Robotit Suomessa toimialaselvitys

AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteiden korkeakoulu Kon-15.4119 Tuotantoautomaatio Robotit Suomessa toimialaselvitys Fanny Syrjänen 84460F Työ palautettu 21.10.2015 1

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Robotit... 4 3. Robottien asema Suomessa... 5 4. Robottien toimittajat Suomessa ja niiden asema muihin maihin... 8 4.1. Cimcorp Oy... 8 4.2. Blastman Robotics... 8 4.3. Kuka Nordic AB... 9 4.4. Posicraft Oy... 9 4.5. Fastems... 10 4.6. MTC Flextek... 10 5. Robottien tulevaisuuden näkymät... 12 6. Johtopäätökset... 14 7. Lähdeluettelo... 15 2

1. Johdanto Jotta yritykset voivat pärjätä globaaleilla markkinoilla, on valmistavien yritysten jatkuvasti kehitettävä niiden tuotantojärjestelmiään ja sopeuduttava muuttuviin markkinoiden vaatimuksiin (Pedersen et al., 2015, s. 1). Yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja muun muassa laajentamalla tuotevalikoimiaan sekä lyhentämällä tuotteiden valmistusaikoja (Pan et al., 2011, s. 87). Teollisuusrobottien avulla yritykset voivat parantaa tuottavuutta ja sitä kautta luoda enemmän taloudellista hyötyä. Tämä harjoitustyö käsittelee robottien nykyistä tilannetta Suomessa ja tulevaisuuden teollisuusrobottien näkökulmia. Harjoitustyön toisessa luvussa esitellään tarkemmin teollisuusrobottien määritelmä ja teollisuusrobottien asema globaalisti. Kolmannessa luvussa käsitellään robottien asemaa Suomessa lähinnä tilastojen kautta ja verrataan niitä globaaleihin tilastoihin. Neljännessä luvussa esitellään robottien, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen tarjoajista. Viidennessä, luvussa käsitellään robottien tulevaisuuden näkymiä ja niiden vaikutuksia Suomen robottiteollisuuteen. Viimeisessä luvussa tehdään johtopäätöksiä Suomen teollisuusrobottien asemasta ja pyritään ennustamaan tulevaisuutta tästä näkökulmasta. 3

2. Robotit Standardin SFS-EN 10218-1 mukaan teollisuusrobotti on teollisuuden automaatiosovelluksissa käytettäväksi tarkoitettu automaattisesti ohjattu, uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen käsittelylaite, jonka akseleista vähintään kolme on ohjelmoitavissa ja joka voi olla kiinteästi liikkuva tai asennettu (SFS-EN 10219-1, 2013, s. 12). Standardi ISO 8373:2012 puolestaan määrittelee teollisuusrobotin olevan automaattisesti ohjattava, uudelleenohjelmoitava, monikäyttöinen manipulaattori, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa akselia (ISO 8373, 2012, s. 10) Voidaan siis todeta, että teollisuusrobotit ovat uudelleen ohjelmoitavia, monikäyttöisiä ja automaattisia. Tässä harjoitustyössä teollisuusroboteista käytetään yleisnimitystä robotit. Nyt robotteja käytetään lähinnä massateollisuudessa, jossa robotit tekevät yhä jatkuvaa liikettä. Nykyisiä globaaleja robottimarkkinoita dominoi autoteollisuus ja sen alihankkijat (Brogård, 2007, s. 69). Robotit ovat toimineet hyvin autoteollisuudessa, sillä robottien työvaiheissa ei suuri varianssi ole välttämätöntä. Robottien määrä maailmalla on kasvanut eksponentiaalisesti. International Federation of Robotics (IFR) on tilastoinut teollisuusrobottien vuosittaisia ostomääriä vuoteen 2013 asti. Vuonna 2013 robottien myynti kasvoi 12 % vuoden aikana, jolloin robottien kansainvälinen määrä oli yli 178 tuhatta. Kasvua aiheutti kemikaali-, ja muoviteollisuuden robottien kasvu. Myös elektroniikkateollisuuden robottien määrä kasvoi vuonna 2013, mutta se johtui lähinnä vuoden 2012 elektroniikkateollisuuden robottien määrän laskusta. (International Federation of Robotics, 2015) Kuvassa 1 on esitettynä teollisuusrobottien maailmanlaajuinen tilanne vuodesta 1995 vuoteen 2013. Kuten kuvasta nähdään, on robottien määrä 2000-luvulla kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta vuoden 2009 talouskriisiä. Vuosina 2008-2013 on robottien markkinat kasvaneet keskimäärin 9,5 % vuodessa (International Federation of Robotics, 2015). Luvussa 3 verrataan maailmanlaajuisen ja Suomen robottimarkkinoiden trendejä. Kuva 1.Robottien vuosittaiset ostomäärät vuosina 1995-2013 (International Federation of Robots, 2015). 4

