Siilinjärven kunnan toimintasuunnitelma energian käytön tehostamiseksi 6.6.2010
SISÄLLYS Alkusanat... 2 1. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet... 2 1.1 Energiaryhmän kokoonpano... 3 2. Sopimuksen rajaukset ja toimintasuunnitelman kattavuus... 3 3. Energiatehokkuussopimuksen tavoite... 4 4. Siilinjärven kunnan toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet... 4 4.1 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet... 4 4.2 Energiatehokkuuden huomioonottava suunnittelun ohjaus... 5 4.2.1 Maanhankinta... 5 4.2.2 Alueiden käytön suunnittelu... 7 4.2.3 Maan luovutus... 8 4.2.4 Rakentamisen ohjaus... 9 4.3 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen... 9 4.4 Uusien investointien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö... 11 4.5 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut... 11 4.6 Uudet toimintamallit... 12 4.7 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto... 15 4.8 Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteiden budjetointi... 15 5. Energiatehokkuuden raportointi... 15 1
Alkusanat Kuntien energiatehokkuussopimus on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on vuonna 2005 voimaan tulleen Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (energiapalveludirektiivi ESD), jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla 2008 2016. Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. Kunnan energiatehokkuussopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estämistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Myös kunnan muun toiminnan tehostamisella voidaan parantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa sopimuksen tavoitteena olevia energiansäästöjä. Kunnalle energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaa eväitä myös oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. 1. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Siilinjärven kunta on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen 30.6.2009. Kunta laatii 30.4.2011 mennessä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Energiansäästön toimintasuunnitelma käsitellään kunnanhallituksessa toukokuun 2011 aikana.kunnan energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilöksi on nimetty Esa Niskanen Teknisistä palveluista. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämän toiminnan tehostamista ja seurantaa varten kunnanjohtaja on nimennyt energiaryhmän. Energiaryhmässä on edustajia kunnan eri hallinnonaloilta. Energiaryhmä vastaa toimintasuunnitelman laadinnasta ja seurannasta. Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa, jolloin myös toimintasuunnitelmaa tarkastetaan ja toteutumisesta ja tavoitteista raportoidaan toimialakohtaisissa osavuosikatsauksissa. 2
1.1 Energiaryhmän kokoonpano Energiansäästötoimien valmistelua ja seurantaa ohjaa energiatehokkuusohjausryhmä, jonka kokoonpano on alla. Ari Kainulaine n, pj. Timo Lehto Esa Niskanen Arja Saarelainen Timo Nenonen Pekka Takkinen, vpj. Sami Sipilä Eeva-Liisa Lyytinen Martti Pärnänen Pekka Kauhanen Timo Hyötyläinen Mikko Heikkinen, sihteeri Tekniset palvelut Tekniset palvelut Tekniset pavelut Maankäyttöpalvelut Maankäyttöpalvelut Hallintopalvelut Siiliset Siiliset Siiliset Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Energiakolmio Oy 2. Sopimuksen rajaukset ja toimintasuunnitelman kattavuus Energiatehokkuussopimus ja tämä toimintasuunnitelma koskee kunnan hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Energiantuontanto ja joukkoliikenne ovat tämän suunnitelman ulkopuolella. Näille on olemassa omat energiatehokkuussopimukset joiden piiriin ne