestöjen, yritysten ja julkisen sektorin välille. Wilhelmsson esitteli oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön hankkeita, joissa toivotaan yhteistyötä järjestöjen kanssa. Niistä ensimmäisen tavoitteena on vahvistaa koulujen ja järjestöjen yhteistyötä osana opetussuunnitelmien uudistamista ja kokeilla, miten nuortenideat.fi:tä voisi käyttää opetuksessa. Mukaan haluavien järjestöjen toivotaan ilmoittautuvan mahdollisimman pian. Hallinnosta mukaan ovat tulossa oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus. Toisena esillä oli yhdenvertaisuuslakiin liittyvä kokeiluhanke, jossa testataan uutta yhdenvertaisuussuunnittelun sähköistä arviointityökalua. Kolmas hanke on hallituksen esitysten avoin ja vuorovaikutteinen valmistelu. Säädösvalmistelun kuulemisohjeet ovat valmisteilla, otakantaa.fi-sivua uudistetaan ja sähköiseen lausuntomenettelyyn siirtymistä valmistellaan. Lisäksi virkamiehille on tulossa käytännön työkaluja avoimeen valmisteluun. Nämä kolme hanketta ovat toteutumassa. Lisäksi suunnitteilla on nettiäänestyskokeilu, jonka toteutuminen riippuu rahoituksesta. 2
Keskustelussa oikeusministeriön hankkeita pidettiin hyvänä. Toivottiin, että kouluissa olisi hyvä voida puhua politiikasta ja osallistumisesta. Lainsäädännön päivittämisen lisäksi tarvitaan hyviä käytäntöjä, joita kouluille voidaan tarjota. 4. Lausuntoluonnokset Wilhelmsson esitteli KANEn valmisteilla olevat luonnokset. Kommentteja lausuntopyyntöihin on pyydetty sihteeristölle jo aiemmin sähköpostitse. Ensimmäiseksi käsiteltiin lausunto hallituksen esityksestä yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 14 :n muuttamiseksi. Muutoksen tarkoituksena on helpottaa toimintansa käytännössä lopettaneiden yhdistysten poistamista yhdistysrekisteristä. Lisäksi rekisterimuutosten tekoa ja sähköistä menettelyä helpotetaan. Lausunto hyväksyttiin. Toisena käsiteltiin lausunto säädösvalmistelun kuulemisohjeesta. Ohjeen tavoitteena on parantaa vuorovaikutuksen laatua säädösvalmistelussa. Tarkoituksena on antaa ohje valtioneuvoston periaatepäätöksenä ja julkistaa se Finlex-verkkopalvelussa. Keskustelussa tuotiin esiin, että periaatepäätöstä ei ole pidetty riittävän sitovana. Toisaalta todettiin, ettei säädösvalmistelun muistakaan osista säädetä laissa, eivätkä kuulemisen tulokset ole päätöksentekijöitä sitovia. Keskustelussa myös huomautettiin, että kuulemismenettelyn pitäisi olla aina tarkoituksenmukainen: pienissä teknisissä lakimuutoksissa ei tarvita yhtä järeää menettelyä kuin merkittävissä uudistuksissa. Olisi hyvä, ettei samasta asiasta pidettäisi turhaan useita lausuntokierroksia. Lisäksi muistutettiin varhaisen kuulemisen tärkeydestä ja järjestöjen mukanaolosta valmistelussa. Myös kuulemisajan pituus herätti keskustelua, mm. kiireellisyyden perusteleminen. Lausunto hyväksyttiin. Kolmantena käsiteltiin lausunto vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportista. Raportin kuudennessa ehdotuksessa esitetään yhteistä avustusten hakujärjestelmää vapaaehtoistoimijoille. Todettiin, että olisi hyvä tarkentaa, tarkoitetaanko toimijalla henkilöä vai yhteisöä. Keskusteltiin myös siitä, tarkoitetaanko hakujärjestelmällä todella uutta, yhteistä järjestelmää vai sitä, että tieto käynnissä olevista hauista koottaisiin yhdelle sivulle. Jälkimmäistä pidettiin realistisempana. Lausuntoluonnoksen kohtaa avustusjärjestelmän kehittämisen periaatteena tulee olla järjestöjen autonomian kunnioittaminen päätettiin muuttaa, koska järjestöjen autonomian ja avustusten läpinäkyvän valvonnan suhde herätti keskustelua. Lausuntoon sisällytetään mainita avustusjärjestelmien läpinäkyvyydestä ja järjestöjen autonomian kunnioittamisesta avustusten ehtojen puitteissa. Lausunnon kohdassa yhdeksän todetaan, että KANE kannattaa kansalaistoiminnan esilletuomista kouluissa ja oppilaitoksissa ja pitää hyvänä sitä, että yhteiskunnallista aktiivisuutta käsitellään opetuksessa monipuolisesti. Kohtaa päätettiin korostaa. Muutoin lausunto hyväksyttiin. Viimeisenä lausuntoluonnoksena käsiteltiin nuorisolain uudistus. Keskusteltiin lain soveltamisalan ikärajoista. Lausunnossa kannatetaan yläikärajan nostoa 29 vuoteen, mutta alaikärajan muutosta pidetään ongelmallisena. Lisäksi keskusteltiin voimassa olevan lain 8 :n edellyttämästä nuorten 3
