Vartiovuoren Tytöt ry

3/2007 Vartiovuoren Tytöt ry

Päätoimittajan terveiset Tällä kertaa omistan päätoimittajien terveiset uusien, ja miksei toki vanhojenkin partiolaisten vanhemmille ja perheille. Syksy on tuonut monille mukanaan uuden harrastuksen, partion. Partio saattaa olla monille perheille entuudestaan tuttu harrastus, mutta joukossa on varmasti aivan uusia partioperheitä. Syksyn aikana kotiin on tullut monenlaisia tiedotteita syksyn tapahtumista ja lippukuntamme tavoista, ja olette saaneet tietää mitä partio on, mitä partiossa tehdään ja niin edelleen. Esittelen tässä vielä yhden uuden asian, nimittäin lippukuntalehtemme Hilparin! Hilpari ilmestyy neljä kertaa vuodessa, kaksi lehteä nyt syksyllä ja kaksi ensi keväänä. Lehteä ei postiteta koteihin, vaan sen saa mukaansa kololta ja löydät Hilparin myös nettisivuiltamme osoitteesta www.varty.fi. Hilparista löydät erilaisia kertomuksia menneistä tapahtumista, retkijuttuja, johtajien haastatteluita, tehtäviä erityisesti sudenpennuille, retkeilyyn liittyviä vinkkejä, mainoksia tulevista tapahtumista, lörppöjä, yhteystietoja, tapahtumakalenterin, paljon kuvia ja vaikka mitä muuta taivaan ja maan väliltä. Hilpariin saavat kirjoittaa kaikki lippukunnan jäsenet, joten jos sisälläsi asuu toimittajan alku, ilmianna itsesi Hilparin päätoimittajille. Hilpari ei ole pelkästään uutislehti, vaan se on apuväline, jolla voitte seurata lippukunnan toimintaa ja tehdä partiosta mukavamman harrastuksen kaikille! Suosittelen lämpimästi selaamaan kädessäsi olevan lehden huolella läpi, mutta myös säästämään sen tärkeiden tietojen ja hyvien vinkkien takia. Jokaisen lehden runko on samankaltainen, joten voit helposti seurata lempipalstasi kertomuksia. Otamme mielellämme vastaan palautetta Hilparista, on sitten kyseessä risuja tai ruusuja, tai jopa uusia juttuideoita! Palautteen ja lehteen liittyvät kysymykset pyydän lähettämään päätoimittajille Pauliina Pake Kalliolle tai Karla Kallu Vallilalle osoitteisiin pauliina. kallio@varty.fi tai karla.vallila@varty.fi. Lopuksi kiittäisin Maija Mato Havolaa Hilparin taittajana toimimisesta viiden vuoden ajan, yhteistyö päätoimittajien kanssa on sujunut hyvin ja aina on voitu luottaa Madon taittotaitoihin! Tästä numerosta lähtien taittajina toimivat Anna Suntio ja Karla Vallila. Syksyn jatkoja, Pake 2 Pake ja Kallu kanootissa Tiira -kesäleirillä

Hilpari 3/2007 Sisällys Päätoimittajat Pauliina Kallio Karla Vallila Kansi Maija Rinta-aho Taittajat Anna Suntio Karla Vallila Julkaisija Vartiovuoren Tytöt ry Painopaikka Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Painos 100 kpl 2 Päätoimittajan terveiset 3 Sisällys 4 Meduusat -lauma 5 Pikkupandat -vartio 6 Skorpionit -vartio 7 Sorsien kisavinkit 8-9 Sudarisivut 10-11 Kuka tämä johtaja on? 12 Kenen tämä viiri on? 13-14 Hopeakarhut retkellä 14 Vapaaehtoistyö: Lionsklubit 15-16 Helsinki City Camp 17-18 Suurjuhla 19 Terveisiä Töröltä! 20 Spaghettia, vohveleita ja makkarakeittoa, maiskis! 21 Pikkurisut pinkaksi 22-23 VAO:n vinkit 24 Värikäs Itä 25 Erätaitovinkki:kookosmuki 26-27 Ystävyydensolmuja 28 Lävellä Lörpöteltyä 29 Tämän kuvan haluaisin nähdä 30 Tapahtumakalenteri 31-32 Yhteystiedot 3