3. Robottien asema Suomessa Aaltonen et al. (1992) oli tutkinut syitä robottien hankintaan suomalaisessa konepajateollisuudessa. Syitä olivat muun muassa tarpeet rationalisoida raskaita työtehtäviä ja parantaa tuotteiden laatua sekä halu siirtyä miehittämättömien tuotantojaksojen käyttöön. Näistä tarve rationalisoida raskaita työtehtäviä on tärkein robotisoinnin peruste, sillä näin voidaan pienentää terveydelle vaarallisten töiden ja työvaiheiden aiheuttamaa riskiä. Robotit sopivatkin käsityön korvaajiksi. (Aaltonen et al., 1992, s. 171) Kuvassa 2 on esitetty vuosittain käyttöön otetut teollisuusrobotit Suomessa 2000-luvulla vuoteen 2012 saakka. Kuten kuvasta nähdään, on robottien hankintamäärä Suomessa ollut laskusuhdanteinen lähes koko 2000-luvun ajan. Kun verrataan teollisuusrobottien hankintamäärien kehitystä maailman laajuiseen teollisuusrobottien kehitykseen, huomataan että vuonna 2005 oli robottien hankintapiikki Suomessa. Kun verrataan kuvaa 2 kuvaan 1, huomataan että myös globaalisti oli vuonna 2005 lähellä oleviin vuosiin enemmän robottihankintoja. Tosin prosentuaalinen käyttöönotettujen robottien määrä vuonna 2005 muutamaan edellä olleeseen vuoteen suhteutettuna oli Suomessa suurempi kuin globaalisti. Kuva 2. Vuosittain käyttöönotetut teollisuusrobotit Suomessa (Suomen robotiikkayhdistys, 2015). Kuvassa 3 on esitetty Suomessa käytössä oleva robottikanta arvioituna 12 vuoden käyttöiällä. Kuten kuvasta nähdään, on robottien kokonaismäärä Suomessa kasvanut tasaisesti aina vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen robottien kokonaismäärä on hieman laskenut joka vuosi. Tähän on varmasti vaikuttanut talouden epävarmuus, jolloin yritykset eivät enää tee suuria investointeja. Kun verrataan kuvia 2 ja 3, voidaankin huomata, että vuoden 2009 pieni robottien hankintamäärä peilaa suoraan käytössä olevien robottien pienenevään määrää, sillä vanhat robotit poistuvat tilastoinnista, mutta tilalle ei tule uusia robotteja. 5

Kuva 3. Suomessa käytössä oleva robottikanta arvioituna 12 vuoden käyttöiällä (Suomen robotiikka yhdistys, 2015). Kuvassa 4 on esitetty vuoden 2012 teollisuusrobottien määrä tuotantoteollisuuden 100 000 työntekijää kohden. Kuten kuvasta nähdään, on Suomen robottitiheys melko korkea verrattuna globaaliin maailmanlaajuiseen robottitiheyteen, joka on 58. Suomen robottitiheys on yli kaksinkertainen. Suomen robottitiheys on hyvin kaukana kolmesta ensimmäisestä maasta, eli Etelä-Koreasta, Japanista ja Saksasta. Teollisuudella on näissä kolmessa maassa muutenkin vahva asema. Kuva 4. Teollisuusrobottien määrä tuotantoteollisuudessa 10 000 työntekijää kohden vuonna 2012 (Suomen robotiikkayhdistys, 2015). Luvussa 4 käsitellään suomessa toimivia robottivalmistajia. On muistettava, että edellä esitetyt kuvaajat kertovat Suomeen hankituista roboteista, jotka voivat olla joko kotimaisilta tai ulkomaisilta markkinoilta. Puolestaan luvussa 4 esitellyt robottivalmistajat ja toimittajat toimivat niin kotimaisilla ja ulkomaisilla 6

