Metsien maisema- ja virkistysarvot Ruka-Kuusamon matkailussa: kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Samankaltaiset tiedostot
Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX)

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Matkailu ja metsätalous - vastakkain vai rinnakkain. Liisa Tyrväinen, professori & Erkki Mäntymaa, tutkija Lapin Metsätalouspäivät, 9.2.

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

METSO-ohjelma :

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsäsuunnittelun kehittäminen matkailualueella hankkeen taustaa

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

Kysyntää eläintautivakuutuksille?

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Monimuotoisuuden suojelu

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ KH suunn. 1

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu

Metsien monikäytön arvottaminen

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Metsänomistusrakenteen muutos

MATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Metsänomistajan kaavoitusapu

Suomen metsävarat

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Loppi

Uusia keinoja luontoympäristön laadun turvaamiseen

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Luontomatkailusta Suomen menestystarina?

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Käyttömuotojen yhteensovittamisen haaste kokemuksia Rukalta MoTaSu - hankkeesta

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Transkriptio:

Metsien maisema- ja virkistysarvot Ruka-Kuusamon matkailussa: kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ville Ovaskainen ja Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskus, Vantaa Metsätieteen päivä, Tieteiden talo 17.11.2015 Esityksen rakenne Maisema- ja virkistysarvokauppa: mitä ja miksi? Järjestelmän tarve, perussisältö ja syntyedellytykset Esimerkkikohde: Ruka-Kuusamon matkailualue Kysyntänäkökulma: matkailijoiden arvostukset ja maksuhalukkuus Tarjontanäkökulma: metsänomistajien osallistumishalukkuus ja korvauspyynnöt Maksuhalukkuus vs. korvaukset: esimerkkilaskelma Maisema- ja virkistysarvokaupan mahdollisuudet Kohti toimivaa mallia: seuraavat askeleet? 2 19.11.2015

Esityksen tausta Esitys perustuu EU-hankkeessa New ways to value and market forest externalities (NEWFOREX, 2010 2014) tehtyyn tutkimukseen matkailija- ja metsänomistajakyselyt Ruka-Kuusamon matkailualueella Idean taustaa ja ehdotus mahdolliseksi malliksi: Temisevä, Tyrväinen & Ovaskainen (2008); Tyrväinen, Mäntymaa & Ovaskainen (2014) Muita maisemanvuokraukseen tai maisema- ja virkistysarvokauppaan liittyviä aloitteita MTK: mallisopimuspohja Tapio: korvausten laskenta MoTaSu (OAMK, Metla, UEF): monitavoitteinen metsäsuunnittelu 3 19.11.2015 Miksi maisema- ja virkistysarvokauppaa? Maiseman laatu tärkeä matkailun vetovoimatekijänä, kuten yleensäkin ulkoilijan virkistyskokemukselle Metsänomistajilta puuttuu kannustimia maiseman huomioon ottamiseksi metsän käsittelyssä Tarvetta ja mahdollisuuksia matkailualueilla ja kaupunkien lähialueilla, taustatekijöinä luontomatkailun kasvu etenkin Pohjois-Suomessa ja keskittyminen matkailukeskusten lähialueille väestöstä yhä suurempi osa kaupungeissa, virkistyspalveluille kysyntää lähialueilla Yksittäisiä kahdenvälisiä sopimuksia tehty eri puolilla maata; tässä tavoitteena laaja-alaisempi, alueellinen järjestely 4 19.11.2015

Mitä maisema- ja virkistysarvokauppa voisi tarkoittaa? (Temisevä ym. 2008, Tyrväinen ym. 2014) Vapaaehtoiset sopimukset maisema- ja virkistysarvojen edistämiseksi alueella ostajana matkailuyritys tai -yhdistys, kunta/-yhtymä myyjänä metsänomistaja/alueen metsänomistajat Varat toimintaan käyttäjiltä (matkailijat, matkailuyritykset) ympäristönhoitorahastoon ympäristönhoitomaksu esim. majoitushinnoissa Metsänomistajalle korvaus sopimuksen perusteella Lähtökohtana markkinapohjaisuus ja vapaaehtoisuus haettava ns. win win-ratkaisua, johon osallistumisesta kaikki osapuolet hyötyvät 5 19.11.2015 Järjestelmän syntymisen perusedellytykset Matkailijoiden halukkuus maksaa maisema- ja virkistysarvojen parantumisesta ympäristöverot tuttuja esim. Etelä-Euroopasta Maanomistajien halukkuus osallistua, hyväksyttävät korvaukset ja muut sopimusehdot uusi ajatus, ei laajempaa kokemusta Toimintaa koordinoiva välittäjäorganisaatio, maksuhalukkuuden realisoituminen todellisiksi maksuiksi Tarvittavat metsänkäsittelytavat kustannuksineen maisemallisesti tärkeillä alueilla tapauskohtaisesti ja vuorovaikutteisesti suunnitellen esim. päätehakkuun siirto (väljennys), poiminta- tai pienaukkohakkuut, maisemaharvennus, raivaus 6 19.11.2015