Me-duu-sat -lau-ma ME-DUU-SAT ON UU-SI LAU-MA, JOS-SA ON E- KA-LUOK-KA-LAI-SI-A JA TO-KA-LUOK-KA-LAI-SI-A TYT-TÖ-JÄ. HE O-VAT A-LOIT-TA-NEET PAR-TI-ON TÄ-NÄ SYK-SY-NÄ. ME-DUU-SO-JA ON YH-TEEN- SÄ KAH-DEK-SAN-TOIS-TA, AI-KA PAL-JON SIIS! HEI-DÄN EN-SIM-MÄI-NEN RET-KEN-SÄ ON LO- KA-KUUN 6. PÄI-VÄ. SE ON PÄI-VÄ RET-KI JA PI- DE-TÄÄN KÄM-PÄL-LÄ. TEKSTI Anna Suntio KUVAT Anna Suntio TYY-PIL-LI-NEN ME-DUU-SA ON REI-PAS JA I- LOINEN JA AUT-TAA AI-NA MUI-TA. ME-DUU-SAT KÄY-VÄT MYÖS AH-KE-RAS-TI KO-KO-UK-SIS-SA JA O-VAT IN-NOK-KAI-TA OP-PI-MAAN UU-SI-A A-SI- OI-TA. ME-DUU-SO-JA JOH-TA-VAT RIIK-KA JA AN-NA S. 4

PIKKUPANDAT -VARTIO Pikkupandat on toinen tänä vuonna perustetuista vartioista. Vartioomme kuuluu 10, yhdeksän - yksitoistavuotiasta, innokasta vartiolaista ja kaksi johtajaa. Osalle vartiolaisista partio on tuttu juttu jo sudenpennuista, mutta joukossa on myös uusia tulokkaita. Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja vartiomme yhteishenki on loistava! Kokouksissa opettelemme kolmos luokan suorittamiseen tarvittavia tietoja ja taitoja, askartelemme, piirrämme, leikimme ja teemme paljon muuta kivaa. Tälle vuodelle tiedossa on vain yksi Pikkupandojen oma retki joka pidetään Vartiovuoren tyttöjen omalla kämpällä Pornaisissa. Jatkossa kumminkin yritämme järjestää vähintään kaksi retkeä ennen joulua ja kaksi sen jälkeen. Pyrimme myös osallistumaan aktiivisesti erilaisiin lippukunnan järjestämiin tapahtumiin ja retkille. Pikkupandojen uusi viiri TEKSTI Pikkupandat KUVAT Erika IJäs Kerroimme toisillemme kokouksessa mikä kenessäkin on parasta. Tässä kootut vastaukset: VARTIOLAISET Suvi: Rauhallinen, hauska tyyppi ja kiva tyttö Nora: Reipas, hauska ja positiivinen Heidi: Iloinen, hullunkurinen ja innokas Flora: Pirteä, puhelias ja superkiva Inka: Innokas hauska kunn aloitti partion ja hyvä kaveri Veera: Aina äänessä, mukava ja hassu Mari: Kärsivällinen, rauhallinen ja mukava kun aloitti partion Sara: Viisas, innokas oppimaan ja kiva partiotyttö Pikku-Lotta: Hyvä kaveri, pirteä ja hyvä soittamaan poikkihuilua Nina: Huumorintajuinen, mukava ja rauhallinen tyyppi JOHTAJAT Lotta: Positiivinen hirvityttönen ja mukava johtaja Erika: Kaunis, tosi kiva ja hyvä johtaja. Ryhmäkuvasta puuttuvat Flora, Mari, Pikku- Lotta ja Inka. 5

SKORPIONIT-VARTIO Skorpionit on toinen tämän vuoden uusista vartioista. Nimi keksittiin pitkien pohdintojen jälkeen, ja kaikki ovat siihen erittäin tyytyväisiä! Vartioomme kuuluu: Elsa - Hyvät jutut, kiva kaveri ja hauska Pihla - Ihana, hyvä ystävä ja tosi kiva Suvi - Höppänä, ei jätä pulaan ja tosi hyvä kaveri (Pikku)Annika - Uusi tulokas, hauska ja kiva kaveri Hanna - Hauska kaveri ja auttaa jos tarvitsee, kiva Taisia - Kaunis, hyvä tyyppi ja kiva Emma - Meidän pikku-apina kiipee mihin vaan, kiva, hyvä ystävä Plus johtajat, Elisa: Höpsö, mielikuvituksellinen ja kiva Annika: Hauska, vähän vajaa ja mahtava johtaja Tänä syksynä me aiomme, Voittaa kaikki maailman partio palkinnot! -suvi Laulaa partiolauluja! -elisa Olla leireillä saunassa! -pihla Mennä paljon laavuilemaan! -elsa Olla valmiita! -taisia Olla paljon retkillä - (Pikku)annika Olla luonossa paljon! -hanna Olla kaikkein huomatuimmat! -emma Tavoitteena olisi sitten tehdä kaikki edellä mainitut, sekä suorittaa kolmas luokka, osallistua PT-skaboihin, ja totutella vartiolaisena oloon. Ihan kuin siinä jotain opeteltavaa olisikaan! Vartiomme yhteishenki on todella hyvä, kaikki tulevat toimeen keskenään. Äänekkäitä myös ollaan, että katellaan miten selvitään. :) TEKSTI Skorpionit KUVAT Annika Ijäs 6