markkinoilla. Voidaankin siis todeta, että edellä kuvatut tilasto Suomen roboteista eivät kuvaa seuraavaksi esiteltävien valmistajien ja toimittajien olosuhteita kotimaisilla markkinoilla. Tilastoa Suomessa näinä vuosina (2000-2012) valmistetuista roboteista ei ole. Kotimaisten robottimarkkinoiden suuntauksia voidaan päätellä vertailemalla yritysten liikevaihtoja näiltä vuosilta. 7

4. Robottien toimittajat ja valmistajat Suomessa ja niiden asema muihin maihin Suomessa toimivia robottienvalmistajia ovat muun muassa Cimcorp Oy, Blastman Robotics, Kuka Nordic AB, Posicraft Oy, Fastems ja MTC Flextek. Esitellyistä yrityksistä Blastman Robotics, Posicraft ja Fastems ovat suomalaisia yrityksiä. Muut esitellyt yritykset ovat suomessa toimivia, mutta ulkomaalaisessa omistuksessa. Tässä luvussa esitellään lyhyesti nämä yritykset ja niiden tarjoamat palvelut. Luvussa 6 esitellään robottiteollisuuden tulevaisuuden näkymiä ja pohditaan pystyvätkö nämä tässä luvussa esitellyt robottivalmistajat vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. 4.1. Cimcorp Oy Suomen suurin portaalirobottien valmistaja on Cimcorp Oy ja se kuuluu japanilaiseen Murata-konserniin vuodesta 2014 alkaen. Yritys työllistää 230 henkilöä ja sen päätoimipaikka on Ulvilassa. Lisäksi huoltoa tarjoavia toimipisteitä on kolme: Vantaalla, Lahdessa ja Jyväskylässä. (Cimcorp, 2015) Yrityksen liikevaihto on kasvanut huomattavasti viimeisen neljän vuoden aikana, sillä vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli 35 500 000 euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli 58 000 000 euroa (Asiakastieto, 2015). Cimcorp valmistaa ratkaisuja tuotannon ja jakelukeskusten automatisointiin. Asiakkaat löytyvät rengasteollisuudesta, vähittäis-, tukku- ja verkkokaupanjakelusta, elintarvike- ja juomateollisuudesta sekä postinjakelukeskuksista. Rengasteollisuutta varten Cimcorp on kehittänyt Dream facory-konseptin, jossa robotit hoitavat tehtaan sisäiset kuljetukset ja siirrot, varastoinnin ja keräilyn. Elintarviketeollisuutta varten Cimcorp tarjoaa automaattivarastoja, jossa tuotteiden varastointi ja niiden hallinta toteutetaan roboteilla. (Cimcorp, 2015) 4.2. Blastman Robotics Blastman Robotics niminen yritys toimii Oulussa ja valmistaa teollisuusrobotteja. Yrityksen asiakkaat löytyvät muun muassa teräsrakenteiden valmistajista, auto- ja liikennevälineteollisuudelle sekä valuteollisuudesta. (Blastman Robotics, 2014) Blastman Robotics on melko pieni yritys, sillä se työllisti vuoden 2014 lopussa vain 33 työntekijää. Yritys on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi, sillä sen liikevaihto oli vuonna 2011 7 000 000 euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli jo 11 500 000 euroa. (Taloussanomat, 2015) 8