Esimerkkikohde: Ruka- Kuusamon matkailualue Merkittävä kotimainen ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue ja hiihtokeskus: noin 1 milj. kävijää vuosittain 440 000 rekisteröityä yöpymistä vuodessa 85 % metsistä yksityismaita 7 Kysyntänäkökulma: matkailijakysely (2011) Käyttäjien arvostukset ja maksuhalukkuus alueen maisema- ja ympäristöarvojen suhteen Valintakoemenetelmä (choice experiment): multi-attribute stated choice method Kysymyssarjassa vastaajat arvioivat vaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ominaisuuksiltaan: ulkoilureittien määrä alueen metsissä maiseman laatu: avohakkuualojen näkyminen reittien varsilla luonnon monimuotoisuus: uhanalaisten lajien kehitys metsien hiilensidonta: eliminoitu matkailun hiilijalanjälki ympäristönhoitomaksu 8 19.11.2015

Matkailijoiden arvostukset ja maksuhalukkuus Ominaisuus (nykytila) Muutos nykytilasta Kerroin p-arvo Maksuhalukkuus /hlö/vko Ulkoilureittien määrä alueen Vähenee: 80 km 0.348 0.000 12.67 metsissä (100 km) Lisääntyy: 120 km 0.087 0.202 Maiseman laatu: avohakkuualojen näkyminen reiteillä näkyvissä 10 %:lla Paranee hieman: 0.266 0.000 9.66 (20 %:lla) Paranee selvästi: ei näkyvissä 0.358 0.000 13.03 Luonnon monimuotoisuus: Vähenee: 10 % uhanalaisten lajien kehitys sukupuuttoon 1.092 0.000 39.75 Lisääntyy: kannat vahvistuvat 10 % 0.282 0.000 10.26 Metsien hiilensidonta Vähenee: vastaa (vastaa 100.000 kävijää) 80.000 kävijää 0.096 0.125 Lisääntyy: vastaa 120.000 kävijää 0.048 0.437 Ympäristönhoitomaksu /kävijä/viikko 5 50 0.0275 0.000 Vakio (nykytilanne) 0.515 0.000 18.74 9 Päätuloksia kysyntänäkökulma Matkailijat keskimäärin halukkaita maksamaan etenkin maiseman laadun parantumisesta monimuotoisuuden lisääntymisestä Ulkoilureittien vähenemistä pidetään menetyksenä, lisäyksestä kuitenkaan ei haluta maksaa Monimuotoisuuden väheneminen koetaan selvänä menetyksenä, hiilensidonnalla ei merkitsevää vaikutusta Arvostuksissa ja maksuhalukkuudessa kuitenkin merkittävää vaihtelua matkailijasegmenteittäin ympäristöhyötyjä keskimääräistä enemmän/vähemmän arvostavat ja eri hyötyjä painottavat segmentit ulkomaiset matkailijat suomalaisia maksuhalukkaampia 10 19.11.2015

Matkailijasegmentit (latenttien luokkien malli) Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Kerroin WTP Kerroin WTP Kerroin WTP Reitit vähenevät -0.090-1.493*** -18.27-0.330*** -16.56 Reittejä lisätään 0.380 0.009-0.195* -9.77 Maisema paranee hieman -0.526 0.972*** 11.89 0.226** 11.34 Maisema paranee selvästi 2.406*** 14.58 0.144 0.325*** 16.26 Monimuotoisuus vähenee -2.785*** -16.88-2.038*** -24.93-1.007*** -50.43 Monimuotoisuus lisääntyy -0.288 0.565*** 6.91 0.339*** 16.99 Hiilensidonta vähenee -0.100-0.797*** -9.75 0.071 Hiilensidonta lisääntyy -1.440*** -8.72 0.636** 7.79 0.011 Ympäristönhoitomaksu -0.165*** -0.082*** -0.020*** Nykytilanne (vakio) -0.649* -3.93 0.099-1.520*** -76.15 Luokan osuus 0.143 0.364 0.494 11 Matkailijasegmenttien (luokkien) tulkinta Luokka 3: Hyvinkäyttäytyvä enemmistö (noin 50 %) arvostavat odotetusti maiseman ja monimuotoisuuden muutoksia hiilensidonnalla ei kuitenkaan merkitsevää vaikutusta säilyttäisivät ulkoilureitit ennallaan, lisäyskin huononnus Luokka 2: Ympäristömyönteiset (runsas 1/3) reittien väheneminen menetys, ei halua maksaa lisäyksestä arvostavat maiseman pientä paranemista ja monimuotoisuutta, joskin WTP monimuotoisuuden lisäyksestä pieni ainoa segmentti jolle hiilensidonnalla merkitystä (WTP > 0) Luokka 1: Perusulkoilijat (noin 1/6) herkimpiä maksun suuruudelle, vähiten halukkaita maksamaan arvostavat maiseman paranemista, mutta reiteillä ei merkitystä monimuotoisuuden vähennys menetys mutta lisäyksestä ei haluta maksaa, hiilensidonnalla ei väliä (WTP < 0: ilmastoskeptikkoja?) 12

