KEMIA 6/2012 Kemi KEMIAN- TEEKKARI parrasvaloissa ÄÄNETÖN kevät järisytti maailmaa LEVÄT jalostavat jätteistä energiaa TAMMI- NIEMEN loisto palasi Asiantunteva laboratoriokumppanisi Laaja energiapalveluvalikoimamme kattaa kiinteiden polttoaineiden karakterisointia korroosiotutkimusta päästökaupan hallintaa ympäristön tilan seurantaa ja sivutuotteiden testausta Tarjoamme niin yksittäisiä laboratorio-analyysejä kuin myös jatkuvaa kumppanuutta. Tuemme asiakkaitamme liiketoiminnan kaikissa vaiheissa. www.labtium.fi Espoo Kuopio Rovaniemi Outokumpu Sodankylä Vieraile osastollamme A1115 Energia-alan päätapahtumassa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23 25.10.2012.
Bruker SCION Advert 210 x 280:Layout 1 11/05/2012 07:23 Page 1 Introducing the SCION Family of Gas Chromatographs SCION 436-GC Compact and Powerful SCION 456-GC Flexible 3 Injectors 4 Detectors Platform SCION GCs provide superior capability for today s analytical laboratory. The ultimate in GC platforms can be configured to handle virtually any GC analysis, from the most basic single injector/detector to the most complex multi-valve/multi-column custom analyzers. A new platform designed to deliver top performance today and inspire further developments tomorrow. Three injectors, four detectors (inclusive of MS) Provides simultaneous data acquisition Increased oven capacity Supports over 50 GC Analyzers (ASTM, GPA, DIN, EN) Large touch screen interface Supports 13 languages Visit www.scionhasarrived.com for more information. Innovation with Integrity GAS CHROMATOGRAPHY Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE-170 67 Solna, Sweden Tel. +46 (0)8-655 25 30 Tel: +358-400-426438 (FIN) optics@bruker.se Kysy lisää! timo.saarela@bruker.se puh. 0400-792 581
QVF is a trademark of De Dietrich Process Systems Järjestelmä Lasiosille Sama laippaliitos JOKAISEEN kohtaan - Yhteensopiva kaikkiin QVF ja SCHOTT järjestelmiin - Haponkestävä laippaliitos - Optimaalinen lasilaippamuoto Turvallisempi - Korkeampi paineen ja lämpötilan kesto - Helpompi maadoittaa - Kevyempi ja vahvempi rakenne Thurne Teknik on Pohjoismainen, vuonna 1962 perustettu teknologiayritys, joka on toiminut prosessiteollisuuden laitteiden ja ratkaisujen toimittajana Suomessa vuodesta 2006. Thurne Teknik toimii De Dietrich Process Systemsin edustajana kaikissa Pohjoismaissa. Muu erityisosaamisemme: - Jauheiden käsittely ja hienontaminen - Reaktorit, suodinlingot ja kuivaimet - Erittäin korroosionkestävät painelaitteet - Lämmönvaihto- ja massansiirtolaitteet - Prosessisuodatus ja bioprosessilaitteet - Murtolevyt, palkeet, erikoisputket www.thurne.fi email: info@thurne.fi puh: 09-343 3003
SISÄLLYS 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Teekkari parrasvaloissa Päivi Ikonen 10 TÄTÄ MIELTÄ Naisen iässä Annikki Korhonen 12 Työturvallisuus alkaa oikeasta asenteesta Sanna Alajoki Suomen kemianteollisuuden työturvallisuus on parantunut kohisten parin viime vuosikymmenen aikana. Lue sivulta 12, miten Neste Jacobs ja Neste Oil ovat puristaneet tapaturmalukunsa lähelle nollaa. 16 AJANKOHTAISTA Lappeenrannasta on tulossa erotustekniikan kaupunki Heli Huhtanen 18 UUTISIA 24 NÄKÖKULMA Laiska, ahne ja itsekäs Anja Nystén 24 KEMIA SILLOIN ENNEN 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 PIENI SUURI NANO Nanopartikkelit nopeuttavat bioanalytiikkaa Maija Pohjakallio 4 KEMIA 6/2012 Neste Oil 38 Puoli vuosisataa Äänettömästä keväästä Rachel Carsonin kirja järisytti maailmaa Kalevi Rantanen 42 Viruslääke syntyy puhtaassa tilassa Sanna Alajoki 44 Menestys vertailumittauksissa on Laboratorion valttikortti Tuija Sinervo 46 Sertifikaatti todistaa ympäristönäytteenottajan taidot Marja Luotola, Anneli Joutti ja Katarina Björklöf 48 Levät jalostavat jätevirroista energiaa Marika Tikka, Maritta Kymäläinen, Eemeli Hytönen, Mona Arnold ja Silja Kostia 50 Entisöinti palautti Tamminiemen 1970-luvulle Arja-Leena Paavola 54 NAISET JA KEMIA Bianka Tchoubar oli kemian Don Quijote Sisko Loikkanen 56 Kemiaa pitää opiskella ajatuksen kanssa Nina Aremo 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Viisauden lähteillä 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Luonnon kauneutta huulipunamuotista Jari Kettunen Museovirasto / Soile Tirilä Tuija Nyman Kemia ja teatteri, siinä Henna Niskakosken rakkaudet. Edellisen lappeenrantalaisteekkari on valinnut ammatikseen, jälkimmäisen lempiharrastuksekseen. (s. 6) Kun Äänetön kevät ilmestyi 1962, Rachel Carson joutui ankaran kritiikin ja pilkan kohteeksi. Puoli vuosisataa myöhemmin teosta pidetään modernin ympäristöliikkeen lähtölaukauksena ja kemikaalien turvallisen käytön vauhdittajana. (s. 38) Hiljattain vietetty kansallinen etätyöpäivä antaa hyvän syyn kurkistaa Suomen vaikutusvaltaisimman etätyöntekijän kotitoimistoon. Matka entisöityyn Tamminiemeen alkaa sivulta 50.