Blastman Roboticsin valmistamat robotit soveltuvat nostamiseen sekä yksinkertaiseen työstämiseen. Nosturirobotit ovat kooltaan suuria, sillä ne saattavat jopa täyttää koko tuotantotilan ja ne voivat liikkua kolmessa eri suunnassa. (Blastman Robotics, 2014) 4.3. KUKA Nordic AB KUKA Nordic AB (KUKA) on Suomessa toimiva saksalaisen yhtiön, KUKA Robot Groupin, tytäryhtiö, joka toimii Lahdessa. KUKA Robot Group on yksi maailman johtavia robottitoimittajia, jonka vuoden 2013 liikevaihto oli 1,8 miljardia euroa. KUKA Nordic valmistaa teollisuusrobotteja sekä tarjoaa ohjaus- ja robottijärjestelmiä muun muassa valokaarihitsaukseen, työstökoneisiin, autoteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. (KUKA Nordic) KUKAn tarjoaa räätälöityjä teollisuusrobotteja, jotka ovat neljä- tai kuusiakselisia ja niitä on saatavina lähes kaiken kokoisina sekä lähes kaikille kuormille aina kolmesta kilosta aina tuhanteen kiloon. Kaikki KUKAn toimittavat robotit toimivat PC-ohjausjärjestelmällä. Ohjausjärjestelmää voidaan käyttää muun muassa kannettavalla ja kosketusnäytöllisellä laitteella. (KUKA Nordic) KUKA on ainoa suomalainen robottivalmistaja, joka valmistaa robotteja ihmisen kanssa työskentelyyn. Kuvassa 5 on esitetty KUKAn LBR IIWArobotti. Nämä robotit soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa ihminen ja robotti suorittavat erityisen tarkkoja tehtäviä läheisessä yhteistyössä. LBR tarkoittaa kevytrakenteista robottia (Leichtbauroboter) ja IIWA on lyhenne sanoista intelligent industrial work assistant. Robotilla on sensorinen tuntoaisti, jolloin robotti on todella tarkka, turvallinen ja pystyy oppimaan uutta. Toisin kuin muut KUKAn arjoamat robotit, ovat LBR IIWA-robotit seitsemän akselisia. LBR IIWA-robottia on tällä hetkellä saatavilla 7 ja 14 kilon kuormille. (KUKA Nordic) 4.4. Posicraft Oy Kuva 5. KUKA Nordic AB:n valmistama LBR IIWA-robotti (KUKA Nordic). Posicraft Oy on Orimattilassa toimiva yritys, joka tarjoaa robottiratkaisuja pienille ja keskisuurille yrityksille sekä maalaukseen (Posicraft). Yritys on kasvattanut kahden viime vuoden aikana liikevaihtoaan merkittävästi, sillä vuonna 2012 liikevaihto oli 43 tuhatta euroa ja vuonna 2014 liikevaihto oli 450 tuhatta euroa (Taloussanomat, 2015). 9

Pienille ja keskisuurille yrityksille Posicraft tarjoaa pöytärobotteja, joilla on nopea takaisinmaksuaika. Näiden pöytärobottien suuri etu on niiden uudelleen ohjelmoitavuus, sillä roboteissa on kosketusnäytöt, joiden avulla robotteja ja niiden sovelluksia voidaan nopeasti ohjelmoida ilman monimutkaista ja teknologista koulutusta. (Posicraft) Posicraftin maalausrobotit ovat antromorphisia, eli ihmisen työtä mallintavia. Robotit ovat 5- tai 6-akselisisia, joista 5-akseliset voidaan opettamalla ohjelmoida, ja 6-vaihteiset taas voidaan uudelleen ohjelmoida offlineohjelmoinnilla. (Posicraft) Offlinen-ohjelmointi esitellään tarkemmin luvussa 5. 4.5. Fastems Fastems on tamperelainen automaatiojärjestelmiä tarjoava yritys. Fastemsin tarjoamia palveluita ovat muun muassa FM-järjestelmät ja robottipohjainen automaatio (Fastems). Fastemsin liikevaihto on laskenut neljän viime vuoden aikana, sillä vuonna 2011 yrityksen liikevaihto oli 66 000 000 euroa, kun taas viime vuonne, eli 2014, liikevaihto oli 52 500 000 tuhatta euroa. Yritys palkkasi vuonna 2012 sata uutta työntekijää, mutta vuonna 2014 työntekijöiden määrä oli pienentynyt 70 työntekijällä. (Taloussanomat, 2015) Tämä siis tarkoitti, että Fastems vähensi työntekijöidensä määrää vuonna 2014 noin 20%:lla. Fastems valmistaa robotteja, joissa yhdistyy teollisuusrobottien ja FM-järjestelmien hyvät puolet. Näin ollen saadaan automatisoitua yhä laajempi määrä tuotantolaitteita sekä yhdistettyä suurempi määrä laitteita ja työkaluja yhteen automatisoituun robottiin. Verrattuna perinteisiin robotteihin, pystyy Fastemsin valmistamat robotit aistimaan ympäristöään, kuten määrittämään kuinka kauan jotakin tehtävää on tehtävä. Näin ollen robotit voivat soveltua myös miehittämättömään työhön. (Fastems) Työstävien robottien lisäksi Fastems valmistaa robotteja kappaleiden käsittelyyn ja viimeistelyyn. Yritykseltä on myös mahdollista tilata huoltopalveluita. Fastems muun muassa lupaa, että se saa tarjoamansa järjestelmät kuntoon viimeistään kolmen tunnin päästä vikatilanteesta. Huoltopalvelun tilaaja pystyy seuraamaan tuotantoa ja sen vikatilanteita mobiiliaplikaation avulla. Suurin osa Fastemsin valmistamista tuotteista ja tarjoamista ratkaisuista ovat konepajateollisuuteen parhaiten soveltuvia. (Fastems) 4.6. MTC Flextek MTC Flextek syntyi kun suomalaiset yritykset Machine Tool Center Oy Ab ja Flextek Finland Oy yhdistivät voimansa. Yrityksen pääkonttori on Nurmijärvellä ja lisäksi sillä on toimintaa kymmenellä eri paikkakunnalla, 10