kuulemisesta, jonka toivottiin kirjattavan myös lakiluonnokseen. Lausunto hyväksyttiin. 5. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset: teemana verotus ja ennakointi Veroasiantuntija Jenni Similä kertoi järjestöjen verotuksen nykytilasta ja siihen kohdistuvista muutospaineista. Yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty erilaisia verohelpotuksia: ne ovat verovelvollisia vain elinkeinotoiminnan tulosta ja jossain määrin kiinteistötulosta. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa lähtökohtaisesti olla elinkeinotoimintaa. Pienimuotoisesta elinkeinotoiminnasta on maksettava veroa, mutta laaja toiminta saattaa viedä yleishyödyllisyyden statuksen kokonaan. Yhteisöt, joiden liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan (8500 e), ovat arvonlisäverovelvollisia. Erityisen yleishyödyllisinä pidetyt yhteisöt (ns. superyleishyödylliset yhteisöt) voivat saada verohuojennuksia tuloverosta. Lisäksi arvonlisäverolaissa on yleisiä myynnin verottomuuksia, jotka koskevat myös yleishyödyllisiä yhteisöjä. Muutospaineita nykytilanteeseen tuo ensinnäkin hallitusohjelman kirjaus yhteisöjen ja säätiöiden verotuksen selvittämisestä. Lisäksi kilpailutilanteessa on tapahtunut muutos, kun yleishyödylliset yhteisöt ovat alkaneet harjoittaa toimintaa, joka lähestyy elinkeinotoimintaa, ja toisaalta yritykset ovat laajentaneet toimintaansa sellaisille alueille, joilla ennen toimivat vain yleishyödylliset yhteisöt. Lisäksi merkittäviä muutospaineita tulee EU:sta, joka on käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn yleishyödyllisten yhteisöjen saaman arvonlisäverovapautuksen vuoksi. Unioni pitää vapautusta arvonlisäverodirektiivin vastaisena. Sen lisäksi ns. superyleishyödyllisten yhteisöjen verohuojennukset saattavat olla EU:n näkökulmasta kiellettyä valtiontukea. Todettiin, että ylätason kysymysten lisäksi järjestöjen verotukseen liittyy paljon epätietoisuutta, joka olisi mahdollista korjata paremmalla tiedottamisella ja selkeämmillä ohjeilla. Järjestöjen näkökulmasta nykytilaa pidettiin siinä mielessä ongelmallisena, että ennakoitavuus ei toteudu, kun yleishyödyllisyyden arviointi tehdään verotuksessa jälkikäteen. Järjestöt eivät siis voi varmuudella tietää toimintaa suunnitellessaan, että ne luetaan yleishyödyllisiksi. Lisäksi lainsäädännössä olisi päivittämisen varaa, sillä nykyiset tulkinnat perustuvat pitkälti oikeuskäytäntöön ja Verohallinnon ohjeisiin. Todettiin, että KANEn on päästävä mukaan jo uudistusten valmistelun alkuvaiheeseen, jotta kansalaisyhteiskunnan näkökulma varmasti huomioidaan. Tavoitteena on, ettei järjestöjen verotus ainakaan kiristy nykyisestä. Todettiin, että KANE vie em. näkökulmia valtiovarainministeriöön, mm. tulevan valtiosihteeri Heinosen tapaamisen yhteydessä. 6. Kauden päätöstilaisuudet - KANEn ja Miina Sillanpää Seuran juhlaseminaari: Järjestöt ja hyvä elämä -ohjelmaluonnos - SuomiAreena 14.7.2016 Tilaisuudet merkittiin tiedoksi pöytäkirjaan. 4
7. Muut asiat Seppelin antoi tiedoksi seuraavan julkaisun: The Application of EU-rules to Social SERVICES OF GENERAL INTEREST (2014) ja muistutti, että tässä Sosiaalisen suojelun komitean alatyöryhmässä oli pohdittu EU:n lainsäädännön vaikutuksia yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden tuottamisen edellytyksiin. Turvallisesti yhdessä: Rikoksentorjuntaneuvoston seminaari 17.12.2015. Seminaari merkittiin tiedoksi pöytäkirjaan. 8. Seuraavat kokoukset Kevätkauden kokousaikataulu vahvistetaan sähköpostitse. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:01. 5