Minkälaiset ovat vanhuspalvelun visio Erkki Vauramo Aalto- yliopisto, Sotera-instituutti Valvanne symposio 29.8.2016 Lahti
Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus (WHO)
NYKYTILANNE Vanhuspalvelulain tavoite: 92 % yli 75 vuotiaista asuu toimintakykyisinä ja tarvittaessa tuettuna omassa kodissaan Yli 75 vuotiaita on 490 000. Kodin ulkopuolisia asumispaikkoja tarvitaan 8 % eli 39 200 Paikkoja on noin 59 000 eli noin 20 000 liikaa Johtopäätös: Terveydenhuollossa on liikaa rahaa ja kuntoutusjärjestelmä ei tuota riittävästi toimintakykyä Tilanne on surkea ja siitä vaietaan
Vanhuspalvelulain mukainen ikääntyneiden palvelujärjestelmä asiakasmäärä kasvaa, uudenlainen rakenne Kotona / kotihoito Palveluasuminen 24/7 hoiva / laitoshoito Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto
Osaaminen keskittyy yliopistosairaaloihin Lääketiede erikoistuulisää, mutta potilaiden taudit pysyvät samoina Erikoislääketiede verkottuu ja toimii ajallisesti eri paikoissa Palveluverkossa päivystyssairaalat vähitellen ottavat suuremman vastuu Geriatriasta tulee vanhusten erikoishoidon yleislääkäri tarvitaan akuutti geriatrian osasto? TIETO JA OSAAMINEN JOHTAVAT EKOJÄRJESTELMÄÄ
Kuntoutuksen ekosysteemi VVM TOIMINTA KYKYISTÄ VÄESTÖÄ STM, TH, VALVIRA, ALUEHALLINTO, KELA Tämä ekosysteemi toimii huonosti
Nykytilanne porrastettu järjestelmä (mutta ekosysteemin todellisuus on toisen näköinen!) Erva Kirjeenvaihtoraja Keskussairaala Terveyskeskussairaalat
Todellisuus terveyskeskuksessa: keskussairaalan ohjaukseen siirtyneet tehtävät (vihreä alue) Päivystys Vuodeosastot Kuvantaminen Labora -torio Avohoito Ensihoito
Keskussairaalasta yliopistosairaalan ohjaukseen siirtyneet tehtävät (oranssi alue) Syöpätaudit Kuvantaminen Labora -torio Sydäntaudit Avohoito Päivystys
Terveydenhuollon kosolidoituminen Konsolidoituminen tarkoittaa pienempien osien yhdistymistä yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Erva Keskussairaala Lähisairaala
Terveydenhuollon osaamisen kompleksisuus Jatkuva kilpailu resursseista Erva Keskussairaala Lähisairaala
Erikoisalat haluavat kasvaa ja tekevät sen mahdollisuuksiensa äärirajoille. Lääketieteen kehitys tuo uusia erikoisaloja ja kasvattaa väestöpohjaa. Erikoisala murtautuu ulkopuolelle hakemaan potilaita Yo sairaala 40-60 erikoisaluetta Keskus- Sairaala 20 erikoisaluetta Lähisairaala 7-10 erikoisaluetta KUNTOUTUS
Integroitu järjestelmä: hoito sama potilaan kannalta Yliopistosairaala KUNTOUTUSJÄJESTELMÄ TOIMIJOITA 50? Keskussairaala Lähisairaala Lähisairaala Lähisairaala Lähisairaal
H Palvelujärjestelmän uusi rakenne Asiakas- ja ongelmanratkaisuorientoitunut integroitu palveluorganisaatio Erikoistuneet sairaalat Osaamiskeskukset, Lapset, syöpä, ym. Tarkkailu Osasto H Akuutti- / Yleissairaalat Ratkaistavat ongelmat samoja, asiakkaat vaihtuvat Lähipalvelut hajautetusti Lähipalvelut Asiakkaat samoja, ratkaistavat ongelmat vaihtuvat Tehot Tukipalvelut Toimenpide UUSI ASIAKASRAJAPINTA Kuntoutus Diagnostiikka Päivystys akuutti geriatria Poliklinikat ja päiväsairaala Kotiuttava yleislääkäri Oma lääkäri akuutti kriisi tutkimus / lähete Vanhusten asuminen väestö ongelma / taudinhallinta Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto
Kolmitasoinen ongelma: vakava sairaus, 65+ toimintakyvyn ylläpito ja väestön terveys Nopeat toimenpiteet ovat kivuttomimmat Stm lähettää väärää signaalia 0,9 % kasvulla TOIMINTAKYVYN PALAUTTAMINEN
Vuonna 2014 oli 22077 ylimääräistä paikkaa tasoon 92 % yli 75 v. asuu kotona. Kuntoutusvajeen kustannus on noin 647 M /vuosi Henkilöt laitoksissa / 75 + % (tavoite 8-9 %) Hoitoaika jakson alusta vrk Kertynyt kustannus M Laitospaikat taso 8 % Ylimääräiset laitospaik at lkm Ylimääräiset paikat % yli 75 -v kohti Ylimääräs en hoidon vuosikust. M Kotihoito 10000 /henkilö M Kuntoutuksen puutteesta ylimääräinen vuosikustannus M Alue 75 + v. Asiakkaita 31.12.2014 Vuosikust. / yli 75-v Koko maa 470 149 59 689 13 659 5 464 37 612 22 077 4,7 1 023 376 647 5 921 Kymenlaakson shp 18 533 2 857 15 563 213 1 483 1 374 7,4 64 15 49 7 046 Pohjois-Karjalan shp 17 420 2 644 15 555 246 1 394 1 250 7,2 58 14 44 7 289 Keski-Suomen shp 22 030 3 318 15 559 285 1 762 1 556 7,1 72 18 54 7 004 Kainuun shp 8 425 1 111 13 803 127 674 437 5,2 20 7 14 6 171 Lapin shp 11 455 1 498 13 644 152 916 582 5,1 27 9 18 6 181 Satakunnan shp 24 178 3 143 13 861 236 1 934 1 209 5,0 56 19 37 6 000 Etelä-Pohjanmaan shp 20 606 2 633 13 556 208 1 648 985 4,8 46 16 29 5 962 HUS 100 229 12 806 13 610 1 398 8 018 4 788 4,8 222 80 142 5 824 Itä-Savon shp 5 668 723 13 602 65 453 270 4,8 12 5 8 6 087 Keski-Pohjanmaan shp 7 165 909 13 594 77 573 336 4,7 16 6 10 5 924 Varsinais-Suomen shp 44 223 5 610 13 703 557 3 538 2 072 4,7 96 35 61 5 975 Kanta-Hämeen shp 16 797 2 114 13 559 154 1 344 770 4,6 36 13 22 5 723 Länsi-Pohjan shp 6 391 793 12 609 68 511 282 4,4 13 5 8 6 017 Pohjois-Savon shp 25 021 3 030 12 641 248 2 002 1 028 4,1 48 20 28 5 614 Pohjois-Pohjanmaan shp 29 609 3 577 12 623 318 2 369 1 208 4,1 56 24 32 5 644 Päijät-Hämeen shp 20 565 2 446 12 588 222 1 645 801 3,9 37 16 21 5 700 Vaasan shp 16 360 1 888 12 606 167 1 309 579 3,5 27 13 14 5 620 Pirkanmaan shp 46 063 5 288 11 574 457 3 685 1 603 3,5 74 37 37 5 343 Etelä-Savon shp 12 323 1 401 11 578 114 986 415 3,4 19 10 9 5 401 Etelä-Karjalan shp 14 635 1 595 11 723 123 1 171 424 2,9 20 12 8 4 999 Laitoksilla on pulaa vanhuksista, siksi ne eivät kuntouta
Toimintakyvyn palauttamisen (kuntoutuksen) alueellinen kolmitasoinen toimintamalli keskityttävä riittävän suuriin kehityskokonaisuuksiin Yliopisto- / erikoistuneet sairaalat Akuutti- / Yleissairaalat Lähipalvelut H H H H H H H H H 1. Kriisikuntoutus (AVH) 2.Ikääntyneiden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten kriisien ehkäisy ja toimintakyvyn H H palautus Kuntoutus järjestelmä 3. Väestön terveet elintavat Väestö Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti Aalto-yliopisto
Asiakas: Asiakaslähtöiset, koordinoidut palvelupolut hajautuneesta integroituun järjestelmään VANHA MALLI Erilliset organisaatiot: hoidon koordinaatio jää asiakkaan vastuulle organisaatiorajat UUSI MALLI Integroitu organisaatio: hoidon koordinaatio keskitetty Integroitu organisaatio ESH / SHP ERVA PTH / Lähipalvelut? TTH, Sairausvakuutus Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto
2040 Miten paljon tarvitaan lisää?
Useat maat panostavat 60-85 vuotiaiden hyvinvointiin Elintapamuutokset edellyttävät laaja panostusta Itä-Suomesta erityinen kohdealue? ENNALTAEHKÄISY MAAKUNNALLINEN PROJEKTI?
Tarvitaanko maakunnantasoinen ennaltaehkäisyprojekti?
Kyllä tarvitaan maakunnallinen projekti!
