76 77 Esityslista Perjantai 10.6. klo 15.00 - Puoluekokouksen avajaistilaisuus 1. KOKOUKSEN AVAUS Kokouksen avaus, puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11 :n mukaan puoluekokouksesta on ilmoitettava puolueen äänenkannattajissa vähintään viisi (5) kuukautta ennen varsinaisen puoluekokouksen alkamista. Ilmoitus on julkaistu Suomenmaassa 20.11.2015, ja Keskusta.fi sivuilla 20.11.2015 alkaen. Puoluekokouksen äänivaltaiset edustajat määräytyvät sääntöjen 12 :n mukaisesti. Sääntöjen 13 :n mukainen valtakirjojen tarkastus jatkuu lauantaina 11.6.2016 klo 8.00 11.00, jonka jälkeen menettelytapavaliokunta esittää valtakirjat puoluekokouksen vahvistettavaksi. Puolueen sääntöjen 12 :n kolmannen momentin mukaan puoluekokouksessa on läsnäolo-oikeus perusjärjestöjen jäsenillä, joille puoluekokous voi myöntää myös puheoikeuden. 2.2. Päätösehdotus Puoluekokous todennee kokouksen sääntöjen mukaan kokoon kutsutuksi ja siten lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puoluehallitus ehdottaa, että puoluekokous toteaa osanottajat 10.6. klo 14.30 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella. Lopullinen virallisten kokousedustajien määrä todetaan valtakirjojen vastaanoton päättymisen jälkeen lauantaina 11.6. Puheoikeus kokouksessa esitetään virallisten edustajien lisäksi myönnettäväksi puoluevaltuuston, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan valtuuskunnan jäsenille sekä puolueen työryhmien puheenjohtajille. Läsnäolo-oikeus esitetään myönnettäväksi perusjärjestöjen jäsenten lisäksi kutsuvieraille sekä tiedotusvälineiden edustajille. Puoluekokouksen seuraaminen on mahdollista myös kaikille muille, jotka ovat kirjautuneet kokouksen ilmoittautumispisteessä kokouksen seuraajiksi. Heille on merkitty hallissa omat paikkansa. 2.3. Päätös 3. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3.1. Esittely Puolueen sääntöjen 14 :n mukaan puoluekokoukselle valitaan puheenjohtajat, sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat. 3.2. Päätösehdotus Puoluehallitus ehdottaa, että puoluekokous valitsee 3.2.1. neljä (4) puheenjohtajaa 3.2.2. kuusi (6) sihteeriä 3.2.3. neljä (4) pöytäkirjantarkastajaa 3.2.4. Ääntenlaskijoiksi valitaan menettelytapavaliokunnan jäsenet ja menettelytapavaliokunnan piirien esityksestä valitsemat kokousedustajat, yksi (1) kolmeakymmentä edustajaa kohti. 3.3. Päätös 4. KOKOUKSEN ESITYSLISTA 4.1. Esittely Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen esityslistaksi. 4.2. Päätösehdotus hyväksyy puoluekokousasiakirjaan painetun esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. 4.3. Päätös 5. KOKOUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ 5.1. Esittely Kokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen järjestyssäännöksi. 5.2. Päätösehdotus hyväksyy kokoukselle järjestyssäännön puoluekokousasiakirjassa esitetyssä muodossa. 5.3. Päätös 6. VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN 6.1. Esittely Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotukset valiokuntien jäseniksi. 6.2. Päätösehdotus asettaa puoluehallituksen ehdottamat valiokunnat (menettelytapa-, poliittinen, järjestö-, ja aloitevaliokunnat) ja valitsee niihin jäsenjärjestöjen ehdottamat jäsenet puoluekokousasiakirjan mukaisesti. Lisäksi puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta ovat nimenneet valiokuntiin omat edustajansa ja puoluehallitus valiokuntien sihteerit. Puoluehallitus esittää lisäksi, että puoluekokous merkitsee pöytäkirjaan valiokunnille ennen puoluekokouksen alkua mahdollisesti järjestetyt valmistelevat kokoukset. Valiokunnat toimivat järjestyssäännön 2 :n mukaisesti. Valiokunnat kokoontuvat niille ilmoitetuissa ja puoluekokousasiakirjaan merkityissä paikoissa. Puoluehallitus esittää, että mahdolliset henkilömuutokset valiokunnissa todetaan valiokuntien järjestäytymisen yhteydessä. 6.3. Päätös 7. KATSAUS PUOLUEEN TOIMINTAAN EDELLISEN PUOLUEKOKOUKSEN JÄL- KEISELTÄ AJALTA SEKÄ SELVITYS PUO- LUEEN TALOUDELLISESTA TILASTA 7.1. Esittely Puoluesihteeri Timo Laaninen esittää katsauksen Keskustan toimintaan edellisen puoluekokouksen jälkeiseltä ajalta sekä selvityksen puolueen taloudellisesta tilasta. Selvitys on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. 7.2. Päätösehdotus merkitsee tiedoksi toimintakatsauksen ja selvityksen taloudellisesta tilasta. Niistä voi käydä keskustelua esityslistan kohdassa 11. 7.3. Päätös 8. EHDOTUS PERIAATTEELISEKSI TA- LOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAKSI SEKÄ EHDOTUS JÄSENYHDISTYKSILTÄ PERITTÄVISTÄ JÄSENMAKSUISTA 8.1. Esittely Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee ehdotuksen Keskustan periaatteelliseksi talous- ja toimintasuunnitelmaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi sekä yhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista. Ehdotukset on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. 8.2. Päätösehdotus lähettää ehdotuksen periaatteelliseksi talous- ja toimintasuunnitelmaksi ja ehdotuksen jäsenmaksuista sekä niihin yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 11 tehtävät esitykset järjestövaliokunnan valmisteltaviksi. 8.3. Päätös 9. ESITYS KESKUSTAN PRESIDENTTI- EHDOKKAAKSI 9.1. Esittely Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puoluehallituksen esityksen Keskustan pre-
78 79 sidenttiehdokkaan nimeämisestä vuoden 2018 presidentinvaaliin. Esitys on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. 9.2. Päätösehdotus käy yleiskeskustelun esityksestä Keskustan presidenttiehdokkaaksi esityslistan kohdassa 11 ja lähettää sen sekä yleiskeskustelussa tehdyt esitykset menettelytapavaliokunnan valmisteltaviksi. 9.3. Päätös 10. PUOLUEKOKOUKSELLE SAAPUNEET ALOITTEET 10.1. Esittely Puoluekokoukselle on saapunut sääntömääräisessä ajassa eli viimeistään 10.3.2016 yhteensä 248 aloitetta. Aloitteet ja niihin laaditut puoluehallituksen vastausesitykset on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puolueen aloitekäytännön, puoluekokoukselle saapuneiden aloitteiden painotukset sekä puoluehallituksen laatimien vastausesitysten linjan. 10.2. Päätösehdotus käy aloitteista ja puoluehallituksen niihin laatimista vastausesityksistä evästyskeskustelun esityslistan kohdassa 11 ja lähettää ne sekä keskustelun aikana aloitevastauksiin tulleet esitykset aloite- ja järjestövaliokuntien valmisteltaviksi. 