kuten Iisalmessa, Kuopiossa, Pirkkalassa, Turussa, Imatralla, Lahdessa, Vaasassa ja Jyväskylässä. MTC Flextekillä on lisäksi tytäryhtiö Baltiassa. (MTC Flextek) Yritys tarjoaa työstökoneita, automaatiota ja oheislaitteita yksittäisistä laitteista aina koko tehtaan käsittäviin automaatiojärjestelmiin. Toisin kuin muut aikaisemmin esitellyt yritykset, MTC Flextek ei itse valmista myymiään palveluja, vaan toimii enemmänkin jälleenmyyjänä. Työstökone valikoimiin kuuluvat muun muassa moniakseliset koneistuskeskukset, pysty- ja vaakakaraiset keskukset, CNC-sorvit. MTC Flextek tarjoavat koneistuskeskukset ovat japanilaisen Okuman, taiwanilaisen Hartfordin ja japanilaisen Fanuc Robodrillin valmistamia. MTC Felxtekin tarjoamat robotiikka- ja automaatiopalvelut koskevat työstökoneisiin liitettyjä automaattisia tuotanto- ja kokoonpanolaitteita, robottiratkaisuja ja pallettiautomaatiota. Robotiikka- ja automaatiopalvelut ovat japanilaisen Fanuc Robodrillin, suomalaisen Fastemsin ja hollantilainen Halterin valmistamia. MTC Flextekin tarjoamien oheislaitteiden tarkoituksena on tarjota konepajoille lisäystä työtehoon. Näitä ovat muun muassa nesteiden ja ilman suodattimet, kiinnittimet ja palletit sekä pinnan viimeistelytekniikat. Lisäksi MTC Flextek tarjoaa elinkaaripalveluihin kuuluvat aluehuoltoverkosto, joka kattaa huolto- ja varaosapalvelun. (MTC Flextek) 11