MUUTOS ON EDESSÄ
Soten selviämispolku 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2013 2017 2020 2025 2030 2035 2040 1. Suomen nykytila 2. Suomi kasvu +85 tarve huomioitu 3. Suomi nykykasvu 87 % 4. Vanhuspalvelulaki 91 % 5. Vanhuspalvelulaki 92 % 6. Eksoten taso 94 % 7. Eksoten taso 97 % 8. Selviämispolku
Uusi hollantilainen innovaatio Buurtsorg Muuttaa nopeasti palvelurakennetta. Perusinnovaationa on perustaa tiimi, jossa ammattilaisilla on täydellinen toimintavapaus ja täydellinen vastuu. Tiimiin kuuluu korkeintaan 12 jäsentä. Buurtsorg-tiimi toimii avun tuottajana, itsehoidon, läheisten ja formaalisten palvelutuottajien kanssa yhdessä. Buurtsorg-tiimin perussäännöt ovat seuraavat: Enintään 12 jäsentä yhdessä tiimissä ja noin 50-70 asiakasta 60 % asiakasaikaa Tiimillä on tiimikokoukset ja valmennus. Vuosittainen arviointi ja suunnittelu Toiminnan käynnistymisestä vuonna 2007 on Hollannissa nyt jo yli 800 Buurtsorg-tiimiä. Buurtsorg on saavuttanut Hollannissa useita laatupalkintoja ollen vuonna 2009 paras kaikista hoitojärjestelmistä. Parhaan työnantajan tittelin Buurtsorg on voittanut vuonna 2011, 2012, 2014 ja 2015. Tuloksena on myös kustannussäästö. Buurtsorg on selvinnyt 40 % alemmilla kustannuksilla verrattuna muihin kotihoitojärjestelmiin. Yleiskustannukset ovat 8 % verrattuna kilpaileviin organisaatioihin, joissa kustannukset ovat yltäneet 20 %:iin.
Dementian hoito kodin ulkopuolella perustuu laitosten asiakastarpeeseen ei asiakkaan tarpeeseen
Hauras vanhus laitoshoito alueittain 75-79 vuotiaiden vanhusten alueellinen hoitoaika vaihtelee 450 vrk 950 vrk.
Kuolemat palvelujärjestelmässä 2014 yhteensä 38484 Kotona kuolemasta tulee tavallisin kuolintapa Euroopassa
Keskimääräinen hoitoaika 641 vrk
Kuolemaan päättyneiden jaksojen kesto ikäryhmittäin Euroopassa aika on lähempänä 6 kk.
Väli-Suomessa sinisellä alueella voidaan palveluja purkaa!
MUUTOS ON EDESSÄ
Terveyskeskussairaala on uudistettava kuntouttavaksi lähisairaalaksi Potilashuoneessa hoitaja noin 1 t/vrk Tarvittiin kahvihuone
Toimintakyvyn palauttaminen edellyttää sotealueella keskitettyä kuntoutusta. Kriisin akuuttivaiheen jälkeen potilas joko kotiutetaan tai siirretään kuntoutusyksikköön. Kuntouttavaa toimintaa on noin 5-6 tuntia päivässä. Kuntoutusjakson kesto on korkeintaan 30 vrk. Kuntoutusjakson lopuksi tehdään arvio ja päätös vanhuksen palvelutarpeesta. Päätöksentekoon ei saa osallistua palveluja tuottavan yksikön edustajat. Kuntoutusjakson aikana arvioidaan vanhuksen asunto ja sen korjaustarve. Korjaukset suoritetaan kuntoutusjakson kestäessä. Päätös pysyvästä hoidosta tehdään kuntoutussairaalan/kuntoutusyksikön toimesta. Laitokset eivät saa enää itse tehdä itselleen tarvitsemiaan potilaita.
Kuntoutussairaalan huone Göteborg
Uuden kuntoutussairaalan potilashuone
Kuntoutustilojen on oltava riittävät myös alueen muun väestön käyttöön
Kuntoutus on ohjattua ja itsenäisesti toteutettavaa
Uuden kuntoutussairaalan ryhmähuone?