Pääkirjoitus 8. lokakuuta 2012 KEMIA Kemi Vol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 faksi 09 3296 1520 toimitus@kemia-lehti.fi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 1614 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901a irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 99 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2012 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 100, erikoisnumeroilla 500 3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2012 ISO 9002 Markku Joutsen Äänetön kevät käynnisti äänekkään ympäristöliikkeen Mihin sinä käyttäisit aikasi, jos saisit kuulla, että sitä on jäljellä enintään muutama vuosi? Tietokirjailija ja meribiologi Rachel Carsonille valinta oli selvä. Hän halusi kiihkeästi saada valmiiksi pitkään valmistelemansa teoksen myrkyllisten kasvinsuojeluaineiden vaaroista luonnolle ja ihmiselle. Viisikymmentä vuotta sitten ilmestynyt Äänetön kevät kuuluu kirjoihin, jotka järisyttivät maailmaa. Kuten toimittaja Kalevi Rantanen tässä lehdessä kirjoittaa, teos oli keskeinen sysäys maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen synnylle. Ennenkokemattomasta arvosteluryöpystä ja kirjailijaan suunnatusta loanheitosta huolimatta ja osittain sen ansiosta kirja herätti suuren yleisön ja poliitikot huolestumaan torjunta-aineiden holtittoman käytön varjopuolista ja pakotti viranomaiset ja teollisuuden vastuullisempaan toimintaan. DDT:n ja muiden aiemmin ylistettyjen myrkkyjen haittavaikutuksia alettiin tutkia ja käyttöä rajoittaa. Vaikka Rachel Carsonin tarina ei piirrä mairittelevaa kuvaa aikansa kemianteollisuudesta, kemistit ovat alusta alkaen vaikuttaneet maailmanlaajuisessa ympäristöliikkeessä, myös Suomessa. Uranuurtajiin kuuluva Jaakko Paasivirta (1931 2011) oli kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia tiedemiehiä ja ennakkoluuloton edelläkävijä ympäristötutkimuksessa. Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professorina hän nosti jo 1970-luvulla puheenaiheeksi vaarat, joita luontoon ja ilmakehään päästetyt kemikaalit voivat aiheuttaa. Toinen merkittävä vaikuttaja oli hiljattain edesmennyt kemian diplomi-insinööri Ora Patoharju (1927 2012), josta tuli vuonna 1971 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelija viran ensimmäisenä haltijana. Patoharjun aloittamaa työtä jatkaa tätä nykyä nelisenkymmentä asiantuntijaa Helsingin ympäristökeskuksessa. Nykypolvi saa kiittää Carsonia, Paasivirtaa ja muita intohimoisia ympäristönsuojelijoita siitä, että Äänettömän kevään uhkakuva ei ole toteutunut. Esimerkki velvoittaa meitä kemian ammattilaisia suuntaamaan osaamisemme luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen, ei vaarantamiseen. 6/2012 KEMIA 5
Teekkari parrasvaloissa Henna Niskakoski ujuttautui alkoholiongelmaisen äidin nahkoihin Lappeenrannan ylioppilasteatterin näytelmässä Sukka rutussa. Toni Lapinlampi 6
KEMISTIN kääntöpuoli Henna Niskakoski opiskelee kemiantekniikkaa ja viettää vapaa-aikansa Thalian temppelissä. Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Päivi Ikonen Pariisi vuonna 1899. Montmarten kortteleissa roihuavat taiteen palo ja kutkuttavan syntinen rakkaus, ja Moulin Rouge -kabareen ihana tähtitanssijatar Satine vie köyhän mutta kunniallisen kirjailijan Christianin sydämen ja sielun ensisilmäyksellä. Vaikka kurtisaanin realistisempi sydän ensin kääntyykin upporikkaan Monrothin herttuan puoleen, lopuksi käy kuin vain valkokankaalla voi. Come what may, come what may, I will love you until my dying day, vakuuttaa ikimuistoisessa serenadissaan Ewan McGregor, Skotlannin samettiääninen lahja maailman filmibisnekselle. Oh come what may, come what may, I will love you, visertää vastaukseksi silkkinen sopraano Henna Niskakoski. Vai hetkinen? Kelataanpa takaisin. Tarkemmin