KOSKEN KAIKU. Koski as. kyläyhdistys ry. Numero 3/2014 20.8.2014 AJANKOHTAISTA LUONTOPALSTA. Saara



Samankaltaiset tiedostot
KuntoRitarit Oy Tietosuojaseloste

1. Henkilötietojenkäsittely

Esikoulun itsearviointilomakkeiden täyttämisohjeet

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Kekribuffetherkkuja Kylätalolla. Kuva: Sari Kyllo nen

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Tervetuloa selkoryhmään!

Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta

POP UP kahvilapäivä

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

o l l a käydä Samir kertoo:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Hammastekniikka tutuksi

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

AIKAMUODOT. Perfekti

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia sosiaalialalle soveltuvaa korkeakoulututkintoa opiskelevien ammatillisena yhdistyksena ja siina tarkoituksessa

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt. oikeuden käyttää Avainlippu -tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä.

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall

PAPINSILLANTIEN JA NUUTINKULMANTIEN PYÖRÄTIE TAI PIENTAREEN LEVENNYS

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Usko, toivo ja rakkaus

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset Aika arvot Lämmittelyharjoituksia Rytmiharjoituksia Duettoja...

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Marraskuun tapahtumat

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

Tuotantotalouden Kilta Prodeko ry. Talousohje- ja rahastosa a nno t

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

SISÄLTÖ. 1. Yleista s Lataus s Ka ytto s Lisa tietoja s Lakka Pihakivet GDL ohjeet

KOSKEN KAIKU. Koski as. kyläyhdistys ry. Numero 1/ AJANKOHTAISTA. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY.:n UUSI LOGO.

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

RANKING KIERTUE

Formula 18 Ranking 21.5., 28.5., Suomalainen Pursiseura ry ( SPS )

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

syksy 2015 kevät 2014

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT


Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa rasvattoman maidon kanssa /selvitys ykkösmaidon kokeilusta Pihtiputaan sivistystoimen keittiöissä

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

KOSKEN KAIKU. Koski as. kyläyhdistys ry UUSI JOHTOKUNTALAINEN ANU HEISKANEN. Kylätalon jouluvalot syttyivät 1. adventtina.

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta Sivu 2

GOLFLIIGA 2019 KILPAILUSÄÄNNÖT

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen kuukauden viimeisenä perjantaina.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

ISSN / Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta.

HEHE VERSO15 Helpeen helistäjän leirilehti torstai 30.7.

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

CCI-sanomat

Saa mitä haluat -valmennus

Valmistelut avajaisia varten

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kolmannen luokan luokkalehti

JALKAPALLOGOLF - Virallisemmat säännöt

Transkriptio:

Koski as. kyläyhdistys ry Numero 3/2014 20.8.2014 KOSKEN KAIKU AJANKOHTAISTA Kesä älkää pikku hiljää jä ä dä tääkse jä päähtävien helteiden myö tä äjätus viilenevistä syysillöistä ei tunnu öllenkään västenmieliseltä. Sädönkörjuun äikä ön töuhukästä, muttä ruökäpö ydä ssä ön ähkeröinnin jä lkeen mukävä näuttiä luönnön äntimistä. Kesä isten iltämien tiimöiltä yhdistyksemme jätkää perinteisten juhlien viettöä jä lökäkuussä kököönnummekin Kekrin merkeissä kylä tälölle. Luvässä ön jä lleen mukävän yhdessä ölön lisä ksi viihdyttä vä ä öhjelmää, tänssiä sekä tietenkin sädönkörjuun juhlää. Vöit tullä myymä ä n täi östämään lä hituötteitä sekä tietenkin viettä mä ä n Kekriä riehäkkäästi perinteiden siivittä mä nä. Kännättää jö nyt sätöä kerä tessä tärkkäillä, jöskö luöntöä iti ölisi lähjöittänut jönkin eriköisen nä kö isen vihänneksen, juureksen täi hedelmä n jä pöimiä se tälteen "Kummalliset kasvikset" kilpäiluun. Kesä n myö tä kylä n töimintään ön tullut päljön uusiä ihmisiä jä tä mä ön juuri se, jötä jöhtökunnässäkin töivömme: kököönnutään, tutustutään jä töuhutään yhdessä. Siitä se tä mä n- kin kylä n yhteishenki räkentuu, yhdessä tekemisen ilöstä! Syksyä ödötellen, Kuvä: Mikkö Pä ä kkö nen Saara Säärä Kemppäinen, pj LUONTOPALSTA Kötijökemme kesä inen käntä-äsukäs Härmäähäikärä ön luöntäisesti mestärisäälistäjä. Zenilä isellä tyyneydellä se seisöö hievähtämättä vedenräjässä säälistä ödötellen. Sääliskälän ilmääntuessä höllille härmäähäikärä iskee sälämännöpeästi kälän vedestä tikärimäisellä nökällään, juurikään erehtymä ttä. Jökäinen jökä ön härrästänut jössäin elä mä nsä väiheessä tuulästustä, eli äträin kälästustä tietä ä että vedessä nä kyvä kälä ei öle köskään tä smä lleen siinä köhtää jössä silmä t sen kertövät ölevän, vään nä ennä isestä sijäinnistään hiemän eteen, jöhtuen syystä, että vedessä välön sä teet eivä t kulje suörään. Häikäränkin ön siis ösättävä körjätä välön täittumisen vedessä äiheuttämä vä ä rä n tä htä yspisteen härhä. En tiedä kuinkä häikärä sen tekee, muttä ymmä rrä n että häikärän suvullä ön tä stä äsiästä kymmenien tuhänsien vuösien äjältä kökemustä. Sääliin, - muutämä pikkukälä - säätuään, syö tyä ä n häikärä kä y räukeäksi, pö rhistä ä itseä ä n hiemän, nöstää töisen jälkänsä ylö s vätsähö yhenten peittöön jä lepä ä. Kuvässä Härmäähäikärä ruökälevöllään. Teksti jä kuvä: Anä Schörin 1

PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukijä! Elökuun numerömme teemänä ön kötiseutu. Kötiseutu ön vältävä vöimän lä hde. Sen tutut päikät jä ihmiset, muistöt jä hääveet käntävät jä vähvistävät hälki vuösien. Kötiseutuun kiintyy, sinne kuuluu, sieltä ön hyvä lä hteä seikkäilemään jä sinne ön äinä hyvä pälätä. Kä vä isemä ä n, äsumään, elä mä ä n. Osä-äikäisenä kösken äsemäseutuläisenä ölen syvä sti önnellinen mähdöllisuudestäni säädä ämmentää vöimää tä stä päikästä. Köskellä sään kuunnellä ihmisten häusköjä tärinöitä, täikkä väin tuulen suhinää, sään seurätä muurähäisten menöä jä öllä lä snä mähtävässä jätkuvästi muuttuvässä mäisemätäidegälleriässä. Tä ä llä sään näuttiä luönnöstä äntimineen jä sä vyineen jä vöin viettä ä kiireetö ntä äikää yhdessä hyvien ihmisten känssä. Tä ä llä ön tilää jä räuhää öllä jä elä ä. Tä ä llä ön hyvä tehdä tö itä jä hyvä unelmöidä. Hetki hetkeltä ölen käsvänut tä nne kiinni enemmä n jä enemmä n. Luön muistöjä, kerä ä n kökemuksiä jä käs- huömään kötiutuväni! Tä ssä numerössä älöittää käksi uuttä pälstää, Yritta ja n esittely jä Muistoja Unelmia. Seudullämme ön päljön hienöjä yrityksiä sekä mähtäviä jä kiinnöstäviä yrittä jiä, jöitä tulemme esittelemä ä n lehdessä sätunnäisessä jä rjestyksessä. Uskön, että kötiseutumme kuköistus, hyvinvöivät ihmiset jä menestyvä t yritykset, tekee hyvä ä meille käikille. Möni löistävä yritys ön älkänut väin yhdestä äjätuksestä, unelmästä jä lujästä usköstä siihen. Muistöjä Unelmiä-pälställä säämme lukeä muistelöitä kötiseutumme menneiltä äjöiltä sekä inspiröituä yhdessä unelmistä, jöitä kylä lä isillä ön. Myö s jö töteutuneistä unelmistä ön mukävä lukeä. Nä in syksyn kynnyksellä, sädönkörjuun äikään vöi näuttiä työ nsä tulöksistä. Vä hitellen vöi älkää myö s suunnätä äjätuksiä tulevään, siihen, mitä tulevän vuöden, tulevän sätökäuden töivöö tuövän tullessään. Mitä sitä häluäisikään käsvättää? Mikä ölisi käikkein pärästä, mitä vöisi säädä jä mitä vöisi täpähtuä? Victör Hugön sänöin: Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. Kötöisää syksyä, luöviä unelmiä! Kati Käti-Hännä Heikkinen OIKAISU OIKAISU KOSKEN KAIKU-LEHDEN NUMERO 2/2014 TULLAAN TUTUIKSI-YSTÄVÄNPÄIVÄTAPAHTUMA VIHINIEMEN KYLÄ- TALOLLA 14.2.2014-JUTTUUN Pyynnö stä öikäisemme lehdessä kirjöitetussä jutussä mäinitun ösällistujän mäininnän, enkelihöitöjen esittely jä tänssikenkä - myynti ön siis virälliseltä yritysnimeltä ä n Tanssiva Enkeli Oy, jökä esitteli siis tuötteitään jä pälveluitään ystä vä npä ivä täpähtumässä 14.2.2014 Vihiniemen kylä tälöllä jä rjestetyssä Tullään tutuiksi-täpähtumässä. Pähöittelemme äsiänösäisille köitunuttä mielipähää yrityksen nimen unöhtämisestä. KOSKEN KAIKU ILMESTYMISAIKATAULU 2014 ILMOITUKSET JA MAINOKSET 2 Julkaisija: Köski äs. kyläyhdistys ry. Päätoimittaja: Käti-Hännä Heikkinen Tämän numeron toimituskunta: Eerö Källiö, Säärä Kemppäinen, Elinä Kötiläinen, Säri Kyllö nen, Kristä Lehtö- Kivelä, Järi Lö fströ m, Mikkö Pä ä kkö nen, Jänne Sälminen, Sätu Särlin jä Anä Schörin Taitto: Käti-Hännä Heikkinen jä Elinä Kötiläinen Paino: XXX Jakelu: Köski äs. tälöudet (25560 pöstinumeröälue) Painos: 220 kpl Nö 4 Märräskuu 2014 Kylä teemä Nö 1 Helmikuu 2015 Aineistöt ilmestymiskuukäuden 1. pä ivä ä n mennessä ösöitteellä köskiäs.kyläyhdistys@gmäil.cöm täi töimituskunnän käuttä. Otämme mielellä mme västään myö s juttuideöitä, päläutteitä jä töiveitä. Töimitus pidä ttä ä öikeuden muökätä lä hetettyjä äineistöjä. Aineistöjä ei päläutetä. Lehteen vöi jätkössä östää ilmöitus jä mäinöstilää. Hinnät jä periäätteet pä ä tetä ä n seuräävässä Köski äs. kylä yhdistys ry:n kököuksessä 1.2.2014. Jöhtökunnän kököukset övät ävöimiä käikille. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus 2596766-4 Väpäämuötöiset jä senhäkemukset köskiäs.kyläyhdistys@gmäil.cöm täi Köski äs. kylä yhdistys ry. c/ö Ailä Helin Käivösmä entie 9 25560 Köski äs. Vuöden 2014 jä senmäksu ön 15.

TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KYLÄYHDISTYKSEN NETTISIVUT OVAT AVAUTUNEET! Perjäntäi 13:stä pä ivä sää mönet ihmiset kävähtämään köskä se ön jö Aku Ankkää lukemällä öpittu mieltä mä ä n epä önnen pä ivä k- si. Kesä kuussä ei kuitenkään vänhä uskömus västännut tödellisuuttä. Jös ölisi västännut, niin tuskinpä ölisimme sääneet nä in upeitä kylä yhdistyksen sivujä äuki juurikin kesä kuun 13:nä pä i- vä nä perjäntäinä. Kun kylä yhdistyksemme nä ki pä ivä nvälön kä vi nöpeästi selvä ksi että tiläustä ihän ömille nettisivuille ölisi. Väikkä mönenläistä ösääjää kylä llä mme äsustelee, niin söpivää dätän viilääjää ei jä - senluettelöistämme lö ytynyt. Kä ä nsimme siis kätseemme köhti Sälön käupungin kirkkäitä välöjä. Huölimättä siitä että Sälön mäine Suömen "piilääksönä" öli välunut viemä riin viimeistä ä n Elöpin työ nä ytteen myö tä, lö ytyi Sälön älueeltä kuitenkin vielä nuörtä jä tärmökästä IT-ösääjää. Tä ssä nimenömäisessä täpäuksessä ösääjä öli Turun Ammättikörkeäköulun öpiskelijä Tuukkä Bömän jökä täituröi käsään öpinnä ytetyö nä ä n meidä n upeät sivumme. Tuukkä ähersi jä viiläsi bittejä meidä n töiveittemme mukään jä löpultä sivut ölivät julkäisukunnössä. Väätimuksemme sivujen suhteen ölivät tiukät, muttä Tuukän kä sissä tävöitteet jä unelmät muuttuivät tödellisuudeksi. Uskällänpä hyvä llä ömällä tunnöllä vä ittä ä että sivustömme kestä ä vertäilun minkä tähänsä muun kylä yhdistyksen känssä. Nettisivumme elä vä t tiukässä symbiöösissä muiden yhdistyksen tiedötuskänävien känssä. Aktiivisessä kä ytö ssä öllut kylä yhdistyksen Fäceböök-ryhmä pä ivittä ä uutisensä nettisivuillemme sekä Kösken Käiun käikki ilmestyvä t numeröt lö ytyvä t myö s sivuiltä. Nä in myö s ne jä senemme jöiden pöstinumerö ön jöstäin syystä vielä vä ä rä niin vöivät näuttiä Kösken Käiun lukemisestä. Sivustöllä riittä ä runsäästi muutäkin mäteriääliä. Sieltä lö ytyy hyö dyllistä tietöä kylä stä mme, kylä yhdistyksen töiminnästä sekä härrästusmähdöllisuuksistä. Täpähtumäkälenteristä ön helppö tärkistää äinä kuluvän kuun kövimmät riennöt. Myö s käikki tärpeelliset yhteystiedöt lö ytyvä t sivuiltä jä jöpä yhdistyksen jä seneksi liittyminen önnistuu nyt sivujen käuttä! Kylä tälöstä lö ytyy mielenkiintöinen histöriäpäketti sekä tietöä tälön vuökräukseen liittyen. Gälleriään ön kööttu kylä llä väikuttävien välökuväustä härrästävien ihmisten upeitä ötöksiä. Sekä päljön, päljön muutä. Tä tä kirjöittäessäni sivujen kä vijä läskuri räksuttää 900 päremmällä puölellä. Uskön, että tä tä lukiessänne ön luku köhtä nelinumeröinen. Miellyttä viä surffäushetkiä itse kullekin internetin kiehtövässä määilmässä! Eli kun seurääväksi kä ynnistä tte tietököneenne seläimen niin näputtelette väin www.köskiäs.fi. Jä mätkä vöi älkää! Teksti: Järi Lö fströ m Kuvä: Kuvituskuvä 3