Osastokeskeinen rakenne korvattava palvelukorttelirakenteella ja palvelukeskukseen perustuvalla toimintamallilla Sisustus lämpimäksi Vain harvassa kunnassa tarvitaan lisää palveluasuntoja Noin kolmannes tiloista on liian ahtaita ja huonontaa kuntoa ja lyhentää elämää HOIVAJÄRJESTELMÄ UUSITTAVA
Dementiaa sairastavan vanhuksen tila mallia 2011
Yhteensä 18-20 m2 Huone 9 m2 Eteinen 4 m2 Vessa 5 m2 Vanhuksella ei ole tilaa kuntoutua
Arviointi normitilasta Huoneeseen mahtuu kalustusta sänky, yöpöytä, yleensä jonkinlainen hyllykkö ja joissakin tapauksissa pieni pöytä. Huone on suunniteltu sängyn ja makuutoimintojen ympärille. Tällaisessa minimitilassa liikkuminen jää hyvin vähäiseksi. Huoneet ovat niin pieniä että vaikka suurin osa palvelutaloista sallii vanhuksen tuovan omat huonekalunsa tätä ei juurikaan hyödynnetä, koska huoneeseen ei mahdu omia huonekaluja. Esimerkiksi oman nojatuolin sijoittaminen pieneen huoneeseen on mahdotonta. Palvelutalojen huoneet on aikanaan suunniteltu makuulepoa varten minimimitoituksen mukaan. Vanhuksen kunnon ylläpitäminen omatoimisen arkiliikunnan avulla on hyvin vaikeaa tilassa, jonka suunnittelulähtökohdat ovat passiivisesta vuodelevosta lähtöisin. Minimimitoituksen ongelmat osaltaan alleviivaantuvat vahvasti, minimimitoitettu tila tekee huonetilan muuntojouston vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi. Tämä pätee oletuksena palvelutaloihin koko maassa. Noin kolmasosa paikoista eli noin 15 000 paikkaa on vanhukselle katastrofaalisia. Muualla EU:ssa tilankäyttö on noin 35-42 m2 vanhusta kohti Lyhentääkö ahtaus elämää?
Tarvitaan parempaa laatua. Suomalaisen palveluasunnon olohuone on tyhjä ja oleskeluryhmät ovat tylsästi sijoitettu
3. Hoivalaitokset on kalustettava paremmin, esimerkki Ruotsista
Eläkkeelle siirrytään taajamiin, itsenaisesti ei selvitä kaukana palvelukeskustasta Jos tarvitaan uusi asunto, se ei tarkoita kuolemanodotuskoppia täysihoidolla Tarvitaan tavallisia asuntoja 50-90 m2 palvelukeskustassa ELÄKELÄISILLE ASUNTOJA TAAJAMAN KESKUSTAN PALVELUKORTTELEIHIN
Tarvitaan sekarahoitus ja seka-rakennuksia Vanhainkoti, palvelutalo; suljettu rakennus, 45 000 /v. Potilaan huone Palvelukortteli; avoin taajaman asukkaille, 10 000 /v. Asukkaan yksiö tai kaksio Talon vaateet Päivähuone Kuntohuone, vajaakäyttöinen Ruokasali Hoitajien kanslia Ohjatutut viriketoiminnat Erillisjärjestely Omat vaateet Korttelin harrastustilat Kuntosali myös muille Ravintola ja kahvila Vanhusten kotipalvelukeskus Vapaaehtoiset korttelikerhot, kuorot Taajaman omat palvelut, kaupat, apteekki, lähipalvelut
4. Palvelukorttelit osaksi lähiön ostoskeskusta Veldhofin palvelukortteli malli
HOGEWEYK - DEMENTTIEN OMA KAUPUNKIKORTTELI
Vanhusten palvelut ovat keskustafunktio (Vuode)osaston tehtävät jaetaan uudelleen; hotellifunktioon, ruokailuun ja hoitotyöhön.
Käyttämätön tai vajaakäyttöinen voimavara Osallistumisesta on tehtävä kivaa KOLMAS SEKTORI KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA
Lopuksi
Hoito- ja hoivasysteemin sovittaminen ikääntyvään väestöön David Oliver, Caterine Foot, Richard Humpries, Kings Fund, 8/2016 Terve aktiivinen vanheneminen ja itsenäisen elämän tukeminen Hyvä elämä pienten tai pitkäaikaisten vaivojen kanssa Hyvä elämä vaikeiden sairauksien, dementian ja vanhuuden haurauden kanssa Nopea tuki lähellä kotia kriisien aikana Hyvä akuutti sairaalahoito tarvittaessa Hyvä kotiuttamissuunnitelma ja kotiutuksen seuranta Hyvä kuntoutus ja toimintakyvyn palautus akuutin sairauden tai vamman jälkeen Korkeatasoinen sairaskoti tai hoiva-asunto niille, jotka sitä tarvitsevat Valinta, tilanteen hallinta ja tuki elämän päättyessä Palvelujen yhteensovittaminen yksilöllisen koordinoidun hoidon tuottamiseksi
Palvelukorttelin kahvilassa on elämää illalla ja tarjontaa myös ympäristön asukkaille