katsottuna lemmensairas sulotar McGregorin kainalossa taitaa sittenkin olla Australian pitkäsääri Nicole Kidman. Baz Luhrmannin maailmanmenestys, elokuvaoopperaksi luonnehdittu Moulin Rouge on kyllä lappeenrantalaisen Henna Niskakosken lempileffa, jonka nuori nainen on nähnyt varmaan kymmenen kertaa, mutta toiverooli eli hurmaavan Satinen osa jää hänelle vain haaveeksi. Kaikkein mieluiten näyttelisin juuri musikaaleissa, mutta niihin ei ääni riitä, Niskakoski arvioi laulutaitonsa tulevan diplomi-insinöörin rationaalisuudella. Itsekseen teekkari toki lauleskelee, aina tilaisuuden tullen myös Sing Star -pelin säestyksellä, mutta näyttämöllä vain ryhmäkohtauksissa. Kameran ja myös elävän yleisön edessä hän on kuitenkin esiintynyt pienestä pitäen. Lapsena tehtiin yksi jos toinenkin esitys, jotka piti tietysti tallentaa videolle. Myöhemmin koulussa olin innolla lavalla kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa joulujuhlista vanhojen tansseihin. Hollywoodin Oscar-gaaloja ja Suomen Jussi-juhliakin Niskakoski luultavasti kuitenkin katselee myös jatkossa vain Anssi Saviluoto tv-ruudusta, sillä 18-vuotias abiturientti valitsi keväällä 2009 toisen tien. Teatterikorkeakoulu houkutteli, mutta lopulta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vaikka näyttelemisestä tykkäänkin, en halua siitä ammattia. Sen sijaan toiveissa alkoi siintää eläinlääkärin ura. Viisas opinto-ohjaaja vinkkasi harkitsemaan myös kemiaa, joka kuuluikin Ristiinassa koulunsa käyneen Niskakosken lempiaineisiin. Opon mukaan kemia antaisi hyvän pohjan, jos eläinlääketieteellinen ei heti tärppäisi. Kirjoitusten jälkeen takki oli melko tyhjä, eikä puhtia enää riittänyt Galenoksen lukemiseen, joten lääkis jäi. Onneksi pääsin tänne Lappeenrantaan. Kemiantekniikan opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa antoivat jopa enemmän kuin lupasivat ja tempasivat fuksin mukaansa heti. Enää en vaihtaisi mihinkään. Opiskelu muuttuu yhä vain kiinnostavammaksi, hymyilee neljättä opiskeluvuottaan puurtava Niskakoski, joka omien sanojensa mukaan on nyt win-win-tilanteessa. Kemiasta saan työn ja lavalle pääsen harrastajateatterissa. Ahkeraa opiskelua ja teekkarielämää Henna Niskakoski haluaa ehdottomasti opiskella nimenomaan soveltavaa kemiaa, jolla on kiinteä yhteys käytäntöön. Täällä se tarkoittaa pitkälti erotustekniikkaa, joka on LUT:n vahva ala. Prosessitekniikkaa luen sivuaineenani. Henna Niskakoski Juliana ja Sampsa Köppä Roopena Lappeenrannassa kesällä 2011 kuvatussa lyhytelokuvassa Vauhdin hurma. 6/2012 KEMIA 7
KEMISTIN kääntöpuoli Henna Niskakoski Syntynyt Mikkelissä v. 1990. Ylioppilas Ristiinan lukiosta v. 2009. Opiskelemaan kemiantekniikkaa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon v. 2009. Tähtää tutkijaksi. Näyttelijä ja puheenjohtaja Lappeenrannan ylioppilasteatteri Actissa. Suosikkinäyttelijät Nicole Kidman ja Johnny Depp. Muita harrastuksia pianonsoitto, ratsastus ja liikunta. Pitää eläimistä ja toiminnantäyteisestä elämästä. Teekkari Niskakoski istuskelee mielellään yliopistonsa opiskelijoille rakennetuissa viherpisteissä, joissa voi rentoutua, lueskella ja nauttia kirkasvalosta. Anna-Liisa Pirhonen Motivoituneen pänttääjän opinnot ovat sujuneet hyvin ja tentit yhtä lukuun ottamatta menneet läpi ensi yrittämällä. Parhaillaan Niskakoski kirjoittaa kandidaatintyötään, jonka aiheena on metallien eluointi kelatoivasta ioninvaihtimesta. Kouluttautumistaan teekkari rahoittaa kesätöillä, joita on löytynyt kiitettävästi. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisen kesän Niskakoski paiski hommia postissa, seuraavan Mölnlycke Health Caren laadunvarmistuslaboratoriossa. Viime kesäksi hän pääsi LUT:n teknillisen kemian laboratorioon, jossa hän jatkoi vielä alkusyksynkin. Työ on tuonut osaamista ja varmuutta myös opintoihin. Ei enää tarvitse laboratorioharjoituksissa varmuudeksi kysyä ensin kolmelta ihmiseltä ennen kuin rupeaa tekemään jotakin, Niskakoski virnistää. Kandidaatinpaperit lienevät taskussa tämän lukuvuoden aikana, mutta tarkkaa aikataulua diplomi-insinööriksi valmistumiselle ei ole vielä asetettu. Jossakin vaiheessa tekisi mieli suorittaa myös vaihto-opintoja jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Niskakoskea houkuttelevia jatko-opintomahdollisuuksia olisivat erityisesti lääkekemia ja biokemia. Niitä ei täällä Lappeenrannassa valitettavasti voi opiskella. Mutta siirryn kyllä mielelläni niiden perässä jonnekin muuallekin, esimerkiksi Helsinkiin tai Turkuun. Tampereellakin olisi erittäin kiinnostavalta vaikuttava bioteknologian yksikkö. Tupsulakin on tarkoitus myöhemmin vaihtua tohtorinhattuun, mutta ahkera opiskelija ehtii viettää myös perinteistä teekkarielämää. Ehdottomasti! Kavereille ja teekkarijutuille pitää aina olla aikaa. Sitähän ei jaksaisi, että pelkästään istuisi nenä kirjassa. Pieni ja kompakti Lappeenranta on Niskakosken mukaan mahtava opiskelijakaupunki, jossa riittää menoa ja tapahtumia. Niiden ohessa hän käy jumpassa ja silloin tällöin keilaamassa ja pelaamassa biljardia. Yliopistolla on tarjolla erilaista toimintaa joka lähtöön bändikerhoista valokuvaukseen ja urheilukerhoista vaeltamiseen. Ja jos jotain puuttuu, aina voi perustaa uuden kerhon itse. Improvisaation salaperäinen lumo Teatterikärpäsen purema ristiinalaistyttö suuntasi tietysti näytelmäkerhoon eli Lappeenrannan ylioppilasteatteriin. Nyt Niskakoski kuuluu ylioppilasteatteri Actin aktiiveihin ja on mukana kaikissa projekteissa perinteisestä käsikirjoitetusta teatterista improvisaatioesityksiin ja lyhytelokuvissa näyttelemiseen. Estradilla on tilaisuus ja pakkokin ottaa kaikki irti vahvuuksistaan ja taidoistaan. Liikunnallinen ja musikaalinen nainen on ratsastanut kymmenkunta vuotta ja soittanut pianoa yhtä kauan. Joka lajista ja kaikista kyvyistä on lavalla ainakin epäsuoraa hyötyä. Melko hyvä kaikessa mutten huippuhyvä missään, Niskakoski luonnehtii omaa osaamistaan, joka kuulostaa juuri sopivalta teatterintekijälle. 8 KEMIA 6/2012
Totta on yleinen käsitys, että näyttelijältä vaaditaan esimerkiksi hyvää muistia. Mutta repliikkien opettelussa voi hyödyntää myös liikemuistiaan. Tietty liike auttaa muistamaan aina seuraavan fraasin. Silti voi tietysti tulla täydellinen black-out, jolloin kaikki häipyy mielestä. Niistäkin hetkistä selvitään, kun kollega kuiskaa vaikka ensimmäisen sanan, josta saa taas kiinni ja pääsee eteenpäin. Niskakoskelle hienoin asia teatterissa on saada asettua aina uuden ja erilaisen roolihahmon nahkoihin. Siinä sulkee parhaimmillaan itsensä täydellisesti pois ja ryhtyy ajattelemaan kuin roolihahmo. On sellaisessa flowtilassa, johon muussa ympäristössä on vaikea päästä. Ujous josta Niskakoski väittää kärsineensä on hylättävä heti ja mahdolliset epämukavuuden tunteet opittava karistamaan kokonaan. Varsinkin improvisaationäyttelemisessä tarvitaan heittäytymistä. Ei auta miettiä, että olenko vähän nolo nyt. Jos yhtään alkaa ajatella, että voiko näin tehdä, plörinäksi menee. Pitää vaan antaa mennä ja sanoa ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Tärkeä on tietysti myös katsomosta tuleva palaute, jonka varassa niin näyttelijät kuin näytelmätkin elävät. Se on ollut ilahduttavan kannustavaa. Viime keväänä lappeenrantalaiset osallistuivat Suomen ylioppilasteatteriliiton Syty-festivaaleihin työstämällään improshow lla, joka sai raadilta hyvin myönteisen palautteen. Improvisaatiohan on kaiken teatterin perusta, muistuttaa lajia rakastava Niskakoski. Improilu edellyttää esiintyjältä ennen muuta nopeutta. Pitää olla hyvät hoksottimet. Siinä on reagoitava heti, muuten käy kyllä niin, että juna meni