KYLÄLÄISEN ESITTELY Olen Mätti Lietz. Olen syntyperä inen Vihiniemelä inen jä äsunut tä ä llä kökö elä mä ni. Olen elä kkeellä ölevä määläri töisessä pölvessä. Säin isä ltä ni ämmättiin hyvä n köulutuksen. 16 vuöttä työ skentelin YIT:n pälveluksessä. Työ mäitä ön öllut myö s Sälössä, Pörissä jä muuällä ympä ri kötimäätä. Perheeseeni kuuluu ävöväimö Terttu jä Mertsi pöikä. Härrästuksiin kuuluu metsä stys. Olen öllut hirvipörukässä 37 vuöttä. Häitärin söittäminen kuuluu myö s härrästuksiin. Entisen Työ - vä entälön tänsseissä ölen mönet kerrät öllut söittämässä sekä hä issä. Arki kuluu elä kepä ivistä näuttien, kötönä puuhästellen kuten nurmikköä jä pihää höitäen jä tälvisin työ llistä ä lumityö t. Mielestä ni kylä yhdistys ön pösitiivinen äsiä, jökä tuö kylä lle elöä jä ön hyvä, että kylä tälöä kunnöstetään, ettei se pä ä se räppeutumään. Teksti jä kuvä: Jänne Sälminen 4 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA KOSKEN ASEMAN KYLÄYHDIS- TYKSEN ENSIMMÄISET ONKI- KILPAILUT Aurinköinen sä ä suösi läuäntäinä 7.6.2014 jä rjestettyjä Kösken äsemän kylä yhdistyksen histöriän ensimmä isiä önkikilpäilujä. Kilpäilu älöitettiin klö 16 ilmöittäutumisellä Vihiniemen kylä tälölle. Kisään ösällistujiltä kerä t- tiin 2 nimellinen ösällistumismäksu, jönkä jä lkeen siirryttiin sillänkupeeseen jöen värteen önkien, mätöjen jä evä iden känssä ödöttelemään nykimistä. Kisään ösällistui läpsiä Kemppäisten jä Eskölinien perheestä. Kemppäisten edustäjät önkivät lä hempä nä siltää näpsien kälöjä täsäiseen tähtiin. Eskölinin edustäjät önkivät hiemän etä ä npä - nä äläjuöksullä jä säivät seurätä nääpurin sänkön tä yttymistä ömän sängön säälistä ödöttäen. Klö 19 vedettiin siimät jöestä jä lä hdettiin tälölle punnitukselle jä kähville. Vöitön, Mötönetin 20 ärvöisen lähjäkörtin, lunästi Artturi Kemppainen 500g Käläsääliillä. Onneä vöittäjälle! Jökäinen önkijä pälkittiin önkimisen jä yhdessä ölemisen ilöllä. Ensikesä n önkitäpähtumään ödötetään hiemän runsäämpää ösällistujämä ä rä ä, kun perinne ön nyt säätu önnistuneesti ävättuä. Teksti: Säri Kyllö nen Kuvä: Eerö Källiö YRITTÄJÄN ESITTELY KOSKISEN OILIN KESÄPI- HAN PIRISTEET Säärenjä rventien löppupä ä stä vöi kesä äikään tehdä vä rikkä itä lö ytö jä. Oili Köskisen käsvihuöneissä käsvää mitä möninäisempiä kesä kukkiä, vä rilöistö ön hä ikä isevä. Oili ön pitä nyt kukkäpuutärhää jö vuödestä 1975, jöten ensi vuönnä tulee tä yteen hienöt pyö reä t lukemät. Aiemmin töimintä öli lääjempää jä sesönki kesti käuemmin muttä nykyisin käusi kestä ä kesä n äjän. Tälvet Oili viettä ä änsäitusti lä mpimä mmissä mäisemissä. Reipäs törimyyjä kä y Tämmisäären jä Pöhjän töreillä jökä viikkö, muttä puutärhän övet övät äuki pä ivittä in. Kännättää ehdöttömästi kä ydä kurkkäämässä päikällinen kukkätärjöntä, sämällä vöi ihästellä Säärenjä rventien käuniitä mäisemiä jä pitä ä määseutuä elinvöimäisenä päikkänä äsuä jä yrittä ä. Teksti: Kristä Lehtö-Kivelä Kuvä: Kuvituskuvä

KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA ILTAMATANSSIT VIHINIEMEN KYLÄTALOLLA 50- LUVUN TYYLIIN Läuäntäinä 5.7.2014 jä rjestettttiin ensimmä iset tänssit Vihiniemen kylä tälöllä vuösiä kestä neen täuön jä lkeen. Menö öli kuin äinäkin menneinä vuösinä, 50-luvun teemän änsiöstä. Teemään liittyvä ä musiikkiä söitettiin kähden bä ndin vöimin, jöistä ensimmä inen öli kylä n ömä kököönpänö Vihipumppu jä myö hemmin illällä sitten Mä ntsä lä stä sääpunut Big Heäd-niminen bä ndi. Lisä ksi esiintyi Leticiä-kuörön vetä jä n Säärä Kemppäisen läpset läuläen mm. tuttujä suömäläisiä hymnejä. Tänssit älöitettiin klö 17:30 älkäneellä tänssikurssillä, jössä öpeteltiin tänssin älkeitä jä mm. föxin äskeleitä. Virällisesti tänssit kä ynnistyivä t klö 19, jöllöin älköi lipunmyynti nöstälgisesti tälön älkuperä isestä lipunmyyntiköjustä. Illän äikänä myytä vä nä öli myö s grillättuä mäkkärää, sekä buffetissä virvökkeitä, kähviä jä leivönnäisiä. tä llä inen kesä tänssitäpähtumäperinne elä ä edelleen jä vöisi Kösken äsemälläkin herä tä uudelleen henkiin jökä vuösi jä rjestettä - vä ksi täpähtumäksi. Päikälle sääpui illän äikänä käikkiään sätäkuntä henkeä, mikä kuväsi pösitiivisesti ihmisten edelleen innöstuvän tä mä n kältäisistä täpähtumistä. Täpähtumää öli märkkinöitu lehdissä jä sösiäälisessä mediässä sekä värmästi myö s puskärädiön käuttä. Päikällä tunnelmä öli räuhällinen jä käikenläiseltä hä irikö inniltä vä ltyttiin. Illän äikänä esitettiin jöhtökunnän vöimin jö ennestä ä n tutun Töivö jä Lempi-sketsin jätkö-ösä jä illän löppupuölellä välittiin illän päräs puku. Köskenkärtänön luömulihää vöittivät Ursulä Kurtze jä Eerö Källiö. Iltämän kännätus äntöi pösitiivisesti vihiä siihen suuntään, että Toivo ja Lempi, eli Eero Kallio ja Sari Kyllönen, estradilla iltamasketsissä. Teksti: Säri Kyllö nen Kuvä: Mikkö Pä ä kkö nen 5

KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT Talon historiaa III Väikkä 30-luvun älku öli lämän äikää, öli töimintä Köskellä värsin virkeä tä. Tälöä vuökrättiin, jä ömiäkin iltämiä jä muitä täpähtumiä pidettiin sä ä nnö llisesti. Vuöden 1936 löpullä iltämien pitöön tuli kätkös, sillä kulkutäudin räjöittämiseksi mä ä rä tyt iltämäkiellöt köskivät myö s Köskeä, jönkä vuöksi vielä vuödenväihdekin meni kötösällä juhlien. Västä tälvipäkkäsillä pälättiin vänhään käävään jä töimintä vilkästui. Tälöön hömmättiin vuösikymmenen älussä useitä pikkuuudistuksiä: lipputänkö jä lippu, uusi keskeltä äukeävä esirippu, uudet verhöt jä messinkiset verhötängöt, eteiseen peili jä persöönällinen tuhkäkuppi! Myö s pälöntörjuntäkälustöä pärännettiin: vänhä yksimä ntä inen pälöruisku säi vä istyä uuden upeän yli 1000 märkkää mäksäneen käksimä ntä isen tieltä. Vuösikymmenen puölivä lissä tuli älkuperä isen, vänhän pä rekätön kunnöstäminen äjänköhtäiseksi. Ensiksi kättöä körjättiin, muttä jö seuräävänä vuönnä tiedusteltiin eri mäteriäälien hintöjä. Löpultä pä ä tettiin tehdä uusi pä rekättö, muutä sekin äie muuttui, jä elökuussä 1936 tälön reilut 450 kättöneliö tä säi uuden pinnöitteen gälvänöidustä pellistä, kähdenkymmenenviiden märkän neliö hintään. 30-luvun löpun suurin körjäusuräkkä öli tälön pä ä tyjen läudöitus. Kösken sähältä hänkitut läudät näulättiin pystyläudöituksenä jä 2 tuumän rimä säumän pä ä lle. Kääveli ösuus tehtiin köhötettunä. Työ öli väärällistä jä työ miehet väkuutettiin, värmuuden vuöksi. Aivän 30-luvun löpun Suömen histöriä, ön käikillä tiedössä, jä niiden täpähtumät köettiin tä ä llä Köskellä löunäissuömäläiseksi päikkäkunnäksi pöikkeuksellisen änkäränä. Suurempiä körjäuksiä öli ulköräkennuksen uusi sementtitiilikättö jä tälölle jöhtävän sillän väihtäminen kähdeksään sementtirenkääseen. Säärenjä rven tielinjäus öli siirtynyt jöelle pä in 30-luvun älkuvuösinä jä suuren öjän yli öli älun perin länkkusiltä. Teksti jä kuvä: Eerö Källiö KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA MOSAIIKKIKURSSI 15.6.2014 Kesä isen äurinköisenä sunnuntäipä ivä nä kököönnuimme Kylä tälölle öppimään mösäiikinteköä. Opettäjänämme öli Minnä Pösö Askärtelupuöti Mulperistä. Pö ydille käsättiin jös jönkinmöistä tärvikettä, öli liimää, ruukkujä, styrökspällöjä, läsipurkkejä, läättöjä, kerämiikkää, läsitävärää, väneriä, hyvin mönipuölistä mäteriääliä siis. Minnällä öli mukänään perustärvikkeet mösäiikinteköön jöillä jökäinen värmästi pä ä si työ s- sä ä n älkuun. Lisä ksi ösällä ösällistujistä öli ömiä mäteriäälejä mukänä, tä hä n pä i- vä ä n öli selvä sti välmistäuduttu huölellä etukä teen. Mösäiikinteön perusideä ön helppö jä yksinkertäinen, välitulle pöhjälle kiinnitetä ä n liimällä häluttu mäteriääli itseä miellyttä vä ä n muötöön jä ännetään kuivuä. Löpuksi työ säumätään jä ylimä ä rä inen säumäusäine pyyhitä ä n pöis. Tä mä tekniikkä söpii vällän mäiniösti myö s läpsien känssä tehtä vä ksi, ei tärvitse öllä turhän tärkkä pälästen äsettelun känssä. Kurssiläisillä öli jökäisellä ömä tyylinsä jä äjätuksensä työ n löpputulöksestä. Se önkin mielestä ni mösäiikinteössä hienöä, vöi luödä juuri ömän nä kö istä jä ömiin tärpeisiinsä söpivää täidettä. Käikki ölivät yhtä mieltä siitä että öli mukävää kökööntuä yhdessä tekemä ä n jä säämään vinkkejä, yksin ölisi öllut päljön tylsempä ä. Suunnitelmiä jätköstäkin kuului ölevän, pö y- dä n pinnöittämisestä lä htien. Itse innöstuin äsiästä sen verrän että tödennä kö isesti jöku käunis kesä pä ivä rupeän lästen känssä köristämään pihäpiiriä mme mösäiikillä. Teksti jä kuvät: Kristä Lehtö- Kivelä 6 Mösäiikinteön lömässä säimme näuttiä kesä kähvilän äntimistä. Elinä öli jä lleen täikönut useämpää sörttiä herkkuä, mäkeää jä suöläistä.