10.3. Päätös 11. YLEISKESKUSTELU 11.1. Esittely Keskustelu suoritetaan järjestyssäännön 3 :n mukaisesti. Puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kolme (3) minuuttia. Perjantaina käydään lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, ja 10 esitellyistä asioista ja lauantaina esityslistan 12, 14, 15, 16 ja 19 asioista. 11.2. Päätösehdotus Puoluekokous käy lähetekeskustelua esityslistan kohdissa 7, 8, 9, ja 10 esitellyistä asioista ja lähettää siinä tehdyt esitykset järjestö-, aloite- ja poliittisen valiokuntien valmisteltaviksi. Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt voivat vastata keskustelun kuluessa heille esitettyihin kysymyksiin. 11.3. Päätös Lauantai 11.6. klo 10.00-12. POLIITTINEN TILANNEKATSAUS 12.1. Esittely Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä esittää katsauksen ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen. 12.2. Päätösehdotus Puoluehallitus esittää, että tilannekatsaus merkitään tiedoksi ja siitä käydään keskustelu esityslistan kohdassa 13. 12.3. Päätös 13. YLEISKESKUSTELU 13.1. Esittely Puoluehallitus esittää, että perjantaina alkanutta yleiskeskustelua jatketaan järjestyssäännön 3 :n mukaisesti. Perjantaina käytiin loppuun lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, ja 10 esitellyistä asioista. Nyt lauantaina käydään yleiskeskustelua esityslistan kohdista 12, 14, 15, 16 ja 19. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kolme (3) minuuttia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. 13.2. Päätösehdotus Puoluekokous käy yleiskeskustelua, jonka kuluessa tehdään esitykset myös puoluekokouksen henkilövalinnoista. Esitykset lähetetään ao. valiokuntien valmisteltaviksi. Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt voivat vastata keskustelun kuluessa heille esitettyihin kysymyksiin. 13.3. Päätös 13.4. Keskustelu 14. PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAN VAALI 14.1. Esittely Puolueen sääntöjen 9 :n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee puolueelle puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 13. Puoluehallitus esittää, että yleiskeskustelussa esitetyt puheenjohtajaehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) minuutin pituiset esittelypuheenvuorot. 14.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 14.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokunnan 14.4. Päätös 15. KOLMEN (3) VARAPUHEENJOHTA- JAN VAALI 15.1. Esittely Puolueen sääntöjen 9 :n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee puolueelle kolme (3) varapuheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 13. Puoluehallitus esittää, että yleiskeskustelussa esitetyt varapuheenjohtajaehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) minuutin esittelypuheenvuoron. 15.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 15.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokunnan 15.4. Päätös 16. PUOLUESIHTEERIN VAALI 16.1. Esittely Puolueen sääntöjen 9 :n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee puolueelle puoluesihteerin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 13. Puoluehallitus esittää, että yleiskeskustelussa esitetyt puoluesihteeriehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) minuutin pituiset esittelypuheenvuorot. 16.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 16.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valtiokuntien 16.4. Päätös
80 81 Sunnuntai 12.6. Aamuhartaus klo 8.30- klo 9.00-17. PERIAATTEELLINEN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA SEURAAVAKSI KAKSIVUOTISKAUDEKSI 17.1. Esittely Puoluekokous kävi periaatteellisesta talous- ja toimintasuunnitelmasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 11. 17.2. Päätösehdotus Järjestövaliokunnan esitys. 17.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokuntien 17.4. Päätös 18. JÄSENYHDISTYKSILTÄ PERITTÄVÄT JÄSENMAKSUT VUOSINA 2016-2018 18.1. Esittely Puoluekokous kävi jäsenyhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 11. 18.2. Päätösehdotus Järjestövaliokunnan esitys. 18.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokuntien 18.4. Päätös 19. PUOLUEVALTUUSTON JÄSENTEN VAALI 19.1. Esittely Puolueen sääntöjen 9 :n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee Keskustalle puoluevaltuuston seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puolueen piirit ja muut järjestöt, joilla on oikeus edustukseen puoluevaltuustossa, ovat sääntöjen 17 :n mukaisesti esittäneet ehdokkaita puoluevaltuuston jäseniksi ja varajäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ehdotukset on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. Puoluekokous kävi asiasta keskustelun esityslistan kohdassa 13. 19.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 19.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokuntien 19.4. Päätös 20. KESKUSTAN PRESIDENTTIEHDOK- KAAN NIMEÄMINEN 20.1. Esittely Sääntöjen 31 :n mukaan puoluekokous nimeää Keskustan presidenttiehdokkaan. Puoluekokous kävi lähetekeskustelun asiasta esityslistan kohdassa 11. 20.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 20.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokuntien 20.4. Päätös 21. ALOITEVASTAUKSET 21.1. Esittely Puoluekokous kävi aloitteista ja niiden vastausesityksistä lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 11. 21.2. Päätösehdotus Aloite- ja järjestövaliokuntien esitykset. 21.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokunnan 21.4. Päätös 22. POLIITTINEN KANNANOTTO 22.1. Esittely Poliittinen valiokunta on valmistellut esityksen puoluekokouksen poliittiseksi kannanotoksi. Puoluekokous kävi poliittista lähetekeskustelua esityslistan kohdissa 11 ja 13. 22.2. Päätösehdotus Poliittisen valiokunnan esitys 22.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 :n mukaisesti valiokuntien 22.4. Päätös 23. MUUT ASIAT Tässä kohdassa käsitellään kaikki ne asiat, jotka kokous esityslistan hyväksymisen yhteydessä päätti ottaa käsiteltäväkseen tai joita valiokunnat esittävät kokouksen päätettäviksi. 24. PUOLUEKOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24.1. Puolueen puheenjohtajan puheenvuoro. 24.2. Kokouksen puheenjohtajan päätössanat. Lähde mukaan vaaliristeilylle Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4. 5.2.2017. Risteily lähtee Helsingistä lauantaina 4.2. kello 16 ja palaa satamaan sunnuntaina 5.2 kello 13. Risteilyllä on tuhti annos asiaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Risteily tulee myyntiin alkusyksystä, jolloin myös selviävät tarkemmat hinta- ja muut tiedot. Laita aika jo nyt kalenteriisi!