SORSIEN KISAVINKIT Alla olevat vinkit eivät välttämättä auta sinua saavuttamaan mainetta ja kunniaan, vaan lähinnä auttaa saamaan kisoista irti enemmän hyväämieltä ja iloa. Ennen kisaa: Suunitelkaa yhteinen ruokalista, sellainen josta löytyy jokaislle jotakin. On hyvä varata paljon välipaloja joita on helppo syödä vaikka kävellessä. Jos ostatte yhteiset eväät, ei kellään ainakaan unohdu eväät kotiin ja kaikilla on mielesitä syömistä. Jos saatte jotain materiaalia kisanaikana, tutustukaa siihen ja pitäkää se tallessa. Rasiten välillävoit piristää kavereitasi iloisella laululla. Voitte myös keksiä yhteisen kisahuudon vartiollenne. Vaikka kyseessä on kisa, sinun ei tarvitse irvistellä muille kisaajille. Kisat on loistavia paikkoja hankkia uusia ystäviä. Pidä Hauskaa! Tutustukaa kisakirjeeseen yhdessä, jottei mitään jää huomaamatta. Kisassa: Liikkukaa hitaimman kävelytahdin mukaan, niin kenellekkään ei tule pahamieli. Yksi vartiolainen on yhden rastien välin ryhmänjohtaja, eli ottaa päävastuun suunnistamisesta, lukee rastikäskyn ääneen muille ja jos rastitehtävä vaatii tekee jonkinnäköistä työnjakoa. Parhaat vinkit ja niksit saat selville vain kisaamalla. Syksyn kisatarjonta: 6.-7.10 Pariotaitojen syys-sm-kisat Jäläki (vartiolaisille sekä vaeltajille) 7.10 Pinkki (Sudareille sekä nuorille vartiolaisille) 4.11 Salapoliisikisa Hiipivä Haamu (vartiolaisille sekä vaeltajille) TEKSTI Sorsat KUVA Anna Suntio 7

Nyt ovat menneet johtajien autot aivan sekaisin, auton merkkejä ja värejä myöten! Muistatko sinä minkälaisilla autoilla alla olevat johtajat ajavat? Yhdistä johtajan nimi, auton merkki, väri ja tietysti kuva autosta numeroilla 1-4. Väritä lopuksi autot oikeilla väreillä. Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 18. 1. Rike 2. Maija 3. AnnaS 4. Kallu SUDARISIVUT 8

Opel Lada Toyota Renault Punainen Hopea Sininen Hopea TEKSTI Ellu Rinta-aho KUVAT Maija RIntaa-ho 9