jo. Improvisointi myös tuo esiin näyttelijän persoonan apposen avoimena, ja juoni valitsee useimmiten oman suuntansa itse. Niskakoskelle on jäänyt mieleen esitys, jossa näyttelijät joutuivat hetken varoitusajalla ideoimaan ja esittämään sokkotreffikohtauksen. Yhtäkkiä tajusin, että nyt alkavat treffit mennä vähän hävyttömän puolelle, eikä mitään voinut enää tehdä. Se show onneksi oli yhdessä baarissa, jonne sekin kohtaus sopi ihan hyvin. Ja teekkariyleisöhän tietysti tykkäsi. Tauteja tai dna:ta tutkimaan Teatteri pysyy Henna Niskakoskella matkassa mukana myös teekkariaikojen jälkeen. Suomi on onneksi maa, jossa alan harrastusmahdollisuuksia on runsaasti. Entä tutkijaksi tähtäävän naisen työsuunnitelmat? Olisi mukava päästä tutkimaan erilaisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, syytä, syntyä ja parannuskeinoja. Kiehtovaa olisi myös tehdä dna- ja muita tutkimuksia keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja on paljon, sanoo Niskakoski ja muistuttaa edessään olevan vielä useita opiskeluvuosiakin. Mutta ei se haittaa, tykkään opiskella. Olen vasta 21-vuotias, niin että aikaa on. Meidän sukupolvelle eläkeikäkin nousee varmaan 70 vuoteen, joten eiköhän niitä töitä ehdi vielä tehdä vaikka kuinka pitkään. UUSI LAUDA ECO Lauda ECO -termostaatit jatkavat menestyksekkään Ecoline-sarjan jalanjäljillä, mutta tekevät kaiken vielä entistäkin paremmin. Valitsetpa SILVER- tai GOLD-version, saat aina kaikki ECO-malliston tärkeimmät edut: Laaja lämpötila-alue Helppokäyttöiset valikkotoiminnot Vahva kiertopumppu, jonka nopeus on säädettävissä Ohjelmointitoiminto USB-liitäntä vakiona ja optiona erilaisia liitäntämoduleita Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta www.lauda.de. The Right Temperature Worldwide Lisätiedot: Antti Jokipii, gsm 050 593 1030, antti.jokipii@berner.fi Heikki Suortti, gsm 050 300 1344, heikki.suortti@berner.fi
TÄTÄ MIELTÄ Naisen iässä IKÄNAISTEN JUMPPARYHMÄÄN tuli uusi jäsen. Me muut katselimme häntä ystävällisen kiinnostuneina. Arvioinnin automaatio lankeaa välittömästi, ja keskustelu itsensä tai lähimmän naapurin kanssa käy aina saman kaavan mukaan. Se menee jotenkin näin. Kuinkahan vanha hän on? Ei voi olla vielä sen ikäinen. Hän näyttää niin nuorelta. Näyttää aika vanhalta. Kyllä on hyvin säilynyt. Ryhmään tullut tekee samat arviot meistä. Ollaan suunnilleen samanikäisiä, seniorikansalaisia. Kyllä koira koiran tuntee. Meitä varten on monta nimitystä. Olemme ikivihreitä, ajattomia, varttuneita, kauan eläneitä, ikäihmisiä, hopeahapsia. Joku koiranleuka on ehdottanut myös sellaisia nimiä kuin eldari, senkku ja vapake. On siis varaa valita. Monille näistä määreistä voi antaa piut paut. Ne puhuvat markkinavoimien äänellä. Naistenlehtien mukaan niiden vanhimmat lukijat ovat iättömiä. Pah, sanon minä. Ei kukaan seniori halua olla iätön. Päinvastoin. Ikä ja iän tuoma kokemus sanovat sitä myös viisaudeksi on takuuvarmasti asia, josta emme halua luopua. Elämänkokemusta on rakennettu pala palalta monta vuosikymmentä. Ei se ole tyhjästä eikä itsekseen syntynyt. Vanhassa ihmisessä on kaikki iät. MITÄ VIKAA ON sanassa vanha? Siinähän on suuri arvolataus. Ajatellaanpa puuta, kirjaa, viiniä ja ystävää. Kun panemme niiden eteen adjektiivin vanha, ne saavat hienon ulottuvuuden. Vanha puu, vanha kirja, vanha viini ja vanha ystävä herättävät kaikki myönteisiä, lämpimiä mielikuvia. Voisiko sanapari vanha ihminen aiheuttaa samanlaisen tunteen? Entä vanha nainen? Miksi vanhoista puhutaan taakkoina, möykkyinä, pommeina? Kukaan ei halua ikääntyä. Se on pelottavaa ja siihen liittyy kielteinen leima. Voiko tätä väärää mielikuvaa muuttaa? Vanhassa ihmisessä on kaikki iät. Me olemme moni-ikäisiä. Nuoret ja keski-ikäiset (milloin se keski-ikä muuten alkaa ja milloin päättyy?) ovat samankaltaisempia