Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 (1-6)

Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Figur 1. Export och import efter landskap år 2016 (1-6) Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Milj. e Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki 13.9.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

Tavaraviennin arvo kasvoi vain viidessä maakunnassa alkuvuonna Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 25,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 26,7 miljardia euroa. Viennin arvo laski viisi prosenttia ja tuonnin arvo prosentin vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla euromääräisesti eniten Keski-Suomessa, 52 miljoonaa euroa (+5 %). Vienti kasvoi Kanta-Hämeessä 32 miljoonaa euroa (+5 %) ja Pohjois-Savossa 16 miljoonaa euroa (+3 %). Vienti nousi aavistuksen Etelä-Savossa ja Kainuussa. Muissa maakunnissa viennin arvo joko laski viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna tai säilyi viime vuoden tasolla. Viennin arvo laski maakunnista eniten Satakunnassa, jossa pudotusta kirjattiin 15 prosenttia, 266 miljoonaa euroa. Myös Pohjanmaalla laskua tuli 15 prosenttia, eli viennin arvo oli 245 miljoonaa euroa viime vuotta pienempi. Sekä Kymenlaaksossa että Varsinais- Suomessa viennin arvo laski kahdeksan prosenttia. Uudellamaalla viennin arvo pieneni 144 miljoonaa euroa, laskua kaksi prosenttia viime vuodesta. Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat vain muutamia prosentin kymmenesosia vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna viime vuoteen. Uudenmaan osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä säilyi suurin piirtein viime vuoden tasolla, 31 prosentissa. Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen osuudet olivat yhdeksän prosenttia, Pirkanmaan osuus hieman alle kahdeksan prosenttia. Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 62 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Maakunnan yritysten tuonnin arvo nousi kaksi prosenttia, ja osuus kokonaistuonnista kasvoi reilun prosenttiyksikön verrattuna viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Tuonnin arvo kohosi prosentuaalisesti eniten Kainuussa (+86 %). Tuonti kasvoi myös selvästi Pirkanmaalla (+11 %) ja Pohjanmaalla (+9 %). Tuonti laski eniten Kymenlaaksossa (-19 %), Satakunnassa (-18 %), Etelä-Karjalassa (-16 %) ja Lapissa (-16 %) 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Tulli tilastointi

Kuvio 2. Vienti ja tuonti maakunnittain 2016 (1-6), muutos (%) Figur 2. Export och import efter landskap år 2016 (1-6), förändring (%) Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen -40-20 0 20 40 60 80 Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Vienti/Export Tuonti/Import Teollisuusyritysten osuus tavaraviennistä suureni Vuoden 2016 tammi-kesäkuussa tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Osuus oli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli samalla ajanjaksolla 13 prosenttia, mikä oli prosenttiyksikön edellisvuotta vähemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli vajaat kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli kuluvana vuonna suurin Pohjois- Karjalassa, 98 prosenttia. Osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (35 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner-Suomen maakunnista eniten Uudellamaalla, noin kuusi prosenttiyksikköä. Osuus supistui jyrkimmin Kainuussa, jossa laskua kertyi neljä prosenttiyksikköä. Kaupan osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli kuluvana vuonna suurin Keski- Pohjanmaalla, 65 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Suomessa, jossa se oli hieman yli neljännes. Uudellamaalla kaupan osuudeksi viennin arvosta tuli vajaa viidennes. Kaupanalan osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa, alle prosentin. Tulli tilastointi

Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli kuluvana vuonna koko maan osalta 38 prosenttia, ja kaupan toimialojen kohdalla 49 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi noin 12 prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli Manner-Suomen maakunnista suurin Lapissa (95 %), ja pienin Keski-Pohjanmaalla (20 %). Kaupanalan yritysten osuus tuonnista oli vuorostaan suurin Keski-Pohjanmaalla, 80 prosenttia ja pienin Lapissa, vajaat kolme prosenttia. Kuvio 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Figur 3. Export efter landskap år 2016 (1-6), andel (%) efter näringsgren 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Övriga Kotimaisten yritysten osuus viennistä suurin Päijät-Hämeessä Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin arvon osuus Suomen koko viennin arvosta oli noin 38 prosenttia. Osuus säilyi lähes viime vuoden tasolla. Valtion tai kunnan omistamien yritysten vastaava osuus oli reilut seitsemän prosenttia ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus noin 55 prosenttia. Osuudet vaihtelivat huomattavasti maakunnittain. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli noin 89 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, vain kahdeksan prosenttia. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 23 prosenttia ja Kainuussa seitsemän prosenttia. Muissa maakunnissa osuus jäi alle kahteen prosenttiin. Tulli tilastointi

Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan kokonaisviennistä ylsi Keski- Pohjanmaalla 93 prosenttiin kuluvana vuonna. Yli puolet maakunnan viennin arvosta tuli ulkomaalaisomisteisilta yrityksiltä myös Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pienimmät osuudet olivat Päijät-Hämeessä (11 %), Lapissa (13 %) ja Kymenlaaksossa (14 %). Manner-Suomen maakunnista suurin muutos viennin omistajatyyppirakenteessa tilastoitiin Pohjois-Savolle. Yksityisten kotimaisten yritysten viennin osuus kokonaisviennistä nousi siellä kahdeksan prosenttiyksikköä ja ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus putosi vastaavan määrän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen. Suomen kokonaistuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli kuluvana vuonna 43 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 44 prosenttia ja julkisten yritysten osuus 14 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli yli 85 prosenttia Lapissa ja Etelä-Karjalassa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (11 %). Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 89 prosenttia, kun se Manner-Suomen maakunnista oli pienin Etelä-Karjalassa, hieman alle kymmenes. Kuvio 4. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2016 (1-6) Figur 4. Export efter landskap år 2016 (1-6), andel (%) efter ägartyp 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägd Valtio tai kunta/stat eller kommun Tulli tilastointi

Vientiyritysten toimipaikkoja eniten Uudellamaalla, vähiten Kainuussa Yli 5000 euron edestä ulkomaankauppaa tammi-kesäkuussa harjoittaneiden vientiyritysten toimipaikkoja oli kuluvana vuonna 15 227 kpl, kun määrä oli 15 489 viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, 5 925 kpl. Pienin toimipaikkojen määrä oli Kainuussa, jossa niitä oli vain 76 kpl. Toimipaikkojen määrä laski edellisvuodesta eniten Uudellamaalla, jossa laskua kertyi 95 kpl. Toimipaikkojen määrä väheni huomattavasti myös Lapissa, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Toimipaikkojen määrä kasvoi eniten Pohjois-Savossa, jossa oli tammi-kesäkuussa 12 toimipaikkaa viime vuotta enemmän. EU:n ulkopuolelle vievien, ulkokauppaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen osuus maakunnan kaikista vientiyritysten toimipaikoista oli suurin Etelä-Karjalassa, 78 prosenttia. Pienin osuus oli Manner-Suomen maakunnista Lapissa, 38 prosenttia. Yli 5000 euron edestä ulkomaankauppaa harjoittavien tuontiyritysten toimipaikkojen määrä laski kuluvana vuonna 35 066 toimipaikkaan, kun edellisvuonna määrä oli 35 826 kpl. Uudellamaalla toimipaikkoja oli 13 329 kpl, Varsinais-Suomessa 3 359 kpl ja Pirkanmaalla 3 035 kpl. Kainuussa toimipaikkoja oli vain 234 kpl. Tulli tilastointi

Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina 2015-2016 (1-6) Tabell 1. Export efter landskap åren 2015-2016 (1-6) 2015 2015 (1-6) 2016 (1-6) Vienti Osuus Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Export Andel Export Andel Export Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % Uusimaa - Nyland 16 912 31,4 8 093 29,9 7 950 30,9-2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 647 8,6 2 493 9,2 2 283 8,9-8 Satakunta - Satakunta 3 348 6,2 1 800 6,6 1 534 6,0-15 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 289 2,4 642 2,4 674 2,6 5 Pirkanmaa - Birkaland 4 161 7,7 2 016 7,4 1 934 7,5-4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 697 3,2 856 3,2 821 3,2-4 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 766 8,8 2 530 9,3 2 324 9,0-8 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 277 2,4 632 2,3 585 2,3-7 Etelä-Savo - Södra Savolax 387 0,7 185 0,7 190 0,7 2 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 135 2,1 562 2,1 578 2,3 3 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 766 1,4 373 1,4 373 1,5 0 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 135 4,0 1 037 3,8 1 089 4,2 5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 553 1,0 287 1,1 271 1,1-6 Pohjanmaa - Österbotten 3 129 5,8 1 668 6,2 1 423 5,5-15 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 729 3,2 884 3,3 859 3,3-3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 396 2,6 736 2,7 639 2,5-13 Kainuu - Kajanaland 145 0,3 73 0,3 81 0,3 11 Lappi - Lappland 3 875 7,2 1 960 7,2 1 745 6,8-11 Ahvenanmaa - Åland 103 0,2 63 0,2 43 0,2-31 Tuntematon - Okänd 429 0,8 213 0,8 295 1,1 38 Yhteensä - Totalt 53 880 100,0 27 105 100,0 25 691 100,0-5

Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2015-2016 (1-6) Tabell 2. Import efter landskap åren 2015-2016 (1-6) 2015 2015 (1-6) 2016 (1-6) Tuonti Osuus Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Import Andel Import Andel Import Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % Uusimaa - Nyland 33 474 61,4 16 273 60,6 16 564 62,0 2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 431 6,3 1 701 6,3 1 559 5,8-8 Satakunta - Satakunta 1 207 2,2 695 2,6 570 2,1-18 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 722 1,3 367 1,4 378 1,4 3 Pirkanmaa - Birkaland 3 159 5,8 1 468 5,5 1 624 6,1 11 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 105 2,0 566 2,1 544 2,0-4 Kymenlaakso - Kymmenedalen 898 1,6 477 1,8 388 1,5-19 Etelä-Karjala - Södra Karelen 377 0,7 189 0,7 160 0,6-16 Etelä-Savo - Södra Savolax 246 0,5 123 0,5 128 0,5 4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 511 0,9 261 1,0 248 0,9-5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 274 0,5 135 0,5 137 0,5 1 Keski-Suomi - Mellersta Finland 754 1,4 384 1,4 365 1,4-5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 535 1,0 270 1,0 234 0,9-13 Pohjanmaa - Österbotten 1 310 2,4 686 2,6 749 2,8 9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 517 2,8 696 2,6 598 2,2-14 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 443 2,6 717 2,7 639 2,4-11 Kainuu - Kajanaland 51 0,1 18 0,1 33 0,1 86 Lappi - Lappland 1 695 3,1 896 3,3 753 2,8-16 Ahvenanmaa - Åland 559 1,0 291 1,1 267 1,0-8 Tuntematon - Okänd 1 226 2,2 626 2,3 758 2,8 21 Yhteensä - Totalt 54 493 100,0 26 839 100,0 26 697 100,0-1

Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain tammi-kesäkuussa 2015 ja 2016 Tabell 3. Export efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, andel (%) efter näringsgren 2015 (1-6) 2016 (1-6) Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Övriga milj. e Industri Handel Övriga Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 8 093 65,6 23,7 10,7 7 950 71,5 19,1 9,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 2 493 89,0 9,1 1,9 2 283 89,6 9,0 1,4 Satakunta - Satakunta 1 800 76,8 13,6 9,6 1 534 81,7 12,9 5,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 642 90,2 5,3 4,5 674 92,3 4,0 3,7 Pirkanmaa - Birkaland 2 016 94,8 3,3 1,9 1 934 95,3 2,9 1,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 856 94,1 4,8 1,1 821 95,6 3,3 1,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen 2 530 92,8 3,0 4,2 2 324 92,5 1,7 5,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen 632 90,0 2,7 7,3 585 92,6 2,4 5,0 Etelä-Savo - Södra Savolax 185 93,2 3,5 3,3 190 93,0 1,5 5,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax 562 96,3 3,2 0,5 578 96,7 2,8 0,5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 373 97,8 0,6 1,6 373 98,4 0,4 1,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 037 74,4 23,6 2,0 1 089 72,2 26,0 1,8 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 287 90,7 2,8 6,4 271 93,9 2,6 3,4 Pohjanmaa - Österbotten 1 668 94,1 4,9 1,0 1 423 96,6 2,5 0,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 884 37,1 62,0 0,9 859 34,6 64,9 0,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 736 93,8 2,9 3,2 639 92,1 2,7 5,2 Kainuu - Kajanaland 73 66,8 2,4 30,7 81 62,8 1,6 35,6 Lappi - Lappland 1 960 91,8 2,9 5,3 1 745 91,0 1,8 7,1 Ahvenanmaa - Åland 63 45,1 30,4 24,5 43 68,2 12,4 19,4 Tuntematon - Okänd 213 5,6 74,7 19,7 295 9,5 79,2 11,4 Yhteensä - Totalt 27 105 79,8 14,0 6,3 25 691 81,2 13,0 5,8

Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain tammi-kesäkuussa 2015 ja 2016 Tabell 4. Import efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, andel (%) efter näringsgren 2015 (1-6) 2016 (1-6) Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Övriga milj. e Industri Handel Övriga Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 16 273 31,5 60,3 8,2 16 564 29,4 60,0 10,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 1 701 67,4 29,3 3,3 1 559 59,4 38,0 2,5 Satakunta - Satakunta 695 75,6 10,7 13,7 570 70,0 10,4 19,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 367 46,4 48,3 5,3 378 50,2 46,7 3,1 Pirkanmaa - Birkaland 1 468 51,6 37,0 11,4 1 624 50,3 39,6 10,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 566 60,8 35,2 4,0 544 65,6 31,2 3,2 Kymenlaakso - Kymmenedalen 477 41,4 22,1 36,6 388 49,1 19,4 31,5 Etelä-Karjala - Södra Karelen 189 71,9 22,8 5,3 160 75,5 21,9 2,6 Etelä-Savo - Södra Savolax 123 65,7 26,0 8,3 128 69,9 25,0 5,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax 261 56,6 36,1 7,3 248 61,9 33,2 4,9 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 135 59,3 31,0 9,7 137 55,9 37,6 6,5 Keski-Suomi - Mellersta Finland 384 50,5 40,8 8,7 365 51,1 42,8 6,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 270 53,6 37,7 8,8 234 57,8 37,8 4,4 Pohjanmaa - Österbotten 686 61,9 15,2 22,9 749 55,6 13,8 30,6 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 696 21,6 77,3 1,1 598 19,8 79,9 0,4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 717 80,2 14,3 5,5 639 80,1 14,9 4,9 Kainuu - Kajanaland 18 57,0 22,1 20,8 33 46,0 7,7 46,3 Lappi - Lappland 896 94,7 2,9 2,4 753 94,7 2,9 2,4 Ahvenanmaa - Åland 291 6,5 17,3 76,2 267 6,5 20,5 72,9 Tuntematon - Okänd 626 8,8 80,5 10,7 758 11,3 70,5 18,2 Yhteensä - Totalt 26 839 41,2 48,6 10,3 26 697 38,3 49,4 12,3

Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 Tabell 5. Export efter landskap i januri-juni 2015 och 2016, andel (%) efter ägartyp 2015 (1-6) 2016 (1-6) Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Vienti Export Yksityinen kotimainen Vienti Export Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Valtio tai kunta Valtio tai kunta milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 8 093 42,2 20,3 37,5 7 950 40,7 23,1 36,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 2 493 49,5 0,0 50,5 2 283 42,3 0,0 57,6 Satakunta - Satakunta 1 800 38,8 0,2 61,0 1 534 42,4 0,2 57,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 642 29,0 2,0 69,0 674 32,7 1,4 65,9 Pirkanmaa - Birkaland 2 016 62,6 1,4 36,0 1 934 59,5 0,5 40,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 856 87,3 0,0 12,7 821 88,9 0,0 11,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen 2 530 84,5 0,0 15,5 2 324 86,1 0,0 13,9 Etelä-Karjala - Södra Karelen 632 82,5 0,0 17,5 585 82,9 0,0 17,1 Etelä-Savo - Södra Savolax 185 61,1 0,0 38,9 190 60,3 0,0 39,7 Pohjois-Savo - Norra Savolax 562 77,5 0,0 22,5 578 85,2 0,0 14,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 373 74,0 0,0 26,0 373 76,1 0,0 23,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 037 60,2 2,2 37,6 1 089 57,5 1,7 40,8 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 287 68,5 0,2 31,3 271 66,3 0,3 33,4 Pohjanmaa - Österbotten 1 668 70,3 0,0 29,7 1 423 67,0 0,0 33,0 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 884 7,4 0,0 92,6 859 7,5 0,0 92,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 736 45,1 0,0 54,9 639 46,4 0,0 53,6 Kainuu - Kajanaland 73 63,1 0,0 36,9 81 56,0 6,8 37,2 Lappi - Lappland 1 960 88,9 0,0 11,1 1 745 86,6 0,0 13,3 Ahvenanmaa - Åland 63 80,5 0,0 19,5 43 67,8 0,1 32,1 Tuntematon - Okänd 213 1,2 0,0 98,8 295 0,9 0,0 99,1 Yhteensä - Totalt 27 105 56,3 6,3 37,3 25 691 54,9 7,4 37,7

Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 Tabell 6. Import efter landskap i januri-juni 2015 och 2016, andel (%) efter ägartyp 2015 (1-6) 2016 (1-6) Tuonti Import Osuudet toimialoittain Yksityinen kotimainen Tuonti Import Osuudet toimialoittain Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Valtio tai kunta Valtio tai kunta milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 16 273 36,4 20,4 43,2 16 564 36,4 20,2 43,3 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 1 701 71,9 0,5 27,6 1 559 63,7 0,4 35,9 Satakunta - Satakunta 695 47,5 0,5 52,0 570 51,0 0,7 48,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 367 54,7 2,2 43,1 378 52,8 1,9 45,2 Pirkanmaa - Birkaland 1 468 60,3 8,4 31,4 1 624 55,1 7,8 37,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 566 60,9 0,6 38,5 544 60,1 0,7 39,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 477 31,0 0,2 68,8 388 34,8 0,1 65,1 Etelä-Karjala - Södra Karelen 189 89,4 0,3 10,3 160 90,4 0,2 9,4 Etelä-Savo - Södra Savolax 123 56,7 0,8 42,5 128 51,1 0,4 48,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax 261 69,7 1,5 28,9 248 68,5 1,7 29,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 135 74,1 1,3 24,5 137 74,9 1,4 23,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland 384 50,2 5,0 44,8 365 47,2 3,4 49,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 270 86,6 0,3 13,1 234 83,2 0,3 16,5 Pohjanmaa - Österbotten 686 59,1 0,3 40,6 749 47,7 0,6 51,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 696 9,6 0,0 90,4 598 11,0 0,0 88,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 717 51,7 0,7 47,7 639 55,0 0,6 44,4 Kainuu - Kajanaland 18 86,0 0,9 13,1 33 54,3 34,7 10,9 Lappi - Lappland 896 90,8 0,1 9,1 753 86,8 0,1 13,1 Ahvenanmaa - Åland 291 65,0 25,4 9,6 267 71,2 23,1 5,7 Tuntematon - Okänd 626 3,0 0,0 97,0 758 1,1 0,1 98,7 Yhteensä - Totalt 26 839 44,3 13,4 42,3 26 697 42,8 13,6 43,6

