Nostovoima

Nostovoiman ja vastuksen suuruus ja suhde riippuvat myös siiven profiilista. Vahvasti yleistäen voi sanoa, että paksu, pyöreä ja reilusti kaareva profiili antaa enemmän nostovoimaa, mutta myös enemmän vastusta. Esimerkkiprofiili:

Ohjainten vaikutusperiaate = kohtauskulma ja profiili muuttuvat

Siivekejarrutus aiheutuu alaslaskeutuvan siivekkeen aiheuttamasta suurentuneesta vastuksesta. Vastuksen lisäys vie nokkaa alaslaskeutuvan siivekkeen puolelle. Siivekejarrutus kumotaan antamalla sen puoleista jalkaa, johon sauvaakin viedään.

Trimmi Useimmissa nykyisissä koneissa trimmi on jousitoiminen ja vaikuttaa jousen avulla suoraan työntötankoon. Vanhemissa koneissa on voi olla trimmilappu ohjainpinnan takareunassa. Purjekoneissa ja mopuissa on yleensä säädettävä trimmi vain korkeusperäsimelle. Muuttaessasi nopeutta sinun on myös trimmattava kone aina uudelle nopeudelle siten, että kone itse pyrkii säilyttämään halutun lentonopeuden. Sauvassa tämä tuntuu siten, että ohjaajan ei tarvitse vetää eikä työntää ja silti nopeus säilyy haluttuna. Trimmaus tehdään sekä suorassa lennossa että kaarrossa. Samoin kaikkien lennon vaiheiden aikana trimmataan koneen nopeus oikeaksi. Trimmaaminen on yksinkertainen toimenpide. Ensin valitaan sauvalla haluttu lentonopeus. Sitten trimmi siirretään sellaiseen paikkaan, ettei tarvitse vetää eikä työntää. Siinä kaikki. Trimmausta helpottaa lisäksi se, että trimmiä liikutetaan aina samaan suuntaan kuin sauvaa. Jos sauvasta joudutaan työntämään, niin trimmiäkin siirretään eteenpäin ja jos sauvasta joudutaan vetämään, niin trimmiäkin viedään taaksepäin. Koneen trimmaaminen oikeaan nopeuteen helpottaa huomattavasti lentämistä vähentämällä nopeuden tarkkailun tarvetta. Siksi trimmaus on syytä opetella heti alusta alkaen.

Vastustyypit

- Nämä vain esimerkin vuoksi

Sakkaus riippuu kohtauskulmasta. Sakkaus on lentotila, jossa kone liian suuren kohtauskulman seurauksena ja siitä aiheutuvan nostovoiman menetyksen takia alkaa vajota. Sakkaustiloja ovat osasakkaus, täyssakkaus, kaartosakkaus, g-sakkaus ja syöksykierre.

Sakkausnopeus = nopeus jossa kone sakkaa. Sakkausnopeuteen vaikuttaa: * PA määrä

Syöksykierre syntyy tilanteesta, jossa vain toinen koneen siivistä sakkaa toisen säilyttäessä kaiken aikaa nostovoimansa. Kone sakkaa siivelleen, nokka putoaa alas, pyöriminen alkaa ja kone jää sakkaustilaan. Alkavan syöksykierteen tunnistaminen Useimmiten syöksykierre alkaa ulospäin luistavasta kaarrosta, eli ns. jalkakaarto. Kuula (luisumittari) osoittaa kaarron ulkolaidan puolelle. Kone voi täristä (virtauksen irtoamisen aiheuttama turbulenssi tärisyttää ohjainpintoja). Tapahtuu kallistuminen kaarron sisälaidan puolelle. Kierre on alkamassa. Mikäli kone ei ole vielä lähtenyt pyörivään liikkeeseen, oikaisuksi riittää suora työntö ohjattavan nopeuden saavuttamiseksi.

Syöksykierteen oikaisu: annetaan kierteen vastakkaista jalkaa koneen pyörimisen pysäyttämiseksi ja löysätään veto (kevyt työntö). Sauva (siivekkeet) keskellä ja kaasu kiinni. Tämän jälkeen oikaistaan kone syöksystä.