KUKA TÄMÄ JOHTAJA ON? ANNAS 1. Millä nimellä sinua kutsutaan partiossa? Miksi? Minua kutsutaan yleensä nimillä Annas tai Anna. Annasiin on tarttunut mukaan myös sukunimeni eka kirjain. Sukunimelläkin saattaa kuulla mua huudeltavan 2. Mitä teet tällä hetkellä VarTyssä? Tällä hetkellä toimin lippukunnan apulaisjohtajana ja siten myös mukana hallituksessa. Johdan ensimmäisen vuoden sudenpentulaumaa ja raapustan myös aina jotakin Hilpariin. Tällä hetkellä hoidan verkkaritilausrumbaa (toivottavasti ehdit jo tilata omasi!). 3. Mitä teet kun et ole partiossa? Ai milloin? Onko sellasta aikaa..? Mä opiskelen ja teen välillä myös töitä. Välillä täytyy ottaa aikaa myös muille jutuille, kuten lumilautailu, lukeminen, elokuvat, pöytälaatikon täyttö, Lappi-fiilistely jne. Ei lopu tekeminen kesken! 4. Koska ja miksi aloitit partion? Aloitin partion perhetutun suosituksesta. Ainakin näin minulle on kerrottu hmm! Aloitin partion heti kun menin kouluun, eli syksyllä vuonna 1995. 5. Kuinka vanha olet sudareiden mielestä? Entä onko sinulla heidän mielestänsä omia lapsia? Viimeisin arvio oli muistaakseni n. 24. Aina vaan vanhenen niiden mielestä, kamalaa, muuten kun pysyy kokoajan niin nuorena. Eivät luule että minulla olisi lapsia. Eiväthän? HAASTATTEILJANA Karla Vallila HAASTATELTAVANA Anna Suntio KUVA Kaisa Porkka Annas LJA-kurssilla kouluttamassa 7. Mikä on paras partioon liittyvä muistosi? Entä kurjin? Hyviä muistoja on paljon, yhdet parhaimmista sijoittuvat viimekesäiselle maailmanjamboreelle Englantiin. Tarus sateineen on ikuisesti muistissa. Lisäksi oman lippukunnan tapahtumista parhaita on paraatit ja koko lippukunnan maastoretket, esim. se kun vain satoi ja satoi ja satoi ja rikoin puhelimeni ja sudarit vaan leikki ponileikkiä mudassa ja oli iloisia. Aika kultaa kurjat muistot, jos niitä on joskus päässyt syntymään. 6. Missä ryhmissä olet ollut? Entä mitä ryhmiä olet johtanut? Olen ollut Pörrökarhupömpelit- ja Wiikingit- laumoissa sekä Wiikingit-vartiossa. Vaeltajaryhmäni on Kojootit. Olen johtanut Pingviinit-vartiota sekä Kuutit-, Mureenat- ja Meduusat- laumoja. 10 8. Mikä on paras partioleikki? Mulla on miljoona lempparileikkiä, mutta näin yhden mainitakseni mainitsen norjalaisen jalkaleikin. 9. Mikä on parasta retkiruokaa? Entä kotiruokaa? Mun mielestä retki- ja kotiruokia ei tarvitse

erotella, mitä voi kokata kotona voi kokata myös retkellä (näin pääsääntöisesti). Tykkään paljon sipuli-yrtti-riisistä ja makaronisalaatista. En keskenään. 10. Miksi kaikkien pitäisi osallistua Aihkille? Koska Aihki on ensi kesän paras leiri! Aihkille kokoontuvat kaikki pääkaupunkiseudun partiolaiset, ohjelmaan on panostettu ja se on monipuolista ja hauskaa kaikille sudareille, vartiolaisille ja johtajille! Jos Aihkin hinta on este, voi kääntyä stipendirahaston puoleen! 11. Miksi lila on hyvä väri? Koska sitä saattaa nähdä ilta- tai aamuruskossa. Ja WOSM:n logossa se näyttää ihan kivalta. 12. Mitä ilman et voi lähteä retkelle? Entä mitä turhaa otat usein mukaan? En lähde retkelle ilman hyviä kenkiä, niillä pääsee pitkälle. Myös tulitikut ja monitoimityökalu ovat mukana aina. Usein otan turhaan mukaan retkityynyn tai ilmatäytteisen makuualustan. Varhaiskäpyilyä 13. Mitä teet mieluiten retken tai leirin jälkeen? Menen 17 minuutiksi suihkuun. 14. Tyhjennätkö rinkan heti kotiin tultuasi vai vasta kun se alkaa haista? Siinä välissä melkein heti kun tuun kotiin. 15. Kuinka kauan hiustesi harjaamiseen kuluu aikaa? Ennen kului pieni ikuisuus ja käsi väsyi. Sitten Rike ja Kaisa H. löysivät kynsisakset Särkisalon risusavotassa. Nyt on helpompaa. 16. Jos olisit eläin, mikä olisit? Mä haluaisin olla ovela kettu, mut veikkaan että oisin joku Mureena. 18. Sudenpennut vai vartiolaiset? Pestini velvoittaa minua vastaamaan sudenpennut. Tasapuolisuuden nimissä vastaan seikkailijat (tsekkaa uudet ikäkaudet!) 19. Hame vai housut? Paraatissa hame. Muussa tapauksessa housut on ehdottomasti kätevämpi. Tosin puolalaisilla partiotytöillä on sellaset reisitaskuhameet, ne oli kätevät myös. 20. Kesä vai talvi? Talven voisin vastata, koska mulla on synttärit silloin ja lumi on puoleensavetävää. Kesä on niin lyhyt, että siitä on pakko pitää ja arvostaa ja ihannoida ja odottaa. Syksyssä on kuitenkin parhaat värit. Vastaan syksy. 21. PJ vai laavu? Loue. Ja PJ:ssä nukkumisessa on sellasta tunnelmaa. On laavussakin. Mut loue on hyvä. 22. Laulatko vai huudatko? En osaa laulaa, siispä huudan, säästän enemmän Mirkankin korvia huutamalla. En kovaa. 23. Mitä teet vastattuasi näihin kysymyksiin? Luen kirjaa Kukapa everstille kirjoittaisi ja vien kuvia digikamerasta koneelle. 24. Keksi itsellesi kysymys ja vastaa siihen. Mistä partiojuttu mietityttää Annasta eniten tällä hetkellä? Annas pohtii kovasti mikä voisi olla hiljattain kuuluisuuteen noussut itseään seuraavalla nimellä kutsuva ryhmittymä: SKK (Salainen källikilta)? Kukaan ei ole paljastanut Annalle salaisuutta mikä tai kuka piilee tämän ryhmän takana pitänee ryhtyä salapoliisiksi. 17. Maasto- vai kämppäretki? Maasto, etenkin vanhempien sudareiden kanssa. 25. Vapaa sana Onneksi Suomessa on sananvapaus. Jee! 11

