Tutkimus maadoituksen kasvojen verenkiertoa edistävästä vaikutuksesta Grounding the Human Body Improves Facial Blood Flow Regulation: Results of a Randomized, Placebo Controlled Pilot Study Gaétan Chevalier Developmental and Cell Biology Department, University of California at Irvine, Irvine, USA Journal of Cosmetics, Dermatological Sciences and Applications, 2014, 4, 293-308 Published Online December 2014 in SciRes. http://www.scirp.org/journal/paperinformation.aspx?paperid=51326#.vhn33godtcw VAKVH:n kommentti Tässä tutkimuksessa havaittiin yhden tunnin mittaisen maadoitusajan selkeästi edistävän kasvojen ihon ääreisverenkiertoa. Siis VAIN YHDEN TUNNIN mittaisen maadoituksen voidaan havaita edistävän kasvoverenkiertoa, mikä vaikuttaa merkittävästi ihokudoksen hyvinvointiin! Jos tunnin mittainen maadoitus aiheuttaa mitattavissa olevia positiivisia vaikutuksia, niin mitä saa aikaan useiden vuosien jatkuva maadoitus? Lyhyesti Selvittääksemme parantaako maadoitus kasvojen ääreisverenkiertoa, suoritimme 40 koehenkilön kaksoissokkotutkimuksen missä 27 koehenkilöä oli oikeasti maadoitettuna ja 13 henkilöa lumemaadoitettuna. Maadoitusaika tutkimuksessa oli yksi tunti. Koehenkilöt istuivat mukavissa lepotuoleissa maadoitettuna maadoitustyynyliinoilla, maadoitusmatoilla iholle liimattavilla maadoituslapuilla. Kasvoverenkierron tarkkailemiseen käytettiin LSCI-kameraa mikä toimii infrapuna-aallonpituusalueella häiritsemättä koehenkilöitä. Kasvojen ihon verenkierto koheni maadoitetuilla koehenkilöillä selvästi kun taas lumemaadoitetuilla verenkierto ei kohentunut ollenkaan. Tulokset osoittavat että jo yhden tunnin mittainen maadoitus korjaa kasvojen ääreisverenkierron säätelymekanismia, viitaten ihokudoksen parantuneeseen uudistumiskykyyn ja kohentuneen ulkonäon mahdollisesta yhteydestä parantuneeseen yleiseen terveydentilaan. Lisätutkimukset, käyttäen suurempia koeryhmiä, pitempiä tarkkailujaksoja ja useampia mittausmenetelmiä ovat oikeutettuja vahvistamaan maadoituksen positiivisia vaikutuksia ihon terveyteen ja ulkonäköön.
Osa Johdannosta Hoitomenetelmien kuten plastiikkakirurgian, Botox-ruiskeiden ja muiden vastaavien lisäksi, kasvojen verenkierron edistämisen on todettu olevan tehokas keino kasvojen ihon nuorentamiseksi (eng. sana rejuvenate). On olemassa monia eri keinoja edistää ihon verenkiertoa. On verenkiertoa edistäviä aineita sisältäviä rasvoja, mekaanista ihon stimulaatiota (kuten hierontaa, ultraääntä ja laserhoitoa), kemiallista kuorintaa ja ihon hiontaa (joillain mainituilla menetelmillä haetaan ehkä muitakin päämääriä kuin vain verenkierron kohentaminen. suom.huom.). Vaikka nämä menetelmät todella edistävät verenkiertoa, niiden varjopuolena voi olla lyhyt- ja pitkäaikaisia sivuvaikutuksia. Lisäksi, jotkut näistä menetelmistä vaativat intensiivistä, toimenpiteen jälkeistä hoitoa ja/tai aikaa vaikutusten ilmenemiseen. Esimerkiksi, monet ihokudoksen uudelleen muotoilua ja kollageenisynteesiä kontrolloidusti edistävät menetelmät vaativat merkittävää toimenpiteen jälkeistä hoitoa ja voivat johtaa komplikaatioihin kuten tulehdukseen, kipuun, punoitukseen, verenvuotoon, kudosnesteen tihkumiseen, palovammaan ja arpeutumiseen. Maadoitus sen sijaan ei ole toimenpide vaan yksinkertainen tapa mikä ei vaadi paljoakaan työtä harjoittajaltaan ja voidaan aloittaa helposti koska tahansa. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmästä vain lyhyesti se että LSCI-kameralla kyetään havaitsemaan ihon verenkiertotapahtumia noin 1mm syvyydelle asti. Tulokset (tuloksista voi lukea lisää alkuperäisestä lähteestä. Julkaisemme tässä vain havainnollistavaa kuvamateriaalia)
Alla kuvassa maadoitetun koehenkilön kasvoverenkiertoa ilmaisevat kuvat. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu 20 minuutin maadoituksen jälkeen ja oikeanpuoleinen 39 minuuttia maadoituksen aloittamisesta. Seuraavassa, alla olevassa kuvaparissa on lumemaadoitetun koehenkilön kuvat 20 ja 43 minuutin kohdalta. Ei muutoksia havaittavissa.