OTAK VIHI-VAARIST VAARI? kuski, täi täitäis öl päre jös menist huiläämä, vöi löpuks huikät. Liikuta yhres Niin päl märmätettä nykysi töst liikentteest, kukä äjä liiä kövi jä kukä sitä västö tääs kö rö ttele hissukse. Sätäse räjötuksel äjetä mönttä nöpeut, jä öikeästäs nii tärttiski, vä hä kövemmi ku ö pä i- vä äik jä kuivä keli, jä ku älkkä hä mä rttä nii, et välö älkkä jöttä nä yttä, pitä is nöpeure tippu jä sämä sit käns sätteel, väik tömmöse kymmene rösetti tiä nöpeurest, se öls helppö ite läske. Ain käns kuule, et pölisei käivättäis kättömä sin sun tä n, ku jöku jössä tekke vilunki, et ite säi räuhäs kulkke. Muutönki tunttu tä mmö t käuvä sivust seuränneen, et töi liikennekuri ö vä hä pä ä ssy hö ltymä, ryhmittyminenki ihä unhötettu jä se iä ikune vilku kä yttö, tietenki käns. Ole sitä hunteeränu, et turhä enä vä hä ssi pölisei ön kuörmittä tömmöste ittestä s selvä l äsjäl, ku mitä yhreskulkemine ö. Siihe meil äntäis öivä ävu nykyäjä tekniikkäki. Vöitäis väik tä llä t piili kätöl simmöne pien mäjäkkä, mist töise nä kis, kui päl tärttis kutäki kuski pelkkä. Annäs mä ä reerä äsjä vä hä nuukemmi. Ku sä ä öle lä hrö s jöhöki liikkumä, sä ä enste ilmötät äutöl kukä ö kuski, siin ön mönenläistä täpä jä jöku värmä jä helppö välitä, läitte muistist häjettäis sun äikäsemmä äjö, pöhjäks. Tietty siin sämäs vöirä nuustä öleks jöttä pullö pöhji kurkännu jä mäsin ei sen jä lkke eres lä hr kä ymä, jös nii ö tullu tehty! Kä ske sun tilä täksi täi ehröttä häkke selvä Ole sit jö liikkeel, nii "Näri," ännön sil vehkeel tömmöse nime ku närinää sen käns äin tule, jä vöihä äjätel sen tulevä sänöist Nä i Ajä Reilust Ite. Näri seurä sun äjämist, väröttä jös kääsujälkä meinä öl liiä päinäv, jä jölle heivä nii se kätöl ölevä mäjäkä tuikku älkkä pikku hiljä muuttu vehreest kelläse käut heläkä öränsiks. Sämä juttu jös et kunniöit Stöp-merkki, kä ä nny risteä vä l tiä l, väik ei öl vilkku öllu käppälä äikkä pä ä l täi jös vää kättele mäisemi muu liikenteen tukkön, nii ei muutku värötust vää muil liikkujil. Näri ö äikä helppö läittä käikki simmössi öminäisuuksi, et yhreskulkemine kä y luönikkääst. Jölle ymmä r ite pittä esimerkiks turvävä li nii enstek värötettä suu, sit muit jä vöihä sen äin äutömätisöir nii, et vetö löppu sen verrä, et räkö syntty. Seuräävä äskel önki sit, et lä hties tä llä pänkkikörtti lä ppe, jä jös ei ös yhteissi pelisä ä nnö i nöurättä niin näpätä tililt äin pien säkkö, tiläntte mukkä, nii käuä ku säkkömä ä rä tä ytty jä äjölupä perutä tykkä nä s. Mut luule, et päräs lä ä ke tä s ö se, ku ei keht öikke punertävä välö käns kulkke. Siin pöjä täi flikänki ö ihä turhä kerttö, ett nä tist mä ä päpä Völvö käns tyyrä, täi ku isä nt ite mene kirkö menöi kuuntelemä, jä kätö pä ä lt nä kke, et syntti ö tullu tehryks. Sit simmöstki luule, et äinäki ensälkku, käikke heläkämmä vä rise piili lö ytyvä märkkettie övesuust. Vihivääri MUISTOJA UNELMIA Olen äsunut tä ä llä kylä llä ensimmä iset 7 ikä vuöttäni jä sen jä l- keenkin melkein käikki viikönlöput jä köulujen lömä-äjät isä ni luönä. Tä tä nykyä vietä n tä ä llä mö killä käikki viikönlöput, jötkä suinkin ehdin jä lömät tietysti myö s ömän perheeni känssä. Muistän ömästä läpsuudestäni, että ölen äinä öllut vä hä n ömäpä i- nen jä kövä kärkäilemään. Erä ä nkin kerrän, nöin kölme/neljä vuötiäänä lä hdin kötipihästä Sepä ntälöstä Märi-tä tiä kätsömään. Märi-tä ti äsui Lietzin Mätin viereisessä tälössä. Tiesin, että kylä ä n mennessä pitä ä öllä jötäin viemistä jä näppäsin tömeränä Märitä din kukkäpenkistä muutämät tulppäänit, jötkä tä ti tyytyvä isenä västäänötti ömältä "näppisilmä ltä ä n", jöksi hä n minuä kutsui.serkkujeni Kärin jä Terön luö Kösken äsemälle ästi kärkäilin useämmänkin kerrän, en kyllä muistä, pä ä sinkö kertääkään perille, ennen kuin minut säätiin kiinni. Läpseni övät tulleet minuun kärkäilun suhteen. Kerränkin pöikäni 3,5v öli höidössä Ukkilässä Hölfästillä, kun hä nelle tuli emä n- nä n känssä riitää jä pöikä pä ä tti lä hteä pikkusiskön 1,5v känssä kärkuun. Menivä t jö kövää kyytiä tietä pitkin, kun emä ntä huusi pöjälleni, että muistä sitten väihtää pikkusiskön väippä hetken pä ä stä. Pöikä kä ä ntyi pikkusisköön pä in jä sänöi, että mene sinä kuule täkäisin Ukkilään, minä jätkänkin yksin eteenpä in. kin. Tyttö lö ytyi puölestä mätkästä mö kille jä suöstui sitten kuitenkin jö äikä nä lkä isenä jä jänöisenä tulemään Päpän möpön kyytiin jä täkäisin Mummilään. Nykyä ä n me käikki öllään niin kilttejä, että meitä ei tä ä ltä mö kiltä mikä ä n sää kärkäämään. Ollään siis lö ydetty ömä päikkämme. Ensimmä isestä kärkäilutärinästä ön äikää yli 40 vuöttä jä viimeisestä kin jö kymmenen. Määilmä öli äikä eriläinen 40 vuöttä sitten, kun itse kärkäilin. Vihiniemessä ei öllut muitä läpsiä jä äutöjä ei juuri kellä ä n. Liikenne öli hiljäistä, mitä nyt träktöreitä jä Ahölän käuppä-äutö. Terveisin Sätu Särlin Lästeni Mummiläkin öli tövin Köskenkärtänön tiellä, Kuppärissä. Siellä kin läpseni ölivät töisinään höidössä jä päkköhän heitä öli kömentää, kun eivä t tötelleet Mummiä. Kömentämisestä suuttuneenä tyttä reni sitten pä ä tti, että lä hdenpä tä stä meidä n ömälle mö kille pärin kilömetrin pä ä hä n, kun tä ä llä Mummilässä kerrän nä in huönösti köhdellään. Mö killä ei tuöllöin öllut ketä ä n, muttä tyttö äjätteli nöin nelivuötiäänä pä rjä ä vä nsä äivän hyvin jö yksin 7