KENEN VIIRI TÄMÄ ON? MANGUSTIT Nelisormimangusti muistuttaa näätäeläintä. Sen tunnistaa kärsämäisestä kuonosta, nelivarpai-sista käpälistä sekä suhteellisen ohutkarvaisesta hännästä. Paras tuntomerkki on erityisen huomiota herättävän suuret ja voimakkaat kynnet. Nelisormimangustit elävät perheryhminä, joita johtaa alfa-pari, jonka jälkeläisiä kaikki lauman jäsenet ovat. Ne asuvat maahan kaivetussa kolossa, joka on usein vallattu maaoravilta. Sinne ne vetäytyvät yöksi nukkumaan ja suojaan petoja. Mangustien vihollisia ovat etenkin petolin-nut ja vaippasakaalit. Mangustien kaksivuotinen taival oli varsin värikästä aikaa. Tytöt nousivat vartioon keväällä 2002 ja Leijonakuningas-faneina johtajat nimesivät ryhmän Mangusteiksi Timonin mukaan. Viiri tuntuu vieläkin herättävän ihastusta kolon seinillä ja sitä se teki jo ryhmän vielä toimiessa. Mangustit ovat melkoisia laumaeläimiä ja oman reviirin puolustajia. Johtajat joutuivatkin toi-mimaan usein alfa-parin tavoin, pitäessään vartiolaiset kurissa. Vartiolaisia tuntui kiinnostavan omaa toimintaa enemmän seinän takana kokoontuvat veljeslippukuntalaiset. Puhveleiksikin nimetyt pojat olivat varsin tuttu näky nyyttäreissä. Eräällä retkellä ryhmä Mangusteja eksyi ja neuvokkaina he menivät lähimpään taloon pyytä-mään apua. Ensin oli soitettava toisen johtajan kotiin ja sitä kautta vietävä sanaa eteenpäin, sillä eihän tytöillä ollut johtajien kännykkänumeroita matkassa. Nokkela joukko löysi lopulta onnellisesti kämpälle. Mangustien vartiotaival ei kestänyt muutamaa vuotta pitempään, sillä tytöt olivat innokkaita urheilulajien harrastajia, mitkä veivät partiosta voiton. Mangustien viiri eroaa muista seinällä olevista materiaalin vuoksi. Viiri on tehty vanerista ja se on väritetty puuväreillä. 12 TEKSTI Krista Vallila ja Maija Havola KUVA Maija Havola