PALLO, JOKA PYÖRII PYSYVÄLLÄ NOPEUDELLA (PURJEKONEESEEN KOHDISTUVAT VOIMAT LIU'USSA) Reaktio vinopinnalta (Nostovoima) (Noston ja vastuksen resultantti) Vastus Vetovoima (Lentosuunta) Painon kohtisuoraan pintaan (lentosuuntaan) nähden oleva osa Paino

Koneeseen suorassa lennossa ja kaarrossa vaikuttavat voimat

Stabiliteetti (vakavuus) Stabiili (vakaa) Indifferentti Labiili (epävakaa) Pituus-, poikittais- ja pystyakselin suhteen.

Epävakaa Vakaa Sallittu alue CG = painopiste AC = nostovoimakeskiö Painopisteen oikea sijainti vaikuttaa huomattavasti koneen vakavuuteen. Painopisteen ollessa liian takana on kone epävakaa. Kuormauksessa on huomioitava purjekoneen massakeskiöasema (pallo). Ylimmässä ja keskimmäisessä kuvassa kuormaus on suoritettu oikein. Alimmassa kuvassa massakeskiöasema on sallitun alueen takana. Lapsi etuohjaamossa edellyttää koneen nokkaan lisäpainoja, jotta ohjattavuus ja lentoominaisuudet pysyisivät normaaleina ja turvallisina.

Flutteri on aeroelastista värähtelyä ja se koskee kaikkia joustavia rakenteita, jotka joutuvat aerodynaamisten voimien kohteeksi. Esimerkkeinä näistä ovat lentokoneet, korkeat rakennukset, puhelinlangat, savupiiput ja sillat. Erityisesti lentokoneissa flutteri on huomioitava tarkasti, koska niiden rakenteet ovat joustavia ja aerodynaamiset voimat voivat olla suuria. Flutteri syntyy aerodynaamisten voimien, jäykkyyden ja massavoimien yhteisvaikutuksesta. Lentokoneissa flutteri voi esiintyä kun suurella nopeudella joku aiheuttaa siipien joustoa ja syntyy vaimenemattomia värähtelyitä. Värähtelyiden vaimeneminen on suoraan riippuvainen koneen lentonopeudesta ja tämän vuoksi koneen nopeusrajoitusten noudattaminen on välttämätöntä. Siiven geometrinen kierto voi aiheuttaa ylinopeudella siipeen voimakkaan värähtelyilmiön. Siiven kärki kiertyy vuoroin myötä-, vuoroin vastapäivään. Flutteri rikkoo siiven hyvin nopeasti. Muutama purjekone on ainakin rikottu tällä tavoin ja samoin lukematon määrä lennokkeja. Värähtelytaajuus saattaa olla kymmeniä, jopa satoja, kertoja sekunnissa. Vastaava värähtelyilmiö saattaa syntyä ylinopeudella myös ohjainpinnoissa, jos niiden massatasapainotus on riittämätön, tai ohjainjärjestelmässä on paljon välyksiä.

Potkuri Lentokoneen potkuri muuttaa moottorin voiman vetovoimaksi. Potkurin valinnalla ja suorituskyvyllä on siten suuri vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin. Näiden lisäksi on huomioitava myös muitakin asioita, kuten potkurin rakenne, melu ym. Potkurin voidaan ajatella olevan ja toimivan kuten siipi, joka pyörii. Potkurilla on profiili ja nousu (asetuskulma), jotka molemmat muuttuvat tyvestä kärkeen päin koska sen ominaisuudet muuttuvat samalla. Lisäksi potkurin muoto vaikuttaa sen ominaisuuksiin ja erityisesti lavan kärki on tärkeä. Potkuri on saatava toimimaan hyvin ilmassa, eli suunnittelussa on huomioita mm. kierrosluku, koneen lentonopeus ja halutut suoritusarvot. Koska potkuri toimii kuten siipi, pätee siihen ihan samat asiat puhtauden ja etureunojen eheyden osalta kuin siipiinkin. Samoin sade ja jää heikentävät potkurin suorituskykyä.

LIITOLUKU on lennetyn matkan suhde menetettyyn korkeuteen. Esimerkiksi liitoluku 40 tarkoittaa, että 1 km:n korkeudesta kone liitää 40 km