82 83 Järjestyssääntö Puoluekokouksen työjärjestyksen 5. kohdassa tehtävän päätöksen mukaan kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen, päätösten valmistelun ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1. Järjestäytyminen Puoluekokoukselle valitaan neljä (4) puheenjohtajaa, kuusi (6) sihteeriä sekä neljä (4) pöytäkirjan tarkastajaa. 2. Valiokunnat Puoluekokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat: 1. Menettelytapavaliokunta Menettelytapavaliokunta hyväksyy edustajien valtakirjat, tekee esitykset kokouksen menettelytavoista, toimittaa lippuäänestykset ja vastaa ääntenlaskusta sekä tekee esitykset puolueen sääntöjen 9 :n mukaisista henkilövalinnoista, puoluevaltuustoon valittavista henkilöistä siten kun puolueen sääntöjen 17 :ssä määrätään sekä esityksen Keskustan presidenttiehdokkaan nimeämisestä puolueen sääntöjen 31 :n mukaisesti. 2. Poliittinen valiokunta Poliittinen valiokunta käsittelee puoluehallituksen esityksen puoluekokouksen poliittiseksi kannanotoksi sekä muiksi mahdollisiksi kannanotoiksi ja tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. 3. Järjestövaliokunta Järjestövaliokunta käsittelee puoluehallituksen ehdotukset periaatteellisesta talous- ja toimintasuunnitelmasta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ja jäsenyhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. Järjestövaliokunta käsittelee myös puoluekokoukselle sääntöjen mukaisessa ajassa eli viimeistään 10.3.2016 tulleet Keskustan järjestötoimintaa koskevat aloitteet ja puoluehallituksen niihin laatimat vastausesitykset sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. 4. Aloitevaliokunta Aloitevaliokunta käsittelee puoluekokoukselle sääntöjen mukaisessa ajassa eli viimeistään 10.3.2016 tulleet aloitteet pois lukien järjestöaloitteet ja puoluehallituksen niihin laatimat vastausesitykset sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. Valiokuntiin valitaan puolueen piirien esitysten mukaisesti yksi puoluekokousedustaja alkavaa 30.000 eduskuntavaaleissa piirin alueella annettua ääntä kohti. Tällöin Helsinki, Satakunta, Etelä-Häme, Päijät-Häme, Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi, Peräpohjola ja ruotsinkielinen piiri saavat yhden (1) edustajan, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa kaksi (2) edustajaa sekä Pohjois-Pohjanmaa kolme (3) edustajaa jokaiseen valiokuntaan. Lisäksi jokaiseen valiokuntaan valitaan yksi (1) edustaja Suomen Keskustanaiset ry:stä, Suomen Keskustanuoret ry:stä ja Keskustan Opiskelijaliitto ry:stä. Keskustan Lehtimiehet ry:stä valitaan yksi (1) edustaja kahteen valiokuntaan. Puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta nimeävät valiokuntiin edustajansa, joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Valiokunnat valitsevat keskuudestaan äänioikeutetuista edustajista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 3. Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitusta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, jota käsiteltäessä puheenvuoro halutaan käyttää. Pyyntöön on pantava myös merkintä siitä, jos kyseessä on puolueen piirin, sisarjärjestön, Keskustan eduskuntaryhmän tai Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan virallinen puheenvuoro. Työjärjestystä ja päätöksentekomenettelyä koskevat puheenvuorot voi pyytää suullisesti paikaltaan näyttämällä edustajakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti nimensä. Puheenvuorot annetaan vain virallisille edustajille sekä puoluevaltuuston, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan valtuuskunnan jäsenille sekä puolueen työryhmien puheenjohtajille siinä järjestyksessä, kuin ne on pyydetty. Puolueen piirin, sisarjärjestön, eduskuntaryhmän tai Euroopan parlamentissa olevan Keskustan virallisen kokouksen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan myöntää ennen yksityisten edustajien puheenvuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Alustajille, puolueen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja puoluesihteerille on annettava mahdollisuus lyhyisiin vastauspuheenvuoroihin. Puheenjohtajaehdokkaiden esittelypuheenvuorot voivat kestää enintään kolme (3) minuuttia. Varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaiden esittelypuheenvuorot voivat kestää enintään kolme (3) minuuttia. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kolme (3) minuuttia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä tai niiden kestoa koskevasta rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösesityksiin. Menettelytapavaliokunnan esityksistä henkilövaalien suorittamiseksi voidaan keskustella vain menettelytapojen osalta. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan sillä uhalla, että puheenvuoro voidaan muutoin keskeyttää. Perjantaina 10.6. käydään lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, ja 10 esitellyistä asioista ja lauantaina 11.6. esityslistan 12, 14, 15, 16 ja 19 asioista. 4. Äänestysmenettely Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa arpa. Päätös puolueen sääntöjen muutoksesta tulee tapahtua vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet esitykset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys äänestyslipuilla, jonka toisella puolella on vihreä JAA ja toisella punainen EI. Valiokuntien esityksistä päätettäessä suositellaan mahdollisten vastakkaisten esitysten ratkaisemista avoimella koeäänestyksellä. Käsittelyn pohjana on puoluekokouksen valiokunnan esitys.
84 85 5. Vaalimenettely Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin numeroidulla äänestyslipulla. Kokouksen puheenjohtaja määrää äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään. Vaalit suoritetaan puolueen sääntöjen 16 :n mukaisesti puoluekokouksessa ehdotetuista henkilöistä. Varapuheenjohtajia valittaessa äänestyslippuun on kirjoitettava kolmen (3) varapuheenjohtajaksi esitetyn henkilön nimi. Vähemmän tai enemmän nimiä sisältävä äänestyslippu hylätään. Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja puoluesihteerin vaaleja voidaan yhdistää, mikäli eri tehtäviin ei ole esitetty samoja henkilöitä. Tällöin eri vaaleissa on kuitenkin käytettävä eri lippua. 