Hopeakarhut maastoretkellä 28.-30.9 Me, eli Hopeakarhut, kokoonnuimme mukavana perjantai-iltana koko vartion voimin kololla ja lähdimme autokyydeillä kohti Pornaisia. Tarkoituksenamme oli viettää viikonloppu maastossa kokeillen uusia majoitustapoja ja opiskellen 1-luokan asioita. Päästyämme Kullanrannan kallioille pistimme pystyyn hiukan hankaluuksia tuottaneen kodan ja tavaroille louteen. Sen jälkeen linnoittauduimme kotaan tekemään neljä trangiallista herkullista italianpataa, jotka syötyämme pääsimme nukkumaan. Lauantaiaamuna tarkoituksena oli nukkua pitkään, yhdeksään asti, mutta tehtävässä onnistuivat vain Silja ja Siru Lotta, Ellu ja Minna olivat hereillä kukonlaulusta lähtien. Syötyämme puuromme ja juotuamme ahniin-maukkaat-kahvimme lähdimme suunnistamaan putkikartalla kohti seuraavan yön leiripaikkaamme; Vähäsuonkallioita. Mukana olivat kaikkien rinkat ja kristillisesti jaetut yhteiset kamat(siljan rinkka painoi päälle 20 kiloa). Pääsimme heti hyvin alkuun suunnistuksessa, emmekä tippuneet kartalta kertaakaan! Tallasimme läpi soiden, pöpelikköjen ja kallioiden, kunnes olimme saaneet käytyä läpi ykkösrastin, jolla kertasimme koordinatit, ja kakkosrastin, jonka taisimme ohittaa päästäksemme suoraan ruokarastille syömään kerma-pekonipastaa. Matkan aikana löysimme arviolta kolme litraa sieniä. Suunnitelmissa oli paistaa ne voissa ja syödä, mutta loppujen lopuksi ne päätyivät Siljalle kotiin vietäväksi Syötyämme jatkoimme matkaa kohti Vähäsuonkallioita. Jossain vaiheessa satoi pieni kuuro vettäkin, mutta sade kesti noin kaksi minuuttia - Minnan suureksi harmiksi. Päästyämme lopulliseen leiriimme olimme kaikki aika väsyneitä, ja huomasimme, että oli lähdettävä testaamaan kämpän uusi kaivo veden ollessa vähissä. Hikisen reissun jälkeen aloimme sytyttää nuotiota märistä puista, keittää riisiä, pystyttää kamaloudetta ja etsiä uutta keskisalkoa kodalle. Lopulta saimme suuren määrän ruokaa kokoon yhdistettyämme päivällisen ja iltapalan söimme siis putkeen riisiä currykastikkeella, nugetteja, todella hyvää 13

loimulohta ja uuniomenia. Ei tainnut kenellekään jäädä nälkä. Loppuilta ennen nukkumaanmenoa vietettiin lähinnä kirjoitellessa retkipäiväkirjaamme. Sunnuntaiaamu sujui suunnilleen samoissa merkeissä kuin lauantaiaamu Siru ja Silja nukkuivat ja Ellu, Minna ja Lotta hääräsivät pystyssä. Saatuamme tavaramme järjestykseen ja siirryttyämme Suvirantaan odottamaan kyytejä harjoittelimme punosten tekemistä ja söimme pinaattilettuja. Kyytien saavuttua jakaannuimme kuitenkin erilleen ja siihen päättyi syksyn ensimmäinen retkemme! TEKSTI Siru Kallström KUVA Ellu Rinta-aho PARHAITA PALOJA; - Mä maalaispoika ooon - Mietin tässä vieläkin että jaksanko siirtyä vessaan vai en - Lotalla oli traaginen lapsuus - Meidän perussanastoa ei ole joku mylly. Meidän perussanastoa on a dog a hot dog ja ---! - Ellulla on Parkinsonin tauti ja siitä lähtee sisäinen ääni - Silja on rinkkansa yksinhuoltaja - Lalalalala, mitä, nauretaaks me mulle? - Pojat on tyhmiä. Ne ei ymmärrä vihlaijuja eli siis vihjailua! - Minna: lol - Sirulla riittää juttua, mutta aiheita on kaksi; ruoka ja! - NO kai nyt saa sanoo @ %(! ku haukutaan askartelijaks eikä saa ees näitä ½&/ &n langanpätkiä poikki!!! VAPAAEHTOISTYÖ Monessa muussakin järjestössä kuin vain partiossa tehdään vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyväksi. Tutustumme tässä juttusarjassa erilaisten järjestöjen vapaaehtoistyöhön. Lionsklubit Lionsjärjestön toiminta perustuu partion tavoin vapaaehtoiseen työhön. Lionsien palvelutoiminta kohdistuu nuorisoon, vanhusväestöön, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Lionsit antavat apua kohteisiin, jotka jäävät hoitamatta julkisin varoin. Tämä apu voi olla pienille ryhmille tai yksittäisille ihmisille hyvinkin merkittävää. Lions Clubs International järjestö on toiminut vuodesta 1917 lähtien, ja Suomessa ensimmäinen lionsklubi aloitti vuonna 1950. Lionjärjestöön kuuluu yli miljoona jäsentä, yli 45 000 lionsklubissa 200 maassa. Suomessa toimivia lionsklubeja on 950 ja jäseniä niissä yli 26 000. Lionsklubien tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö. Heidän aktiviteettejaan ovat muun muassa paikallisten lasten- ja vanhainkotien auttaminen, stipendien jako kouluissa ja sotaveteraanien auttaminen. Monille tuttu Punainen Sulka keräys on Lionsien järjestämä, ja esimerkiksi viime vuoden tuotot käytettiin Suomen lasten ja nuorten hyväksi. Lionsien nuorisovaihto-ohjelmasta kerrotaan lisää Helsinki City Camp jutussa. 14 TEKSTI Karla Vallila KUVA www.lions.fi