kuin me. Me vanhat olemme keskenämme enemmän erilaisia kuin samanlaisia. Emme harmaista hiuksistamme huolimatta ole harmaata massaa. Me eroamme toisistamme kokemuksiltamme, näkemyksiltämme, koulutukseltamme, poliittisesti ja kulttuurisesti. Vaikka kronologisesti olemme samanikäisiä, niin fyysisesti, sosiaalisesti ja henkisesti meissä on suuria eroja. Joku on vanhana syntynyt ja jo nuorena vanha vanhoihin nahkoihin tehty, kuten sanotaan. Toiseen ajan hammas ei tunnu pystyvän millään. Kaikki, mikä meihin elämän aikana kertyy, erilaistaa meitä. IHMISEN IKÄ ON mielenkiintoinen asia ja naisen ikä erityisesti. Me elämme keskimäärin seitsemän vuotta miehiä kauemmin. Nainen on helposti kahden negatiivisen paineen alaisena, ikänsä ja sukupuolensa. Väitetään, että nainen on vanha heti, kun hän ei enää ole nuori. Jos haluaa tehdä jonkinlaista ikäjaottelua, niin tässä erään ranskalaisen tutkijan ehdotus: 50 60-vuotiaat ovat mestareita, 61 75-vuotiaat vapautuneita, 76 85-vuotiaat vetäytyjiä. Vasta 86 vuotta täyttäneitä voi nimittää vanhuksiksi. Ihmisen elinikä pitenee koko ajan ja kuntokin näyttää kohoavan. Vuonna 2009 Suomessa oli liki 400 000 yli 70-vuotiasta naista. 80-vuotiaita oli reilut 145 000, yhdeksänkymppisiä runsaat 25 000. Satavuotiaita naisia kirjattiin lähes viisisataa. Ehkä olisi syytä ruveta suunnittelemaan omaa vanhenemistaan, siltaa vanhuuteen, omannäköistä vanhuuden elämää. Mutta ei pelokkaasti ja ahdistuneesti vaan valppaasti ja viisaasti. Brittiprofessorin mielestä vanhuus on parhaimmillaan elämän kruunu. Sitä kannattaa tavoitella. Annikki Korhonen 10 Annikki Korhonen on eläkkeellä oleva valtion virkanainen, jolla on ammatillista tietämystä ja omakohtaista kokemusta ikääntymisestä.
Varaa paikkasi vuoden 2013 ykköstapahtumasta! BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS 20. 21.3.2013 Uudistunut ChemBio houkuttelee kävijöitä: Kaksipäiväinen tapahtuma Uudistunut ilme Vesikatu vesialan yrityksille Teemakortteli startup-yrityksille Uudistunut Save the World -symposium Kemian ja bioalan ammattimessut Helsingin Messukeskus chembiofinland.fi Ota yhteyttä ja varaa osastosi tapahtumasta parhaat paikat myydään nyt! Myyntipäällikkö Jouka Murremäki, puh. 040 702 9955, jouka.murremaki@finnexpo.fi SAVE THE WORLD by Finnish Industry
Työturvallisuus alkaa oikeasta asenteesta Työturvallisuus saattoi suomalaisissa kemian alan yrityksissä vielä parikymmentä vuotta sitten olla heikolla tolalla. Nyt asenteet muuttuvat kovaa vauhtia, ja tapaturmaluvut pienenevät silmissä. Sanna Alajoki Kun saavun teollisuuslaitoksia asiakkailleen toimittavan Neste Jacobsin tiloihin Porvoon Kilpilahteen, minulle kerrotaan ensimmäiseksi, miten toimia, jos tulee hätätilanne. Turvallisuus on läsnä kaikessa, mitä teemme, sanoo yhtiön turvallisuusjohtaja Kirsi Rintamäki. Jokainen palaverimme alkaa turvallisuusosuudella. Se voi olla lyhyt, mutta asia on joka kerran esillä. Neste Jacobsin suunnitteluprosessissa turvallisuus on tärkeää jokaisessa vaiheessa. Meillä on käytäntöjä, joiden avulla varmistetaan, että laitoksista tulee turvallisia. Riskianalyysit tehdään jo varhaisessa vaiheessa, Rintamäki kertoo. Turvalliseksi suunnitellaan laitoksen prosessi, sen rakentaminen ja laitoksen ympäristö. Huomioon otetaan myös tulevan laitoksen lähellä asuvien ihmisten turvallisuus. Tärkeät tunnusluvut Yritykset seuraavat tapaturmien määrää erilaisten tunnuslukujen avulla. Neste Jacobs käyttää niin sanottua TRIF-lukua (Total Recordable Injury Frequency). Se kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa käytetään usein LWI-lukua (Lost Workday Injury), johon sisällytetään vain yrityksen omille työntekijöille tapahtuneet poissaoloa vaatineet turmat. Me kuitenkin laskemme mukaan kaikki projekteissamme tapahtuneet tapaturmat, myös ne, jotka eivät ole vaatineet poissaoloa, tapahtuivat ne kenelle tahansa, esimerkiksi alihankkijalle, Rintamäki painottaa. Neste Jacobsin työturvallisuuslukemien kehitys on vakuuttava. Yhtiön TRIFluku oli vuonna 2000 yli 20. Vuodesta 2007 eteenpäin se on ollut alle viiden ja viime aikoihin saakka pyöreä nolla. Päättyneenä kesänä aliurakoitsijoillemme sattui kuitenkin muutama turma, joten puhtaalla nollalukemalla emme voi juuri nyt kehuskella. Mutta oman henkilöstömme luku on kyllä ollut nolla jo puolitoista vuotta. Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten keskimääräinen TRIF-lukema oli viime vuonna 8,7. Rakennusteollisuudessa tapaturmia sattuu miljoonaa työtuntia kohden keskimäärin 70 80. Ja rakennusteollisuudessa, johon me kehitystämme vertaamme, luku ei välttämättä ole yhtä tarkoin kriteerein laskettu kuin meillä, Rintamäki nostaa yrityksen häntää. Kaiken pohjana asenne Neste Jacobsin HSE-päällikön Jari Lähteen mukaan turvallisuusajattelu pitää ulottaa myös vapaa-aikaan, ja sen on lähdettävä jo työntekijöiden asenteista. En osaa ajatella, että sen voisi jotenkin kääntää pois päältä, kun työpäivä päättyy. Parantamisen varaa toki riittää yhä, mutta myös Lähteen mielestä kemianteollisuudessa ollaan turvallisuusasioissa pidemmällä kuin monella muulla alalla Suomessa. Työmaa, jonka teimme Neste Oilin tilauksesta, palkittiin muutama vuosi sitten rakennusliiton turvallisimpana. Meillä oli kuitenkin käynnissä useita turvallisuustilastoiltaan parempiakin työmaita samaan aikaan. Neste Jacobsin urakoitsijoille tänä vuonna sattuneet tapaturmat on jo analysoitu, ja korjaavat toimenpiteet ovat Neste Oil käynnissä. Tapaturmat käsitellään aina toimitusjohtajan läsnäollessa. Jälkikäteen on yleensä aika helppoa nähdä, mistä tapaturma johtui, mutta jotta perussyyt saadaan esiin, tarvitaan systemaattista tutkintaa. Myös läheltä piti -tilanteet analysoidaan, ja ohjeistusta muutetaan tarvittaessa. Koko työmaa turvalliseksi Jari Lähde on sitä mieltä, että jokaisen 12 KEMIA 6/2012
Neste Oilissa (kuva) ja Neste Jacobsissa seurataan tarkasti sekä työntekijöiden että työprosessien turvallisuutta. yrityksen johdon pitää olla kiinnostunut työturvallisuudesta. Poissaoloon johtanut turma kaikkine kuluineen maksaa tuhansia euroja. Yksistään sen luulisi tekevän asian tärkeäksi. Jos urakoitsija ei ota huomioon Neste Jacobsin turvallisuusohjeita, laiminlyönti merkitään muistiin. Yleensä emme vaihda urakoitsijaa kesken urakan, mutta tuleviin urakoihin asia vaikuttaa varmasti, Lähde sanoo. Urakoitsijoidensa kyvykkyyttä arvioidessaan yhtiö muun muassa kartoittaa näiden viiden viime vuoden TRIF-luvut ja turvallisuussuunnitelmat. Urakoitsijoita myös koulutetaan Neste Jacobsin turvallisuuskäytäntöihin kahden vuoden välein. Lisäksi olemme kehittäneet heille työkaluja, joilla turvallisuutta pidetään yllä erilaisissa työmaaolosuhteissa. Yhtiön tavoitteena on tehdä työmaillaan vähintään 4 000 havaintokierrosta vuodessa. Kierroksilla tarkkaillaan niin työntekijöiden kuin työprosessien turval- 6/2012 KEMIA 13
Neste Oil satsaa ennakointiin Kun helposti löytyvät tapaturmariskit on kitketty toiminnasta pois, tarvitaan tarkempaa paneutumista. Vaikka lukemamme Suomessa ovat hyvät, olemme eurooppalaisten öljynjalostajien tilastoissa vasta vähän yli puolessavälissä. Tavoitteemme on nousta parhaaseen neljännekseen vuoden 2015 aikana, kertoo turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Simo Honkanen Neste Oilista. Yhtiö ryhtyi kolme vuotta sitten kehittämään koko konsernille yhteisiä työturvallisuuden pelisääntöjä. Lopputuloksena syntyi Neste Oil Safety Elements -malli, johon turvallisuuteen liittyvät elementit on kerätty. Jokainen tapaus voidaan yhdistää johonkin elementeistä. Honkanen olettaa, ettei vastaavaa mallia ole kovin monessa suomalaisessa yhtiössä. Viime vuoden