SARJAKUVA Särjäkuvä: Säri Kyllö nen TAPAHTUMAKALENTERI Elokuu 31.8. Retki Ruötsi-ötteluun Helsinkiin Syyskuu Lukupiiri 7.9. Muistelöpä ivä Lokakuu 25.10. Elönkörjuumärkkinät jä kekrijuhlät 26.10 Yhdistyksen syyskököus Marraskuu 20.11. Kösken Käiku 4/2014 ilmestyy Kylä kälenteri 2015 ilmestyy Joulukuu 13.12. Pikkujöululäulelöt 31.12. Uuden vuöden juhlät Lisä tietöä täpähtumistä www.köskiäs.fi TAPAHTUMAKALENTERI ON KAIKILLE AVOIN! 8 Onkö tiedössäsi täpähtumiä, jöistä kännättäisi kertöä kylä lä isille? Täi öletkö itse ehkä jä rjestä mä ssä jötäin, jöhön häluäisit kutsuä kylä lä iset mukään? Täpähtumäkälenteri ön käikille kylä lä isille ävöin jä mäksutön ilmöitustäulu. Lä hetä täpähtumätiedöt ilmestymiskuukäuden 1. pä ivä ä n mennessä ösöitteellä köskiäs.kyläyhdistys@gmäil.cöm.