HCC HELSINKI CITY CAMP 30 nuorta ympäri maailmaa, kourallinen partiolaisia ja LC Itä. Mitä tapahtui Helsingissä heinäkuun toiseksi viimeisellä viikolla? Ota selvää ja lue juttu! Kesäinen Helsinki tarjosi oivat puitteet kansainväliselle nuorisovaihdolle Helsinki City Camp 2007 oli Lions Club Idän järjestämä kansainvälinen nuorten leiri heinäkuussa. Vartiovuoren Tytöt osallistuivat leirin toteuttamiseen apuohjaajina. Meidän vastuullamme oli myös Pornaisten partiokämpällä vietetyt kaksi päivää ja telttayö. Pornaisten reissua lukuun ottamatta leiri sijaitsi Rastilassa, kauniissa merenrantahotelli Vuorannassa. Leirille osallistui 30 nuorta ympäri maailmaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta Yhteisenä kielenä käytettiin englantia. Leirin ohjelma johdatteli suomalaisuuteen ja esitteli pääkaupunkia Lähes kaikki nuoret olivat ensikertaa Suomessa. Pitkienkin matkojen takaa matkustaneet leiriläiset tutustuivat suomalaisuuteen todenteolla: välillä harjoiteltiin hulluja suomalaisia urheilulajeja, saunottiin useasti ja ihmeteltiin öiden valoisuutta. Leiripäivien ohjelma esitteli myös merellistä Helsinkiä, ohjelmaan kuuluivat mm. Helsinki by sea päivä, Survivors in Viapori spektaakkeli sekä vierailu Linnanmäelle. Vapaa-aikanaan nuoret tutustuivat myös kantakaupungin ostosmahdollisuuksiin ja käyttivät julkisia kulkuvälineitä. Nuoret saivat tutustua myös normaaliin suomalaiseen arkeen: he viettivät muutaman viikon isäntäperheissä joko ennen yhteistä leiriosaa tai sen jälkeen. Pornaisten leiriosuus tarjosi uusia kokemuksia ja tutustutti elävään luontoon Egle ja Giorgia sytyttävät nuotiota partiotaitokilpailun ensimmäisessä tehtävässä Leirin loppuun sijoittunut maastoleiriosuus Pornaisissa oli monelle leiriläiselle aivan uusi asia. Jo pitkin viikkoa leirillä kuhistiin siitä, mitä metsässä oikein tehtäisiin. Joku järkyttyi siitä, että oli nukuttava makuupussissa, toinen pohti sisävessan puuttumista. Kolmas taas halusi päästä soutelemaan tuhansien järvien maan vesille. Pornaisissa olimme järjestäneet leiriläisille partiotaitokilpailun, johon kuului tulentekoa, kätevyys- ja tarkkuustehtäviä sekä ryhmähenkeä nostattavia leikkejä viikinkihengessä. Kilpailu sujuikin leikkimielisissä merkeissä ja esitteli samalla kaunista suomalaista maalaismaisemaa peltoineen ja metsineen. Illalla istuttiin iltanuotiolla ja laulettiin lauluja, soiteltiin kitaraa ja katseltiin auringonlaskua. Myös soutelemaan pääsi. Päivä 15