6. Äänestystoimitus Puoluekokouksen vaaleja valvoo menettelytapavaliokunta. Se toteaa äänioikeutetut edustajat päivittäin ja lopullisesti 11.6. klo 11.00 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella, toimittaa vaalit, suorittaa niiden ääntenlaskennan ja esittää tuloksen puoluekokoukselle. Avoimissa äänestyksissä menettelytapavaliokunta jakaantuu kokoussalin eri puolille voidakseen valvoa ääntenlaskentaa. Äänestyksiä varten piirit ovat esittäneet menettelytapavaliokunnalle yhden (1) ääntenlaskijan kolmeakymmentä (30) edustajaa kohden. Vaalit toimitetaan piireittäin niille kokoussalissa osoitetulla äänestyspaikalla. I Äänestyspaikka Helsinki, Uusimaa Ruotsinkielinen piiri KN ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustanuoret (keskusjärjestön edustajat ) KOL ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustan Lehtimiehet II Äänestyspaikka Pohjois-Savo III Äänestyspaikka Etelä-Savo, Itä-Savo IV Äänestyspaikka Etelä-Pohjanmaa V Äänestyspaikka Karjala, Kymenlaakso VI Äänestyspaikka Peräpohjola, Lappi VII Äänestyspaikka Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa VIII Äänestyspaikka Kainuu, Pohjois-Karjala IX Äänestyspaikka Varsinais-Suomi X Äänestyspaikka Pirkanmaa, Päijät-Häme XI Äänestyspaikka Etelä-Häme, Satakunta XII Äänestyspaikka Pohjois-Pohjanmaa Kutakin äänestyspaikkaa valvovat ao. piirejä edustavat menettelytapavaliokunnan jäsenet avustajinaan piirien toiminnanjohtajat sekä menettelytapavaliokunnan valitsemat ääntenlaskijat. Em. henkilöt muodostavat äänestyspaikan vaalitoimikunnan. Menettelytapavaliokunta valitsee keskuudestaan äänestyspaikkojen vaalitoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua vaalitoimikunta kokoon ja johtaa äänestyksen suorittamista joustavasti ja ripeästi. Vaalit suoritetaan äänestyspaikoilla piireittäin samassa järjestyksessä, kuin ne on edellä äänestyspaikoittain lueteltu. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan siinä järjestyksessä, kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon, johon tehdään merkintä osallistumisesta vaaliin. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa piirin toiminnanjohtaja vaalitoimikunnan valvonnassa. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto ryhmään kuuluvien piirien osalta on loppuun suoritettu. Tämän jälkeen ei vaaliin voi enää jättää äänestyslippua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä menettelytapavaliokunnalle, joka aloittaa ääntenlaskennan välittömästi. Ääntenlaskennassa voidaan käyttää apuna piirien toiminnanjohtajia tai muita menettelytapavaliokunnan määräämiä henkilöitä. Vaalin tulos lasketaan yhteen äänestyspaikoittain. Menettelytapavaliokunnan ja vaalitoimikuntien puheenjohtajat allekirjoittavat lopulliset tulokset, jotka luovutetaan kokouksen puheenjohtajalle. Valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa kokoukselle vaalin tuloksen. Kokouksen puheenjohtaja tekee sen perusteella päätösehdotuksen 4. pykälässä mainitut menettelytavat huomioon ottaen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta. Päätöksen julistamisen jälkeen menettelytapavaliokunta paketoi äänestysliput ja osanottajaluettelot sekä toimittaa ne kokouspaikan toimistoon. 7. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin Viralliset puoluekokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin piireittäin varatuille paikoille. Edustajien on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten aikana ja ryhmityttävä 5 :ssä mainittuihin vaaleihin äänestyspaikoittain. Kutsuvieraat sekä puoluevaltuuston, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän jäsenet, jotka eivät ole virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta. 8. Puoluekokouksen seuraaminen Puoluekokouksen seuraaminen paikan päällä on mahdollista kaikille, jotka kirjautuvat kokouksen ilmoittautumispisteessä. Varsinaiseen kokoussaliin pääsevät virallisten edustajien lisäksi kutsuvieraat, tiedotusvälineiden edustajat, kokouksen toimihenkilöt ja kokouksen seuraajat heille erikseen osoitettuihin paikkoihin. Ellei kokousta seuraamaan tullut yleisö käyttäydy asiallisesti, se voidaan määrätä poistumaan kokouspaikalta. Tuulta ja turvetta molempia tarvitaan Keskustelu hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksista Suomessa Lauantaina 11.6. klo 11.00-12.00 Seinäjoki Areena, B140 Energiantuotanto koskettaa päättäjiä niin eduskunnassa kuin kunnanvaltuustoissa. Kotimaisen tuotannon lisääminen ja hajautetut energiaratkaisut lisäävät omavaraisuutta, energiaturvallisuutta ja luovat työpaikkoja ympäri maan. Tule kuulemaan ja keskustelemaan hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista alan asiantuntijoiden kanssa. Mukana keskustelussa: Hanna Kosonen, kansanedustaja, Eduskunnan energiaremonttiryhmän varapuheenjohtaja Seppo Savolainen, Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Voimaa Tuulesta -yhteisö Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Vapo Oy moderaattorina: Mari Mäki Lounastarjoilua varten pyydämme ennakkoilmoittautumiset 10.6. klo 19 mennessä osoitteeseen mari.maki@bm.com.
86 PIIRI MENETTELYTAPAVALIOKUNTA POLIITTINEN VALIOKUNTA ALOITEVALIOKUNTA JÄRJESTÖVALIOKUNTA PIIRI 87 Valiokunnat Huom! Sinisellä merkittyjä nimiä ei ole painetussa asiakirjassa. Helsinki Juha Sarlund Antero Alku Anna Ranki Anne Kettunen Helsinki Uusimaa Veijo Peltola Anu Åberg Asko Autelo Sanna Kurki Uusimaa Uusimaa Asta Varpio Juuso Jaakola-Siimes Sinikka Ekonen Kalevi Piippo Uusimaa Varsinais-Suomi Pekka Kuusisto Jani Kurvinen Mauri Ikonen Minna Luotonen Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Kalevi Kallonen Eero Vainio Minna Hallanheimo Mika Paukkeri Varsinais-Suomi Satakunta Miika Yli-Karro Tuija Ranta Martin Yli-Kännö Matti Rehula Satakunta Etelä-Häme Timo Silván Antero Suonpää Heikki Koskela Johanna Häggman Etelä-Häme Päijät-Häme Tuulia Salo Marja Engman Markku Koskela Ari Mustamäki Päijät-Häme Pirkanmaa Antti Juva Tuukka Liuha Esko Erkkilä Turkka Rantanen Pirkanmaa Pirkanmaa Pertti Hakanen Pauli Haapaniemi Minna Sarvijärvi Hannu Koivunen Pirkanmaa Kymenlaakso Jaana Keskitalo Anniina Peltola Topi Seppälä Jenny Hasu Kymenlaakso Karjala Kemppi Jouni Katri Pulli Jukka Vuorinen Linda Brandt Karjala Etelä-Savo Mynttinen Maritta Kirsi Olkkonen Markku Lamponen Niina Kuuva Etelä-Savo Itä-Savo Vauhkonen Anna Hannu Auvinen Hannu Heinänen Tuukka Suomalainen Itä-Savo Pohjois-Karjala Toivanen Ville Juha Mustonen Sinikka Musikka Kirsi Koppinen Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Jouko Tenhunen Juha-Pekka Rusanen Marjatta Parviainen Marjatta Ryhänen Pohjois-Savo Pohjois-Savo Anna-Liisa Tuhkanen Sallamaarit Markkanen Lauri Roponen Juho Pahajoki Pohjois-Savo Keski-Suomi Hanna-Reetta Ranta-Nilkku Pertti Lehtomäki Matti Similä Tuulia Kuntsi Keski-Suomi Keski-Suomi Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Samuli Mattila Teijo Peltonen Jouko Salonen Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Mikko Männikkö Karri Kallio Rami Ala-Nisula Sari Palmu Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Anita Ammesmäki Sari Kujala Kaisa Pihlaja Raimo M.J. Kinnari Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Antti Hietaniemi Mika Lintilä Sanna Kiviniemi Mari Kerola Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pasi Parkkila Matias Ojalehto Raili Myllylä Ulla Parviainen Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Hanna Markkanen Sanna Savolainen Janne Mäkinen Kari Vuollo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Maija Tahkola Jussi Ylitalo Johanna Vakkuri Jukka Tikanmäki Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Timo Korhonen Ilmari Pokela Helena Aaltonen Tuomas Kettunen Kainuu Lappi Heikki Salmi Markus Lohi Lea Soppela Arja Mäkitalo Lappi Peräpohjola Pekka Pelttari Sauli Martimo Jouko Juntunen Kalevi Mäki Peräpohjola Ruotsinkielinen piiri Tauno Oja Peter Ålbäck Mauri C. Elovainio Ruotsinkielinen piiri Keskustanaiset Eeva Vesterinen Elsi Katainen Marja Peltomäki Sari Palmu Keskustanaiset Keskustanuoret Antti Grönlund Liina Hauru Hilkka Kemppi Antti Siika-aho Keskustanuoret Keskustaopiskelijat Johanna Teijonmaa Aleksi Koivisto Anniina Sippola Jaakko Mäki-Petäjä Keskustaopiskelijat Keskustan Lehtimiehet Kristiina Siikala Tapani Katila Keskustan Lehtimiehet Eduskuntaryhmä Timo Korhonen Markus Lohi Arto Pirttilahti Hanna Kosonen Eduskuntaryhmä Puoluehallitus Puoluehallitus EP:n Keskustan valtuuskunta Hannu Takkula EP:n Keskustan valtuuskunta Valiokuntien sihteerit Tuomo Sohlman Helena Pakarinen Ilkka Miettinen Pekka Reponen Valiokuntien sihteerit Valiokuntien sihteerit Jouko Ahtola Niina Nurkkala Elina Das Bhowmik Matias Ollila Valiokuntien sihteerit Valiokuntien sihteerit Arto Alajoutsijärvi Tuomas Vanhanen Timo Portaankorva Valiokuntien sihteerit Valiokuntien sihteerit Hanna Saarni Valiokuntien sihteerit Valiokunnat