5. Robottien tulevaisuuden näkymät Teollisuusrobottien markkinat ovat jo pitkään olleet autoteollisuuden dominoimia (Williams, 2014, s. 58). Robottien tulevaisuuden haasteisiin kuuluu keskeisesti uusien teollisuusalojen valloittaminen. Uusien teollisuusalojen valloittamisen lisäksi robottiteollisuuden haasteisin kuuluu automatisoinnin joustavuuden lisääminen niillä aloilla, joilla on perinteisesti ollut robotteja jo aikaisemmin käytössä (Pedersen et al., 2015, s. 282) Jotta robottiteollisuus voi vastata tulevaisuuden haasteisiin, on robottien oltava ketterämpiä, halvempia, uudelleen ohjelmoitavia, osattava käsitellä epävarmuutta ja tunnistettava ympäristöään (RobotWorx, Pedersen et al., 2015, s. 282). Robotit voivat olla ketterämpiä, jos ne esimerkiksi ovat kaksikätisiä. Kuvassa 6 oikealla on esitetty Yaskawa-nimisen robottivalmistajan kaksi kätinen robotti. Kuvassa oleva kaksi kätinen robotti on suunniteltu laboratorio-olosuhteisiin, joissa tarvitaan suurta tarkkuutta (Expo21XX). RobotiQ:in (2014) mukaan robotit valloittavat entistä enemmän aloja, joilla robotteja tarvitaan täsmälliseen ja tarkkaan työhön. Hyvä esimerkki tällaisesta työtehtävästä on laboratoriotehtävät. Uudet robottien teollisuusalat voivat poiketa luonteeltaan paljonkin perinteisistä robotteja käyttävistä teollisuudenaloista. Muun muassa eräkoot ja robottiin sijoitettava pääoma voivat olla pienempiä sekä takaisinmaksuajan määrittäminen voi tästä johtuen olla hankalaa (Williams, 2014, s. 58). Kun robotit ovat halvempia, on kynnys niihin investoimiseen paljon matalampi. Robottien hintojen alentumisen myötä voivat myös pienet ja keskisuure yritykset investoida robotteihin entistä keveämmin perustein kuin ennen. Jotta robotit voivat omaksua uusia ominaisuuksia, on niiden oltava helpommin uudelleen ohjelmoitavia. Näin saadaan roboteista huomattavasti joustavampia. Robotteja voidaan ohjelmoida online- sekä offlineohjelmoinnilla. Nykyisten robottien ohjelmoiminen tapahtuu useimmiten online-ohjelmoinnilla, joka on vaikeaa, kallista ja aikaa vievää, joten robotteja harvemmin uudelleenohjelmoidaan. Lisäksi onlineohjelmoinnin yleensä tekee koulutetut robotti- ja automatisoinninasiantuntijat. Offline-ohjelmoinnin voi suorittaa robotin toimiessa, jolloin yritys ei menetä arvokasta tuotantoaikaa. Näin ollen robottien ohjelmointi ei vaadi yhtä suurta panostusta kuin online-ohjelmoinnissa ja robotteja voidaan useammin ohjelmoida. Näin saadaan tuotannosta joustavampaa. (Pan, 2011, s 88-89) Jotta robotit voisivat vastata epävarmuuksiin, on niiden pystyttävä itse hoitamaan vikatilanteita ja yllättviä ongelmatilanteita. Tämä voidaan ratkaista vankemmilla ohjelmointiratkaisuilla. (Brogårdh, 2007, s. 76) 12 Kuva 6. Yaskawa-nimisen robottivalmistajan kaksikätinen robotti (Expo21XX).

Robotit voivat tunnistaa ympäristöään muun muassa 3D-näöllä, johon on yhdistetty väri- ja kuviotunnistus. Kun robotti pystyy tunnistamaan ympäristöään, pystyy myös paremmin varautumaan epävarmuuksiin, sillä näin robotti pystyy hahmottamaan paremmin ongelmatilanteet ja määrittämään miten ne tulisi hoitaa. (Brogårdh, 2007, s. 76) 13

6. Johtopäätökset Teollisuuden robottien suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat uusien teollisuusalojen valloittaminen sekä robottien käyttämisen yksinkertaistuminen ja helpottuminen. Robotit ovat kehittyneet viime vuosina paljon ja todennäköisesti niiden kehittymisen tahti vain kiristyy. Suomalaiset robottivalmistajista kaksi, Posicraft ja Fastems, ovat vastanneet tulevaisuuden robottien haasteisiin. Nämä yritykset ovat huomioineet tarjoamissaan tuotteissa ja ratkaisuissa luvussa 5 esiteltyjä tulevaisuuden robottien vaatimuksia. Posicraft on erikoistunut pienempiin robotteihin, jolloin se pystyy vastaamaan paremmin myös pienten ja keskisuurien yritysten tarkoituksiin. Lisäksi Posicraft on panostanut helppokäyttöiseen robottien hallintaan. Lisäksi Posicraftin robotit on mahdollista ohjelmoida offline. Tämä nopeuttaa robottien käyttöä sekä niiden uudelleen ohjelmointia, sillä siihen ei tarvita alan eksperttejä eikä koneita tarvitse ajaa alas ohjelmoinnin ajaksi. Fastemsin robotit pystyvät aistiman ympäristöään, jolloin niitä ei tarvitse miehittää vaan työntekijät voidaan siirtää muihin manuaalisiin tehtäviin. Fastems on myös pyrkinyt helpottamaan asiakkaidensa tuotannonvalvontaa mobiiliaplikaatiolla. Tämä on helppo keino erottua muista robottiratkaisujen tarjoajista, sillä asiakkaat arvostavat helppoa ja nopeaa robottien käyttöä. Suomalaiset robottienvalmistajat pärjäävät globaaleilla markkinoilla osaamisella. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tulisi ennemminkin erikoistua erikoisrobotteihin ja teollisuuden erikoisratkaisuihin, joissa tarvitaan suurta erikoistumista ja korkeaa tietotasoa. Suomessa on tuotantokustannukset korkeat verrattuna moneen muuhun robotteja valmistavaan maahan, jolloin suomalaisten robottivalmistajien ei ole kannattavaa kilpailla muiden halvempien tuotantomaiden kanssa tavanomaisten robottiratkaisujen tarjoamisessa. 14