Tarjontanäkökulma: metsänomistajakysely (2012) Halukkuus osallistua maisema- ja virkistysarvokauppaan, vaadittavat korvaukset ja muut ehdot Valintakoemenetelmä (choice experiment) Kysymyssarjassa vastaajat arvioivat sopimusvaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ehdoiltaan: hakkuiden rajoitukset sopimuksessa rajatulla alueella koeasetelmaa varten yksinkertaistettuja esimerkkejä! rajoitusten laajuus (% tilan metsäalasta) uusien vaellus- ja hiihtoreittien määrä sopimuksen kesto maksettavan korvauksen suuruus 13 19.11.2015 Sopimusehdot, osallistuminen ja korvausvaatimus Sopimusehto Muutos nykytilasta Kerroin p-arvo Korvausvaatimus /ha/v Hakkuiden rajoitukset sopimusalueella Ei avohakkuita 0.240 0.121 ( 60.40) Ei uudistushakkuita 0.139 0.384 Ei lainkaan hakkuita 0.432 0.004 108.70 Rajoitusten laajuus (% tilan 0.021 0.000 5.20 a metsäalasta) 5 % 10 % 26.0 52.0 20 % 104.0 Uusia hiihto- ja vaellusreittejä 500 m 0.159 0.106 40.00 1000 m 0.032 0.702 Sopimuksen kesto 0.041 0.000 10.30 b 5 vuotta 10 vuotta 51.5 103.0 20 vuotta 206.0 Korvauksen suuruus /ha/v 0.004 0.000 Vakio (sopimusvaihtoehto) 0.544 0.003 137.10 a vaikutus %-yksikön lisäystä kohti b sopimuksen lisävuotta kohti 14

Alustavia tuloksia tarjontanäkökulma Yleinen kiinnostus osallistumiseen ehtoja täsmentämättä: hieman, melko tai hyvin kiinnostuneita vajaa puolet (43 %) ei kovin tai ei lainkaan kiinnostuneita runsaat puolet (57 %) Korvauksen suuruus ja muut sopimusehdot kuitenkin ratkaisevia Korvausvaatimus riippuu voimakkaasti muista ehdoista sopimuksesta itsessään halutaan tarkemmista ehdoista riippumatta tietty peruskorvaus avohakkuista luopuminen tai pieni määrä reittejä ei haitta, ellei jopa haluttua (korvauspyyntö 0 tai negatiivinen) Korvausvaatimusta eniten korottavia ehtoja olivat sopimuksen pitkä kesto (esim. 20 vuotta) sopimusalueen kaikista hakkuista luopuminen 15 Matkailijoiden maksuhalukkuus vs. korvaukset: esimerkkilaskelma Rukalle Oletukset matkailijamaksujen kertymäpotentiaalista: rekisteröityjä yöpymisiä 500.000 vrk/vuosi ympäristönhoitomaksu 1 /hlö/yöpymis-vrk Esimerkkisopimus ja siitä tarvittava korvaus: ei uudistushakkuita, 5 % tilojen metsäalasta, reittejä 500 m, kesto 10 vuotta, sopimus (perusmaksu) korvauspyyntö estimointitulosten perusteella 226 /ha/v Laskennallinen maksukertymä kattaisi 2200 ha:n sopimusalan vuosittain Toteutettavuudelle ratkaisevaa, syntyykö toimiva organisaatio ja realisoituuko matkailijamaksujen keruu metsänomistajilla kiinnostusta idean uutuuteen nähden paljon 16

Maisema- ja virkistysarvokaupan mahdollisuudet? Maisema- ja virkistysarvokaupan avulla mahdollista kanavoida metsänomistajille osansa matkailutulosta kannustaa maiseman ja virkistyskäytön/matkailun huomioon ottamiseen metsien käsittelyssä parantaa luontomatkailun edellytyksiä: ympäristön laadun parantuminen, imagoetu alueen markkinoinnissa tarjota ulkoilijoille parempia ulkoiluympäristöjä selkiyttää luonnon kaupallisen käytön sääntöjä ja välttää ristiriitoja Ei yleispäteväksi tarkoitettu malli: edellytyksiä paljon käytetyillä matkailukeskusten ja kaupunkien lähialueilla 17 Kohti toimivaa mallia: seuraavat askeleet Kiinnostuneiden omistajien maiden vs. matkailutoimintojen sijainti Maisemallisesti tärkeiden ja herkkien alueiden tunnistaminen, sopivat metsänkäsittelytavat maiseman ja monimuotoisuuden yhteistuotanto? Toimintaorganisaation ja rahoituspohjan luominen yhteistoimintaelin: matkailuyhdistys, mh-yhdistys, kunta tilaaja tuottajamalli (rahaston hoito / toteutus ja laskutus)? maisema-/ympäristönhoitomaksu majoitushintojen yhteyteen (käytössä yksittäistapauksissa); kunnan osallistuminen? maksujen kohdentumisen ja vaikuttavuuden arviointi! Idean markkinointi ja viestintä eri näkökulmista, eri toimijoiden arvostusten heterogeenisyys huomioon Mallin kehittäminen ja testaus EU-hankkeessa Providing smart delivery of public goods by EU (PROVIDE, 2015 2018) 18