88 89 Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta puoluekokouskaudelta 2014 2016 Yleistä Puoluekokouskaudella 2014 2016 puolueen pääasiallinen rahoitus tuli puolue- ja viestintätuesta. Puolue- ja viestintätuella katettiin noin 85 90% puolueen toiminnoista. Puolue- ja viestintätukea puolue sai vuosien 2014 2015 aikana yhteensä 13,04 Milj. josta puolue jakoi noin puolet eteenpäin sisar- ja piirijärjestöilleen, Suomenmaan Kustannus Oy:lle sekä muille lähitahoille toiminta-avustuksina. Puoluekokouskaudella käytiin eduskuntavaalit sekä Euroopan parlamentin vaalit. Molemmat vaalit käytiin maltillisilla budjeteilla. Euroopan Parlamentin vaalien nettokulut olivat alle 250t ja eduskuntavaalien nettokulut olivat noin 500t. Puoluekokouskauden alussa 12.6.2014 vierasta pääomaa puolueella oli yhteensä 598t josta pitkäaikaista 198t ja lyhytaikaista 400t. Saamisia puolueella oli tuolloin 256t. Puoluekokouskauden päättyessä puolueella on taseessa olevaa omaisuutta 1,75 milj. ja saamisia 228t. Pitkäaikaista vierasta pääomaa puolueen taseessa on 18t (koulutusrahasto) ja lyhytaikaista vierasta pääomaa 112t. Uuden puoluekokouskauden kynnyksellä puolueen talous on velattomalla pohjalla ja puolueen perustoiminnot pystytään hyvin ylläpitämään puoluetuen turvin. Puolueen linjaus on, että velkarahalla ei enää tulevia vaaleja käydä. Tämä asettaa haasteensa tulevalle puoluekokouskaudelle. Vuosi 2016 on ainut vaaliton vuosi lähitulevaisuudessa, joten vuoden aikana on puskureita ja vaalirahastoja kerrytettävä. Vuosi 2014 Puolueen vuoden 2014 merkittävimmät tapahtumat olivat Euroopan Parlamentin vaalit sekä puoluekokous. Euroopan Parlamentin vaalien nettokulut olivat noin 237t ja puoluekokouksen nettokulut olivat puolestaan noin 99t. Taloudellinen liikkumavara vuoden aikana oli niukka mutta vakaalla pohjalla. Puolueen toiminnoista 90 % katettiin puolue- ja viestintätuella. Puoluetoimiston palveluksessa oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 15 henkilöä, joiden työsuhteet olivat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Lisäresursseja hankittiin ostamalla koulutussuunnittelupalveluja Keskustan Helsingin piiriltä sekä jäsenpalveluita Keskustan Päijät-Hämeen piiriltä. Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 5,95 milj.. Siitä puoluetoimiston käyttöön jäi 2,49 milj.. Loppuosa (3,46 milj. ) jaettiin budjetin mukaisina avustuksina Suomenmaata kustantavalle Suomenmaan Kustannus Oy:lle viestintätukena (2,0 milj. ), Keskustan piiri- (966t ) ja sisarjärjestöille (446t ) sekä muille tahoille (50t ) talousarvion mukaisina avustuksina. Varainhankinnassa puolue tukeutui pääasiallisesti jäseniinsä ja pienten purojen tuottoihin. Vuoden 2014 aikana puolueen varainhankinta koostui jäsenmaksuista, lahjoituksista, arpajaisista sekä seminaarija myyntiartikkelituotoista. Lisäksi puoluekokoukseen myytiin yhteistyökumppaneille mm. näyttelypaikkoja. Varainhankinnan nettotuotto oli vuoden aikana 385t Puolueen pankkilainat, tililimiittiä (250t ) lukuun ottamatta, maksettiin pois tilikaudella 2013. Tästäkin huolimatta puolueen toiminta rahoitettiin velkarahalla, tililimiitin puitteissa. Kaikista maksuista ja velvoitteista kuitenkin selvittiin ilman eräpäivien siirtoja. Vuoden lopussa varauduttiin jo seuraavan vuoden eduskuntavaalikuluihin nostamalla määräaikaisesti puolueen tililimiitti miljoonaan euroon. Tilikauden lopussa puolueella oli pankkivelkaa määräaikaisen tililimiitin verran 1Milj. Limiitistä oli 31.12. käytössä 26 % (261t ). Puolueen sijoitus- ja rahoitustoiminta oli 17t alijäämäinen kun se edellisenä vuonna oli vielä 61t alijäämäinen. Sijoitus- ja rahoitustoiminta sisältää 3t saamisten luottotappioita Vuonna 2014 puolueen ylijäämä oli 11.533,18 euroa. Vuosi 2015 Vuoden 2015 merkittävin taloudellinen tapahtuma oli huhtikuussa käydyt eduskuntavaalit. Puolueen talous nojaa vahvasti puolue- ja viestintätukeen, jotka määräytyvät eduskuntavaaleissa saatujen kansanedustajapaikkojen mukaisesti. Tästä syystä panostuskin vaaleihin tulee olla kohtuullinen. Eduskuntavaalien kulut olivat puolueelle yhteensä 1.1 Milj.. Varainhankinnalla katettiin noin 50 % kampanjan kuluista ja loput katettiin puolueen saamasta puoluetuesta. Eduskuntavaalien menestys antoi loppuvuodeksi puolueelle taloudellista liikkumavaraa puolue-ja viestintätuen noustessa edelliseen tilikauteen nähden 1,14Milj. Tilikauden aikana jatkettiin kuitenkin tiukkaa budjettikuria ja tilikauden ylijäämällä varaudutaan vaalikauden 2015 2019 aikana tuleviin vaaleihin; kuntavaalit, maakuntavaalit, presidentinvaalit, Euroopan Parlamentin vaalit sekä lopuksi eduskuntavaalit vuonna 2019. Puolueen tuotoista 15 % oli tilikauden aikana omatoimisella varainhankinnalla kerättyä ja 85 % toiminnoista katettiin puolue- ja viestintätuella. Vuonna 2015 puolueen palveluksessa työskenteli keskimäärin 15 henkilöä. Henkilöstömäärä on pysynyt samana useamman tilikauden ajan. Pienessä työyhteisössä koettiin suhteellisen merkittävä henkilöstömuutos kun kolmannes henkilöstöstä siirtyi kesän aikana erityisavustajan tehtäviin. Syksyllä suoritettiin uusia rekrytointeja viestintään, hallintoon ja järjestöpuolelle. Puoluetoimiston henkilöstön työsuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Koulutussuunnittelupalveluja ostettiin Keskustan Helsingin piiriltä sekä jäsenpalveluita Keskustan Päijät-Hämeen piiriltä. Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 7.093.333,00 euroa. Siitä puolueen käyttöön jäi 3,18 milj. euroa. Puolue- ja viestintätuesta 55 % eli 3,92 milj. euroa jaettiin budjetin mukaisina avustuksina Keskustan piirijärjestöille (1,17Milj ), sisarjärjestöille (520t ) ja viestintätukena Suomenmaan Kustannus Oy:lle (2,13Milj ). Lisäksi muita toiminta-avustuksia jaettiin 87t. Varainhankissa keskityttiin eduskuntavaalien rahoittamiseen. Varainhankintamuotoina toimivat erityisen hyvin varainhankintaseminaari sekä arpajaiset. Puolueen varainhankinnan onnistuminen on pitkälti puolueen jäsenistön avokätisyyden varassa. Varainhankinnan nettotuotto vuonna 2015 oli 450t.