kuuluvat. Kunnan täysin omistamat yhtiöt kuuluvat tähän sopimukseen, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kunnan ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kunta maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Nk. kylmänä kunnalle vuokrattu tila kuuluu suunnitelmaan, jos erikseen maksetaan esim. sähköstä. Eli tila, jonka kunta on vuokrannut itselleen ja maksaa siitä energiakulut itse, kuuluu sopimuksen piiriin. Energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kunnan omaa toimintaa, voidaan laskea kunnan hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. 3
3. Energiatehokkuussopimuksen tavoite Kunnan allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina 2008 2016. Tavoite on laskettu kunnan vuonna 2005 kuluttamasta energiamäärästä. Kunnan energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 2117 MWh:n energiamäärä. Vuoden 2010 välitavoite on arvioitu saavutetun katu- ja ulkovalaistuksen sekä rakennusten energiatehokkuusinvestoinneilla. Vuosi Säästötavoite Säästöprosentti Välitavoite 2010 706 MWh 3 % Välitavoite 2013 1412 MWh 6 % Kokonaistavoite 2016 2117 MWh 9 % Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Kunta on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kunta voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. 4. Siilinjärven kunnan toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet 4.1 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Toimenpide 1 Hankintapäätöksissä huomioidaan vaikutus energiankulutukseen Hankituilla tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä tai välillisiä ympäristövaikutuksia. Hankintapäätöksillä on suuri vaikutus siihen kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Hankintoja tekevät henkilöt arvioivat hankinnan vaikutusta energiankulutukseen kaikissa yli 10 000 euron hankintapäätöksissä. Hallintopalvelut Kaikki hallintokunnat Jatkuva Ei erillisrahoitusta Vaikutus energiankulutukseen arvioitu kyllä/ei 4
Toimenpide 2 Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Hankintoja tekevät henkilöt ohjeistetaan ottamaan energiatehokkuus huomioon yhtenä kriteerinä kaikissa laite-, järjestelmä- ja hankintakokonaisuuksissa. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi kunnan hankintaohjeistusta ja hankintahenkilöstöä opastetaan niiden käyttöön. Hallintopalvelut Kaikki hallintokunnat Jatkuva Ei erillisrahoitusta Järjestetty energiatehokkuuskriteerit huomioon ottava koulutus kyllä/ei 4.2 Energiatehokkuuden huomioonottava suunnittelun ohjaus 4.2.1 Maanhankinta Toimenpide 3 Pienilmastokartoitusten tekeminen maankäyttöpoliittisen ohjelman mukaisilla yleis- ja asemakaavoitettavilla alueilla ja alueiden hankinnan kohdentaminen ensisijaisesti pienilmaston kannalta edullisille alueille. Vesistöt, metsät, maaston muodot ja ilmansuunnat vaikuttavat ilman lämpötilaan, aurinkoisuuteen ja tuulisuuteen, ne luovat alueelle ominaisen pienilmaston. Lämpötalouden ja termisen viihtyisyyden kannalta hyvä rakennuspaikka on aurinkoinen, korkealla maastossa sijaitseva tuulensuojainen paikka. Mittaus Kaavoitus, ympäristönsuojelu 2011 alkaen Maanhankinnan asiantuntijamääräraha Kartoitus tehty ennen maanhankintapäätöstä Toimenpide 4 Olemassa olevan maa- ja kallioperän geoteknisiä ominaisuuksia koskevan aineiston ottaminen maksimaalisesti käyttöön ja kunnan teettämien lisäselvitysten täsmällisempi kohdentaminen. http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ Suunnittelu ja rakentaminen kohdistetaan alueille, missä on edellytykset tavanomaisiin ratkaisuihin muun muassa perustamisen osalta. 5