Keskustelua Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää edistääkö maadoitus kasvojen ihon verenkiertoa. Parantunut kasvojen mikroverenkierto on monien kauneusteollisuuden kasvohoitomenetelmien päämäärä. Näitä menetelmiä ovat esim. kasvohieronta, sähköhoidot, laserhoito, ultraääni ja akupunktio. Parantunut verenkierto tehostaa ihokudoksen ravinnon- ja hapensaantia sekä hidastaa ihon oksidatiivista vanhenemisprosessia (oksidatiivista stressiä esiintyy kudoksissa missä hapensaanti on heikentynyt ja tästä johtuen happiradikaalien määrä lisääntynyt. vakvh huom.). Tutkimuksessa maadoitetuilla havaitun kasvojen ihon mikroverenkierron kohentumisen lisäksi havaittiin verenkierron vaihtelevan (verisuonet supistuvat ja laajentuvat) säännöllisen rytmin mukaisesti. Verenkierron vaihtelun jaksollisuus noudatti keskimäärin neljän minuutin jaksonaikaa. Vaikka emme tiedä jaksonajan merkitystä, on mielenkiintoista että verenkierronvaihtelu voitiin havaita vasta keskimäärin 28 minuutin maadoituksen jälkeen. On myös mielenkiintoista että autonomisen hermoston ohjaaman verenpaineensäätelyjärjestelmän tiedetään toimivan täsmälleen samalla taajuudella kuin tutkimuksessa havaittu verenkierronvaihtelu. On olemassa ainakin neljä eri hermostollista verenkiertoa säätelevää mekanismia. Kolmea niistä ohjaa autonominen hermosto ja neljäs on yhteydessä kudoksen tulehdusreaktioon. Tutkimustulokset viittaavat siihen että maadoitus edistää autonomisen hermoston verenkiertoa säätelevän mekanismin toimintaa. Autonomisen hermoston verenkiertoa säätelevä mekanismi muistuttaa lämmityspatterin termostaattia, mikä avautuu ja sulkeutuu nousevan ja laskevan huonelämmön mukaan. Toinen selitys parantuneelle kasvoverenkierrolle on maadoituksen verta ohentava eli veren viskositeettiä alentava vaikutus. Alentunut viskositeetti edistää veren virtausta. Kolmas selitys on maadoituksen yleistä terveyttä parantavat vaikutukset. Kun elimistön terveystilanne paranee, myös iho voi paremmin. Väitteen tueksi maadoituksen on todettu mm. edistävän vammoista toipumista, kilpirauhasen toimintaa ja perusaineenvaihduntaa, kalsium-aineenvaihduntaa, solujen glukoosinkäyttökykyä, immuunireaktiota ja hapen kulutusta. Jotkut tutkijat epäilevät maadoituksen olevan jopa merkittävin sisäeritysrauhasia ja hermostoa säätelevä tekijä. On myös nostettava esille stressin vaikutus. Monet tutkimukset osoittavat että stressin aiheuttama univaje voi dramaattisesti haitata ihokudoksen toimintaa. Krooniset univaikeudet, joista kärsii kolmasosa aikuisväestöstä, voivat aiheuttaa ihokudokselle vahinkoa, kuten ennenaikaista vanhenemista, rohtumista, psoriasista ja ihotulehduksia. Aiemmissa maadoitustutkimuksissa, koehenkilöt ovat kertoneet parantuneesta unenlaadusta ja niissä on havaittu maadoituksen alentavan stressitasoja. American Academy of Dermatology:n mukaan stressi voi vaikuttaa ihoon monin eri tavoin. Stressi epänormalisoi stressihormoni kortisolin tasoja ja eritystä mitkä säätelevät elimistön stressireaktioita.
Kortisoliin liittyvät häiriöt voivat laukaista moninaisia ihossa esiintyviä tulehduksellisia tiloja kuten psoriasis, atooppinen iho, akne, hiustenlähtö, kutina ja punoitus. Paremman unenlaadun lisäksi, maadoituksen on havaittu normalisoivan kortisolin tasoja ja eritysvaihtelua. On myös mainittava että maadoituksen positiiviset vaikutukset autonomisen hermoston toimintaan alentavat osaltaan elimistön stressireaktioita. Monien eri mittausten avulla maadoituksen on havaittu lievittävän elimistön tulehduksia. Hypoteesina tulehdusta lievittävästä vaikutuksesta on se että maaperästä elimistöön virtaavat elektronit neutralisoivat tulehdusta ylläpitäviä, oksidatiivisia vapaita radikaaleja. Oksidatiivinen stressi on keskeisessä roolissa ihon vanhenemista aihetuttavissa solutason tapahtumissa. Oksidatiivinen stressi rikkoo proteiineja, hidastaa solujen uudistumista, vahingoittaa DNA:ta ja edistää kollageeni-proteiinin sokeroitumista, proteiinien ristiinkiinnittymistä toisiinsa ja tulehdusta edistävien välittäjäaineiden vapautumista kudokseen, mikä laukaisee ihon tulehdussairauksia. http://www.vakvh.fi/page/17/tutkimus-maadoituksen-kasvojen-verenkiertoa-edistavastavaikutuksesta