90 91 Periaatteellinen talous- ja toimintasuunnitelma seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Pitkällisen velalla elämisen jälkeen puolue elää nyt omilla tuloillaan. Eduskuntavaaleja varten oli vielä rahoituspuskurina 1Milj tililimiitti käytössä. Tililimiitistä luovuttiin kokonaisuudessaan kahdessa erässä tilikauden aikana, 750t syyskuussa ja 250t joulukuussa. Tilikauden lopussa puolueella ei ollut enää tililimiittiä käytössä edes varmuuspuskurina. Pankkilainoja puolueella ei ole ollut tilikauden 2013 jälkeen. Puolueen sijoitus- ja rahoitustoiminta oli 19t alijäämäinen kun se edellisenä vuonna oli 17t alijäämäinen. Vaalien aikana tililimiitin käyttöaste oli edellistä vuotta korkeampi mikä näkyy maksetuissa korkokuluissa, yhteensä 13t. Sijoitus- ja rahoitustoiminta sisältää 7t saamisten luottotappioita, edellisenä vuonna 3t. Osinkotuottoja puolue sai 4t mikä sisältää kahden edellisenkin tilikauden osinkotuotot. Vuonna 2015 puolueen ylijäämä oli 666.976,29 euroa. Vuosi 2016 Tavoite velaton puolue viimeisteltiin vuoden 2015 aikana ja vuosi 2016 on saatu aloitta veloista vapaana ja suunnaten katsetta tulevaan. Kuluva vuosi on vaaliton mutta kuluvalla eduskuntavaalikaudella vaaleja riittää. Puolueen tavoitteena on käydä tulevat vaalit ilman lainarahaa, tämä tarkoittaa, että puolueen tulee tehdä vahva ylijäämä vuonna 2016. Puoluekokouskauden päättyessä puolueella on taseessa omaisuutta 1,75 milj, saamisia 228t ja rahavaroja 700t. Puolueen oma pääoma on 2,1 milj.. Puolueen tasetta rasittaa 496t eläkevaraus. Lyhytaikaista vierasta pääomaa puolueella on 112t. Puoluekokouskauden päätteeksi vuoden 2016 tulos (ennakoitu 31.5.2016 tilanne) on 576t ylijäämäinen. Selvitys puolueen omistamista yhtiöistä Suomen Keskusta r.p:llä on omistuksessaan kaksi yhtiötä. Apollo Group Oy jonka puolue omistaa 100 prosenttisesti sekä Apollon Verkkopalvelut Oy josta puolue omistaa 90 % ja loppu 10 % jakaantuu puolueen piiri- ja sisarjärjestöille. Yhteensä Apollon Verkkopalvelut Oy:lla on 16 eri osakkeenomistajaa. Yhtiöillä ei ole ollut toimintaa puoluekokouskaudella 2014 2016. 1. Suomi kuntoon Seuraava puoluekokouskausi on Keskustalle erittäin vaativa. Pääministeripuolueena kannamme suurimman vastuun maan asioiden hoitamisesta. Samaan aikaan meidän on huolehdittava Keskustan aatteellisesta ja järjestöllisestä iskukyvystä. Keskusta nousi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Vaalituloksen ja puolueiden välisten neuvottelujen perusteella maahan muodostettiin puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla uusi hallitus, johon tulivat Keskustan lisäksi perussuomalaiset ja kokoomus. Keskustan vaaliohjelman tärkein lupaus sisältyi sen otsikkoon Suomi kuntoon. Alkavan puoluekokouskauden tärkein tehtävämme on lunastaa tämä lupaus. Sipilän hallituksen ohjelma antaa työllemme vahvan pohjan. Lisäksi saimme hallitusneuvotteluissa Suomen uudistamisen kannalta tärkeimmät ministerisalkut. Sipilän hallitus on aloittanut ripeästi ohjelmansa toteuttamisen. Hallitus on tehnyt sitkeästi työtä yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi, joka toteutuessaan korjaisi nopeasti Suomen talouden kilpailukykyä. Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan Keskustan kotikunta-maakunta mallin pohjalta. Liikenneväyliä kunnostetaan miljardiohjelmalla. Hallitus vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä kannustamalla yrittämistä ja työntekoa, laittamalla valtion taseen töihin uusien työpaikkojen luomiseksi, panostamalla biotalouteen ja purkamalla byrokratiaa. Kaikkien näiden uudistusten toteutuminen on varmistettava alkavalla puoluekokouskaudella. Seuraavan kahden vuoden aikana järjestetään kolmet vaalit: kuntavaalit, maakuntavaalit ja tasavallan presidentin vaalit. Keskustan tavoitteena on voittaa kaikki nämä vaalit. Hyvät vaalitulokset luovat pohjan Keskustan menestykselle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. 2. Ohjelmatyö ja politiikan valmistelu Keskusta on vahva aate- ja arvopuolue, jonka menestys edellyttää aatepohjan jatkuvaa päivittämistä. Periaateohjelman uudistus tarjoaa tälle työlle hyvät puitteet seuraavalla puoluekokouskaudella. Keskustan uusi periaateohjelma hyväksytään Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa 2018. Valmisteluvastuu ohjelmaluonnoksesta on puoluehallituksen nimeämällä periaateohjelmatyöryhmällä. Ryhmä raportoi työn etenemisestä säännöllisesti puoluevaltuustolle, puoluehallitukselle ja sen työvaliokunnalle. Puolueelimet tekevät keskeisimmät linjaukset niin ohjelman sisällöstä kuin valmisteluprosessistakin. Kiinnitämme erityistä huomiota puolueen jäsenjärjestöjen ja yksittäisten jäsenten saamiseen mukaan ohjelmatyöhön. Osallistamisen keinoina ovat muun kyselyt, lausunnot, tilaisuudet ja seminaarit, opintokerhot, luennot ja kurssit sekä sosiaalisen median luomat mahdollisuudet. Periaateohjelmaprosessi on valtaosin avoin. Kuulemme sen aikana kansalaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä sekä annamme palautemahdollisuuden ohjelmaluonnokseen myös puolueen ulkopuolisille järjestöille ja kansalaisille. Poliittisessa valmistelussa korostuu yhteistyö etenkin Keskustan eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän kanssa. Puoluehallituksen syksyllä 2015 nimeämien viiden työryhmän lisäksi voidaan tarpeen vaatiessa perustaa muitakin työryhmiä ja valmisteluelimiä.