Mittaus Kaavoitus, tekniset palvelut 2011 alkaen Maanhankinnan asiantuntijamääräraha Tieto alueen olosuhteista ennen maanhankintapäätöstä Toimenpide 5 Alueen kaukolämpöverkostoon liittämisen selvittäminen Keskitetyn lämmöntuotannon ilmapäästöt ovat pienemmät ja hyötysuhde on parempi kiinteistökohtaiseen lämmöntuotantoon verrattuna. Kaavoitus Tekniset palvelut 2011-2016 Ei erillisrahoitusta Kaukolämpöverkoston kattavuus ja käyttöaste Toimenpide 6 Alueen joukkoliikenneyhteyksien selvittäminen, edellytyksien säilyttäminen ja parantaminen Joukkoliikenteen edellytyksiä parannetaan säilyttämällä nykyiset ja sijoittamalla uudet asuin-, kauppa- ja työpaikka-alueet nykyisten joukkoliikennereittien varressa sekä panostamalla kävely- ja pyöräilyreittien verkostoihin. Henkilöautoilun tarvetta pyritään vähennetään tarjoamalla hyvät mahdollisuudet vaihtoehtoisten liikkumismuotojen hyödyntämiseen. Joukkoliikenne Kaavoitus 2011 2016 Ei erillisrahoitusta Joukkoliikenteen käyttömäärät, joukkoliikennevyöhykkeet, vuorotiheys, kotitalouksien henkilöautomäärä /tavoitteena yhden auton taloudet Joukkoliikenneyhteydet selvitetty kyllä/ei 6
4.2.2 Alueiden käytön suunnittelu Toimenpide 7 Yleiskaavojen laadinta Yleiskaavoituksella määritellään kunnan pitkän aikavälin maankäytön tavoitteet, toimintojen sijoittuminen ja yhteensovittaminen mm. uudet rakentamiselle ja virkistykselle varattavat alueet. Tavoitteena on laatia yleiskaava koko kunnan alueelle aloittaen kunnan kasvusuunnista, taajamista ja niiden lievealueilta sekä rannoilta. Kaavoitus kaikki palvelualueet 2011 alkaen Maankäytön suunnittelun määrärahat Kaavoitusohjelman vuosittainen laatiminen ja seuranta Toimenpide 8 Asemakaavojen laadinta pienilmasto, palvelujen sijoittuminen ja joukkoliikennepalvelut huomioon ottaminen Asemakaavoituksella määritellään palvelu- ja kunnallistekniikan verkostojen piirissä olevat asumisen, palveluiden ja elinkeinotoiminnan rakentamisen tarpeet. Tavoitteena on ensisijaisesti eheyttää ja täydennysrakentaa kunta- ja palvelurakennetta kaavatalouden kannalta edullisesti, joka yleensä on myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta suotuisin vaihtoehto. Uudet asemakaava-alueet pyritään osoittamaan joukkoliikennereittien varteen autoriippuvuutta vähentäen. Rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttaa pienilmasto. Tuulisille alueille suunnitellaan matalaa ja tiivistä pienimittakaavaista rakennuskantaa. Kaavoitus Kaikki palvelualueet 2011 alkaen Maankäytön suunnittelun määrärahat Kaavoitusohjelman vuosittainen laatiminen ja seuranta, joukkoliikenteen tavoitettavuus 7
Toimenpide 9 Asemakaavamääräys rakennusten kaukolämpöverkostoon liittämisestä Lämmöntuotannon energiatehokkuuden lisääminen ja hiilijäljen pienentäminen etenkin, jos kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä Kaavoitus Tekniset palvelut, ympäristönsuojelu 2011 alkaen Ei erillisrahoitusta Kaavoitushankkeiden energiahuolto- ja päästötarkastelut Toimenpide 10 Ylijäämämassojen hallinnan kehittäminen nimeämällä vastuutaho Ylijäämämassojen maankaatopaikalle kuljettamista ja sijoittamista vähennetään kallio- ja maamassojen hyötykäyttöön liittyvällä suunnittelulla. Tavoitteena on läjittää ylijäämämassat mahdollisimman lähelle ottokohdetta mm. rakennuspaikkojen esirakentamiseen, meluntorjuntaan tai virkistyskäyttöön liittyvässä rakentamisessa. Tekniset palvelut Kaavoitus 2011 alkaen Teknisten palveluiden määrärahat nimetty, ylijäämämassa- ja käyttökohdekartoitus, massatalouslaskelmat kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä 4.2.3 Maan luovutus Toimenpide 11 Rakennusten energiatehokkuutta koskevien luovutusehtojen käyttöönotto Rakennuksen