Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Samankaltaiset tiedostot
Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi

VIHREÄN KASVUN SEKÄ RESURSSI- JA MATERIAALITEHOKKUUDEN AVAININDIKAATTORIT (VIREAVAIN) JOHDANTO HANKKESEEN. JYRI SEPPÄLÄ Suomen ympäristökeskus, SYKE

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Energia, ilmasto ja ympäristö

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Savon ilmasto-ohjelma

EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TURVAAMISTA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

Vihreä talous ja sen indikaattorit

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

ProAgria Maitovalmennus

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Vihreän kasvun sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

POKAT 2021 luonnos. Yhteenvetosivu. Lausunnon antajan yhteystiedot. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Savon ilmasto-ohjelma

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Satakunnan metsäbiotalous

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

EU:n energiaunioni ja liikenne

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Uudenmaan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Luonnonvarat ja kestävä talous

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Transkriptio:

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Riina Antikainen, Sirkka Koskela, Riina Känkänen, Joonas Hokkanen 19.2.2016 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin Vihreän kasvun sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit (ViReAvain) hankkeen seminaari

Vähähiilisyys Vähähiilisessä yhteiskunnassa kasvihuonekaasujen (KHK) päästöt ovat merkittävästi vähentyneet nykyisestä. Euroopan tasolla tavoitteena on 80 % vähennys vuonna 2050 verrattuna vuoteen 1990 Suomen KHK-päästöjen vähentäminen 80-95 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Ilmastoneutraaliuden tavoite myös esillä. Kuvat: https://commons.wikimedia.org/wiki/

Resurssitehokkuus Resurssitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. talouden suorituskyvyn parantaminen samalla kun luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta vähennetään Uusiutumattomat ja uusiutuvat luonnonvarat EU resurssitehokkuustiekartta EU kiertotalouspaketti Kuvat: https://commons.wikimedia.org/wiki/

TEEMA PÄÄMÄÄRÄ AVAININDIKAATTORIT (MUUTOSALUE) A 1 Suomen KHK-päästöt sektoreittain, ml.lulucf Ilmastonmuutoksen A2 Energian kokonaisloppukäyttö hillintä A3 Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä (%) VÄHÄHIILISYYS JA RESURSSITEHOKKUUS Resurssitehokkuus A4 Raaka-aineiden kokonaiskulutus, RMC, materiaaleittain jaoteltuna A5 Yhdyskuntajätteen määrä ja hyötykäyttö A6 Teollisuuden, rakentamisen ja kaivannaist. jätteet ja hyötykäyttö A7 Kierrätysravinteiden osuus lannoitteiden kokonaiskäytöstä (%) A8 Toimialojen vedenkierrätys -% Maaresurssin toimiivuus A9 Maapeitteisyyden muutos A10 Biomassan tuottavuuden muutos A11 Viljelymaiden ravinnetaseiden muutos VIHREÄ KASVU EKOSYSTEEMIPALVELUJEN A12 Pintavesien ekologinen tila, luokittelun muutos TURVAAMINEN Vesiresurssin A13 Itämeren kalat, indeksi (U) toimivuus A14 Typpi- ja fosforipäästöt vesiin Puhdas ilma Biodiversiteetin säilyminen A15 Pienhiukkaset (PM10, PM2.5), altistus A16 Uhanalaiset lajit, % koko tunnetusta määrästä Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminta A17 Ympäristöön kohdistuvat julkiset TKI-panostukse A18 Ympäristöön liittyvät patenttihakemukset (% hakemuksista) KESTÄVÄ TALOUSKASVU JA Vihreät tuotteet ja A19 Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys (% suhteessa BKT:een) JA HYVINVOINTI palvelut A20 Biotalouden arvonlisäys A21 Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit ja -menot Muutosta edistävät A22 Ympäristöverotuksen osuus koko verokertymästä (%) ohjauskeinot A23 Ympäristöverotuksen rakenne ja kohdentuminen toimialoittain

A1 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Avainindikaattorit Tarkastelutaso OECD Tiedon Kasvihuonekaasupäästöt Suomen KHK-päästöt sektoreittain, ml. LULUCF Valtakunta - *** Maakunnan KHK-päästöt sektoreittain Alue - ** Toimialan/yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt Toimiala / yritys - *(*) Taustaindikaattorit Suomen KHK-päästöt, CO 2 -eq/bkt ( ) Valtakunta Muokattu *** Suomen KHK-päästöt toimialoittain Valtakunta - *** Suomen kasvihuonekaasupäästöt, päästökauppa- ja eipäästökauppasektorit Valtakunta - Suomen kulutusperäiset KHK-päästöt: CO 2 -eq/asukas Valtakunta Muokattu * A2 Energian kokonaisloppukäyttö (PJ) Valtakunta - *** Alue * Toimiala/yritys *** Taustaindikaattorit Energian kokonaisloppukäyttö, PJ/BKT ( ) Valtakunta Muokattu *** A3 Energian kokonaisloppukäyttö maakunnittain, PJ/BKT ( ) Valtakunta - * Energian kokonaisloppukäyttö toimialoittain: PJ / toimiala Valtakunta - * Sähkön loppukäyttö Valtakunta - * Sähkön tuotannon omavaraisuus loppukäytöstä Valtakunta - * Energian osuus energian loppukäytöstä, (%); uusiutuvan energian lähteisiin jaoteltuna *** tietoaineisto vakioidusti saatavilla ** tietoaineisto suhteellisen luotettava ja laaditaan määrävuosin * tietoaineiston saantimahdollisuutta valmistellaan Valtakunta Muokattu *** Alue - Toimiala/yritys ** saatavuus

A1 Kasvihuonekaasupäästöt (Suomi) Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.1.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/index.html

A1 Kasvihuonekaasupäästöt (maakunnittain)

Taustaindikaattorit Kasvihuonekaasupäästöt

RESURSSITEHOKKUUS Avainindikaattorit Tarkastelutaso OECD Tiedon saatavuus A4 RMC, materiaaleittain jaoteltuna Valtakunta - * Alue - - Toimiala / yritys - * A5 Yhdyskuntajätteen määrä ja hyötykäyttö Valtakunta - *** A6 Teollisuuden, rakentamisen ja kaivannaistoiminnan jätteet ja hyötykäyttö Valtakunta - ** A7 Kierrätysravinteiden osuus lannoitteiden kokonaiskäytöstä, % Valtakunta - * A8 Veden kierrätys- % Toimiala / yritys Taustaindikaattorit - * RMC /BKT ( ) Valtakunta - * RMC / toimiala Valtakunta - * RMC /asukas Valtakunta - * Materiaalien käyttö toimialan / yrityksen tuotoksen arvo ( ) Toimiala / yritys - - *** tietoaineisto vakioidusti saatavilla ** tietoaineisto suhteellisen luotettava ja laaditaan määrävuosin * tietoaineiston saantimahdollisuutta valmistellaan

A4 RMC materiaaleittain jaoteltuna

A5 Yhdyskuntajätteen määrä ja hyötykäyttö

Kiitos, kommentteja?