7. Lähdeluettelo Asiakastieto. 2015. Yritystiedot. [Viitattu 17.10.2015]. URL: https://www.asiakastieto.fi/. Blastman Robotics. 2014. Blastman Robotics-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL: http://www.blastman.com/. Brogård, T. Present and Future Robot Control Development An Industrial Perspective. Annual Reviews in Control. Vol: 31:1. s. 69-79. DOI: 10.1016/j.arcontrol.2007.01.002 Cimocorp. Cimocorp-nettisivu. [Viitattu 24.9.2015]. URL saatavilla: http://www.cimcorp.fi Expo2011. Yaskawa s dual arm robot CSDA10F shown in Analytica 2014. [Viitattu 19.10.2015]. URL saatavilla: http://www.expo21xx.com/news/yaskawa-csda10f-dual-arm-robot/ Fastems. 2015. Fastems-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL: http://www.fastems.com/. International Federation of Robots. Industrial Robots 2014 - Statistics. [Viitattu 30.9.2015]. URL saatavilla: http://www.ifr.org/industrial-robots/statistics/ IndexMuni. 2015. GDP Composition by Sector. [Viitattu 20.10.2015]. URL: http://www.indexmundi.com ISO 8373. 2012. Robots and robotic devices. Toinen painos. Sveitsi: International Organization of Standards. 38 s. KUKA Nordic. 2015. KUKA-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL saatavilla: http://www.kukarobotics.com/finland/fi/ MTC Flextek. 2015. MTC FLextek-yrityssivut. [Viitattu 9.10.2015]. URL saatavilla: http://mtcflextek.fi/ Pan, Z., Polden, J., Larkin, N., Van Duin. S. & Norrish, J. 2011. Recent progress on programming methods for industrial robots. Robotics and Computer-Integrated Manufacturing. Vol: 29. s. 87-94. ISBN: 978-3-8007-3273-9. Pedersen, M., R., Nalpantidis, L., Skovgaard Andersen, R., Schou, C., Bögh, S., Kruger, V. & Madsen, O. 2015. Robot skills for manufacturing: From concept to industrial deployment. Robotics and Computer Integrated Manufacturing. Vol: 37. s. 282-291. DOI: 10.1016/j.rcim.2015.04.002. Posicraft. 2014. Posicraft-yrityssivut. [Viitattu 10.10.2015]. URL saatavilla: http://mtcflextek.fi/. Robotiq. 2014. The Robotics Industry in 2013 and Future Predictions. [Viitattu 13.10.2015] URL saatavilla: http://blog.robotiq.com/bid/71101/the-robotics-industry-in-2013-and-future-predictions. 15

RobotWorx. Industrial Robots and the Future. [Viitattu 10.10.2015] URL: https://www.robots.com/blog/viewing/industrial-robots-and-the-future SFS-EN 10218-1. 2013. Robotit ja robotiikkalaitteet. Turvallisuusvaatimukset. Osa 1: Teollisuusrobotit. Helsinki: Suomen standardoimisliitto. 90 s. Suomen robotiikkayhdistys ry. Tilastoja.[Viitattu 30.9.2015] URL saatavilla: http://www.roboyhd.fi/ Taloussanomat. 2015. Yrityshaku. [Viitattu 14.10.2015]. URL: http://www.taloussanomat.fi/yritykset/. 16