energiataloudellinen tarkastelu on tehtävä pitkäjänteisesti koko elinkaari huomioon ottaen. Energian säästöön perustuvat rakennustekniset toimenpiteet maksavat investointivaiheessa enemmän, mutta tuottavat sijoitetun pääoman takaisin alempina energiamenekkeinä ja -kustannuksina pitkällä aikavälillä. Suositaan rakennusten lämmönjaossa muuntojoustavampia järjestelmiä mm. vesikiertoiset järjestelmät, joissa on tarvittaessa helpompi vaihtaa lämmönlähdettä. Määritellään energiankulutuksen tavoitetaso luovutettaville rakennuspaikoille. Esim. asuinrakennusten energiatodistuksen luokittelu vähintään tasolle B. 8
Rakennuspaikkojen luovutus Kaavoitus, rakennusvalvonta 2011 alkaen Ei erillisrahoitusta Energiatodistukset 4.2.4 Rakentamisen ohjaus Toimenpide 12 Rakennustapaohjeiden ja rakentajailtojen vaikuttavuuden lisääminen Korjausrakentamisessa neuvontakeinoin tehostetaan rakennusten lämmöneristystä ja tiiveyttä pienilmastoltaan epäedullisilla alueilla 20 %:lla säädetystä. Asuinrakennuksen sijoittaminen siten, että varmistetaan auringon saanti ja tuulen suoja, sekä rakennuksen järkevä muotoilu ja johdonmukaiset tilajärjestelyt. Aurinkoenergiaa on hyödynnettävissä parhaiten, kun rakennus on avoin etelään ja suljettu pohjoiseen. Myös rakennuksen pitkä sivu ja suurimmat tilat tulee suunnata etelään. Muodoltaan selkeä talo kuluttaa vähemmän energiaa. Kasvillisuus pohjoisessa suojaa tuulelta. Rakennusvalvonta Kaavoitus Alkaen 2011 Ei erillisrahoitusta Rakentajailtojen osallistumisprosentti 4.3 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Toimenpide 13 Suoritetaan energiakatselmukset kunnan omistamissa kiinteistöissä Toimitilojen ylläpito teettää energiakatselmukset kunnan omistamissa kiinteistöissä. Vuosittain katselmoitavat kohteet määritetään erillisen toimintasuunnitelman mukaan. Toimitilojen ylläpito / LVI-kunnossapito Energiakatselmuksia suorittavat konsulttiyritykset Katselmukset jaksotetaan vuosille 2011-2013 9
Käyttötalousmenoista erillisrahoituksena. Käytetään hyväksi KETS:iin liittyneille kunnille myönnettävä tuki katselmusten suorittamiseen. Toteutettujen katselmusten määrä (% rakennustilavuudesta) Toimenpide 14 Suoritetaan tarpeen vaatiessa rakennusten käyttöönotto- ja seurantakatselmuksia Kaikkiin pinta-alaltaan väh. 1000m² uusiin rakennuksiin ja rakennuksiin joissa tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on muuttunut oleellisesti tehdään tarvittaessa käyttöönottokatselmus. Seurantakatselmus tehdään rakennuksiin, joissa kulutusseurannan tietojen perusteella on havaittu normaalista poikkeava energiankulutuksen muutos, jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla. Katselmuksilla ja tarkastuksilla voidaan puuttua laitteiden asetusten epäkohtiin sekä tilan virheellisiin käyttötapoihin nopeammin Toimitilojen ylläpito/lvi-tekninen kunnossapito Kiinteistönhoitajat Toiminta on jatkuvaa Käyttötalousmenoista erillisrahoituksena. Käytetään hyväksi KETS:iin liittyneille kunnille myönnettävä tuki katselmusten suorittamiseen. Toteutettujen katselmusten määrä suhteessa uusiin tai peruskorjattuihin rakennuksiin Toimenpide 15 Laaditaan energiatodistukset kunnan rakennuksille Kunnan rakennuksille laaditaan energiatodistukset energiakatselmusten yhteydessä. Vuoteen 2014 energiatodistukset on laadittu 80 % kunnan rakennuksista rakennustilavuudella mitattuna. Energiatodistus asetetaan selkeästi näkyviin kaikkiin niihin rakennuksiin, joihin energiatodistus on laadittu. Energiatodistukset lisäävät kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten tietoisuutta rakennusten energiatehokkuudesta. Energiatodistukset auttavat myös investointien suunnittelussa ja jaksotuksessa. Energiatodistukset arkistoidaan vuosittain rakennuskohtaisesti. Tekniset palvelut Energiakatselmuksia tekevät ja energiatodistuksia laativat yritykset 10