92 93 Keskitymme poliittisessa ja ohjelmatyössä isojen ohjelmien valmisteluun. Suurimpia hankkeita ovat periaateohjelman uudistaminen ja vaaliohjelmat (kuntavaalit 2017, maakuntavaalit 2018 sekä eduskuntavaalit ja Euroopan Parlamentin vaalit 2019). Erillisohjelmia, -linjauksia ja selvityksiä valmistellaan tarpeen mukaan puolue-elinten päätösten mukaisesti. Politiikan valmistelussa hyödynnämme nykyistä järjestelmällisemmin ja tehokkaammin tutkimustietoa sekä keskustaisten toimijoiden asiantuntemusta ja osaamista. 3. Kunta- ja maakuntatoiminta Puoluekokouskaudella kunta- ja maakuntakentässä toteutetaan suurimmat uudistukset sitten kunnallisen itsehallinnon luomisen. Keskustan johdolla viedään eteenpäin sekä sote- että maakuntauudistusta. Myös monet muut kunta- ja maakuntakenttää koskevat uudistukset ja kokeilut etenevät keskustaministerien valmistelussa. Uudistukset vaikuttavat merkittävästi kuntien ja maakuntien toimintaan. Uudistusten tavoitteena on siirtää raskaimmat sote-palvelut laajemmille hartioille, parantaa hoitoon pääsyä sekä pitkällä aikavälillä saavuttaa miljardisäästöjä paremmalla integraatiolla, tiedon kulun parantamisella sekä digitalisaation hyödyntämisellä. Jatkamme systemaattista valmistautumista huhtikuussa 2017 pidettäviin kuntavaaleihin. Tavoitteena on monipuoliset ja kattavat täydet omat listat kaikissa kunnissa. Puoluetoimisto ja piirit tukevat sekä ehdokashankintaa että ehdokkaiden vaalityötä järjestämällä koulutustilaisuuksia ja tuottamalla kirjallista materiaalia. Linjaamme Keskustan tavoitteita kuntavaaliohjelmalla, joka hyväksytään syksyn 2016 puoluevaltuustossa. Uudet valtuutetut kohtaavat murrosvaiheen, kun kunnissa valmistaudutaan uuteen kolmiportaiseen hallintoon. Sote-tehtävät siirtyvät maakunnille, joille kootaan tehtäviä myös muilta tahoilta. Kuntiin taas siirtyy tehtäviä elykeskuksilta ja maakunnilta. Ensimmäiset suorat maakuntavaalit käydään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018. Maakuntavaaleihin valmistaudutaan yhtä jalkaa kuntavaalien kanssa. Puolue valmistelee valtakunnallisen maakuntavaaliohjelman. Aitoa itsehallintoa toteuttavat kuitenkin parhaiten jokaisen piirin omat maakuntaohjelmat ja niitä toimeenpanemaan ehdolla olevat henkilöt. Ensimmäisillä maakuntavaltuustoilla on tärkeä tehtävä. Ne rakentavat omalle alueelleen itsehallintoa, jonka keskeisiä tehtäviä ovat sote-palvelujen järjestäminen, maakunnan elinvoiman vahvistaminen ja kaikinpuolinen kehittäminen. Keskusta on aktiivinen toimija, edelläkävijä ja yhteistyön rakentaja kaikissa maakunnissa, kun niissä rakennetaan toiminnan pohjaa, tehtäviä ja rakenteita. Suurten muutosten ja uudistuksen aikana kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Pidämme säännöllisesti yhteyttä sekä kunta- että maakuntapäättäjiin tapaamisten, koulutusten ja sähköisten välineiden tarjoamilla keinoilla. Keskustalaiset luottamushenkilöt vaikuttavat aktiivisesti eri yhteistyöfoorumeilla niin kotimaassa kuin Euroopan tasolla. 4. Tasavallan presidentin vaalit Seuraavat tasavallan presidentin vaalit järjestetään tammi-helmikuussa 2018. Keskusta asettaa vaaleihin oman ehdokkaan Seinäjoen puoluekokouksessa. Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut nopeasti viimeisten vuosien aikana. Tilanne Euroopassa ja Suomessa on monella tapaa jännitteisempi kuin aiemmin. Tämä on vaikuttanut myös ihmisten turvallisuudentunteeseen. Oman presidenttiehdokkaan asettaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden käydä aktiivista ja laajaa kansalaiskeskustelua ihmisten mieliä askarruttavista ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksistä hyvissä ajoin ennen varsinaista vaalikampanjaa. Presidenttiehdokkaamme työ tukee myös puolueen näkyvyyttä ja valmistautumista kunta- ja maakuntavaaleihin. 5. Järjestötoiminnan kehittäminen Kehitämme keskustalaisen kansanliikkeen järjestötyötä yhdessä järjestöväen kanssa. Määrittelemme järjestötyön tärkeimmät tavoitteet vuotuisissa toimintasuunnitelmissa. Uudistamme puoluetta niin, että jokainen jäsen ja kansalainen voi halutessaan vaikuttaa Keskustan politiikkaan ja toimintaan. Uudistamme menettelytapojamme niin, että Keskustan jäseneksi ja kannattajaksi on helppo liittyä. Kehitämme nykyaikaisia ja osallistavia toimintatapoja, yhtenä painopisteenä järjestötyön vahvistaminen kaupungeissa. Panostamme puoluekokouskaudella erityisesti ahkeraan kenttätyöhön, laadukkaaseen koulutukseen ja puoluetoiminnan rekisterin kehittämiseen. Samalla selvitetään puolueen, piirien, paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen sääntöjen uudistustarve sekä järjestöorganisaation tila. Päättyvällä puoluekokouskaudella annetut suositukset yhtenäisestä jäsenmaksusta ja jäsenmaksujen perinnästä on otettu laajasti käyttöön. Tavoitteena on kasvattaa seuraavalla kaksivuotiskaudella edelleen niiden jäsenten määrää, jotka vuosittain maksavat suosituksen mukaisen jäsenmaksun. Piirijärjestöille ja niiden kautta perusjärjestöille suositetaan 30 euron ja opiskelijoille 20 euron vuotuista henkilöjäsenmaksua. 6. Yrittäjätoiminta Keskustan yrittäjätoiminnassa tehdään yhteistyötä Suomen Keskustayrittäjien kanssa. Keskustayrittäjät välittävät yrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamiseen liittyviä ehdotuksia Keskustan puoluejohdolle, eduskuntaryhmälle ja ministeriryhmälle. Keskustayrittäjät antavat tarvittaessa lausuntoja, tekevät aloitteita ja esityksiä sekä pitävät eri tavoin yhteyksiä näihin tahoihin. Keskustayrittäjien tavoitteena on aluetoiminnan vahvistaminen ja jäsenmäärän kasvattaminen. Aluetoimintaa vahvistetaan muodostamalla maakuntien mukaisesti 18 aluetta. Yhdistyksen hallitus nimeää jokaiselle alueelle aluevastaavan ja aluetoimikunnan. Aluevastaavan ja aluetoimikunnan tehtävänä on toteuttaa Suomen Keskustayrittäjien sääntöjen mukaista toimintaa alueella. Aluetoiminnassa tehdään yhteistyötä Keskustan piirien kanssa. 7. Palkansaajatoiminta Keskustan työmarkkinatoiminnassa panostamme verkostoitumiseen, osallistumiseen ammattiliittojen vaaleihin ja työmarkkinaseminaarien järjestämiseen. Hyödynnämme ammattiliitoissa työskentelevien keskustalaisten osaamista kutsumalla heitä yhteisiin tapaamisiin. Ammattiliittojen luottamustoimisten henkilöiden ympärille luodaan verkosto, joka tapaa jatkossa vuosittain joko puolueen suurtapahtumien yhteydessä tai työmarkkinatoimijoille erikseen suunnatuissa tapaamisissa. Tuemme paikallista ja oma-aloitteista toimintaa valtakunnallisen verkostoitumisen avulla. Edistämme näin keskustalaisten aktiivista osallistumista sekä ammattiliittojen vaaleihin että Keskustan työelämä- ja työmarkkinapoliittiseen valmisteluun. Lisäksi tehostamme verkoston viestintää muun muassa keräämällä kaikkien työelämästä kiinnostuneiden yhteystietoja nettisivujen kautta. Valmistaudumme ammattiliittojen vaaleihin yhdessä piirien kanssa ja tiedottamalla niistä. Vakiinnutamme työmarkkinatoiminnan selkeäksi osaksi Keskustan vuosittaista toimintaa.