aikana turvallisuustyön näkökulma yhtiössä on viety entistä enemmän ennaltaehkäisemiseen. Yritämme ennustaa, mitä voisi tapahtua laitteille, jotka eivät ole vielä menneet rikki, kuvailee lähestymistapaa HSEQfunktioiden johtaja Harri Järvelin. Toimintaa voisi verrata talousalaan. Numerot voi aina katsoa jälkikäteen ja nähdä niistä, mitä olisi pitänyt tehdä. Todellinen haaste on tunnistaa asiat jo ennakkoon. Tärkeitä työkaluja tulevan ennustamisessa ovat havainnot, turvallisuustarkastukset ja turvallisuuskeskustelut. Kaikki rekisteröidään tarkkaan. Toiminnan avain on systemaattisuus. On myös ymmärrettävä, että vaikka turvallisuusluvut nyt ovat hyvät, ne eivät Työturvallisuus otetaan suomalaisessa teollisuudessa nyt tosissaan, sanovat Neste Oilin Simo Honkanen (vas.) ja Harri Järvelin. Sanna Alajoki pysy hyvinä, jos ote herpaantuu, Järvelin muistuttaa. Yhtenäiset käytännöt Neste Oililla on toiminnassaan joitakin ehdottomia turvallisuuteen liittyviä sääntöjä. Aivan kaikki tapaturmat ja poikkeamat kirjataan. Meillä on olemassa menetelmä niiden analysoimiseksi, ja sitä käytetään. Myös kaikissa kokouksissamme johtoryhmästä ja hallituksesta tiimeihin saakka turvallisuus on aina ensimmäinen aihe, Honkanen kuvaa. Yhtiön 5 000 työntekijästä kenttätöitä tekee parituhatta. Varsinaisen öljynjalostuksen lisäksi hoidettavana ovat myös muun muassa kuljetukset meritse ja maanteitse. Kolmen viime vuoden aikana turvallisuuskäytännöt on yhtenäistetty koko yhtiön kattaviksi. Se ei ole ollut aivan helppoa, mutta pienentyneet tapaturmaluvut kertovat, että hankkeessa on onnistuttu. Kun turvallisuusajattelulle halutaan yhteinen pohja, ajatuksen on mentävä läpi koko organisaation kentälle asti, Järvelin sanoo. Simo Honkasen mukaan turvallisuusasiat ovat nousemassa uudelle tasolle suomalaisessa teollisuudessa kaiken kaikkiaan. Nyt aletaan sekä ymmärtää asioiden nykytila että tuntea tavoitetaso. Harri Järvelinin mielestä ihmisten ajatusmaailma on muuttunut. Enää ei kuulu asiaan, että tietynlaisessa työssä tapahtuu työtapaturmia. On hienoa, että tällainen muutos on tapahtunut. lisuutta. Kaikki havainnot viedään yhtenäiseen tietokantaan, josta ne ovat helposti saatavissa. Havaintojen raportointi voi tuntua toisten toimintaan puuttumiselta ja siksi vaikealta. Pienikin seikka voi kuitenkin estää jonkin turman, joten positiivisesta asiasta on kyse, Rintamäki muistuttaa. Kirsi Rintamäen mielestä Neste Jacobs voisi hyvin opastaa muitakin yrityksiä turvallisuusasioissa. Meillä on hyviksi havaittuja käytäntöjä, joten meillä olisi annettavaa. Myös työkaluja käytännön toimiin löytyy. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Juuret Nesteessä Neste Jacobsin ja Neste Oilin juuret ovat vuonna 1948 perustetussa öljynjalostuksen valtionyhtiössä Neste Oy:ssä. Neste ja IVO (Imatran voima) yhdistyivät vuonna 1998 Fortum-yhtiöksi, joka alkoi vastata varsinaisesta öljynjalostuksesta. Neste-konsernin muille toiminnoille perustettiin joukko tytäryhtiöitä. Neste Oil irtautui Fortumista vuonna 2005. Nesteen suunnittelu- ja insinööri-osasto oli vuonna 1994 nimetty Neste Engineeriksi. Se eriytettiin itsenäiseksi yritykseksi vuonna 1999. Neste Engineeringin toiseksi omistajaksi tuli vuonna 2004 amerikkalainen Jacobs Engineering Group, ja yhtiön nimi muuttui Neste Jacobsiksi. Tätä nykyä Neste Oil omistaa Neste Jacobsista 60 prosenttia ja Jacobs Engineering 40 prosenttia. Omistajanroolinsa lisäksi Neste Oil on myös yksi Neste Jacobsin asiakkaista. Neste Jacobs työllistää noin tuhat henkeä, joista 300 alihankinta-insinööritoimistojen kautta. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 78,7 miljoonaa euroa. Neste Oilin palveluksessa työskentelee noin 5 000 henkeä, ja yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 15,4 miljardia euroa. 14 KEMIA 6/2012