2011-2014 Ei erillisiä kustannuksia, sillä toteutetaan energiakatselmusten yhteydessä Laadittujen energiatodistusten määrä (%-osuus rakennustilavuudesta) 4.4 Uusien investointien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö Toimenpide 16 Suoritetaan ESCO-hanke rakennusten energiankäytön tehostamiseksi ESCO-palvelu on sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energiaasiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-toimija (Energy Service Company) sitoutuu sovittavalla tavalla energiankäytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen asiakasyrityksessä. ESCO-hankkeen yhteydessä selvitetään mm. lämmitysjärjestelmien uusimismahdollisuudet öljylämmityksestä uusiutuvan energian järjestelmiin. Tekninen palvelukeskus ESCO-kumppani, ESCO-konsultti ESCO-hanke kilpailutetaan v.2011, jonka jälkeen tavoitteena on suorittaa valittavat muutostyöt ja uudistukset v. 2015 mennessä. Tekninen lautakunta on hyväksynyt hankkeen toteuttamisen. Valittava ESCO-kumppani järjestää lainarahoituksen, joka maksetaan saavutettavilla säästöillä + saatavat tuet sekä mahdollisesti osin oma investointi. ESCO-hanke toteutettu kyllä/ei ESCO-hanke toteutettu rakennuskuutiot/kokonaisrakennuskuutiot 4.5 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Toimenpide 17 Liitetään valmistuskeittiöt kulutusseurannan piiriin omina kokonaisuuksina Siilinjärven kunta on saavuttanut jo 80 % rakennusten kuukausitasoisesta kulutusseurannasta. Jatkossa kulutusseurantaa syvennetään kohteittain tarkemmaksi sekä toiminnoittain että seurannan tuntitasoiseksi. Energiakatselmusten yhteydessä selvitetään keittiökohtaisen kulutusseurannan mahdollisuudet kohteittain. Lisäksi kulutusseurantaan liittämistä tarkastellaan erikseen jakelukeittiöissä ja niissä valmistuskeittiöissä, joissa ei mahdollisesti tehdä energiakatselmuksia. Toimitilojen ylläpito / LVI-tekninen kunnossapito 11
Kiinteistönhoitajat ja Ruokapalvelukeskus 2011-2013 Toteutetaan käyttötalousmenoin erillisrahoituksena Kohdekohtaisesti EnerKey kulutusseurantaan liitetyt valmistuskeittiöt (kpl) 4.6 Uudet toimintamallit Toimenpide 18 Selvitetään tieto- ja viestintäteknisten laitteiden sammutuskäytännöt kouluissa Koulupuolella on käytössä noin 650 oppilaskäytössä olevaa työasemaa. Selvitetään miten atk-laitteiden sammutus päivän päätteeksi sekä näyttöjen sammutus työskentelyn loputtua on kouluissa toteutettu. Selvitetään myös onko kaikissa koneissa käytössä virransäästöominaisuudet. Tavoitteena on luoda kouluihin sopivat yhteiset käytännöt atk-laitteiden sammuttamisesta. Käytäntöjä voidaan tarvittaessa räätälöidä koulukohtaisesti. Tietohallinto ja opetuspalvelut Tekniset palvelut Nykytilannekartoitus kevät 2011 Yhteisten käytäntöjen luonti ja käyttöönotto syksyllä 2011 Toteutetaan nykyisin resurssein Kartoitus sammutuskäytännöistä kouluissa tehty kyllä/ei Yhteiset käytännöt sammuttamisesta luotu kyllä/ei Toimenpide 19 Katuvalaistustekniikan uusiminen Vaihdetaan katuvalojen elohopeahöyrylamput energiatehokkaampiin valaisinten uusimisen yhteydessä. Tekniset palvelut/ Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja kunnossapito Kuopio Energia ja kilpailutettavat sähköurakoitsijat 2009-2013 Investointikustannus omarahoitteinen. Valaisimet ja lamput vaihtamalla investointikustannus katetaan n. 7 vuodessa saavutettavalla säästöllä. Uusittujen valaisinten, ja sitä kautta vaihdettujen lamppujen, määrä 12
kokonaismäärästä (%). Tällä hetkellä n. 45 % valaisinten kokonaismäärästä (kokonaismäärä n. 4500kpl. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä Lamput vaihtamalla ja valaisimet uusimalla saavutetaan vuotuisella tasolla n. 450 000 kwh:n energiasäästö joka vastaa tarkasteluhetken energiakustannuksella 30 000 /v. säästöä. Toimenpide 20 Ulkoliikunta-alueiden valaisimien ja ohjausjärjestelmien ajantasaistaminen Ohjausjärjestelmiä uusitaan muiden hankkeiden yhteydessä Vaihdetaan kuntoratojen valaisimet energiatehokkaampiin valaisinmalleihin Liikuntapalvelut Kuopio Energia ja kilpailutettavat sähköurakoitsijat 2013-2016 Investointikustannus omarahoitteinen. Valaisimet ja lamput vaihtamalla investointikustannus katetaan n. 7 vuodessa saavutettavalla säästöllä. Ulkoliikunta-alueiden ja kuntoratojen valaisimien energiankulutuksen muutos Toimenpide 21 Energiaa säästävät ympäristöinvestoinnit Parkkipaikkojen lämmistystolppien kunnon tarkistus Liiketunnistin valaistuksen lisääminen saniteettitiloihin Tulostusasetusten tarkistus kaksipuoleiseksi Vanhojen kalusteiden uusiokäyttö Roskapussien turhan käytön karsiminen Kertakäyttökäsineiden harkittu käyttö Kaikki palvelualueet Alkaen 2011 Toteutetaan nykyisin resurssein 13
Toimenpide 22 Esitetään työsuhdematkalipun käyttöönottoa Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijöilleen hankkima joukkoliikennelippu. Kustantamalla työntekijöillesi työsuhdelipun voit samalla viestiä yrityksesi ympäristöarvoista. Lisäksi työsuhdematkalippu on mukava lisä rekrytointiin ja työsuhteen ylläpitoon. Työntekijälle työsuhdematkalippu on rahanarvoinen työsuhde-etu. Lippu on tarkoitettu pääasiassa asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin mutta sitä voi käyttää myös vapaa-ajan matkoilla. Työnantaja maksaa lipun kokonaan tai osittain. Työsuhdematkalippu on 300 euron enimmäismäärään saakka kokonaan verovapaa luontaisetu. Jos työnantajan kustantama osuus on yli 600 euroa mutta enintään 3 400 euroa, etuuden verotusarvo on 300 euroa. Myös henkilökohtainen arvolippu kuuluu etuuden piiriin. Tämä helpottaa esimerkiksi osan vuotta pyörällä työmatkansa kulkevien edun hyödyntämistä. Hallintopalvelut Jatkuva Tarvitaan erillinen rahoitus Työsuhdematkalippu otettu käyttöön kyllä/ei Toimenpide 23 Esitetään vihreä lippu-toiminnan aloittamista kunnan päiväkodeissa Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden. Vihreä lippu -toiminnassa kehitetään lasten ja nuorten osallisuutta sekä päivähoidon/oppilaitoksen ympäristökasvatustoimintaa. Tavoitteena on vähentää päivähoidon/oppilaitoksen sekä yksilöiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toiminnan periaatteena on jatkuva parantaminen. Päämääränä on kasvattaa ympäristövastuullisesti toimivia ihmisiä. Vihreä lippu -projekti arvioidaan kriteerien pohjalta. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Tekniset palvelut Jatkuva Tarvitaan erillinen rahoitus Vihreä lippu-päiväkotien määrä kaikista päiväkodeista 14
4.7 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Toimenpide 24 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksen voi toteuttaa niin yhden kuin usean kunnan, seutu- tai maakunnan kattavana. Menettelytavoiltaan muita energiakatselmuksia muistuttavassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energiamuotojen käyttöä uusiutuvalla energialla. Siinä listataan myös konkreettisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Elinkeinotoimi Kuntakatselmoijat 2012-2013 Tarvitaan erillinen rahoitus Kuntakatselmus toteutettu kyllä/ei 4.8 Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteiden budjetointi Kunnan organisaatiot huomioivat budjeteissa ja niiden seurannassa energiatehokkuussopimuksen velvoitteet. Tekniset palvelut budjetoi vuosittain energiansäästötoimenpiteisiin rahoituksen. Vuosille 2011-2013 rakennusten energiakatselmuksiin on osoitettu rahoitus. 5. Energiatehokkuuden raportointi Kunta raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Kunnan omassa toiminnassa energiankulutustiedot ja saavutetut säästöt esitellään vuosittain kunnanhallitukselle. Energiakulutustietoja käsitellään myös energiatehokkuusohjausryhmässä säännöllisin väliajoin (1 2 kertaa vuodessa). Raportoinnin yhteydessä seurataan myös budjetin toteutumista ja laaditaan budjetit seuraavalle toimintavuodelle palvelualueittain. 15
Liite 1 Hyödylliset vinkit ja linkit Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. Päivitetyt ohjeet löytyvät ministeriön ja Motivan kotisivuilta www.motiva.fi Kuntien ja kuntayhtymien energiatehokkaiden hankintojen tekoa helpottamaan on tehty erilaisia työkaluja. Motivan www-sivuille on kerätty tietoa erilaisista energiatehokkaista laitteista ja teknologiasta. Motiva on julkaissut selvityksen työasemien sähkönsäästömahdollisuuksista. Selvitys ja sähkönsäästöohjeet löytyvät Motivan sivuilta. Sivulta löytyy myös "Tarjouspyyntömalli työasemien hankintaan". http://www.motiva.fi/files/1571/julkisten_hankintojen_vaikutus_energiankulutukseen.pdf (mm. Julkisten hankintojen vaikutus energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin, loppuraportti) http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/julkiset_hankinnat/tyokaluja_ja_suosituksia (Hankintojen tueksi tehtyjä useita suosituksia, ohjeita sekä työkaluja) http://www.motiva.fi/files/1854/energiatehokkuuden_ja_ymparistonakokohtien_huomioon_ottami nen_kuljetuspalvelujen_hankinnoissa_ohje.pdf (LVM:n ohje: Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa). Julkisen sektorin hankintojen avuksi on kehitetty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa HYMONET - ympäristötietokanta. HYMONET- tietokanta toimii internetissä omalla sivustollaan www.hymonet.com. Sivustolle on tiivistetty käyttäjälle tarpeelliset hankintojen ympäristövaikutuksiin liittyvät tiedot. Laitteiden energiatehokkuutta voi vertailla sivustolla http://www.topten-suomi.fi/, jota päivitetään jatkuvasti. Sivustolta löytyy eri laiteryhmien (esim. jääkaapit, monitoimitulostimet, ikkunat) parhaat tuotteet. EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelmassa toteutetussa GreenLabelsPurchase -hankkeessa on kehitetty erilaisia ohjeita ja työkaluja, joiden avulla voidaan parantaa hankintojen energiatehokkuutta. Ohjeita on käännetty suomeksi neljälle eri tuoteryhmälle ja tuotteille. www.greenlabelspurchase.net 16
Kuntaan ja kuntayhtymiin hankittavien moottoriajoneuvojen energiataloudellisuuteen tulee kiinnittää huomiota sekä ympäristö- että taloudellisista syistä. Energiatehokas ajoneuvo vastaa käyttö- ja kuljetustarvetta sekä kuluttaa vähän polttoainetta. Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta löytyy autotietokanta, jota kannattaa hyödyntää ajoneuvohankintojen yhteydessä. Sivustolta löytyy tiedot ajoneuvojen päästö- ja energiankulutustiedoista. Uusien ajoneuvojen hankinnasta päätettäessä apuna toimii myös ajoneuvojen energiamerkintä. http://www.ake.fi/ake/ekoautoilu/auton+päästötiedot+-+ekoake/ Lisätietoja ESCO -toiminnasta: http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/tuet_ja_rahoitus/esco-palvelu Energiatuki 2009: http://www.motiva.fi/files/2656/energiatuki_2009_energiatehokkuus_www.pdf Energiatehokas pientalo: http://www.motiva.fi/files/2766/hyva_talo_rakennetaan_energiatehokas_pientalo.pdf 17