94 95 8. Kansainvälinen toiminta Seuraavalla puoluekokouskaudella jatkamme osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön omien kansainvälisten viiteryhmiemme sisällä ja kahdenvälisen yhteistyön merkeissä. Euroopan liberaalidemokraattinen puolue ALDE on Keskustan keskeinen eurooppalainen viiteryhmä. Harjoitamme ALDEyhteistyötä paitsi Euroopan parlamentin puitteissa myös osallistumalla ALDE:n kokouksiin, keskusteluun ja päätöksentekoon. Osallistumme myös maailman liberaalipuolueiden kattojärjestön Liberal Internationalin toimintaan entiseen tapaan. Keskusta ylläpitää tiiviitä kahdenvälisiä suhteita pohjoismaisiin sisarpuolueisiimme sekä muihin yhteistyökumppaneihimme. 9. Viestintä Teknologian kehitys on muuttanut viestintäympäristöä. Tietoa on aiempaa nopeammin ja enemmän sekä helpommin saatavilla. Ihmisten huomioista tavoittelu on entistä vaativampaa. Tämä edellyttää puolueelta oman viestinnän tekemisen tapojen jatkuvaa kehittämistä. Keskustan tavoitteena on viestiä aktiivisesti, rakentavasti ja keskustelevasti. Viestintä ei ole pelkästään faktoja ja sanoja. Se on myös tapa kertoa asiansa kiinnostavien sisältöjen ja viestinnällisten tekojen kautta. Mielikuva Keskustasta syntyy eri toimijoiden tekemisistä ja siitä, miltä nämä tekemiset näyttävät ulospäin. Jokainen toimija on viestijä. Puoluekokouskaudella on keskeistä lisätä viestinnän tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Puoluekokouskauden viestinnän sisällölliset painopisteet rakentuvat poliittisten päätösten, järjestötyön, periaateohjelman uudistamisen ja vaalitoiminnan varaan. Vahvistamme puoluekokouskaudella puolueen viestinnän suunnitelmallisuutta puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän yhteistyöllä. Kasvatamme edelleen Keskustan ja sen toimijoiden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Suomenmaan rooli korostuu sähköisessä jokapäiväisessä poliittisessa uutisoinnissa. Keskusta.fi keskittyy puolueen ja sen politiikan esittelyyn ja taustoittamiseen niin, että se tukee parhaalla tavalla järjestötyötä ja toimintaa. Jatkamme sisäisen viestinnän kehitystyötä tiedonkulun parantamiseksi puoluetoimiston ja piirien välillä sekä puoluetoimiston, luottamushenkilöiden ja jäsenten välillä. Kehitystyössä keskeistä on kahdensuuntaisen viestinnän kanavien muodostuminen. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Visuaalisuuden rooli on kasvanut. Keskustan viestinnän tavoitteena on tehdä laadukasta ja tunnistettavaa visuaalista viestintää. 10. Hallinto ja talous Puoluekokouskaudella hyödynnetään tietotekniikkaa puoluetyössä entistä laajemmin. Tavoitteena on siirtää entistä enemmän puolueen toimintoja verkkoon ja hyödyntää verkon mahdollisuuksia uusien toimintatapojen kehittämisessä. Jäsenrekisteritietojen tarkistamisesta tehdään vuosittainen rutiini paikallisyhdistyksissä ja kunnallisjärjestöissä. Tämän helpottamiseksi selvitetään mahdollisuudet antaa suoraan jäsenyhdistyksille valtuudet rekisteritietojen päivittämiseen. Samalla selvitetään piirijärjestöjen valmiudet siirtyä jäsenmaksujen keskitettyyn perintään. Hyödynnämme piirien osaamista puoluetoiminnan rekisterin kehittämisessä. Neljä vuotta sitten pidetyn Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen asetimme tavoitteeksi tehdä umpivelkaisesta kepusta velaton puolue. Tämä tavoite on saavutettu. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen puolueen talous vahvistui tuntuvasti puoluetuen kasvun ansiosta. Seuraavalla kaksivuotiskaudella jatkamme vastuullista taloudenpitoa. Vaalikampanjoita ei rahoiteta velkarahalla. Pääosin puoluetuesta kerätään miljoonan euron vaalibudjetti vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Piirien taloudenhoidon keskeinen tavoite on puoluevaltuuston jäsenmaksusuosituksen toteuttaminen käytännössä sekä jäsenkeräyksen tehostaminen. Suosituksen mukaista jäsenmaksua maksavien jäsenten määrän kasvattaminen on tehokkain tapa vahvistaa piirien taloutta. Keskustan jäsenmäärät piireittäin 2015 Piirijärjestö Paikallisyhdistykset Keskustanaiset Keskustanuoret KOL Yhteensä Etelä-Häme 1 924 62 54 2 040 Etelä-Pohjanmaa 9 626 365 1 712 18 11 721 Etelä-Savo 4 519 105 166 4 790 Helsinki 721 69 164 63 1 017 Itä-Savo 3 212 50 105 3 367 Kainuu 1 939 191 151 13 2 294 Karjala 2 688 9 25 6 2 728 Keski-Pohjanmaa 5 788 738 788 7 314 Keski-Suomi 9 051 146 144 23 9 364 Kymenlaakso 2 821 128 54 3 003 Lappi 3 586 232 44 24 3 886 Peräpohjola 3 339 40 42 3 421 Pirkanmaa 2 659 323 77 11 3 070 Pohjois-Karjala 3 976 160 84 24 4 244 Pohjois-Pohjanmaa 22 610 1 441 1 448 31 25 530 Pohjois-Savo 8 635 278 881 5 9 799 Päijä-Häme 1 268 131 46 1 445 Satakunta 4 217 605 347 5 169 Uusimaa 5 434 447 317 33 6 231 Varsinais-Suomi 6 260 329 415 14 7 018 Lehtimiehet 372 372 Yhteensä 104 645 5 849 7 064 265 117 451