Taulu 7. Yritysten* toimipaikkojen lukumäärät viennissä maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 7. Export efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, antal företag (totalhandel samt externhandel) 2015 (1-6) 2016 (1-6) 2015 (1-6) 2016 (1-6) Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal Uusimaa - Nyland 6 020 5 925 3 521 3 398 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 1 441 1 401 770 769 Satakunta - Satakunta 532 512 297 264 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 428 408 203 194 Pirkanmaa - Birkaland 1 385 1 392 795 756 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 593 604 344 332 Kymenlaakso - Kymmenedalen 428 392 269 243 Etelä-Karjala - Södra Karelen 373 360 295 280 Etelä-Savo - Södra Savolax 252 248 144 143 Pohjois-Savo - Norra Savolax 367 379 208 224 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 276 279 178 169 Keski-Suomi - Mellersta Finland 486 496 286 296 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 521 500 254 243 Pohjanmaa - Österbotten 615 617 311 317 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 183 172 95 89 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 694 702 378 408 Kainuu - Kajanaland 83 76 47 44 Lappi - Lappland 558 480 195 182 Ahvenanmaa - Åland 123 122 38 37 Tuntematon - Okänd 131 162 39 48 Yhteensä - Totalt 15 489 15 227 8 667 8 436 *Yritykset, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder

Taulu 8. Yritysten* toimipaikkojen lukumäärät tuonnissa maakunnittain tammi-kesäkuu 2015 ja 2016 (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 8. Import efter landskap i januari-juni 2015 och 2016, antal företag (totalhandel samt externhandel) 2015 (1-6) 2016 (1-6) 2015 (1-6) 2016 (1-6) Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal Uusimaa - Nyland 13 388 13 329 5 526 5 628 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 457 3 359 1 117 1 165 Satakunta - Satakunta 1 329 1 259 366 375 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 020 922 344 304 Pirkanmaa - Birkaland 3 086 3 035 1 137 1 185 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 299 1 280 441 464 Kymenlaakso - Kymmenedalen 865 864 278 264 Etelä-Karjala - Södra Karelen 628 595 223 209 Etelä-Savo - Södra Savolax 627 610 165 173 Pohjois-Savo - Norra Savolax 991 905 287 282 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 640 622 201 206 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 186 1 206 385 389 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 1 276 1 182 354 318 Pohjanmaa - Österbotten 1 563 1 443 410 417 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 450 418 131 141 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 697 1 651 563 572 Kainuu - Kajanaland 253 234 60 61 Lappi - Lappland 1 034 1 027 204 220 Ahvenanmaa - Åland 515 479 89 89 Tuntematon - Okänd 522 646 83 86 Yhteensä - Totalt 35 826 35 066 12 364 12 548 *Yritykset, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder

Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuodesta 2013 lähtien maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) oli yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) oli yli 120 000 euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku, vähittäis ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat ilmoituksen tai tulli ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikka kohtaista tietoa ei ole Intrastat eikä tulli ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli yrityksellä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Vuosittaiset maakuntien viennin ja tuonnin arvon muutokset voivat osittain johtua näistä aineistoon tehdyistä manuaalikorjauksista, varsinkin jos maakunnan vienti tai tuonti on hyvin keskittynyttä. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Kausiveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska kausiveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB arvon ("free on board") mukaan ja tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (NACE/TOL). Tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastatosoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan kausieroaineistosta. Sisä ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan tarpeen mukaan yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin

tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoite taulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero maakunta avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Lisäksi lasketaan ulkomaankauppaa (vienti ja tuonti yhteensä) yli 5000 euron edestä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärät maakunnittain. 5000 euron arvoraja on sama kuin Eurostatin TEC yritystyyppitilastossa (Trade by Enterprise Characteristics). Samalla yrityksellä saattaa olla useita toimipaikkoja eri puolilla Suomea, jolloin yritys ilmoittaa Tullille tiedot y tunnuksen lisäksi toimipaikkakoodilla. Yritys kirjautuu vain kerran yritysten toimipaikkojen lukumäärään, jos yrityksellä ei ole toimipaikkoja ja se toimii vain yhdessä maakunnassa. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoite taulun toimialaluokitus (TOL ) ja omistajatyyppitietoihin (OTY) y tunnustasolla. Tämän jälkeen summataan vienti ja tuonti toimialan ja omistajatyypin mukaan. Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon tiedot ovat ennakollisia. Koko vuoden 2016 ennakkotiedot julkaistaan maaliskuussa 2017, ja lopulliset tiedot syyskuussa 2017.

Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 (1-6) 2016:M16, 13.9.2016 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Penttilä, Olli-Pekka p. 040 332 1862 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi